JOHDATUSTA VARHAISERTYISKASVATUKSE

ENKASVATTAJAN ITSETUNTEMUS

Joskus Etu-lapsen kohtaaminen voi käynnistää kasvattajassa negatiivisia tunteita.

Kasvattaja voi tuntea uhkaa, riittämättömyyden tunnetta jne.

Itsehallinnan menetys tai sen uhka ja täydellisyyden harhan menetys – miltä minä näytän muiden silmissä, en osaakaan…

Kasvattajan itsetuntemus

Oman keskeneräisyyden ja ”pienuuden” tunnistaminen ja tiedostaminen on oman kehittymisen kannalta keskeistä.

Se pelkästään ei kuitenkaan riitä, vaan alueita, joissa kokee tarvitsevansa kehittymistä, pitää harjoitella.

Kasvattajan on suostuttava omaan kasvuunsa.

Oman itsen ymmärtämisestä…

vaikuttavista tekijöistä… Sen paremmin voit tai ainakin sinulla on

mahdollisuus vaikuttaa niiden kehittämistä vaativiin tekijöihin.

Kaikilla meillä on kehittämistä vaativia tekijöitä

MITÄ PAREMMIN KASVATTAJANA OLET SELVILLÄ OMAAN TOIMINTAASI

Itsetietoisuus Oman itsensä kanssa toimeen tuleminen

edellyttää kykyä nähdä itsensä arvokkaana ja itsenäisenä henkilönä.

Henkilö pystyy ymmärtämään ja hallitsemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Hän hyväksyy oman tyylinsä ja vahvuutensa, heikkoutensa ja rajallisuutensa.

Ongelmatilanteissa hän pystyy erottamaan, onko kysymys omista tunteista ja ajatuksista vai ulkoisista tosiasioista.

Itsetuntemukseen liittyy itsensä ymmärtäminen, hyväksyminen ja kunnioittaminen, juuri sellaisena kuin on. Ihminen on antanut itselleen luvan tehdä virheitä, hän saa ilmaista tunteita ja hänellä saa olla tarpeita – emotionaalinen rehellisyys.

Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen on vaikea tie Tiellä on kohdattava oman elämän

peruspettymykset ja kipupisteet sekä elettävä niiden kanssa.

Itseensä tutustuvan ihmisen on oltava valmiimpi kohtaamaan kipua kuin välttämään sitä.

Lähes aina se merkitsee nöyryyden opettelua. Valmiutta myöntää olevansa väärässä.

Ellei ole tietoinen tunteistaan, ei niitä voi myöskään hallita Itsetietoisuus mahdollistaa sekä empatian

että itsehallinnan kehittymisen. Empatia ja itsehallinta yhdessä

mahdollistavat sosiaalisten suhteiden toimivuuden.

Tunneälytaitoisuus ei ole helposti saavutettava ominaisuus, vaan se on suostumista hitaaseen ja usein kipeäänkin kasvuun.

Oikean suunnan huomaa siitä, että ahdistus vähenee.

Tunteet ja ammatillinen vuorovaikutus Mitkä ovat vuorovaikutuksen vahvuudet ja

huolenaiheet. Mikä on kasvattajan oma ihmissuhdehistoria? Mikä on kasvattajan kokemus perheestä? Mikä on kasvattajan käsitys omista kyvyistään

toimia työntekijänä? Miten kasvattaja pystyy säätelemään ja

jäsentämään vuorovaikutusta? Millainen on vuorovaikutuksen tunnesisältö? Mikä on positiivisen vuorovaikutuksen määrä? Mikä on puheen laatu/määrä – kuuntelu ja

kysyminen?