Ravitsemuspolitiikan näkökulma/ lasten ravitsemuksen suurimmat haasteet

Syödään yhdessä -lapsiperheiden ravitsemussuositusten julkaisutilaisuus22.1.2016

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, STM/ HTO

Miksi näitä ravitsemussuosituksia tarvitaan?

Miten ne syntyivät? Miten parantaa lapsiperheiden

ravitsemusta?

- Ravitsemus yhä keskeisempi osa terveyttä- Varhaisvaihe kriittisin (1000pv): kehitys,

tottumusten muovautuminen, riippuvuus - Paljon tutkimusta, vielä enemmän hälyä, monta

tapaa rakentaa hyvä arki >> tietolähteeksi ja tueksi ammattilaisille ja muillekin

Asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta & koulu- ja

opiskeluterveydenhuollosta: ravitsemus, liikunta ja painonhallinta ym. osa terveysneuvontaa – sisällettävä näyttöön perustuvaa tietoa (14§)– toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan, tuetaan perheen

voimavaroja, tiedon soveltamista käytäntöön, vastuun ottamista omasta terveydestä (14§)

– lasta odottaville vanhemmille tarjottava tietoa myös mm. raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä lapsen hoidosta (15§)

– tuettava varhaista vuorovaikutusta ja äidin voimavaroja imettää, alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan kehitystä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden terveellisiä elämäntapoja

Varhaiskasvatuslaki 1.8.2015: Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto […]. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.

Perusopetuslaki 628/1998: Perusopetuksessa olevalle oppilaalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen ja maksuton kouluateria

Miten suositukset syntyvät? •Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama asiantuntijatyö (NNR 1980, 1988, 1996, 2004, 2013)•NNR 2013: yli 100 asiantuntijaa, systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, 2000-2012 tutkimukset (rasvat, hiilihydraatit, folaatti, jodi, D-vitamiini, pikkulapset, odottavat, ym)• Kansalliset VRK suositukset 2014, pohjana NNR 2013 ja tieto suomalaisten ruokavaliosta ja ravintoaineiden saannista www.nnr5.org

www.vrk.fi

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille

Työstetty THL:n asettamassa asiantuntijaryhmässä 2012-2015, pohjana pohjoismaiset asiantuntijasuositukset ja kansalliset ”Terveyttä ruoasta” suositukset 2014

Laajoja asiantuntijakuulemisia prosessin eri vaiheissa Lausunnolla ja julkisesti (otakantaa.fi)

kommentoitavana 9-30.9.2015 Saatiin 110 kommenttia, VRK käsittely Julkistus 22.1.2016 Korvaa STM 2004 suosituksen

Recommended intake (RI)

2 SD 2 SD

Suositusten tavoitteena on terveyden edistäminen ja kohteena on väestö -- yksilöiden tarve vaihtelee-- suosituksissa turvamarginaalit, varovaisuusperiaate ym.

huomioitava neuvonnassa

Keskimääräinentarve

Saanti-suositus

Suojaravintoaineidensaantisuosituksenmäärittyminen

Esimerkiksi naistenD-vit: AR 7,5ug, RI 10ug

Miten parantaa lapsiperheiden ravitsemusta?

Huomio ruokavalion laatuun, monipuolisuus, energiatarvetta vastaava ruokamäärä Kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvävilja, kala Ateriarytmi, ruokailohyvinvointioppiminen, Huomio rasvanlaatuun, suola, sokeri,tietyt vältettävät aineet ravitsemushaasteisiin vastaaminen

THaasteena sosioekonomiset erot

Täysimetettyjen lasten %-osuus lapsen iän ja äidin koulutuksen mukaan

Selvitys imeväisten ruokinnasta vuonna 2010

Haaste: Aikuisten ruokavalion ongelmat (suola ym.) näkyvät lasten ruokavaliossa

Haaste: Lapsille on tarjolla liikaa makeita juomia ja välipaloja

Uudessa suosituksessa…

Ruokakasvatus ja hyvinvointioppiminen korostuu Keskitytään olennaiseen, lisätietoa linkkien takana Mukana ruoka ennen raskautta, koululaiset ja nuoret,

monikulttuurisuus, vegaanit, erikoisruokavalioita yms. Vältettävien ruokien perusteita avattu, taulukkoa

päivitetään (evira.fi) Käytännön esimerkkejä Ruokien aloittamisen

rajoitteita purettu Rasvan laatu, hiilihydraattien ja

proteiinin lähteet Suositus foolihappolisästä yms.

Ravintoaineiden tarve

Yhteisöllisyys

Terveellisyys

Ruoan turvallisuus

Ruokakulttuuri

Vuorovaikutus ja osallisuus

Identiteetti Ilo & nautinto

Hyvä arki