Digitaaliset pelitnuorten harrastuksena ja nuorisokulttuurina

Anna-Laura MarjetaPelitalo29.10.2014

Pelitalo

• Helsingin kulttuurista nuorisotyötä, Nuorten toimintakeskus Hapessa

• N. 300 kävijää viikossa, 45 konepaikkaa• Pelitoimintaa 13-25-vuotiaille• Pelitalo.munstadi.fi

Digitaalisten pelien määrittelyä• Tietokone-, konsoli-, verkko- ja mobiilipelit, joita

nuoret pelaavat vapaa-ajallaan ”viihteelliset pelit”• Ei rahapelit (esim. lotto, nettipokeri, raha-

automaattipelit)

DIGITAALINEN PELAAMINEN KULTTUURINA

Kulttuuri levinnyt alle 10 vuodessa marginaalista valtavirtaan.

Diginatiivien kokemus pelikulttuureista voi olla hyvin erilainen kuin aikuisten pelaajien.

Pelikulttuurit ovat juurtuneet valtavirtakulttuureihin.

Pelaamisen laajuus• Tutkimukset (esim. Pelaajabarometrit) kertovat

pelaamisen yleistymisestä: – Mitä nuorempi ikäluokka, sitä useampi pelaa (jopa 90%)– Myös tytöt pelaa, vaikka eivät koe itseään pelaajiksi yhtä

usein kuin pojat (aktiiviharrastajat ja kasuaalipelaajat)

– Pelaaminen on lapsille ja nuorille sosiaalista pääomaa, ei vähennä perheen ja kavereiden kanssa vietettyä aikaa

– Pelaamisen yleistyminen liittyy verkon ja sosiaalisen median käytön yleistymiseen (mm. älypuhelimet)

”SE VAAN PELAA”

Yleisimmät peligenret ja suosituimmat pelit juuri nyt

• FirstPersonShooter, FPS –pelit (esim. Counter-Strike eli CS)• Strategia, RTS–pelit (esim. StarCraft)• Taisteluareenamoninpelit eli MOBA–pelit (esim. League Of

Legends eli LoL)• Keräilykorttipelit (esim. Hearthstone)• Taistelupelit (esim. Tekken)• Urheilupelit (esim. FIFA ja NHL)• Ajopelit (esim. DriveClub)• Rytmi- ja tanssipelit (esim. GuitarHero)

http://www.seul.fi/esports/peligenret/

Pelaaminen nuoren arjessa

Pelaamisen hallinta

?

Peliongelmat: ongelmat nuoren ja aikuisen vuorovaikutuksessa

KYSYMYKSIÄ?

Digitaaliset pelitnuorisotyössä

Anna-Laura MarjetaPelitalo29.10.2014

Miksi pelit tulisi huomioida nuorisotyössä?

• Digitaalisten pelit merkittävä osa nuorten kasvu- ja toimintaympäristöjä, erityisesti vapaa-aikaa

• Aikuisten rooli pelikasvattajina (osa mediakasvatusta)• Soveltuu nuorisotyön välineeksi, toiminnaksi ja

ympäristöksi

Pelien vaikutuksista

• Intensiivisellä tekemisellä on aina vaikutuksensa• Peliharrastuksella on sekä +/- vaikutuksia, yleensä

huomio kiinnitetty vain negatiivisiin• Huomioitava nonformaali ja toiminnallinen oppiminen

mielekkään harrastamisen yhteydessä. • Ilo tekemisessä kannattaa! Viihdepeleissä opitaan

enemmän kuin opetuspeleissä.

Pelaamiseen liitettyjä hyötyjä • Kognitiivisten kykyjen kehittyminen

– Erityisesti FPS-peleissä:• Nopeampi ja tarkempi huomion säätely• Korkeampi visuaalis-spatiaalinen päättelykyky (kyky hahmottaa

muotoja ja osien välisiä suhteita)• Paremmat mentaaliset rotaatiokyvyt (kaksi ja kolmiulotteisten

hahmojen havainnointi)• Epärelevantin ja relevantin tiedon erottelu tehokkaampaa

– Yleisesti kaikissa peleissä:• Ongelmanratkaisukyky paranee: muisti, analysointitaidot, päättelykyky• Uutta asiaa varten ei kaivata ohjekirjaa jossa kerrotaan miten asia pitää

tehdä vaan opitaan yrityksen ja erehdyksen, omien kokemusten kautta. • Luovuus paranee

• Motivaatioon liittyvä kehittyminen– Kasvavan älykkyyden käsityksen kehittyminen: positiivinen

motivaatiomalli– Sinnikkyys, positiivinen suhtautuminen epäonnistumisiin

• Emotionaalinen kehittyminen– Mielihyvän, onnistumisen ja rentoutumisen kokemukset– Ahdistuksen väheneminen– Tunteiden säätelyn harjoitteleminen– Positiivisten kokemusten tärkeä merkitys! Ilo, hupi, flow– Lisääntynyt joustavuus ja sopeutumistaidot

• Sosiaalisten taitojen kehittyminen– yhteistyötaidot: toisen huomioiminen, joukkueena toimiminen,

sinnikkyys, luotettavuus, tiimin johtaminen, vastuun kantaminen– osallisuuden lisääntyminen myös muilla elämänalueilla

Pelaamiseen liitettyjä haittoja• Istumisen määrän lisääntyminen, huono ergonomia• Pelaaminen voi kytkeytyä muihin huoliin: on helppo

jäädä kotiin pelaamaan → Toisaalta se voi tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia, auttaa unohtamaan ongelmat hetkeksi, rohkaista lähestymään virtuaalisesti toisia ihmisiä

• Pelaaminen voi aiheuttaa negatiivisia tunteita: toisaalta se voi kehittää niiden hallintaa!

• Mikäli pelaaminen on ainoa tapa, jolla lapsi saa aiheutettua itselleen hyvää oloa, voi pelaamisen muuttua hallitsemattomaksi.

Huolen herääminen?

• Huolestuttavaa on mikäli:– Koneen äärellä vietetään paljon aikaa ja tauot unohtuvat– Pelaamattomuus aiheuttaa levottomuutta ja ärtyneisyyttä– Pelaamisen rajoittaminen aiheuttaa voimakkaita negatiivisia

tunnereaktioita– Pelimaailman ulkopuoliset suhteet kaventuvat voimakkaasti– Erilaiset velvollisuudet jäävät hoitamatta pelaamisen takia.– Muut harrastukset jäävät pelaamisen takia pois ja pelaaminen on

yksipuolista.

• Pelaamista (kuten muitakin harrastuksia) pitää hallita yleisten elämänhallinnan keinoin.

Nuorisotyöllistä pelitoimintaa

Pelit, joissa:• edellytetään yhteistyötä• joissa voi järjestää turnauksia• joita nuoret itse haluavat pelata• ikärajat huomioitu

Yhteisen pelijärjestelmän hyödyt: jonotus, lisenssit, ikärajat, helpottaa nuorten tutustumista uusiin peleihin, helpottaa pelien teknistä ”huoltoa”

Nuorten omien pelilaitteiden ja pelien hyödyntäminen?

Työmuotoja Pelitalolla

• Avoimet peli-illat• Pelinkehityskerho• Poikien peliryhmä• Tyttöjen pelipäivät• Digital art-toiminta• Streamaus- ja selostustoiminta• Lanit, nuorten omat ryhmät• Miitit• Muuta?

Pelikasvattajien verkosto, seuraa tai tule mukaan

Lähteitä:• Brunborg, Mentzoni, Froyland (2014). Is Video

gaming, or video game addiction, associated with depression, academic achievement, heavy episodic drinking, or conducted problems? Journal of Behavioral Addictions.

• Granic, Lobel, Rutger, Engels (2014) The benefits of playing video games. January 2014, American Psychologist Vol. 69, No. 1, 66-78

• Grizzard, Tamborini, Lewis, Wang and Prabhu (2014) "Being Bad in a Video Game Can Make Us More Morally Sensitive." Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking. ahead of print. DOI: 10.1089/cyber.2013.0658.

Lähteitä:

• Harviainen, Meriläinen, Tossavainen (toim.) (2013) Pelikasvattajan käsikirja.

• Luhtala, Silvennoinen, Tenkanen (2012) Pelaavat nuoret vantaalla. Selvitys vantaalaisten koululaisten pelaamisesta ja pelihaitoista.

• Mäyrä, Ermi (2013) Pelaajabarometri• Mäyrä, Karvinen (2011) Pelaajabarometri • Parkes, Sweeting, Wight, Henderson (2013) Do

television and electronic games predict children's psychosocial adjustment? Longitudinal research using the UK Millennium Cohort Study. Archives of Disease in Childhood, DOI: 10.1136/archdischild-2011-301508

Kiitos!