Ravitsemuspolitiikan näkökulma/ lasten ravitsemuksen suurimmat haasteet
Syödään yhdessä -lapsiperheiden ravitsemussuositusten julkaisutilaisuus22.1.2016
Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, STM/ HTO
Miksi näitä ravitsemussuosituksia tarvitaan?
Miten ne syntyivät? Miten parantaa lapsiperheiden
ravitsemusta?
- Ravitsemus yhä keskeisempi osa terveyttä- Varhaisvaihe kriittisin (1000pv): kehitys,
tottumusten muovautuminen, riippuvuus - Paljon tutkimusta, vielä enemmän hälyä, monta
tapaa rakentaa hyvä arki >> tietolähteeksi ja tueksi ammattilaisille ja muillekin
Asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta & koulu- ja
opiskeluterveydenhuollosta: ravitsemus, liikunta ja painonhallinta ym. osa terveysneuvontaa – sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa (14§)– toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan, tuetaan perheen
voimavaroja, tiedon soveltamista käytäntöön, vastuun ottamista omasta terveydestä (14§)
– lasta odottaville vanhemmille tarjottava tietoa myös mm. raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä lapsen hoidosta (15§)
– tuettava varhaista vuorovaikutusta ja äidin voimavaroja imettää, alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan kehitystä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden terveellisiä elämäntapoja
Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015: Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto […]. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.
Perusopetuslaki 628/1998: Perusopetuksessa olevalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen ja maksuton kouluateria
Miten suositukset syntyvät? •Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama asiantuntijatyö (NNR 1980, 1988, 1996, 2004, 2013)•NNR 2013: yli 100 asiantuntijaa, systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, 2000-2012 tutkimukset (rasvat, hiilihydraatit, folaatti, jodi, D-vitamiini, pikkulapset, odottavat, ym)• Kansalliset VRK suositukset 2014, pohjana NNR 2013 ja tieto suomalaisten ruokavaliosta ja ravintoaineiden saannista www.nnr5.org
www.vrk.fi
Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille
Työstetty THL:n asettamassa asiantuntijaryhmässä 2012-2015, pohjana pohjoismaiset asiantuntijasuositukset ja kansalliset ”Terveyttä ruoasta” suositukset 2014
Laajoja asiantuntijakuulemisia prosessin eri vaiheissa Lausunnolla ja julkisesti (otakantaa.fi)
kommentoitavana 9-30.9.2015 Saatiin 110 kommenttia, VRK käsittely Julkistus 22.1.2016 Korvaa STM 2004 suosituksen
Recommended intake (RI)
2 SD 2 SD
Suositusten tavoitteena on terveyden edistäminen ja kohteena on väestö -- yksilöiden tarve vaihtelee-- suosituksissa turvamarginaalit, varovaisuusperiaate ym.
huomioitava neuvonnassa
Keskimääräinentarve
Saanti-suositus
Suojaravintoaineidensaantisuosituksenmäärittyminen
Esimerkiksi naistenD-vit: AR 7,5ug, RI 10ug
Miten parantaa lapsiperheiden ravitsemusta?
Huomio ruokavalion laatuun, monipuolisuus, energiatarvetta vastaava ruokamäärä Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, kala Ateriarytmi, ruokailohyvinvointioppiminen, Huomio rasvanlaatuun, suola, sokeri,tietyt vältettävät aineet ravitsemushaasteisiin vastaaminen
THaasteena sosioekonomiset erot
Täysimetettyjen lasten %-osuus lapsen iän ja äidin koulutuksen mukaan
Selvitys imeväisten ruokinnasta vuonna 2010
Haaste: Aikuisten ruokavalion ongelmat (suola ym.) näkyvät lasten ruokavaliossa
Haaste: Lapsille on tarjolla liikaa makeita juomia ja välipaloja
Uudessa suosituksessa…
Ruokakasvatus ja hyvinvointioppiminen korostuu Keskitytään olennaiseen, lisätietoa linkkien takana Mukana ruoka ennen raskautta, koululaiset ja nuoret,
monikulttuurisuus, vegaanit, erikoisruokavalioita yms. Vältettävien ruokien perusteita avattu, taulukkoa
päivitetään (evira.fi) Käytännön esimerkkejä Ruokien aloittamisen
rajoitteita purettu Rasvan laatu, hiilihydraattien ja
proteiinin lähteet Suositus foolihappolisästä yms.
Ravintoaineiden tarve
Yhteisöllisyys
Terveellisyys
Ruoan turvallisuus
Ruokakulttuuri
Vuorovaikutus ja osallisuus
Identiteetti Ilo & nautinto
Hyvä arki