Miten Suomi ja suomalaiset varautuvat ikääntymiseen?

TERVE-SOS Lappeenranta 7.5.2014

Susan Kuivalainen

• Eläkevakuutus ja järjestelmän varautuminen

• Elinajan piteneminen – eläkeikä?

• Sukupuolten näkökulmasta – vanhuusiän köyhyys

Suomalaisesta eläkejärjestelmästä

• Kattava, lakisääteinen ja pakollinen

– Vapaaehtoisella eläketurvalla täydentävä rooli

• Yhdenmukaiset säännöt

• Ensisijaisesti jakojärjestelmä, osittain rahastoiva

• Järjestelmä on etuusperusteinen (defined benefit, DB)

• Kansainvälinen arviointi (Barr 2013; Ambachtsheer 2013):

– Suomalainen eläkejärjestelmä on kattava ja kestävä.

– Väestörakenne ja kansainvälistyvä talous edellyttävät kuitenkin järjestelmän kehittämistä. Eläkkeelle siirtymistä on myöhennettävä ja eläkevarojen sijoituksille pitäisi saada parempia tuottoja.

1990-luvulta lähtien tavoitteena rahoituksen kestävyyden turvaaminen

• 1990-luvulla käynnistyi uudistuksen sarja:

– Eläkkeiden indeksointiin tehdyt muutokset (1996)

– Muutokset eläkkeen laskentaan (mm. työntekijämaksun vähennys eläkepalkasta 1994)

– Kansaneläkkeen pohjaosan poisto (1996)

– Varhaiseläkereittien karsimisen aloittaminen (esim. yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostettiin kolmella vuodella 1994)

• 2000-luvulla uudistukset jatkuivat ja eläkeuudistus toteutettiin vuonna 2005:

– Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke lopetettiin

– Elinaikakerroin käyttöön (2010->)

– Koko työuraa koskeva eläkkeen laskutapa

– Joustava eläkeikä (karttumaprosentin muutos)

• Uudistuksia 2005 jälkeenkin

– mm. takuueläke 2011 ja varhennetun varhaiseläkkeen poistaminen 2012

Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti

Lähde: Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013 (Risku ym. 2013)

55 57 59 61 63 65 67 56 58 60 62 64 66 680

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

Varsinainen työ-kyvyttömyys-eläke

Yksilöllinenvarhaiseläke

Työttömyys-eläke

Vanhuus-eläke

Osa-aikaeläke

55–68-vuotiaiden eläkkeensaajien väestöosuus vuosina 2000 ja 2012

31.12.2000 31.12.2012

Eläketurvakeskus

55–67-vuotiaiden työllisyysaste vuosina 2003, 2011 ja 2012

Eläketurvakeskus 7

Varautuminen eliniän nousuun – eläkeikä?

65-vuotiaan eliniän odote

Lähde: Tilastokeskus

Eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen

Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti (Pekkarisen ryhmä)

• Sopeutuminen voi tapahtua

– Eläketason kautta (alentamalla)

– Eläkeiän kautta (nostamalla)

– Eläkemaksujen kautta (nostamalla)

-> Suomen vaihtoehtoina eläkeikärajojen tarkastus ja alkavien eläkkeiden taso

-> Sopeutumistapojen yhdistelmä

- Päätösperusteisesti vai automaattisesti

Onko varautuminen riittävää eläkkeiden riittävyyden näkökulmasta

Eläkeläisten ja koko väestön köyhyysaste 60 ja 50 prosentin pienituloisuusrajalla vuosina 2002–2011

Eläketurvakeskus 12

Köyhyysaste 75-vuotta täyttäneille miehille ja naisille, 2012D

enm

ark

Finla

nd

Sw

eden

Icela

nd

Norw

ay

EU

(28)

Cze

ch R

epublic

Luxem

bourg

Hungary

Slo

vakia

Latv

ia

Pola

nd

Neth

erl

ands

Lith

uania

France

Est

onia

Irela

nd

Germ

any

Rom

ania

Slo

venia

Aust

ria

Italy

Spain

Gre

ece

Unit

ed K

ingdom

Malt

a

Port

ugal

Belg

ium

Bulg

ari

a

Cro

ati

a

Cypru

s

0

10

20

30

40

50

60

males females

%

Eurostat: EU-SILC

Kokonaistyöuran pituus sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan (vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneet)

yrittäjä

ylempi toimihenkilö

alempi toimihenkilö

työntekijä

31.5 32.5 33.5 34.5 35.5 36.5 37.5 38.5 39.5 40.5yrittäjä ylempi toimihenkilö alempi toimihenkilö työntekijä

mies 40.3 38.2 37.5 37.9

nainen 38 36.6 36.7 34.7

Lähde: Järnefelt ym. (2014) Sosioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä

Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyneiden omaeläke vuonna 2008 suhteessa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden km. omaeläkkeeseen

self-em-ployed

upper non-man-ual class

lower non-manual

manual all

men 90 196 137 106 115

women 66 146 93 75 86

25

75

125

175

225menwomen

%

63-vuotiaiden elinajanodote sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan

self-em-ployed

upper non-

manual

lower non-

manual

manual all

men 19.2 21 19.4 17.5 18.6

women 23.1 24.3 23.4 22.2 22.8

2.5

7.5

12.5

17.5

22.5

27.5menwomen

year

Lähde: Järnefelt ym. (2014) Sosioekonomiset erot – työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä

75 vuotta täyttäneiden miesten ja naisten köyhyysasteet 1995* ja 2012

1995 20120

5

10

15

20

25

30

35

miehetnaiset

%

Tilastokeskus: Tulonjakoaineiston julkistus 20.3.2014

Köyhyys iän ja sukupuolen mukaan Suomessa ja EU:ssa, 2012

18-24 25-49 50-64 65+

Suomi Miehet 25.2 11 13 11.9

Suomi Naiset 24.5 9.3 9 23.3

EU15 Miehet 22.8 15 14.8 12.6

EU15 Naiset 24.7 16.4 15.3 16.1

2.5

7.5

12.5

17.5

22.5

27.5

%

Lähde: Eurostat

Köyhyysaste vuonna 1999 eläkkeelle siirtyneet, koko väestö ja kaikki eläkkeellä olevat (köyhyysraja

60 % mediaanituloista)

-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -080

5

10

15

20

25

all pensioners

retired in 1999

total population

%

Rantala (2014) Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2/2014.

Käytettävissä olevat tulot tulodesiileittäin, 1997-2008

-97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -080

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

Highest

Mid (45-55)

Lowest decile

1000€/a year

Rantala (2014) Eläkeläisten taloudellinen toimeentulo ensimmäisten eläkevuosien aikana. Yhteiskuntapolitiikka 2/2014.

Lopuksi

• Eläkejärjestelmässä hyvä perusrakenne, ei akuuttia kriisiä tai kestävyysvajetta

• 1990-luvulta lähtien toteutuneilla uudistuksilla on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvupainetta on hillitty

• Haasteiksi ovat tulleet oletettua nopeampi eliniän piteneminen ja eläkejärjestelmän julkistaloudelliset vaikutukset

• Eläkejärjestelmän sopeutumiskeinoina eliniän pitenemiseen eläkemaksujen nosto, eläketason lasku tai eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen (Pekkarisen eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2013) – eläkeuudistus 2017

• Eläkeläisten köyhyys väestön keskitason yläpuolelle, köyhyys kohdistuu erityisesti 75-vuotta täyttäneisiin yksinasuviin naisiin

• Sukupuolten välinen ero on kuitenkin merkittävästi kaventunut vajaassa 20 vuodessa

• Elinajan ja eläkkeellä olon pidentymisen myötä tarve toimeentulon monipuolisemmalla tutkimukselle

KIITOS

susan.kuivalainen@etk.fi