© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski

Kantokäsittelyn

kannattavuus

© Luonnonvarakeskus

Juurikäävän itiölevintä

• Eri itiöemistä lähtöisin olevat

itiöt laskeutuvat tuoreelle

kantopinnalle

• Itiöt pariutuvat ja lähtevät

kasvamaan kannossa

• Rihmaston kasvu ja

selviytyminen tehokkaampaa

kuusella sydänpuussa kuin

mantopuussa

2 19.5.2016

Itiölaskeuma

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittely

• Kantokäsittelyn tarkoitus on uusien itiötartuntojen estäminen

• Kantokäsittely Suomessa tapahtuu joko urealla tai

harmaaorvakkaliuoksella (Rotstop® )

• Urea estää vain itiötartunnat (pH muutos), harmaaorvakka voi

ehkäistä myös kasvullista leviämistä juuristossa (kilpailu)

• Kantokäsittely tarpeen, kun viimeisen 5 vrk:n keskilämpötila

vähintään +5 °C eikä korjuuajankohtana ole pakkasta

• Kesähakkuut (touko-marraskuu) havupuun vuotuisesta

hakkuumäärästä n. 54 % (korjatusta havutukin – ja kuidun

tilavuudesta)

• Tehokkaassa kantokäsittelyssä koko kanto peittyy torjunta-aineella,

mutta 85 % peitolla päästään vielä hyvään torjuntatulokseen

3 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Laskennassa apuna Lukessa kehitetty Hmodel

• Hmodel jäljittelee juurikäävän kehitystä tilassa ja ajassa

metsikkötasolla

• Aloittaa aina paljaalta maalta

• Edellisen sukupolven kannot ja itiölaskeuma avaintekijöitä

• Voidaan tarkastella mm.

• Juurikäävän vaikutusta metsikön kehitykseen ja

taloudelliseen tulokseen

• Torjuntamenetelmien kannattavuutta

• Metsikön ja metsänhoidon vaikutuksia juurikäävän

esiintymiseen

4 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Juurikääpäriskiä kuvaavat muuttujat

• Infektoituneiden kantojen määrä edellisessä puusukupolvessa

– 0 – 60 % edellisen puusukupolven kannoista lahoja

• Itiöiden määrä hakkuuajankohtana

– 0 – 800 itiötä m-2 hr-1

5 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Tutkimuksen laskentamatriisi

6 19.5.2016

Dspore, itiöitä m-2 hr-1

Ninfstump, % lahoja kantoja

edellisen puusukupolven

kannoista

0 10 50 100 200 400 800

0 1 3

5

10 2

20

40

60 4

1: ”terve metsä, vähän itiöitä”

2: ”lähes terve metsä, runsaasti itiöitä”

3: ”terve metsä, erittäin paljon itiöitä”

4: ”sairas metsä, erittäin paljon itiöitä”

© Luonnonvarakeskus

Metsikkötiedot

Metsikkö 1 Metsikkö 2

Lämpösumma-alue 1050 1250

Kantojen lukumäärä edellisen

puusukupolven päätehakkuussa 455 615

Kantoläpimitta 36.8 37.4

Kiertoaika 83 64

Harvennusten määrä 2-3 1-3

7 19.5.2016

*Metsänhoito Tapion suositusten mukaisesti

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittelyn toteutus

• Torjunta tehdään vain edellisen puusukupolven päätehakkuun

yhteydessä (kesähakkuu), kasvatettavan puusukupolven

harvennushakkuut talvihakkuina (ei itiöintiä)

• Torjunnassa raja-arvona onnistuneelle käsittelylle pidettiin yli

85 % torjunta-aineen peittoa kantopinnalle

• Torjunnan laatu mitataan niiden kantojen osuudella, jotka

alittavat tämän raja-arvon

– Hyvä (<10 %), tyydyttävä (10-30 %) ja kelvoton (>30 %)

8 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Kantohinnat ja mh-kustannukset

• Kantohintoina keskiarvot Luken tilastoimista kantohinnoista 2000-2014

korjattuna elintasoindeksillä

• Metsänhoitotoimenpiteiden kustannukset keskiarvot Luken tilastoimista mh-

kustannuksista 2000-2014 korjattuna elintasoindeksillä

• Laho puu jaettu kahteen puutavaraluokkaan:

– Lahoa alle puolet kantoläpimitasta -> lahokuitu

– Lahoa yli puolet kantoläpimitasta -> hukkalaho

• Laholle puulle ei tilastoituja hintoja

– Lahokuitu 50 % kuusikuidun hinnasta

– Hukkalaho 20 % kuusikuidun hinnasta

– Lisäksi lahopuun hinnoille tehty hintaherkkyysanalyysi

9 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittelyn hehtaarikohtainen kannattavuus

(3% korkokanta)

10 19.5.2016

35 €

78 €

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittelyn hehtaarikohtainen kannattavuus

(3% korkokanta)

11 19.5.2016

124 €

33 €

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittelyn kantokohtainen kannattavuus

(3% korkokanta)

12 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittelyn kantokohtainen kannattavuus

(3% korkokanta)

13 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Yhteenveto

Kantokäsittely kannattaa, erityisesti silloin kun itiöinti on

voimakasta ja metsikkö on ennestään terve

Kantokäsittelyn kannattavuus heikompi pienillä itiömäärillä ja

jos metsikkö on jo pahasti saastunut

Kantokäsittely kuitenkin aina tärkeää, jotta uudet infektiot

voidaan estää. Järjestelmällinen torjunta vähentää

juurikääpää ajan mittaan.

14 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Yhteenveto

Jokainen kanto metsässä lisää tautiriskiä –

suunnitelmallisuutta hakkuisiin

Kesähakkuut (touko-marraskuu) n. 54 % vuotuisesta

hakkuumäärästä – uudistushakkuupinta-alana riskialueella n.

70 000 ha

Kantokäsittelyn laadulla on merkitystä. Hyvin suoritettu

kantokäsittely vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen

useamman puusukupolven ajan

15 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Tutkimuksessa mukana

• Juha Honkaniemi

• Anssi Ahtikoski

• Tuula Piri

• Jari Hynynen

16 19.5.2016

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

19.5.2016 17

© Luonnonvarakeskus 18 19.5.2016 Teppo Tutkija