Miten Suomi ja suomalaiset varautuvat ikääntymiseen?
TERVE-SOS Lappeenranta 7.5.2014
Susan Kuivalainen
• Eläkevakuutus ja järjestelmän varautuminen
• Elinajan piteneminen – eläkeikä?
• Sukupuolten näkökulmasta – vanhuusiän köyhyys
Suomalaisesta eläkejärjestelmästä
• Kattava, lakisääteinen ja pakollinen
– Vapaaehtoisella eläketurvalla täydentävä rooli
• Yhdenmukaiset säännöt
• Ensisijaisesti jakojärjestelmä, osittain rahastoiva
• Järjestelmä on etuusperusteinen (defined benefit, DB)
• Kansainvälinen arviointi (Barr 2013; Ambachtsheer 2013):
– Suomalainen eläkejärjestelmä on kattava ja kestävä.
– Väestörakenne ja kansainvälistyvä talous edellyttävät kuitenkin järjestelmän kehittämistä. Eläkkeelle siirtymistä on myöhennettävä ja eläkevarojen sijoituksille pitäisi saada parempia tuottoja.
1990-luvulta lähtien tavoitteena rahoituksen kestävyyden turvaaminen
• 1990-luvulla käynnistyi uudistuksen sarja:
– Eläkkeiden indeksointiin tehdyt muutokset (1996)
– Muutokset eläkkeen laskentaan (mm. työntekijämaksun vähennys eläkepalkasta 1994)
– Kansaneläkkeen pohjaosan poisto (1996)
– Varhaiseläkereittien karsimisen aloittaminen (esim. yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostettiin kolmella vuodella 1994)
• 2000-luvulla uudistukset jatkuivat ja eläkeuudistus toteutettiin vuonna 2005:
– Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke lopetettiin
– Elinaikakerroin käyttöön (2010->)
– Koko työuraa koskeva eläkkeen laskutapa
– Joustava eläkeikä (karttumaprosentin muutos)
• Uudistuksia 2005 jälkeenkin
– mm. takuueläke 2011 ja varhennetun varhaiseläkkeen poistaminen 2012
Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti
Lähde: Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013 (Risku ym. 2013)
55 57 59 61 63 65 67 56 58 60 62 64 66 680
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Varsinainen työ-kyvyttömyys-eläke
Yksilöllinenvarhaiseläke
Työttömyys-eläke
Vanhuus-eläke
Osa-aikaeläke
55–68-vuotiaiden eläkkeensaajien väestöosuus vuosina 2000 ja 2012
31.12.2000 31.12.2012
Eläketurvakeskus
55–67-vuotiaiden työllisyysaste vuosina 2003, 2011 ja 2012
Eläketurvakeskus 7
Varautuminen eliniän nousuun – eläkeikä?
65-vuotiaan eliniän odote
Lähde: Tilastokeskus
Eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen
Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti (Pekkarisen ryhmä)
• Sopeutuminen voi tapahtua
– Eläketason kautta (alentamalla)
– Eläkeiän kautta (nostamalla)
– Eläkemaksujen kautta (nostamalla)
-> Suomen vaihtoehtoina eläkeikärajojen tarkastus ja alkavien eläkkeiden taso
-> Sopeutumistapojen yhdistelmä
- Päätösperusteisesti vai automaattisesti
Onko varautuminen riittävää eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta
Eläkeläisten ja koko väestön köyhyysaste 60 ja 50 prosentin pienituloisuusrajalla vuosina 2002–2011
Eläketurvakeskus 12
Köyhyysaste 75-vuotta täyttäneille miehille ja naisille, 2012D
enm
ark
Finla
nd
Sw
eden
Icela
nd
Norw
ay
EU
(28)
Cze
ch R
epublic
Luxem
bourg
Hungary
Slo
vakia
Latv
ia
Pola
nd
Neth
erl
ands
Lith
uania
France
Est
onia
Irela
nd
Germ
any
Rom
ania
Slo
venia
Aust
ria
Italy
Spain
Gre
ece
Unit
ed K
ingdom
Malt
a
Port
ugal
Belg
ium
Bulg
ari
a
Cro
ati
a
Cypru
s
0
10
20
30
40
50
60
males females
%
Eurostat: EU-SILC
Kokonaistyöuran pituus sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan (vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneet)
yrittäjä
ylempi toimihenkilö
alempi toimihenkilö
työntekijä
31.5 32.5 33.5 34.5 35.5 36.5 37.5 38.5 39.5 40.5yrittäjä ylempi toimihenkilö alempi toimihenkilö työntekijä
mies 40.3 38.2 37.5 37.9
nainen 38 36.6 36.7 34.7
Lähde: Järnefelt ym. (2014) Sosioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä
Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyneiden omaeläke vuonna 2008 suhteessa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden km. omaeläkkeeseen
self-em-ployed
upper non-man-ual class
lower non-manual
manual all
men 90 196 137 106 115
women 66 146 93 75 86
25
75
125
175
225menwomen
%
63-vuotiaiden elinajanodote sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan
self-em-ployed
upper non-
manual
lower non-
manual
manual all
men 19.2 21 19.4 17.5 18.6
women 23.1 24.3 23.4 22.2 22.8
2.5
7.5
12.5
17.5
22.5
27.5menwomen
year
Lähde: Järnefelt ym. (2014) Sosioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä
75 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten köyhyysasteet 1995* ja 2012
1995 20120
5
10
15
20
25
30
35
miehetnaiset
%
Tilastokeskus: Tulonjakoaineiston julkistus 20.3.2014
Köyhyys iän ja sukupuolen mukaan Suomessa ja EU:ssa, 2012
18-24 25-49 50-64 65+
Suomi Miehet 25.2 11 13 11.9
Suomi Naiset 24.5 9.3 9 23.3
EU15 Miehet 22.8 15 14.8 12.6
EU15 Naiset 24.7 16.4 15.3 16.1
2.5
7.5
12.5
17.5
22.5
27.5
%
Lähde: Eurostat
Köyhyysaste vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneet, koko väestö ja kaikki eläkkeellä olevat (köyhyysraja
60 % mediaanituloista)
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -080
5
10
15
20
25
all pensioners
retired in 1999
total population
%
Rantala (2014) Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2/2014.
Käytettävissä olevat tulot tulodesiileittäin, 1997-2008
-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -080
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
Highest
Mid (45-55)
Lowest decile
1000€/a year
Rantala (2014) Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2/2014.
Lopuksi
• Eläkejärjestelmässä hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä tai kestävyysvajetta
• 1990-luvulta lähtien toteutuneilla uudistuksilla on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvupainetta on hillitty
• Haasteiksi ovat tulleet oletettua nopeampi eliniän piteneminen ja eläkejärjestelmän julkistaloudelliset vaikutukset
• Eläkejärjestelmän sopeutumiskeinoina eliniän pitenemiseen eläkemaksujen nosto, eläketason lasku tai eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen (Pekkarisen eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2013) – eläkeuudistus 2017
• Eläkeläisten köyhyys väestön keskitason yläpuolelle, köyhyys kohdistuu erityisesti 75-vuotta täyttäneisiin yksinasuviin naisiin
• Sukupuolten välinen ero on kuitenkin merkittävästi kaventunut vajaassa 20 vuodessa
• Elinajan ja eläkkeellä olon pidentymisen myötä tarve toimeentulon monipuolisemmalla tutkimukselle
KIITOS