1V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

V I L L IIHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

TEMPERAMENTTI

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 32 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

V I L L I

PÄÄTOIMITTAJA

Eero Jokela 0400 630 430

eero.jokela@ptk.fi

TOIMITUSSIHTEERI

Jaakko Kaartinen Villi / Jaakko Kaartinen

Sammatintie 6-8 b 20, 00550 Helsinkijjkaartinen@gmail.com

TOIMITUS

Eija Kallinen eija.kallinen@nuortenkeskus.fi

Pauli Syrjö pauli.syrjo@evl.fi

Johanna Hirsto johanna.hirsto@evl.fi

Pekka Tukeva pekka.tukeva@evl.fi

JULKAISIJAT

Kirkon Kasvatus ja perheasiat, KKP

Nuorten Keskus ry, NK

PTK – poikien ja tyttöjen keskus

KUSTANTAJA

Kirkon kasvatus ja perheasiat

PAINOPAIKKA

Kirjapaino Kari Ky, Jyväskyläpuh. 020 155 5590

ILMOITUSMYYNTI

Markku Autio, 0400 301 618, markku.autio@ptk.fi

TILAUKSET / OSOITTEENMUUTOKSET

Lehti toimitetaan seurakuntien varhais-nuoriso- ja nuorisotyön työntekijöille

sekä julkaisijoiden yhteistyökumppaneille veloituksetta.

Mikäli et saa omaa lehteä, tilaa se lomakkeella osoitteessa www.villi.fi,

sähköpostitse ptk@ptk.fi tai puhelimitse 0400 630 430.

ISSN 1237-3516

5/2015 SISÄLTÖ

18KIRKKOHALLITUS,

KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP)

20NUORTEN KESKUS (NK)

22

PTK – POIKIEN JA TYTTÖJEN KESKUS

4 Temperamenttierot haastavat kasvattajan 8 Mikä temperamentti? Lyhyt vastaus.

9 Kolumni: Ominaisuudet, joihin kasvatus ei tepsi

10 Hiljaisen ääni tarvitsee kuuntelijaa

12 Persoona, roolit ja vaatimukset tekevät nuorisotyöntekijän

15 Piplia: Puheesi kertoo, millianen olet

16 Kori 4: Kasvun ja hyvinvoinnin tuki

17 Tutkimusta ja ideoita työn kehittämiseen / Sarjakuva: Elämää nuorisotyössä

Hiljaiset ja äänekkäät

Moni meistä tunnistaa tämän omista työyhteisöistämme. Ne, jotka ovat sana-valmiita, määrittelevät yhteisen agendan. Ne, joilla on rohkeutta ja osaamista tulla esille omalla persoonallaan, tulevat näkyviksi ja saavat tilaa toimia.

Tämä ei ole vain aikuisten työyhteisön maailma. Sama on havaittavissa las-ten ja nuorten maailmassa. Ja iso kysymys on silloin tässä: kuka jää kuulematta ja näkemättä? Kenen toiveita ja tarpeita ei tunnisteta?

Tämä haastaa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten parissa teh-tävää työtä. Perinteisesti työn lähtökohtana ovat olleet ”aikuisia häiritsevät” kas-vuikäiset. Siis nuo erkkavarkat ja -nuoret, jotka sopimattomalla käytöksellään synnyttävät kasvatuksen ammattilaisissa huolen marginalisoitumisesta ja syr-jäytymisestä.

Sen sijaan ujot, hiljaiset ja sosiaalisissa tilanteissa pelkäävät lapset ja nuoret eivät vedä samalla tavalla aikuisen kiinnostusta puoleensa. Nämä Muumilaak-son Ninnin tapaiset näkymättömät kun eivät käytöksellään häiritse aikuisia. Sil-ti siinä joukossa on paljon yksinäisyyttä ja eristäytymistä, tuen tarvetta ja syrjäy-tymisvaaraa. Etenkin kun tässä ajassa niin kouluissa kuin työelämässä painote-taan yhä enemmän ulospäin suuntautumista ja sosiaalista lahjakkuutta.

Tämä Villi-lehti sukeltaa niin hiljaisten kuin äänekkäidenkin maailmaan - yrittäen tunnistaa nuorten ja nuorisotyön temperamentin laatua ja merkitystä.

Eero Jokela PTK – poikien ja tyttöjen keskus

ALUKSI

Temperamenttierojen huomioiminen kas-

vatustyössä on vaativaa, sanoo YTHS:n

neuvontapsykologi Katri Ollikainen. Tem-

peramentti pitää huomioida siuksi, että

esimerkiksi nuorisotyössä aikuisen pitää

saada kiinni nuoren tavasta olla: ”Aina

on tärkeää koettaa etsiä yksilön aallonpi-

tuutta.” Silloin kasvu persoonallisuuden por-

tailla voi tapahtua turvallisesti. S. 4-8.

Jaa

kko K

aa

rtine

n

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 54 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Temperamenttierot haastavat kasvattajan

Toinen nuori on aina äänessä ja ryhmän

keskipisteenä. Toinen häiriintyy metelistä

ja kaipaa omaa rauhaa. Lasten ja

nuorten erilaiset temperamentit panevat

ammattikasvattajankin koville. Teksti: Tomi Kangasniemi Kuvat: Jaakko Kaartinen

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 76 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Ihmiset ovat erilaisia jo vastasyntynee-nä. Kun toinen lapsi itkee paljon, toi-nen on rauhallinen. Temperament-

ti määräytyykin osin jo geneettisesti ja raskauden aikana.

”Perimä voi selittää 60-prosenttisesti, minkälainen temperamentti ihmisellä on, ja myös raskausajalla ajatellaan ole-van merkitystä. Esimerkiksi äidin tem-peramentti välittyy kohtuun. Kun huo-mioidaan vielä vuorovaikutus ja muu ympäristön vaikutus, päästään siihen, miten temperamentti näkyy myöhem-min”, YTHS:n neuvontapsykologi Kat-ri Ollikainen tiivistää.

Temperamentti ei kerro älykkyydes-tä, vaan se on käyttäytymistyyli, yksilöl-linen tapa reagoida asioihin. Näitä tem-peramenttipiirteitä käytetään tyypilli-

sesti ihmisiä kuvaillessamme, kuten on-ko joku herkkä, aktiivinen, sopeutuvai-nen, sosiaalinen tai emotionaalinen.

”Erot voivat näkyä esimerkiksi sosi-aalisuuden suhteen siinä, kuinka arasti tai rohkeasti lapsi lähestyy muita. Myös motorisessa vilkkaudessa voi olla eroja tai siinä, kuinka lapsi sopeutuu aikuis-ten pyyntöihin ja toiveisiin.”

Temperamentissa onkin kyse tavas-ta tehdä asioita. Kun toinen on iloinen, hän saattaa vaikuttaa siltä, ettei pysy na-hoissaan. Toiselle tunne on sama, mutta se ilmaistaan suupielen värähtämisenä.

Esimerkiksi sosiaalisesti sensitiivinen lukee herkästi toisten ihmisten tunnetilo-ja. Epäsensitiivinen taas ei kykene tulkit-semaan sosiaalisesti monimutkaista vies-tiä ja voi helposti loukata tahtomattaan.

Tietynlaisia temperamentteja suositaan

Vaikka temperamenttierot ovat siis poh-jimmiltaan biologisia, ei eroille aina he-ru ymmärrystä. Esimerkiksi tietynlaisia temperamenttityyppejä suositaan hel-posti toisten kustannuksella.

”Luontaisesti ekstrovertit ja sosiaa-liset ajatellaan usein sellaisiksi, minkä-laisia meidän pitäisi olla. Ujous taas on temperamenttipiirre, mitä ei pidetä läh-tökohtaisesti niin hyvänä”, Ollikainen muistuttaa.

Temperamentin suosiminen on kult-tuurisidonnaista. Mielenkiintoinen tut-kimusesimerkki tästä on vertailu kiina-laisten ja yhdysvaltalaisten lasten välil-lä. Kiinassa lasten ei odoteta olevan ää-nekkäitä ja etualalle asettuvia. Yhdysval-loissa taas tällaista temperamenttia ar-vostetaan.

Lapsille tehty seurantatutkimus osoitti, että ujot ja syrjäänvetäytyvät lapset pärjäsivät kiinalaisessa yhteiskun-nassa aikuisena hyvin. Amerikkalaisessa yhteiskunnassa tällaiset lapset taas jou-tuivat myöhemmällä iällä helposti vai-keuksiin ja olivat vaarassa syrjäytyä.

Kasvattajilla onkin melkoinen teh-tävä siinä, että he kykenisivät suhtautu-maan eri temperamentin omaaviin lap-siin ja nuoriin juuri näiden tarvitsemal-la tavalla. Kouluissa tehdyt tutkimukset kun esimerkiksi osoittavat, että opetta-jien antamat arvosanatkin suosivat tie-tynlaisia temperamenttipiirteitä.

Vähemmän aktiivinen, keskittymis-kykyinen ja sinnikäs oppilas menestyy tutkimusten mukaan koulussa parem-min kuin yliaktiivinen, helposti häiriin-tyvä ja periksiantava oppilas. Kasvatta-jalla on siis tärkeä rooli. Opettajan olisi siis kyettävä erottamaan oppilaiden tai-dot ja temperamentti toisistaan.

Mutta milloin temperamentista sit-ten tulee ongelma? Rajanveto ei ole ai-na helppoa.

Ero esimerkiksi temperamenttipiir-teiden ja ADHD:n välillä on määräl-linen; kyse on asteesta, eli siitä kuinka paljon piirrettä esiintyy. Temperament-tipohjainen käytös ilmenee selkeänä tie-tyissä tilanteissa ja muuttuu ympäristöä muuttamalla. ADHD:stä kielivät oireet taas ilmenevät aikaisin, ovat pysyviä yli ajan ja tilanteen sekä häiritsevät kaikkia päivän aktiviteetteja.

Ollikainen muistuttaa, että ylivilk-kauskaan ei aina ole suinkaan tempera-menttipiirre.

”Esimerkiksi ylivilkkaus ei johdu vain temperamentista, vaan myös ahdis-tunut lapsi voi käyttäytyä ylivilkkaasti.”

Jokaisella tilaa omalla tavallaan

Temperamenttierojen huomioiminen kasvatustyössä onkin vaativaa. Ollikai-nen korostaa, että esimerkiksi nuoriso-työssä aikuisen pitää saada kiinni nuo-ren tavasta olla.

”Aina on tärkeää koettaa etsiä yksi-

lön aallonpituutta. Nuorisotyössä aikui-nen koettaa ymmärtää ja olla mahdolli-simman sensitiivinen. Esimerkiksi kun ryhmässä osa innostuu mahdollisuudes-ta puhua ryhmän edessä, osa pelästyy ja kangistuu. Tämä pitää ottaa huomioon. Tärkeää on, että asioita ei viedä kaikki-en kanssa samalla tavalla läpi.”

Ollikaisen mukaan nuorille on tar-jottava mahdollisuus olla ryhmässä mutta myös vetäytyä. Rauhoittumis-mahdollisuus tai -paikka on tärkeä.

”Jos lapsi tai nuori on vetäytyvä, pi-tää olla herkällä korvalla. Nuoruusikäi-set elävät turbulenttia vaihetta, jolloin mielialat voivat olla alakuloiset. Silloin on tärkeää, että nuorten ei anneta olla liian kauan yksin. Annetaan mahdolli-

suus olla rauhassa, mutta osoitetaan ja rohkaistaan, että on myös mahdollisuus tulla mukaan ryhmään. Tarvittaessa ai-kuisen on myös mentävä nuoren luo tai haettava mukaan.”

Tärkeimpänä nyrkkisääntönä Olli-kainen muistuttaa siitä, että nuoresta pitää olla positiivisella tavalla kiinnos-tunut. Nuori kohdataan sellaisena kuin hän on ja hän tuntee olevansa tervetul-lut. Ja vaikka eri temperamentit ovat eri tavoin haastavia, on hyvä muistaa, että temperamentin kanssa vain synnytään. Se muotoutuu iän ja kokemusten myö-tä.

”Liisa Keltikangas-Järvisen sano-ja lainaten temperamentti on sitä, et-tä esimerkiksi työhaastattelu ujostuttaa ja jännittää. Persoonallisuus taas on se, mikä saa avaamaan sen oven ja mene-mään sinne haastatteluun, Ollikainen kiteyttää.

Tomi Kangasniemi

Lähteet: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys (WSOY, 2004), Temperamentti ja koulumenestys (WSOY, 2006)

”Nuoresta pitää olla positiivisella

tavalla kiinnostunut. Nuori kohdataan

sellaisena kuin hän on

ja hän tuntee olevansa tervetullut.”

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 98 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Ominaisuudet, joihin kasvatus ei tepsi

VIKA SAATTOI OLLA VAIN siinä, että pojan silmät, otsa ja nenä olivat väärässä kul-massa toisiinsa nähden. Hän oli saanut kasvoihinsa sellaisen asettelun, ei hän itse sille mi-tään voinut. Jotkut lapset näyttävät kauniilta, eloisilta, reippailta, myötämielisiltä tai sym-paattisilta. Jotkut eivät sellaisia ole. Tämä poika ei vaikuttanut kenenkään mielestä sym-paattiselta. Olen varma siitä, että tarhan täti ei ilahtunut saadessaan hänet ryhmäänsä. Epäilen, että jopa kuraattori ei olisi ollut valmis ponnistelemaan hänen puolestaan yhtä paljon kuin jonkun toisen, sympaattisemman. Poika oli rippikoulussani, eikä minulla ole pelastustarinaa kerrottavana. Hän ei osoittanut seurakunnallista aktiivisuutta leirin jäl-keen. En voi kertoa, että hieno pappi hänestäkin tuli.

KAKSOSTYTÖT OLIVAT KAHTA lajia. Toinen oli huithapeli huoleton, vaatteet hu-jan hajan huonetta ja tavarat lattialla, koulupäivät unohduksia täynnä. Toinen oli kaikessa tiptop, huolehtija ja murehtija, vaatteet kaappiin pinkattuina ja läksykirjat jo illalla luet-tuina ja reppuun aseteltuina. Tytöt tulivat kuitenkin keskenään hyvin toimeen ja naures-kelivat yhteen ääneen toistensa erilaisuudelle: “Ja niin tarkasti kuin vanhemmat ovat mei-täkin opettaneet. Täsmälleen saman kasvatuksen olemme saaneet.”

OLIN KASTAMASSA nuoren miehen toista lasta. Hän oli töissä ja käsittääkseni kova-na työmiehenä tunnettu. Perhettään hän oli vienyt eteenpäin siinä missä muutkin. Mut-ta voi sitä vilkkautta. Jäivät mieleen jo alakoulun kouluvierailut, vaikka muuten en häntä tuntenut. Hän oli silmää nopeampi. Ja nyt vuosia myöhemmin oltiin pöydässä vanhoina tuttuina ja saatettiin puhua niin kuin asiat ovat. Sanoin: “Jos elettäisiin näitä nykyisiä ai-koja, olisit saanut varmasti jonkin lääkityksen. Ja olisit saanut neljän suuraakkosen mää-ritelmän. Ne olisivat tehneet sinusta jotain muuta kuin mitä ihmisenä olet.” Keskustelu-kumppanini oli samaa mieltä: “Niin ne olisivat tehneet.” Tuota miestä olen monesti aja-tellut, kun olen törmännyt kirjainyhdistelmiin.

EI SAIRAUDEN MÄÄRITELMÄKSI riitä, että on toisessa päässä Gaussin käyrää.

Arto Köykkä

KOLUMNIu Ihmisen persoonallisuuden perus-ta on geeneissä määrittyvässä tempe-ramentissa. Vauvalla on jo kohdussa valmiina oma temperamenttinsa, joka alkaa ilmentyä välittömästi suhteessa vanhempiin.

Vuorovaikutuksessa vanhempi-en, toisten ihmisten ja elinympäris-tön kanssa temperamentin päälle ra-kentuu ja muokkautuu ihmisen per-soonallisuus.

Temperamenttipiirteitä ei voi si-nänsä määritellä hyviksi tai huonoik-si. Ne vain ovat. Kulttuuriset ja sosi-aaliset odotukset ja erilaiset yllättävät ja arkiset vastaantulevat tilanteet saa-vat temperamentin piirteet näyttäy-tymään myönteisinä tai kielteisinä. Onko rasavilli lapsi ylivilkas, rasitta-va ja mahdoton vai reipas, energinen ja rohkea? Onko se hyväksyttävää po-jalle vai tytöllekin?

Temperamentin katsotaan ilmenevän seuraavissa piirteissä:

• Sensitiivisyys• Aktiivisuus• Sopeutuvuus• Sinnikkyys• Häirittävyys• Rytmisyys (järjestelmällisyys,

fysiologisten toimintojen sään-nöllisyys)

• Lähestyminen ja vetäytyminen

• Intensiivisyys• Mieliala

Psykologinen tutkimus osoittaa, että erilaisuus temperamentissa on vaihtelua esimerkiksi korkean ja ma-talan sensitiivisyyden välillä. Vaihtelu näkyy ihmisten välisenä erilaisuutena vaikkapa tunteiden ilmaisussa, keskit-tymiskyvyssä, häiriintyvyydessä, aktii-visuudessa tai tavassa reagoida uusiin tilanteisiin ja ihmisiin.

Ihminen ei kykene päättämään, mitä hän tuntee, eikä myöskään hel-posti vaihtamaan yhtä tunnetilaa toi-seksi. Temperamentti liittyy tunteisiin siten, että erilaisille ihmisille eri tilan-teet herättävät erilaisia ja eri voimak-kuuksisia emootioita. Emootioiden ja temperamentista riippuvaisten mieli-alojen on osoitettu vaikuttavan siihen, mitä ihminen tietoisesti tahtoo.

Temperamentin tunteminen auttaa ymmärtämään, miksi ihminen kokee asiat tietyllä tavalla.

Siinä missä sama tilanne yhdelle on stressaava, toista se ei hetkauta vähää-kään. Siinä missä toinen istuu keskit-tyneenä ja hiljaa suorittamassa annet-tua tehtävää, toinen pyörii tuolillaan levottomana. Yksi menee reippaasti ja iloisena vieraaseen joukkoon ja al-kaa keskustelun, mutta toinen kokee tarvetta pysyä seinustalla ja jättäytyä

tarkkailijaksi.Temperamenttia ei voi vaihtaa,

mutta ihminen ei myöskään ole sen vanki. Kasvaessaan ihminen oppii toi-mimaan niissäkin tilanteissa, jotka oma temperamentti tekee hankalik-si. Vuorovaikutuksessa ympäristöön omaksutaan uusia tunteiden säätele-misen tapoja esimerkiksi tulkitsemal-la tilanteiden merkitystä ja valitsemal-la aktiivisesti tilanteita, joihin hakeu-dutaan tai joita vältetään.

Persoonan kasvu jatkuu läpi elämän. Kasvaessaan ihminen oppii muokkaa-maan omaa käytöstään, eli sitä, miten temperamenttiaan ilmaisee. Helposti ärtyvä on helposti ärtyisä läpi elämän-sä, mutta oppii purkamaan sen rai-voamisen sijaan vaikkapa liikuntaan.

Kasvatuspsykologiassa korostetaan yksilöllisyyden oikeaa huomioimis-ta. Lapsen ja nuoren temperamentin tunteminen auttaa kasvattajaa ym-märtämään ja kunnioittamaan lapsen ja nuoren yksilöllisyyttä ja tukemaan häntä kasvussa ja kehityksessä par-haalla mahdollisella tavalla.

Arkisesti se tarkoittaa, että erilai-set vaatimukset ja haasteet asetetaan lapselle ja nuorelle sillä tavoin ja siinä tahdissa, kun hän on kykenevä ne vas-taanottamaan. 

Jaakko Kaartinen

Mikä temperamentti? Lyhyt vastaus.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 1110 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Nyt ihmettelen tässäHARTAUKSIA KOULUIKÄISILLE

Herättäjä-Yhdistys julkaisee Lapsi -teemavuosiensa kunniaksi kokoelman hartauksia kouluikäisille. Ne johdattelevat kirkkovuoden teemoihin ja pohtimaan Raamatun kertomusten merkitystä tavallisessa elämässä. Luottamus, vapaus ja sanoma Jumalan ihmeellisestä armosta on näiden tekstien viesti lapselle. Niiden varassa on turvallista kasvaa.Kirjassa on 24 eri kirjoittajaa.

Armoa aamunavauksiin,henkeä hartauksiin

Villin lukijoille uutuuskirja nyt tarjoushintaan 19 euroa (norm. 25 e)(mainitse ”Villin lukijatarjous” tilatessasi kirjan). Kysy myös seurakunta-alennuksia.

Tilaukset:Herättäjä-Yhdistys, (06) 433 5700,www.h-y.fi tai kati.leskela@h-y.fi

Seurakunnissa

puhutaan avoimista

nuorisokahviloista

matalan kynnyksen

toimintana. Mutta ujolle

ennakoimaton ja vapaa

sosiaalinen tilanne voi

juuri olla korkein kynnys.

Henkilökohtainen kutsu ja kuulluk-si tuleminen rauhallisessa tilantees-

sa on tapa vahvistaa syrjäänvetäytyviä nuoria, joita ei helposti näy eikä kuulu. Olarin seurakunnassa on kehittty ryh-miä hiljaisille tytöille. Niissä ujolla on ääni ja oma tahto.

Olarin nuorisotyöntekijä Taru Hy-tösen mukaan ulospäinsuuntautuneet, rohkeat ja esiintymishaluiset nuoret tu-levat nähdyiksi ja kuulluiksi helpoim-

min niin koulussa kuin seurakunnassa-kin.

“Ulospäinsuuntautuneita suosii sii-nä mielessä koko yhteiskunta, että yhä enemmän myös palveluja on osattava it-se vaatia. Mielenterveyspalveluidenkin saaminen voi olla siitä kiinni, tunteeko omat oikeutensa ja osaako ne ilmaista oikeilla sanoilla”, Hytönen kuvaa.

Voimauttamista ja rohkaisua

Kun kaupunki antoi Espoon seurakun-nille rahaa nuorten syrjäytymisen eh-käisyyn, yksi ryhmä, jolle haluttiin erik-seen suunnata tukea, olivat hiljaiset ja vetäytyvät tytöt. Idea hiljaisten tyttö-jen omista ryhmistä syntyi yhteistyössä koulukuraattorien kanssa.

“Koulussa aikuisten on annettava huomiota niille, jotka osaavat sitä vaa-tia. Kun meiltä kysyttiin, miten eri ta-voin syrjätymistä voisi ehkäistä, heitim-

me seurakunnista pallon koulujen ku-raattoreille”, Hytönen kertoo.

”Heiltä tuli monia ideoita, muun muassa ajatus hiljaisten tyttöjen tuke-misesta. He ovat niitä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin ja jäävät siksi helpos-ti vaille huomiota.”

Niin saivat alkunsa seurakunnan hil-jaisten tyttöjen ryhmät, joissa opetel-laan oman tahdon, äänen, kokemuk-sen ja näkemyksen kuuntelemista. Nii-den tarkoituksena on voimauttaa tyttö-jä, rohkaista ja opettaa tuntemaan itsen-sä arvokkaaksi.

“Minua on mietityttänyt tässä yhteis-kunnan menossa se, että hiljaiset ja ve-täytyvät eivät tule näkyviksi. Sellaisia ih-misiä, jotka eivät puolusta omia oikeuk-siaan, käytetään helposti hyväksi. Sellai-set nuoret, jotka eivät ole tottuneet ajat-telemaan, että heillä on omat näkemyk-sensä ja arvo sellaisina kuin ovat, voivat kasvaa toteuttamaan vain muiden toi-veita”, Hytönen pohtii.

Tärkeintä on kuunteleminen

Hiljaisten tyttöjen ryhmien tytöt tule-vat mukaan koulujen kautta ennen ylä-asteelle menemistään. Ryhmät ovat sul-jettuja ja ne kokoontuvat kymmenen kertaa.

Työ perustuu tyttöjen arvostamiseen ja kuuntelemiseen. Paikalle tulemiseen pitää sitoutua, mutta kaikki harjoituk-set ovat vapaaehtoisia. Hytösen mukaan keskeinen viesti on opettaa, että heillä

on oma tahto.“Tärkeintä on kuunteleminen. Ryh-

missä heitä ei ohiteta, vaan heitä kuun-nellaan ja heidän pieniäkin toiveitaan yhteisen tekemisen suhteen yritetään toteuttaa”, Hytönen kertoo.

Ryhmiä vetävät koulutetut vapaaeh-toiset. Koulutukseen tulevilta edellytet-tiin sosiaalialan opintoja, mutta heitä ei Hytösen mukaan ollut vaikea löytää.

“Nyt on hyvät vapaaehtoisten mark-kinat. Ihmiset ovat heränneet siihen, et-tä he haluavat tehdä jotakin hyvää”, hän kuvailee tilannetta.

Tammikuussa ilmestyvässä Ihanat tytöt -kirjassa ryhmiä esitellään tarkem-min. Se on tarkoitettu oppaaksi ryhmi-en suunnitteluun ja vetämiseen. Kirjas-sa on käsitelty myös erilaisia syitä, jotka johtavat sosiaalisiin ongelmiin.

Hiljaisuus ei Hytösen mielestä ole kiinni temperamentista. Myös trau-maattiset kokemukset, perhetausta ja vanhempien asenteet vaikuttavat.

Henkilökohtaisen palautteen voima

Hytönen uskoo henkilökohtaisuuden voimaan. Kun nuorelle sanoo, että juu-ri Sinä olisit hyvä isonen, me tarvittais

juuri Sinua, se voi olla hänelle todella merkittävä kokemus.

Koko kirkon nuorisotoiminta on mennyt enemmän avoimen toiminnan suuntaan, koska useimmat eivät halua sitoutua säännöllisiin piireihin ja ryh-miin, vaan tulla kun heille sopii. Hytö-sen mukaan ujot saattaisivat kuitenkin mieluummin tarvita enemmän pienryh-miä.

Myös sosiaalisessa mediassa hän nä-kee ujojen kannalta myönteisiä mahdol-lisuuksia.

“Siellä he uskaltavat vähän kokeilla siipiään, koska ovat hiukan kuin naami-on takana”, hän sanoo.

Palaute ryhmistä on ollut riemukas-ta kuultavaa.

“Tytöt ovat tykänneet todella paljon ja opettajat ovat kysyneet, mitä te olet-te näille tehneet? Se on ollut uskoma-tonta.”

Salla Ranta

”Ulospäin-

suuntautuneita

suosii siinä mielessä

koko yhteiskunta,

että yhä enemmän

myös palveluja on

osattava itse vaatia.”

Hiljaisen ääni tarvitsee kuuntelijaa

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 1312 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Nuorisotyön opintoihin

hakeutuvia ei valikoida

sopivan persoonallisuuden

perusteella. Opinnoissa

annetaan välineitä

kaikenlaisille ihmisille

omaa ammatillista

kehittymistä varten.

Ihan kaikista ihmisistä

ei kuitenkaan

nuorisotyöntekijää

saa veistettyä, ja

jokainen työntekijä

joutuu opettelemaan

kaikenlaisten nuorten

kohtaamisen ja

huomioimisen.

Mitä väliä on sillä, millainen persoona nuorisotyötä tekee? Jos on uskominen tempera-

mentin vaikutusta lasten ja nuorten kas-vuun ja kasvatukseen erityisesti koulu-maailmassa selvittänyttä professori Liisa Keltikangas-Järvistä ja muita tempera-menttia tutkineita, persoonalla juuri on merkitystä.

Temperamentilla on vaikutusta sii-henkin, mihin ihmiset elämässään ha-keutuvat. Opettajaksi hakeutuvien omaa peruspersoonallisuutta on tut-kittu. He ovat tavallista sosiaalisempia, iloisia ja mukautuvia. Temperamentti-tutkimus on paljastanut, että opettajien ja muiden ammattikasvattajien omalla temperamentilla on vaikutusta siihen, miten he kokevat erilaiset kohtaamansa lapset ja nuoret ja millä tavalla ovat tai-puvaisia antamaan heille palautetta.

Reippailla opettajilla on usein piilo-odotuksia oppilaita kohtaan: ujonkin pi-täisi uskaltautua puhumaan ja olla aktii-vinen toisten seurassa. Koulumaailmassa

opettajan suhtautumisen oppilaan per-soonallisuuteen on havaittu selvästi vai-kuttavan muun muassa arvosanoihin.

Aina reipas ja äänekäs toiminnan ihminen?

Onko kuitenkin jotain näppituntumaa siitä, millainen on nuorisotyönohjaajak-si hakeutuva ihminen?

”Stereotyyppinen kuva on tietys-ti se, että reipas ja äänekäs, toiminnal-linen, eikä tykkää lukemisesta. Suurin osa opintoihin hakeutuvista on nuoria, joten ikäkaudestakin sitten johtuu, et-tä ryhmät ovat vilkkaita ja aktiivisia. Se-kin vahvistaa tuollaista ennakkokäsitys-tä. Mutta sanoisin silti, että opinnoissa meillä on kyllä kaikenlaisia ihmisiä”, sa-noo Diakin yliopettaja Pekka Launo-nen.

Nuorisotyötä opiskelevien joukkoa ei ole opettajaksi opiskelevia vastaavil-la temperamenttitutkimuksilla kartoi-tettu. Ammattikorkeakouluun nuoriso-työnohjaajaksi ja sosionomiksi opiskele-maan hakeutuvat kylläkin haastatellaan ja viime vuosiin saakka heille on teetet-ty psykologinen soveltuvuustutkimus.

”Mutta sillä on ensisijaisesti selvitet-ty lähinnä hakijan kykyä selviytyä opin-noistaan”, Launonen toteaa.

”Toisekseen yritettiin päästä peril-le alakohtaisista valmiuksista. Nuoriso-työnohjaajalta on vaadittu ohjausval-miuksia, ryhmänhallintakykyä, ulos-päin suuntautumista, kykyä sielunhoi-dolliseen kohtaamiseen ja valmiuksia työn suunnitteluun. Viime aikoina on korostunut kyky verkostoitua ja tehdä yhteistyötä nuorten mutta myös aikuis-ten kanssa. Koulutuksen puolella puo-lestaan korostuu kiinnostus ja kyky op-pia uutta ja valmius uudistumiseen.”

Vaikka opiskelijoiden temperament-tia ei kyseltäisikään, työn vaatimukset eivät ehkä ole ujoimpien ja varovaisim-pien ihmisten mukavuusalueella. Toi-saalta kirkon nuorisotyöntekijän ja so-sionomin kaksoispätevyyteen valmis-tava koulutus avaa kaikenlaisia suun-

tautumisen mahdollisuuksia. Jokaises-ta opiskelijasta ei tarvitse löytyäkään si-säistä nuoriso-ohjusta.

Nuorisotyöntekijät valikoituvat isosiksi valikoituvista

”Tätä nykyä nuorisotyöntekijäksi opis-kelevista valtaosa on naisia. Osaltaan sitä selittänee se, että AMK-tutkintoon siir-ryttäessä toiminnallisen aineksen määrä opetuksessa väheni huomattavasti, ja teoreettinen opetus lisään-tyi. Samalla nuoriso-työnohjaajakoulutus siirtyi koulutussek-torilta sosiaalialal-le. Nämä houkut-tavat enemmän lukiopohjalta tulevia tyttö-jä”, Launonen pohtii.

”Toinen vaikuttava te-kijä on se että nuorisotyön-tekijän opin-toihin tullaan käytännössä hy-vin usein isos-putken kautta. Iso-sista puolestaan kak-si kolmannesta on tyttöjä. Isoskoulutus useimmiten järjes-tetään tavoitteellisena ryhmä-muotoisena toimintana, joka tähtää ryhmän ohjaamiseen, joten siinäkin tapahtuu sel-vä karsinta tyypeistä, jotka lähtevät mukaan.”

Monilla innos-tus alaan on lähtenyt omista kokemuksis-ta mukavasta ja kan-nustavasta työn-tekijästä, josta on ehkä muo-dostunut nuo-ruusvuosina jon-kinlainen idoli. Tem-

peramenttitutkimuk-sen näkökulmasta kiintoi-

saa on, että samanlaiset tem-peramentit viihtyvät parhai-ten toisten samanlaisten seu-rassa.

Nuorisotyössä työnte-kijällä on melkoinen vas-

tuu huomioida ja ottaa mu-kaan erilaisetkin tyypit, joko vauhdikkaammat ”vaikeat”

tai hiljaisemmat ”vaikeat”, ja luoda jokaiselle mahdollisuuk-sia pelata omilla vahvuuksil-

laan. Seurakunnan nuorisotyön pitäisi olla esteetön myös niin, ettei kukaan putoa persoonalli-suutensa takia ulkopuolelle.

Tavoitteena ammatillisen kasvun ruokkiminen

Minna Valtonen, joka toimii myös yliopettajana Diakissa, suhtautuu opiskelijoiden luokitteluun tem-peramentin perusteella varovai-sesti. Hän miettii, onko sellaises-

sa vaarana lukkiutua jäykkiin kategorioihin: opiskelun pitäisi

kuitenkin kuljettaa ihmistä eteenpäin.”Meillä on hiljaisia pohdiskelijoita

sekä niitä stereotyyppisiä nuorisonoh-jaajia, ja opintojen aikana heistä yleen-sä paljastuu luovia, rohkeita tyyppejä. Opinnoissa pyritään antamaan välinei-tä kaikkeen kohtaamiseen. Jo opintojen aikana ja sitten työssä jokainen ihminen voi kehittyä ja muuttua.”

”Koulutuksen, ja ajattelen että kir-konkin, tehtävänä kai on tukea ihmis-tä löytämään itsestään uusia piirteitä ja osaamisalueita.”

Koulutus antaa työkalut monipuo-liseen kasvuun ammattilaisena. Samal-la kasvaa kyky tarkkailla omia asentei-ta ja ammatillisuutta. Kasvattajan – niin nuorisotyöntekijän kuin opettajankin – ammattitaitoa on nähdä lasten ja nuor-ten joukossa omien suosikkiensa ja in-hokkiensa ohi ja tunnistaa jokaisen eri-laisuus.

Itsen ja oman ammatillisen identitee-tin tutkiminen on jo opinnoissa muka-na. Sitä, kuka ja millainen olen työnteki-jänä, kysellään uudestaan ja uudestaan. Vastaukset ovat oman työn tienviittoja.

Nuorisotyöntekijästä nuorisotyön mahdollistajaksi

Alun perin alalle tultiin nuorisonoh-jaajiksi. 1980-luvulla nimike muuttui nuorisotyönohjaajaksi.

”Siitä protestoitiinkin: ettei kyse ole työn vaan nuorison ohjaamisesta ja kohtaamisesta. Mutta nuorisotyön teke-misen muodot ovat eläneet läpi monia muutoksia”, Pekka Launonen sanoo.

Nuorisotyön tulevaisuuteen katsel-lessa näkyy kapenevia resursseja ja työn luonteen muutosta. Virkojen määrä tu-lee vähenemään ja seurakuntien yhdis-tyminen luo entistä suurempia yksikkö-jä. Niissä järjestettävä työ edellyttää en-tistä monialaisempaa ja joustavampaa osaamista. Yksille se sopii paremmin kuin toisille.

”Nuorisotyöntekijät ovat tavallaan kirkon kasvatus- ja opetusperinteen vankeja. On hyvin helppo omaksua

kasvattajan rooli ja ottaa opettajamai-nen suhde nuoriin.”

”Simo Palosuo, joka oli nuorisotyön koulutuksen liikkeelle laittaja Seura-kuntaopistossa ja sittemmin laitoksen rehtori, vastasi 1960-luvulla televisio-haastattelussa kysymykseen siitä, kuin-ka silloinen koulutus vastaa nykyhaas-teisiin. Hän, että jos nuorilla tarkoite-taan hyvin käyttäytyviä nuoria, siihen on hyvät valmiudet. Mutta huomio pi-täisi käsittääkseni kiinnittää enemmän juuri siihen nuorisoon, joka on vaike-uksissa. Ja tältä osalta pelkään kirkkom-me olleen osaltaan aiheuttamassa koko ongelmaa. Kirkko on lähtenyt useimmi-ten siitä, että sen suojiin voivat tulla ne, jotka käyttäytyvät arvokkaasti ja pyyh-kivät jalkineensa sisään astuessaan. Kun tämä nuoriso on katsottu ulos monesta paikasta, juuri kirkon pitäisi olla se, joka tarjoaa sekä ihmisiä että tiloja heitä var-ten”, Pekka Launonen sanoo.

Launonen huomauttaa, että Palo-suon kuusikymmenluvulla esittämä pu-he nuorisodiakoniasta, jossa työntekijä lähtee nuorten mukaan, antaa heille ai-kaa ja kuuntelee, on yhä tuoretta. Tule-vaisuuden muutoksissa työntekijän roo-leilla, miksei sitten temperamentilla-kin on taas kerran uudenlaista vaikutus-ta siihen, millä tavalla erilaisille nuorille syntyy tilaa ja miten houkuttelevaa seu-rakunnan toiminta ylipäätään on.

”Samalla tavalla kuin muuallakin kir-kossa, nuorisotyössäkin vapaaehtoisten mukaan ottaminen tulee vain tärkeäm-mäksi. Kyse on silloin lähinnä nuorten ottamisesta laajemmin mukaan toimin-nan suunnittelemiseen ja toteuttami-seen. Ripari-isoisuus-yhdistelmä on ollut kirkon hieno juttu. Se tulee vähän väisty-mään, ja muut tavat tehdä nuorisotyötä lisääntyvät. Nuorisotyöntekijästä on tar-peen tulla nuorisotyön mahdollistaja.”

Teksti ja kuva

Jaakko Kaartinen

Persoona, roolit ja vaatimukset tekevät nuorisotyöntekijän

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 1514 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

PIPL IA

Antiikin maailmassa oli yleistä ajatella, että se, millai-nen ihminen on, näkyy siinä miten tämä käyttäytyy. Näkyvillä teoilla oli suora yhteys ihmisen luonteenlaa-tuun eikä tapana ollut eritellä ihmisen sisäisiä vaikutti-mia tai selittää ihmisen tekoja hänen ympäristöllään tai sisäisellä kehityksellään. Tämä ajatustapa näkyy selvästi Jaakobin kirjeessä, jonka opetus on tullut yhä ajankoh-taisemmaksi huolimatta siitä, että näkemyksemme ih-misestä on muuttunut.

Jaakobin kirjeen luvussa 3 kirjoittaja suuntaa sanan-sa seurakunnan opettajille. Keskeisenä kysymyksenä on se, miten opettaja voi olla ”hairahtumatta puheissaan”. Aluksi kirjoittaja käyttää antiikin maailmasta tunnettu-ja vertauskuvia hevosesta, jota ohjataan suitsilla ja lai-vasta, jota ohjataan peräsimellä (Jaak. 3:3–4). Vertaus-kuvien tehtävänä on painottaa, kuinka pienillä asioil-la – suitsilla ja peräsimellä – voi ohjata suuria asioita. Samoin ihmisen kieli on pieni, mutta sillä voi kerskua suurilla asioilla (3:5).

Tämän jälkeen tekijä vertaa ihmisen kieltä tuleen: ”Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sy-tyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tul-ta” (3:6). Kielen vertaaminen tuleen on tuttua jo Van-hasta testamentista. ”Heittiö penkoo esiin pahaa, hänen huulillaan on kuin polttava tuli. Juonittelija rakentaa riitaa, panettelija erottaa ystävykset” (Sananl. 16:27–28); ”Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu, kun panet-telija poistuu, riita laantuu. Hiilistä hehku, haloista roi-hu, riitapukari sytyttää riidan” (Sananl 26:20–2). Aja-tuksena on se, että toisista pahaa puhuva kylvää ympä-rilleen tuhoa samalla lailla kuin tuli tuhoaa kaiken tiel-leen osuvan.

Jaakobin voimakkaalla kuvalla kielestä, joka liekeh-tii helvetin tulta, on silläkin vertailukohtansa varhai-semmissa kirjoituksissa. Vanhan testamentin apokryfi-kirjoihin kuuluvassa Sirakin kirjassa yhdistetään paho-jen puheiden levittäminen ja kielen lietsoma viha, jot-ka ovat pahempia kuin tuonela: ”Joka uskoo pahoja pu-

Puheesi kertoo, millainen olet

heita, ei saa rauhaa eikä enää pysty elämään levollisesti. Ruoska lyö ihon haavoille,mutta kielen sivallus murskaa luut. Monet ovat kaatuneet miekan terään, mutta kieli on kaatanut vielä useampia.

Onnellinen se, joka on siltä varjeltunut, se, joka ei ole kohdannut sen lietsomaa vihaa, ei joutunut pon-nistelemaan sen ikeen alla eikä olemaan kytkettynä sen kahleisiin, sillä sen ies on rautainen ies ja sen kahleet ovat pronssikahleet. Paha on kuolema, jonka se tuot-taa, mutta tuonelakin on pahaa kieltä parempi (Sirak 28: 16–21).

Alkuperäisessä yhteydessään Jaakobin opetus on suunnattu seurakunnassa hajaannusta ja eripuraa aihe-uttaneille opettajille. Kirjeen kirjoittaja käyttää kuiten-kin jo omana aikanaan yleisiä vertauskuvia, jotka teke-vät hänen sanomastaan ajankohtaisen yhä uusissa yhte-yksissä. Viimeaikainen julkisuudessa ja sosiaalisessa me-diassa käyty, maahanmuuttajiin liittyvä keskustelu on jälleen tehnyt Jaakobin kirjeen opetuksen ajankohtai-seksi. Toivottavasti vertauskuva vihaa lietsovan kielen ja tulen välisestä yhteydestä pysyy vertauskuvana eikä muutu todelliseksi.

Jaakob osoittaa selvästi sen, miten kristityn tulee suhtautua vihapuheeseen. Kateutta ja riidanhalua kyl-vävä puhe on ”kuviteltua viisautta”, jolla ei ole mitään tekemistä taivaallisen viisauden kanssa: ”Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavai-suutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teesken-telemätöntä” (Jaak. 3:17). Tällainen viisaus toteuttaa ”lain kuningaskäskyä” eli käskyä rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Tätä käskyä ei voi kuitenkaan toteut-taa erottelemalla ihmisiä toisistaan sillä se, joka tällaista erottelua harjoittaa, tekee syntiä ja rikkoo Jumalan lakia (Jaak. 2:8–9). Selvää puhetta, jonka toteuttaminen näi-nä aikoina vaatii aivan uudenlaista rohkeutta ja itsensä asettamista alttiiksi.

Raimo Hakola

t ™

PL 54 00241 | HELSINKI | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi | www.facebook.com/pipliaseura

■ www.piplia.fi

PIPLIA PÄIVITTYI

Pvoimasanoja

IPLiA.

Rippiraamatut ■ Piplian rippiraamattuvalikoimasta löytyy jokaiselle jo-

takin. Valittavana on värikkäitä uusia kuvakansia kuten

Vuorisaarna ja Ydinkohdat.

Useissa rippiraamatuissa on uudistetut pirteät ja

informatiiviset liitteet, joita voi käyttää muun muassa

opetustyössä. Meidän kauttamme löydät myös muut

kirjat rippikoulutyöhön.

Rekisteröitymällä nettikauppaamme www.pipliakauppa.fi tilaat tuotteet seurakuntahinnoin!

■ Uudistetut liiteosatLiitteet sisältävät Vanhan testamentin punaisen langan ja

Uuden testamentin juonen. 10 faktaa Raamatusta ja rukouksia

Raamatuin sanoin. Sekä paljon muuta mielenkiintoista!

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 1716 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Kori 4: Kasvun ja hyvinvoinnin tuki

Koulun haasteet hyvinvoinnin ja kas-vatuksen alueella ovat lisääntyneet

vuosi vuodelta. Onneksi koululla on tukenaan hyviä yhteistyökumppaneita, kuten kunnan nuorisotoimi, lähipoliisi, lastensuojelu, monet järjestöt – ja pai-kallisseurakunta.

Seurakunta kuulostelee tarpeita

Neloskorissa seurakunta kuulostelee en-sin koulun tarpeita ja toimii sitten en-naltaehkäisevän oppilashuollon sekä työhyvinvoinnin tukena. Toimintatapo-ja on monia.

Ehkä tyypillisimpiä ovat ryhmäytyk-set, välituntipäivystykset tai pienryh-mä- ja kerhotoiminta. Joillakin kouluil-la seurakunta pitää parkkia niille oppi-laille, jotka häiriökäyttäytymisen vuoksi joutuvat ulos oppitunnilta. Tai varkka-työntekijä kokoaa ujot ja hiljaiset tytöt pitkällä välitunnilla neulomaan ja ystä-vystymään.

Virkeä opettaja huomaa kiusaamisen

Kouluterveyskyselyn tulokset yksinäi-syydestä ovat huolestuttavia, etenkin poikien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla.

Kovin monilta puuttuu luottoystä-vä, jonka kanssa voisi puhua henkilö-kohtaisista asioista. Usein näillä oppi-lailla on kokemusta myös koulukiusaa-misesta.

Virkeä opettaja huomaa luokassaan kiusaamisen merkit ja jaksaa puuttua niihin ajoissa. Eli jos seurakunta tukee opettajan jaksamista työssään, se tekee samalla palveluksen lapsille ja nuorille.

Sellainen virkistys toimii parhaiten, joka vie opettajat hetkeksi pois koulun arjesta. Jossain seurakunnassa järjeste-tään opesaunoja, jossain hiljaisuuden retriittejä tai konsertti-iltoja heille.

Nämä tilanteet kannattaa hoitaa hy-vin, sillä kiitollinen opettaja haluaa teh-dä yhteistyötä jatkossakin.

Uusi laki mahdollistaa monialaisen yhteistyön

Viime syksyllä voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa entisen korjaavan ja yksilökohtaisen oppilas-huollon sijasta monialaisella yhteistyöl-lä tehtyä yhteisöllistä ja ennaltaehkäise-vää oppilashuoltoa. Siinä seurakunta on merkittävänä yhteistyökumppanina eli samalla kehällä koulun ulkopuolisten kunnan toimijoiden kanssa.

Oppilaan ja huoltajan suostumuk-sella voidaan tulla mukaan myös yksi-lökohtaiseen asiantuntijaryhmään. Se perustetaan koulussa silloin, kun herää huoli yksittäisestä oppilaasta. Hän voi itse toivoa mukaan myös koulun ulko-puolisen aikuisen, kuten joukkueensa valmentajan tai vaikkapa tutun nuori-sotyönohjaajan seurakunnasta.

Kriisivalmius rakennetaan rauhassa

Hyvinvointiin kuuluu myös turvallinen arki, josta huolehtiminen on kouluyh-teisön yhteinen tehtävä. Jokaisen kou-lun on täytynyt laatia myös kriisisuun-nitelma pahan päivän varalle. Siinä ker-rotaan tarkasti vastuut ja työnjako eri-laisissa uhka-, häiriö- ja vaaratilanteissa sekä surun kohdatessa.

Viestintää varten turvakansioon tai

muuhun sellaiseen kirjataan tärkeät yh-teystiedot, toivottavasti myös seurakun-nan. Näitä suunnitelmia tulee päivittää ja kriisivalmiutta harjoitella koulussa lu-kuvuosittain.

Yhteistyökumppanina seurakunnan on syytä tuntea koulun kriisisuunnitel-ma, sillä kriisiyhteistyössä toimitaan sen mukaisesti. Kriisihän tulee aina yllättä-en ja vaatii nopeita toimia, siksi kannat-taa puhua ja sopia pelisäännöistä kaikes-sa rauhassa silloin kun kaikki on vielä hyvin. Tuttuus ja luottamus onkin ensi-arvoisen tärkeitä kriisityössä.

Moni seurakunta on lahjoittanut alueensa kouluille surulaatikot. Niihin on pakattu muistopöydän tarvikkeet ja ohjeet koulun yhteistä muistohetkeä ja surutyötä varten. Yleensä joku opettajis-ta huolehtii, että surulaatikko pysyy tal-lessa ja käyttövalmiina.

Kriisitilanteissa ja neloskorissa yleen-säkin on tärkeää kunnioittaa sitä uskon-tojen ja katsomusten kirjoa, joka koulu-yhteisössä vallitsee. Silloin jokainen ko-kee olonsa turvalliseksi ja itsensä hyväk-sytyksi sellaisena kuin on.

Lisätietoa:Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki: www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2013/20131287Kriisi-infoa: http://koulujakirkko.evl.fi/18-kriisiyhteistyo

Ks. korimalli Villi 4/2014, s.26-27 ja aiemmat korijutut Villi 1/2015, Villi 3/2015.

ELÄMÄÄ NUORISOTYÖSSÄ

- LÄHELLÄ TAHKOA -- maalaisympäristö -

RippileiritNuorisoleirit

Nurmeksentie 856 Nilsiä info@gasthauslastulahti.com

puh. 050 301 4508

GASTHAUS LASTULAHTI OY

www.gasthauslastulahti.com

u Seurakunnille on nyt tar-jolla esimerkiksi nuorten ai-kuisten tavoittamiseen aja-tushautomoyhteistyötä. Mal-lia kehitteli Nuorten aikuis-ten vaikuttamisryhmä NAVI osallistuessaan Allianssin jär-jestöllisen kehittämisen Ve-tovoima-hankkeeseen.

Vuosina 2014-2015 to-teutetussa mittavassa hank-keessa selvitettiin laajasti nuorten järjestöosallistumis-ta ja siinä tapahtuvia muu-toksia. Nuorisotyöstä ja sii-hen osallistumisesta kyseltiin laajasti 113 valtakunnallisel-ta järjestöltä. Keskeinen tulos on, että järjestötoimintaan osallistuvien nuorten määrä on noussut. Vetovoimaa on!

Hankkeen toisessa osas-sa, ”vetovoima-valmennuk-sessa” kehiteltiin uusia jär-jestöosallistumisen muotoja ja toiminnan sisältöä yhdes-sä Allianssin jäsenjärjestöjen kanssa.

Oman Vetovoima-val-mennuksensa tuloksena NA-VI päätti kehittää uudenlai-

sen tavan aktivoida nuoria oman seurakuntansa kehit-tämiseen.

”Ajatushautomotoimin-nassa NAVI tarjoaa seura-kunnille metodin joilla läh-teä purkamaan seurakunnan omia haasteita, kuten esi-merkiksi nuorten aikuisten tavoittamista, yhdessä seu-rakunnan omien nuorten kanssa” toteaa NAVI-sihtee-ri Saara Nykänen.

Uudentyyppisen toi-mintamallin kautta nuor-ten asiantuntijuutta päästään hyödyntämään ja toisaalta tarjotaan sellainen tapa olla osa omaa seurakuntaa, joka ei vaadi esimerkiksi viikoit-taiseen aikatauluun sitoutu-mista. Ajatushautomoyhteis-työstä kiinnostuneita seura-kuntia haetaan parhaillaan ja toiminta käynnistetään alku-vuodesta 2016.

Muita Vetovoimavalmen-nuksessa heränneitä ajatuksia löytyy esimerkiksi Vetovoi-ma-blogista osoitteessa www.alli.fi/vetovoima. 

Tutkimusta ja ideoita nuorisotyön kehittämiseen

Odotettu kumppanuusesite on ilmestynyt! Esitteessä kaikki neljä yh-teistyön koria mahdollisuuk-sineen ja periaatteineen. Painetun esitteen tilaukset postimaksun hinnalla shop.unigrafia.fi

Pdf-esite ladattavissa koulujakirkko.evl.fi

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 1918 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

K i rkkoha l l i tu s , Kasvatus ja perheas iatPL 210 , Ete lä ranta 8 , 0 0131 Hel s ink i puh. (09) 1802 1sakast i .ev l .f i

Heli Pruuki rippikoulu- ja isosasioiden pariin

u Rap-artisti Daikini julkaisi ensim-mäisen uuden biisin seitsemään vuo-teen ripari.fi-palvelussa 27.8.  Kaunis Jeesus  on rippikoulun alkuun sijoittu-va musiikkivideo, jossa nuoren elämän kipeät ja arkiset kysymykset asettuvat vuoropuheluun kristillisen uskon kes-keisimmän sanoman kanssa.

Videon kautta halutaan muistut-taa  siitä, kuinka vahvoja sisältöjä rip-pikoulu tarjoaa. Riparilla on hauskaa, siellä  viihdytään ja saadaan uusia  ystä-viä, mutta mukana on myös  hengelli-nen ulottuvuus. Nuorten hengellistä et-sintää ei tulisi aliarvioida.

Nuorille suunnattu ripari.fi-palve-lu kokoaa yhteen nuorten rippikouluai-heisia kuvia, twiittejä ja videoita.

Taiteilijanimellä Daikini esiintyvä Lauri Kemppainen (s. 1983) on kai-nuulais-lähtöinen rap-artisti, teologi ja kirjoittaja. Hänen tuotannossaan ikiai-kaiset kristilliset ja eksistentiaaliset tee-mat yhdistyvät pohjoissuomalaiseen

mielenmaisemaan ja mustan rytmimu-siikin poljentoon.

Daikini on vaikuttanut gospelkuvi-oissa jo vuosikymmenen ja tehnyt omi-en levyjensä (LP, 2004 ja  Salaisuus, 2008) lisäksi yhteistyötä esimerkiksi

Jaakko Löytyn, Idän ihmeiden ja Im-manuelin kanssa. Tällä hetkellä Daiki-ni valmistelee bändinsä kanssa uutta Ju-maluusoppinutta räppiä -nimistä albu-mia. 

Rapin poljento johdattaa uuteen riparikauteen

u Kirkon kasvatuksen päivät pidetään jälleen Jyväskylän Paviljongissa 12.-14.1.2016. Päivien teemana on “Ihmis-ten kirkko”.

Hinta osallistumiselle on 170 euroa, ilmoittautuminen on käynnissä osoit-teessa www.lyyti.in/Kirkonkasvatuksen-

paivat_2016. Ohjelma päivittyy edel-leen, seuraa siis tapahtuman Facebook-sivua:  www.facebook.com/kirkonkasva-tuksenpaivat 

Kirkon kasvatuksen päivät - Kokoaa yhteen kasvatuksen ammattilaiset!

Neukkarit tulevat taas!

u KKP:n henkilökunnassa on parhail-laan henkilökunnan vaihdoksia ja väli-aikaisia työntekijöitä. Elokuulta 2015 tammikuun loppuun 2016 yksikös-sä työskentelee myös TT Heli Pruuki. Hän sijaistaa Jarmo Kokkosta rippikou-lutyön asiantuntijan tehtävissä, kun Jar-mo puolestaan toimii yksikön vs. apu-laisjohtajana.

”Tärkeimmät tehtäväni ovat isostoi-minnan linjausten ja rippikoulusuunni-telma 2017:n kirjoittaminen ja edistä-minen yhdessä työryhmien ja seurakun-tien työtovereiden kanssa”, Heli toteaa.

”Tuntuu todella luontevalta ja ko-dikkaalta saada hetkeksi palata taas näil-le kasvatuksen kentille ja katsella vaki-tuistakin työtäni hieman kauempaa”, sanoo nykyään Nurmijärven perheasi-ain neuvottelukeskuksen johtavana per-heneuvojana työskentelevä Heli. Ennen perheneuvojaksi siirtymistään hän työs-

kenteli pitkään kirkon nuoriso- ja rippi-koulutyössä.

”Kaikki nämä eri työmuotomme kir-kossa lopulta pyrkivät samaan – ihmis-ten ja perheiden hyvään ja Jumalan tah-don toteutumiseen heidän elämässään – vaikka työtavat ja näkökulmat niissä vaihtelevatkin. Samaan hiileen voi pu-haltaa eri suunnilta. Onneksi nykyään kirkossa katsellaan sen toimintaa enem-män seurakuntalaisten ja perheiden nä-kökulmasta kuin työntekijöiden. Yh-teistyöhön eri työalojen, seurakuntalais-ten ja muiden toimijoiden kanssa kan-nattaa panostaa yhä enemmän - siitä syntyy aina jotain uutta ja jotain mer-kityksellistä.”

”Perheneuvonnassa pitkästä kasva-tustaustasta on ollut paljon hyötyä. Toi-vottavasti perheneuvontakokemukseni voi nyt välillä hyödyttää kasvatuspuolel-la”, Heli tuumii.

Aamu-usva valkoisena pilvenä metsän reunassa, kuikan huu-to ja linnun siipitanssi järven

pinnalla herättävät teltassa nukkujan erämaajärven rannalla. Hetkiä ja koke-muksia joita voi saada partioleirillä telt-tayön jälkeen.

Partio mahdollistaa elämyksiä, yh-dessä oloa, uusien taitojen oppimista ja oman vakaumuksen etsimistä.

Partio pyrkii myös auttamaan vähä-varaisia lapsia ja nuoria hyvän harras-tuksen pariin.

Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2016 kotimainen kohde on partio ja sen sisäl-lä olevat hankkeet: • Vähävaraisten, maahanmuuttaja-

taustaisten ja aliedustettujen ryh-mien perheiden tukeminen partio-harrastuksen mahdollistamiseksi

• Nuorten yhteisötaitojen ja henki-lökohtaisen elämänhallinnan taito-jen parantaminen

• Sisupartiotoiminta ja erityistä tu-kea tarvitsevat

Yhteisvastuukeräys on oiva mahdolli-suus yhteistyöhön seurakunnan diako-nian, kasvatuksen ja partiolaisten kes-ken.

Keräyksen esimiehenä toimii Kuopi-on hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.

Keräyksen aikataulu ja virikeaineistot:

Hiippakunnalliset starttipäivät keräys-päälliköille pidetään loka-marraskuussa

2015. Keräys käynnistyy seurakunnissa 7.2.2016.

14.2.2016 ystävänpäivänä on partio-laisten keräysavaus ja paikallinen palve-lutempaus.

Suomen Partiolaiset tuottavat lippu-kunnille tiedotusaineistoa ja vinkkipa-ketin yhteisvastuukeräyksen suunnitte-luun.

Seurakunnille keräykseen liittyvää vi-rikemateriaalia ja hartauksia tulee puo-lestaan yhteisvastuukeräyksen sivuille.

Vinkkiaineistoihin liittyy myös uu-silla lauluilla täydennetty partiomes-su (Pekka Simojoki & Anna-Mari kas-kinen), joka julkistetaan tammikuussa

Kirkon kasvatuksen päivillä. Keräyslupa päättyy elokuun lopus-

sa 2016

Tietoja aiheesta: www.sakasti.evl.fi/partio www.yhteisvastuu.fi  

Lisätietoja: Mervi Ritokoski mervi.ritokoski@yhteisvastuu.fi 040 660 2964Katri Vappulakatri.vappula@evl.fi050 5298061

Partio Yhteisvastuukeräyksen kohteena

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 2120 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

Nuorten keskusLiisankatu 27 A 5, 00170 Helsinkipuh. (09) 622 9670www.nuortenkeskus.fi

u Kirkolliskokousvaaleissa valitaan edustajat kirkon ylimpään päätöksente-koelimeen, nykyisellä nelivuotiskaudel-la on päätetty esimerkiksi seurakuntara-kenneuudistuksesta ja keskusteltu avio-liittolakiuudistuksen vaikutuksista kirk-koon.

Kirkolliskokousvaalien ehdokaslis-toja kerätään parhaillaan ja olisi tärke-

ää että kirkon tulevaisuudesta päätettä-essä paikalla olisi myös nuoria.

Edellisissä kirkolliskokousvaaleis-sa valittujen keski-ikä oli 53 vuotta, ja heistä vain kaksi oli alle 30-vuotiaita, vastaavasti kirkon jäsenistä yli 30 pro-senttia on alle 30-vuotiaita.

Kirkko menettää paljon asiantun-temusta, jos asioista ei ole päättämässä

kaikenikäisiä seurakuntalaisia. Kirkol-liskokousvaalien kanssa samaan aikaan äänestetään myös hiippakuntavaltuus-tojen kokoonpanoista.

Nuoret mukaan kirkolliskokousvaaleihin!

KIRKOLLISKOKOUSVAALIT

16.11.

9.2.

VAALI-

PÄIVÄ

NUORTENKESKUS.FI/NAVI

E h d o k a s a s e t t e l u

päättyy 16.11.

Ehdolle voivat aset-

tua kaikki 18 vuotta

täyttäneet seurakun-

nan jäsenet ja papit.

Vaaleissa äänestetään hiip-

pakunnittain. Maallikot ja

papit äänestävät omista

edustajistaan.

Itsenäisissä seurakunnissa

äänestävät kirkkovaltuuston

jäsenet, seurakuntayhty-

missä seurakuntaneuvoston

ja kirkkovaltuuston jäsenet.

Kirkolliskokousvaaleissa

annetun äänen paino-

arvo riippuu seurakun-

nan koosta. Käytännössä

isoissa seurakunnissa

yksittäinen ääni on pai-

navampi kuin pienissä

seurakunnissa.

Vaaleissa on ehdokas-

listat ja valituksi tulevat

suhteessa eniten ääniä

saaneet ehdokkaat.

Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 edustajaa.

Vaaleissa valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 papiston

edustajaa. Lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluvat piispat, sekä

valtio-neuvoston valitsema edustaja, kenttäpiispa, sekä

saamelaisten edustaja.

Miten seurakuntasi isostoiminta voisi palvella entistä paremmin isosia

ja seurakuntaa? Tule haastamaan omia näkemyksiäsi ja kehittämään

seurakuntanne isostoimintaa! Koulutuksen keskeinen näkökulma on,

miten tukea isosen kasvua kohti aikuisuutta.

25.–27.1. ja 16.-17.5.2016Järvenpää, Seurakuntaopisto

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.nuortenkeskus.fi/isosta-aikuiseksi

IsostoImInnan kehIttämInen - Isosta aIkuIseksI (kek)*

* Hyväksytään valinnaisena moduulina Kirkon kasvatuksen erityiskoulu-

tukseen. Koulutukseen voi osallistua yksittäisenä koulutuksena, vaikka ei

suorittaisi erityiskoulutuksen kokonaisuutta.

Isoskoulutus ja sopivat

tekemisen mahdollisuudet

kiinnittivät kirkkoon,

sanoo Noora Isoranta.

Noora Isorannan matka riparilta Na-vi-verkoston toimintaan on raken-

tunut kuulumisen ja mielekkään teke-misen kokemuksista. Avainasemassa oli oman seurakunnan pitkä ja hyvin suun-niteltu isoskoulutus.

Rippileiriltä Nooran houkuttelivat isoskoulutukseen omat isoset.

”Käskivät! Ja kavereitakin lähti mu-kaan, se oli tärkeää”, Noora nauraa.

Kun mukaan oli uskaltanut, alkoi te-kemisen mielekkyys viehättää.

”Toiminnassa jaksoi pysyä, koska työntekijät ja koko ilmapiiri olivat mu-kavia. Omia ideoita kuultiin ja riparien

lisäksi isoskoulutuksen kautta pääsi teke-mään kaikenlaista muutakin, esimerkiksi pitämään pienryhmiä ja soittamaan tilai-suuksissa. Jäi sellainen olo, että osallistu-minen ja tekeminen on tärkeää.”

Järvenpäässä isoskoulutus oli nelivuo-tinen ja jokainen vuosi toi lisää tekemi-sen ja toiminnan mahdollisuuksia – ei pelkkää ripareilla toimimista. Uudet vas-tuut sitouttivat taas tiiviimmin mukaan.

Yhdeksäntoistavuotiaana ikä alkoi painaa nuorisotyössä, mutta uusi rooli löytyi luottamushenkilönä. Noora läh-ti seurakuntavaaleihin hyvien kokemus-tensa rohkaisemana.

”Se oli seurakuntaporukoiden ja mo-nipuolisten kokemusten ansiota”, Noo-ra sanoo.

”Onnistuneessa nuorisotyössä tarjo-taan mahdollisimman erilaisille tyypeil-le mahdollisuus löytää tekemistä toisten

kanssa – oikeaa tekemistä. Pelkkä hen-gellinen anti ei nuoria houkuttele.”

Navi-verkostoon Noora sai tuntu-man seurakuntavaaleissa. Varsinaiseen toimintaa hän tuli myöhemmin opiske-lijajärjestön kautta. Nyt Navi on hänen oma paikkansa kirkossa – ennen seuraa-vaa elämänvaihetta.

”Hyvät kokemukset pitivät minut kirkon lähellä. Voi sanoa, että tämä on ollut onnistuminen.”

Isosputkesta kiinni kirkkoon

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015 2322 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 2015

UutuuksiaKerhonohjaa-jan käsikirja 2015-16Toim. Tarja RaeTekemistä elo-kuvapajasta ja kokkikurssista kotike-mistikokeiluihin ja keppihevosten ja soittimien rakentamiseen. Käsikirja on jaoteltu temaattisesti, sen pohjalta on helppo rakentaa kurssimuotoisia periodikerhoja tai koko vuoden ker-hokokonaisuuksia. Hartausosassa jat-kuvat Salaisuuslaatikko-hartaudet. Hinnat: 1-10 kpl 25 e, 11-29 kpl 24,20 e, 30- kpl 23,50 e Hanna Juntunen KasvuntekijätKasvuntekijät – uusi kerhonoh-jaajan koulutus-materiaali – tarjo-aa hyvän koulu-tuksen avaimet. Koulutus koos-tuu kolmesta vai-heesta: Kerhonohjaamisen perus-teet I on lähtöpaketti. Se antaa val-miudet työssä oppimiseen työnte-kijän ohjauksessa. Kerhonohjaajan perusteet II syventää peruskurssin kokonaisuudeksi, ja Syventävät tai-dot tarjoaa reittejä kasvuun kerhon-ohjajana.194 sivua. Hinta: 28 e. Kustantaja: PTK – poikien ja tyttöjen keskus. Kaarina Hakkarainen, Katri Vappula: Mikä ikä! 10-14-vuotiaat seurakunta-laisinaMillaista väkeä ovat 10–14-vuoti-aat? Minkälaiset asiat kiinnosta-vat heitä, mihin he käyttävät ai-kaansa? Entä millaista toimintaa seurakuntien kannattaa järjestää, jos heidät halutaan mukaan? Näi-hin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin vastaa Mikä ikä? Jul-kaisujat: PTK ja Kirkkohallitus/KKP. 160 s. Hinta: 29 e.

Tilaukset: puoti.ptk.fi, tai 0400 630 430

PTK – poik ien ja tyttöjen keskusPartaharjunt ie 361, 76280 Partaharjupuh. 0400 630 430 ptk@ptk.f i , www.ptk.f i

Ennen koulujen

loppumista Imatran

Päivärannan

leirikeskuksessa käy täysi

kuhina. 16 telttaa ja

leirimäki valmistautuu

vastaanottamaan

leiriläisiä pitkin kesää.

Kesäkuun alussa pystytetyt teltat pu-retaan vasta heinäkuun lopussa.

Vastaavaa telttaleiritoimintaa on Imat-ralla tehty jo yli 40 vuotta!

Tänä vuonna leirimäellä pidettiin 9 leiriä, joiden 215 osanottajat yltivät eska-rilaista seiskaluokkalaisiin. Leirit kestivät 2-5 päivää leiriläisten iästä riippuen.

”Leirikylä on asuttu myös leirien välillä, silloin telttakylässä asuu kaksi nuorta ylläpitohommissa ja he vahtivat samalla mäkeä”, kertoo nuorisotyönoh-

jaaja Anna Kärri.Kaikkiaan mäki työllistää noin 50

nuorta eri tehtävissä, kuten isosina, emäntinä ja yökköinä.

”Se vaatii vähän asennetta”, sano-vat leirejä pyörittävät Kärri ja kollegan-sa Liisa Eronen ja Soile Hakman, kun heiltä kysyy, miten tällainen perinne on onnistunut jatkumaan näin kauan. ”Mutta leirityö lasten kanssa maksaa it-sensä ruhtinaallisesti takaisin.”

Leiriläisinä jo toinen sukupolvi

”Leireillä olemme koko ajan yhdessä ul-kona säästä riippumatta. Katoksessa to-sin ruokaillaan, askarrellaan ja kuunnel-laan päivän sana sekä leikitään ja puu-haillaan kaatosateella. Lapset pyörivät ympärillämme ja meillä on tosi kivaa yhdessä! Kävijämääristä päätellen lapset ovat viihtyneet”, jatkaa Anna.

Viihtymisestä kertoo sekin, kun yli 30 vuotta leirejä vetänyt Liisa Eronen sanoo, että leiriläisinä on jo toinen su-

kupolvi ja tulijoita ulkopaikkakunnilta-kin.

Imatralla on syytä ylpeyteen leiripe-rinteen ylläpitämisestä!

Millaisia perinteitä sinun seurakunnassa-si on? Vinkkaa: pirjo.riipinen@ptk.fi.

Teksti: Pirjo Riipinen

Kuva: Anna Kärri

Teltat pystyyn koko kesäksiImatran mallilla ikää yli 40 vuotta

Leirin ajan ollaan aina yhdessä ulkona - säästä riippumatta. Kuvassa menossa Pompeli Possu -leikki.

•Partaharjun harrasteleiri 13.-17.6. 2016 Partaharjulla Pieksämäellä. Teltta-leiri seurakuntien ja kuntien ryhmille, lapsille ja perheille.

•Partaharjun 62. Puhallinmusiikki-kurssi 11.-17.7.2016 Partaharjulla, Pieksämäellä. Kanttoreille, lapsille, per-heille ja seurakuntien puhallinorkeste-reille suunnattu kurssi, jolla tasokasta opetusta eritasoisille soittajille sekä ka-pellimestariopiskelijoille.

•Pojat kalassa – isojen ja pienten poiki-en kalastusretki 23.-29.7.2016 Lappiin. Kalastuskärpäsen puraisemille kalastus-retki Näätämöjoelle! Kokoonnumme Tievatuvalle, josta lähdemme retkelle.

• Julsø – FDF:n suurleiri Tanskassa 7.-15.7.2016 Slettenissä, Tanskassa. Tanskalainen sisarjärjestö FDF kutsuu suomalaisryhmiä mukaan yli 10 000

osanottajan suurleirille Tanskan Slette-niin. PTK koordinoi Suomessa osallis-tumista. Huippujuttu joka viides vuosi Sinulle ja ryhmällesi!

• Opintomatka FDF:n suurleirille 8.-11.7.2016 Sletteniin, Tanskaan. Opintomatkalla tutustutaan tanskalaisen sisarjärjestön rikkaaseen suurleirielämään yli 10 000 osanottajan Landslejr-leirillä. Kohderyhmänä on nuorisotyöntekijät ja papit ja matkan järjestäjänä on PTK.

Lisätietoja: ptk.fi > Koulutukset ja ta-pahtumat -sivulla ja PTK:n koulutus ja palvelut 2016 -katalogissa. Seuraa myös PTK:n piirien kesän 2016 leiritarjontaa!

- Parasta leirillä on

teltassa nukkuminen!

- Telttaleiri on parasta

ikinä!

- Lisää telttaleirejä!

Alla tietoja PTK:n ensi

kesän leiritarjonnasta,

huippujuttuna Tanskan

suurleiri.

Kesän 2016 leirit

Auta varhaisnuorta

löytämään siipensä

ja lentoon! Pilotti

on 10–14-vuotiaille

suunnattu ohjelma.

Tavoitteena on tyttöjen ja

poikien oma-aloitteinen ja

kokonaisvaltainen itsensä

kehittäminen taitojen,

palvelun, liikunnan ja

seikkailullisten retkien

kautta.

u Pilotin ovat kehittäneet kokeilupaik-kakuntien nuorisotyönohjaajat. Ohjel-man vahvuuksina pidettiin kokeiluvai-heessa kolmea asiaa: muunneltavuus, joustavuus ja monipuolisuus.

Pilotti on erinomainen väline verkos-toitumiseen paikkakunnan erilaisten toi-mijoiden kanssa. Pilotti yhdistää jo ole-massa olevia aktiviteetteja. Koordinaat-torin ei välttämättä tarvitse omaksua uutta toimintatapaa, vaan Pilotin kaut-ta kerätään jo olemassa olevat aktiviteetit varhaisnuorten saataville ja tietoon.

Kolme tasoa

Pilotti on kolmetasoinen. Tasossa suo-ritetaan tehtäviä liikunnassa, taidoissa ja palvelussa. Lisäksi jokaiseen tasoon kuuluu retki. Tasoja voidaan toteuttaa niin henkilökohtaisesti kuin ryhmässä-kin. Pilotti taipuu moneen työtapaan. 

Pilotissa tytöt ja pojat suunnittelevat omaa toimintaansa sekä myös arvioivat, mitä uutta ovat sen kautta oppineet. Pi-

lottikoordinaattori ohjaa ja mahdollis-taa varhaisnuorten oman suunnittelun ja toiminnan. Pilotti toiminta voi olla esimerkiksi leirejä, kerhoja, harrastuk-sia, vaelluksia ja retkiä.

Palkitseminen

Jokainen pilotin suorittanut saa tunnus-tuksen. Tunnustuksena tason suoritta-misesta osallistuja saa helmen Pilotti-rannehihnaansa.

Miten mukaan?

Ohjelman aloittaminen tapahtuu hel-posti ilmoittautumalla verkkosivujen kautta: http://pilotti.jiipeenetti.fi Re-kisteröityneet saavat käyttöönsä pilot-tiohjaajamateriaalin, jonka avulla oh-jelman voi aloittaa. PTK ja Avartti jär-jestävät yhteistyössä myös pilottikoordi-naattorikoulutuksia ja -tapaamisia.

Taustaa ja lisätietoja

Mukana Pilotin joukoissa ovat PTK - poikien ja tyttöjen keskus, Avartti-säätiö, ev.lut. kirkon Kasvatus ja perheasiat sekä kunnat ja seurakunnat. Pilotti pohjautuu maailmanlaajuiseen Avartti-ohjelmaan (The Award of Duke Edingbourgh), mut-ta on täysin itsenäinen toimintamuoto.

Lisätietoja: PTK, Juha Kinanen, juha.kinanen@ptk.fi, p. 0400 304 490.

Helmien kalastajat

Partaharjun toimintakeskus – www.partaharju.infoRetkeily- ja kurssikeskus Tievatupa – www.tievatupa.fi

PTK:n paikat Sinua ja työtäsi varten

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 5 / 201524

Toiminnan, tarinan ja hiljentymisen syksy!

Tilaukset: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, puhelin (09) 6877 4530, tilaukset@kirjapaja.fi

lastenkeskus.fi • kirjapaja.fi

John Davis

Valokuvaus- kirjaKuvakulmia kameran käyttöön

Käytännönläheisiä ideoita kameran hyödyntä miseen

kouluikäisten kanssa! Kirjan pohjalta voi rakentaa

vaikka kokonaisen valokuvauskerhon tai -leirin.

ISBN 978-952-288-301-8

Seurakuntahinta 22,50

Heli Pruuki

– Markku Orsila

Hengellisen tarinan helmiä

Uusi tarinakokoelma hyödyntää

kristillisen kulttuurin rikasta tarinaperintöä

pyhimystarinoista tämän ajan maailmaan.

ISBN 978-952-288-298-1

Seurakuntahinta 28,80

Martin Lönnebo

Rukous-helmet

Uudistettu Rukoushelmet-kirja, jossa on mukana

uusi vihreä luomakunnan helmi. Helmien kanssa

rukoileminen on käden ja silmän meditaatiota,

joka johtaa uskon ytimeen.

ISBN 978-952-288-268-4

Seurakuntahinta 17,91

Christina Lövestam

– kuvitus Marie Åhfeldt

Lissun ja Leon helmijutut

ISBN 978-952-288-316-2

Seurakuntahinta 19,35

Tarinakirja, joka vie rukoushelmien maailmaan.

Helmet johdattavat niin Lissua ja Leoa kuin lukijaakin

sekä syvemmälle kristinuskon sanomaan että elämän

suurten kysymysten äärelle.

Chr ist ina Lövestam Mar ie Åhfe ldt

Lissun ja Leon

helm ijutut

Lasten Keskus

HENGELLISEN

TARINAN

HELMIÄ

Heli Pruuki ja Markku Orsila

KIRJAPAJA8813047895229

Hoitavan gellisen ja muuten ri sana ksi ikoni symboli (ei

mma olla kaikkia, ka vihreä? nisenä, mutta n kansien

Kiitos kanstekijöiden kmenevät aikja toinen liijosko kuva idea nousi thkysen muoettä ehkä siorempi lähemaailma vosäätämisek

Väreistä sin(tosin keltailmaistiin totumma ja m

22,50

17,91

28,80

19,35