VATT Analyysi

Hyvän verojärjestelmän periaatteet

Seppo Kari

tutkimusjohtaja

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Veropolitiikassa parantamisen varaa

• Havainto: veropolitiikka muuttunut tempoilevaksi

– Linjauksia tehdään nopealla tahdilla

– Muutoksia perutaan pian päätösten jälkeen

– Valmistelu ja vaikutusarviot eivät pysy perässä

• Julkinen keskustelu ohittaa tärkeitä kysymyksiä

– Ruoan alv-ale: onko se todella tehokas keino vaikuttaa

tulonjakoon?

– Yhteisöveron alentaminen: Keiden asemaan kevennys vaikuttaa?

– Listattujen osinkojen veronkevennykset: eikö taloudellisten

valintojen vääristymisellä ole merkitystä?

Takaisin lähtöruutuun

• Raportin tekijät näkevät että

– Veropolitiikka palautettava lähtöruutuun

– Suunnitelmallisuus ja tutkimustieto kunniaan

– Päätöksentekoprosessin sallittava huolellinen valmistelu

• Miksi tämä on tärkeää? Siksi että paremmalla veropolitiikalla

kaikkien hyvinvointi kasvaa!

Eväät parempaan olemassa

• Ero käytännön ja ”teorian” välillä suurempi kuin koskaan

– Tutkijoiden ymmärrys verotuksen vaikutuksista vahvistunut

nopeasti

– Samoin käsitys siitä miten hyvä järjestelmä voidaan rakentaa

– Suomalainen politiikan valmistelu ja julkinen keskustelu jääneet eri

vuosikymmenelle

• Mirrlees Review

– MR 2010: johtavien tutkijoiden katsaus verotusta koskevaan

tutkimukseen

– MR 2011: tutkijaryhmän suositus Ison-Britannian verotuksen

kehittämiseksi tutkimukseen nojautuen

Raportin sisältö

1. Veropolitiikassa on parantamisen varaa

2. Kulutusverotus

3. Tuloverotus

4. Asumisen verotus

5. Kiinteistöverotus

6. Yhteisövero kansainvälisessä ympäristössä

7. Lopuksi

Tekijät: Seppo Kari, Timo Rauhanen, Essi Eerola, Tuomas Kosonen, Teemu

Lyytikäinen, Tuukka Saarimaa

Verojärjestelmästä yleisesti

• Verojen tavoite: Rahoittaa julkisia palveluja

• Verotus vaikuttaa käyttäytymiseen, vähentää tuotantoa

ja kulutusta => aiheuttaa hyvinvoinnin menetyksiä

• Verotulot tulisi kerätä veroilla, jotka vaikuttavat

mahdollisimman vähän käyttäytymiseen =>

neutraalisuustavoite

• Jos tuotanto tai kulutus heikentää muiden hyvinvointia,

voi olla perusteltua ohjata kestäviin valintoihin

(ympäristöverot, tupakka ja alkoholivero)

Suunnittelun periaatteita

• Verojärjestelmä kokonaisuutena

• Kullekin verolle kirkastettava sen tehtävä

• Useimpien verojen osalta tulisi pyrkiä neutraalisuuteen, siis

verotulojen keräämiseen mahdollisimman tehokkaasti

• Joillakin veroilla tulonjakotehtävä ja ohjaaminen kestävään

kulutukseen ja tuotantoon

=> Kaikkien verojen ei tarvitse olla uudelleenjakavia tai

vihreitä, riittää että jotkut hyvin valitut verot ovat sitä

Kulutusverojen suunnittelu (1)

• Arvonlisävero ja valmisteverot

• Yritykset tilittävät mutta verorasitus siirtyy kotitalouksille

• Lähtökohtana tulisi olla kulutuksen yhtenäinen

verottaminen

• Ulkoisvaikutustilanteissa verotuksella voidaan pyrkiä

ohjaamaan päätöksiä

– ulkoisvaikutuksen tunnistaminen ja haitan hinnoittelu!

• Tulonjakoon vaikuttaminen kulutusveroilla kallista

– rikkaat kuluttavat enemmän, etu menee myös heille

– tulonsiirrot ja tuloverotus hoitavat edullisemmin

•

Kulutusverotuksen suunnittelu (2)

• Epäterveellisen kulutuksen ulkoisvaikutukset eivät aina

selviä (sokeri, rasva, makeiset)

• Suomessa korostetaan usein valmisteverojen fiskaalista

roolia

• Suomen järjestelmän kehittäminen:

– Arvonlisäverossa mahdollisimman laajaan veropohjaan

ja yhtenäiseen verokantaan

– Valmisteverojen kantaminen fiskaalisin perustein

kyseenalaista. Jos ei haluta ohjata, kulutusverotuksen

tulisi olla yhtenäistä.

Ansiotuloverotuksen suunnittelu (1)

• Ansiotulovero vaikuttaa henkilön moniin valintoihin

työuran, työn vastaanottamiseen, ylitöiden määrä etc.

• Tavoite: haitallisten käyttäytymismuutosten minimointi

• Tuloverotuksella halutaan toisaalta vaikuttaa myös

tulonjakoon => progressiivinen veroaste

• Optimaalinen veroasteikko ottaa huomioon kummankin

tavoitteen

• Sen suunnittelussa voidaan hyödyntää tutkimustietoa

siitä miten verotettava tulo reagoi verotukseen eri

tulonsaajaryhmissä

Ansiotuloverotuksen suunnittelu (2)

• Tutkimusten mukaan verotus ja tulonsiirrot vaikuttavat

tuntuvasti kotiäitien ja matalasti koulutettujen päätöksiin

• Suositus: vahvistetaan pienituloisten kannusteita ottaa

vastaan töitä kasvattamalla esimerkiksi tuloverotuksen

työtulovähennystä tai kunnallisverotuksen

ansiotulovähennystä ja kohdentamalla nämä

vähennykset nykyistä voimakkaammin juuri pienituloisille

• Nykyisin näistä vähennyksistä hyötyvät myös keski- ja

hyvätuloiset, mistä syystä verotuottomenetys on suuri

Säästämisen verotus (1)

• Säästöihin kohdistuva tuloverotus vääristää säästämisen

määrää ja säästökohteiden valintaa

• Inflaatio kärjistää vielä ongelmaa koska säästöjen

todellinen veroaste voi nousta sen ansiosta 2-3 kertaa

nimellistä veroastetta korkeammaksi jo kohtuullisella

inflaatiolla

• Mirrlees Review 2011: vapautetaan säästöille ansaitun

tulon verotus markkinakorkoa vastaavaan

”normaalituottoon” asti

Säästöjen verotus (2)

• Mallin perustelu: normaalituoton verottaminen vaikuttaa

haitallisesti käyttäytymiseen, sen ylittävän tuoton

verottaminen ei vaikuta

• Mirrlees Review’n malli harvinainen käytännössä

• Monissa maissa pääomatuloja verotetaan yhtenäisesti

matalahkolla veroasteella joka on ollut pohjoismaissa

suhteellinen

• Tavoite ehkä lieventää normaalituoton verottamisen

vaikutuksia

Miten verottaa yrittäjän tuloa? (1)

• Yrittäjän tulo on tuottoa pääomalle ja työlle; lisäksi ehkä

satunnaista tuottoa ja markkinavoiman tuomaa puhdasta

voittoa

• Näitä osasia ei voida objektiivisesti erottaa

• Ei tarpeellistakaan!

• Ohje: verotetaan pääomapanokselle saatua

”normaalituottoa” kuten muita pääomatuloja ja loppuosa

ansiotulojen tapaan

• Näin voidaan saavuttaa yrittäjien verotus joka on

neutraali säästämis- ja investointipäätösten suhteen ja

myös palkkatyön ja yrittäjäuran valinnan suhteen.

Miten verottaa yrittäjän tuloa? (2)

• Tämä veromalli on herkkä sen suhteen miten se

toteutetaan

– Normaalituoton laskeminen

– Normaalituottoa vastaavan tulon veroaste

– Normaalituoton ylittävän tulon veroaste

• Viime kehysriihen tapahtumat ikävä esimerkki näiden

valintojen vaikeudesta jos periaatteita ei tunneta hyvin

Asumisen verotus (1)

• Nykyinen asumisen verotus ohjaa valintoja

– Vuokratuloista maksetaan pääomatuloveroa, mikä nostaa

vuokratasoa

– Omistusasuminen kevyesti verotettua

=> Verotus suosii omistusasumista hallintamuotona

– Muuttaessa maksetaan varainsiirtoveroa

=> vero vähentää muuttamista

=> kotitaloudet asuvat sijainniltaan tai kooltaan vääränlaisissa

asunnoissa

Asumisen verotus (2)

• Omistusasumisen tukeminen verotuksessa suhteessa

vuokra-asumiseen saattaisi olla perusteltua, jos

– Tuki kohdistuisi pienituloisille

– Omistusasuminen aiheuttaisi merkittäviä hyötyjä muulle

yhteiskunnalle

• Tutkimuksen mukaan kumpikaan ei näytä toteutuvan

• Varainsiirtovero aiheuttaa hyvinvointitappioita jotka

voitaisiin välttää korvaamalla se muilla veroilla, esim.

verottamalla asumista muulla tavoin

Kiinteistövero

• Kiinteistövero on hyvä vero siksi, että

– hyvin toteutettuna se ei juurikaan vääristä kotitalouksien ja

yritysten valintoja,

– Ja, koska se voi johtaa ns. ”hyötyjä maksaa” –periaatteen

toteutumiseen paikallisten julkisten palvelujen tuotannossa.

Hyvät palvelut heijastuvat maan hintaan ja maan hinta

edelleen kiinteistöveron määrään.

• Kiinteistöveron hyvyys riippuu kuitenkin sen

toteuttamistavasta

– Maapohjan vero ei vaikuta käyttäytymiseen

– Rakennukseen kohdistuva vero vaikuttaa

Kiinteistövero (2)

• Suomen kiinteistöveroa kehitettäessä

– Liikerakennusten vero tulisi erottaa tonttiin kohdistuvasta

verosta ja

– tulevat veronkorotukset tulisi kohdistaa maapohjan veroon

Yhteisövero globaalissa ympäristössä (1)

• Julkisessa keskustelussa pidetään tärkeänä että yritykset

”kantavat osuutensa julkisten palvelujen rahoittamisesta”

• Yritykset toki tilittävät yhteisöveron ja monia muita veroja, mutta

verorasituksen kantavat aina kotitaloudet

• Tutkimusten mukaan globaalitaloudessa yhteisöveron kantavat

pitkälti työntekijät; se on siis ainakin osaksi kotimaiselle työlle

lankeava vero, mutta huono sellainen, koska se vähentää myös

investointeja ja tuottavuutta

• Kansainväliseen konserniin kuuluva yhtiö maksaa yhteisöveron

sijaintimaalleen; tätä kutsutaan lähdemaaperiaatteeksi

Yhteisövero … (2)

• Lähdemaaperiaatteen globaali soveltaminen kannustaa

– Yrityksiä siirtämään voittojaan ja toimintaansa kevyen

verotuksen maihin ja

– valtioita alentamaan yhteisöverokantojaan.

• Jollei kansainvälisessä verokoordinaatiossa löydetä korvaavaa

periaatetta, kannusteet johtavat yhteisöverojen häviämiseen ja

korvautumiseen muilla veroilla

• Siirtymävaiheessa, joka saattaa olla pitkä, järkevää politiikkaa voi

olla veropohjan laajentaminen ja verokannan asteittainen

alentaminen

• Luonnonvaroihin ja muihin liikkumattomiin resursseihin

perustuvien voittojen verottaminen yhteisöverolla voi olla

mahdollista tulevaisuudessakin