1

Projektisuunnitelma

Lukiolaisen ohjauspolku

Turun Lyseon lukio Johanna Levola-Lyytinen

14.1.14

2

Projektisuunnitelma Sisällysluettelo

1 Lähtökohdat ja tavoitteet ............................................................................... 3

1.1 Projektin lähtökohdat ................................................................................................ 3

1.2 Projektin tavoitteet ja rajaus ................................................................................... 5

2. Projektin määrittely ........................................................................................ 6

2.1 Projektin esiselvitykset ................................................................................................. 6

2.2 Projektin organisointi .................................................................................................... 8

2.3 Resurssit ......................................................................................................................... 9

2.4 Projektin vaiheistus ja aikataulu ................................................................................. 9

3 Projektin kustannukset ja rahoitus ............................................................. 10

3.1 Kustannukset ............................................................................................................... 10

3.2 Rahoitus ........................................................................................................................ 10

4 Riskienhallinta ................................................................................................ 10

4.1 Riskien kartoitus .......................................................................................................... 10

4.2 Immateriaalioikeudet .................................................................................................. 10

5 Tuotekehitystyön toteutus ........................................................................... 11

5.1 Konseptin suunnittelu ja toteutus ............................................................................. 11

5.2 Pilotointi ........................................................................................................................ 12

6 Kaupallistaminen ............................................................................................ 12

6.1 Tuotteistaminen ........................................................................................................... 13

6.2 Markkinointi .................................................................................................................. 13

7 Arviointi ........................................................................................................... 13

Liitteet ................................................................................................................. 14

3

1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Projektin lähtökohdat Kuvaan seuraavassa asioita, jotka ovat lähtökohtana projektin syntymiselle. Lukiolaki Lukiolain 2§ antaa lukioille tavoitteen:

Lukiokoulutuksen tavoitteet Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

Tämä tavoite on pohjana jokaisen lukion omalle toiminta-ajatukselle. Jos tavoitteen jakaa eri osiin: Lukiokoulutuksen tavoitteena on

1. tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä

2. antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja.

3. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.

4. Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

Projektin lähtökohtana pidän sitä, että meillä on lukioissa järjestelmä kohtiin kaksi ja neljä: kurssimuotoinen opetus arviointeineen ja vanhempainillat. Kohdista yksi ja kolme meiltä puuttuu opiskelijaa tukeva ja ohjaava systeemi. Tarvitsemme ohjausjärjestelmän - polun - viemään opiskelijan ensimmäisestä lukiosyksystä lakkiaisiin ja lukiolain tavoitetilaan. Uusi opetussuunnitelma Vuonna 2016 on tarkoitus ottaa käyttöön uudet peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmat. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteluonnoksessa (http://www.oph.fi/download/146131_Luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_VALMIS_14_11_2012.pdf) syksyltä 2012 on määritelty uusi oppimiskäsitys, joka todennäköisesti tulee olemaan jokseenkin samansuuntainen tulevan lukion opetussuunnitelman kanssa. Alla peruskoulun oppimiskäsityksestä poimintoja, joihin mielestäni oppilas tai opiskelija tarvitsee järjestelmällistä tukea.

• Oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.

• Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppi reflektoimaan oppimisprosessejaan, kokemuksiaan ja tunteitaan.

• Koska oppiminen on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua ja näiden monipuolista arvioimista, oppimisprosessiin liittyy myös oppilaan tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä ja huomioida toimintansa seuraukset ja vaikutukset kanssatoimijoihin. Yhdessä oppiminen edistää parhaimmillaan myös erilaisia luovan ajattelun ja ongelmanratkaisun prosesseja, joiden kautta oppilas

4

oppii vähitellen tiedostamaan kokemuksiaan ja tunnistamaan omia ja toisten tunteita suhteessa opittaviin tietoihin, taitoihin ja toimintaan.

Yrittäjyyskasvatus: Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategia Oman määritelmäni mukaan yhteiskunnan jäsenenä toimiminen edellyttää omaehtoista ja sisäistä yrittäjyyttä. Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategian (http://varsinais-

suomi.yes-keskus.fi/yrittajyyskasvatuksen_strategia/) mukaisesti omaehtoisen yrittäjyyden tavoite on auttaa yksilöä oppimaan yritteliäistä asennetta, ajattelu- ja toimintatapoja, jotta hän osaisi johtaa itseään paremmin ja toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena. Sisäisen yrittäjyyden tavoite on lisätä oppijoiden yhdessä ajattelemisen, tekemisen ja oppimisen taitoja, jotta opiskelijat oppivat työskentelemään yritteliäästi ja vastuullisesti yhdessä toisten kanssa yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseksi. Yrittäjyyskasvatuksen strategian ehjä polku -toimintamallin mukaan lukiolaisen tulisi saada oppimiskokemus siitä, että hänellä on kyky rakentaa oma unelmatulevaisuutensa sekä osaamista kehittää itseään ja ryhmää.

Lukiobarometri Otavan opiston johtaja Hannu Linturi ennustaa tulevaisuuden koulussa fokuksen siirtyvän opettamisesta oppijan ohjaamisen ja oppimisympäristöjen moderaattoriksi ja manageriksi (http://www.ebarometri.fi/viisi-oppimisen-meta-ja-meemimurtumaa/).

Opettajien kuvaama ihannetila Yksi lähtökohta projektille on kahdessa eri peruslukiossa opettajille tekemäni kysely siitä, millainen heidän mielestään olisi ihanteellinen luokkatilanne opiskelijoiden kanssa. Melkein poikkeuksetta kuvauksesta käy ilmi toive opiskelijoiden suuremmasta aktiivisuudesta, paremmista vuorovaikutustaidoista ja paremmasta asenteesta opiskeluun. ”Mitkä kolme asiaa ylioppilaan tulisi osata?”

5

Keväällä 2013 teetin ennen vanhempainiltaa toisen vuositason opiskelijoiden kyselyn siitä, mitkä olisivat kolme asiaa, mitkä vanhemmat toivoisivat nuortensa osaavan, kun he lähtevät ylioppilaina maailmalle Turun Lyseon lukiosta. Vastauksissa korostuivat muutkin asiat kuin yleissivistys, mistä mainittiin vain äidinkieli, vieraiden kielten taito ja ilmaisu omalla kielellä sekä matematiikka. Jatko-opinnoista mainittiin ylipäätään halu sellaisiin, omien vahvuuksien selvittäminen, opiskelutekniikat. Kriittinen tiedonhaku ja ajattelu, esim. tiedon soveltaminen jokapäiväisessä elämässä nousivat esiin vastauksissa. Elämiseen ja selviytymiseen liittyvät asiat ja sosiaaliset taidot olivat myös tärkeitä vanhempien mielestä. Tiimiakatemian menetelmät Jyväskylän ammattikorkean Tiimiakatemiassa on vahva usko opiskelijoiden kehittymismahdollisuuksiin ja tietoa tuotetaan ryhmässä. Opetuksen tilalla on valmentaminen, joka antaa opiskelijoille vastuun opiskelusta, eikä rajoita oppimista. Valmennuksen mukaisesti opiskelijat haastetaan arvioimaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa ja opiskeluaan. Menetelmä on ilmeisen tehokas, koska Tiimiakatemiasta valmistuneista 91 % työllistyy puoli vuotta valmistumisesta. Tämä oli yksi niistä seikoista, mikä herätti kiinnostusta brittiläisissä kouluttajissa ja tällä hetkellä on UK:ssa kolme Tiimiakatemian tavoin toimivaa oppilaitosta. Samalla tavalla Tiimiakatemian menetelmiä sovelletaan myös Ranskassa, Unkarissa, Hollannissa, Espanjassa, Brasiliassa ja Australiassa sekä useassa ammattikorkeakoulussa Suomessa. Tiimimestarit-koulutuksessa vahvistuivat käsitykseni siitä, miten tärkeää on luottaminen opiskelijan mahdollisuuksiin ja kehittymiseen, keskittyminen oppimiseen opetuksen asemasta ja ryhmänohjauksen muuttaminen enemmän valmennuksen suuntaan, jolloin opiskelija haastetaan aktiivisesti kehittämään itseään. 1.2 Projektin tavoitteet ja rajaus Projektin tavoite on luoda ohjausjärjestelmä, joka lukiolain tavoitteen hengessä tukee lukiolaista kasvamaan ihmisenä, oppijana, opiskeluyhteisön jäsenenä ja tulevaisuuden työntekijänä, jonka piirteitä ovat:

• osaa johtaa itseään, jotta itsensä kehittäminen onnistuu jatkossakin • osaa työskennellä ryhmässä yritteliäästi ja vastuullisesti • osaa reflektoida oppimisprosessejaan, kokemuksiaan ja tunteitaan • osaa rakentaa oman unelmatulevaisuutensa • toimii vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena

Tavoitteena on opiskelijan oman toiminnan aktivoiminen ja hänen haastamisensa kehitystehtävään. Projektin rajauksena on keskittyä etupäässä ryhmänohjaukseen ja niin, että ohjaukset rakennetaan nykyiseen ryhmänohjaajan ohjausjärjestelmään tapaamisineen ja haastatteluineen. Joitakin laajempia kokonaisuuksia voidaan tehdä opinto-ohjaajan ohjauksessa, jollakin pakollisella kurssilla työtapana tai koko vuositason yhteisenä tapahtumana. Tämän lisäksi myös opetuksessa voidaan tehdä työtapojen valintoja ohjauspolkua tukevaksi.

6

Turun Lyseon lukiossa on mahdollista tehdä yrittäjyyden oppimispolku erillisistä kursseista ja tapahtumista. Suunniteltu ohjauspolku hyödyntää osittain yrittäjyyden oppimispolkua, mutta tavoite on se, että ohjauspolku toimii yksinäänkin. Projektin vaikutusta olen arvioinut vaikutusketjumallissa: LIITE 1

2. Projektin määrittely 2.1 Projektin esiselvitykset Projektin esiselvityksinä olen tehnyt projektista yritysanalyysin, jossa tulee esille ydinosaaminen (ydinpätevyyspuu, LIITE 2). Pestel analysoi toimintaympäristön muutostekijöitä, SWOT-analyysi tuo esiin kokonaisuuden projektista ja lopuksi oman toiminnan kehittämisen strategiaprofiili antaa ohjeita siihen, miten nykytilaa kannattaisi kehittää. YDINPÄTEVYYSPUU Liitteenä. LIITE 2 PESTEL Toimintaympäristön muutostekijät PESTEL-analyysin mukaisesti vaikuttavat tuotekehitystyöhön seuraavasti:

Lait ja säädökset: • uusi yhteisvalinta - jatkokoulutusvalinta olisi hyvä saada kerralla oikein. • uusi OH-laki: oh lukioissakin opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän

psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (lakiesitys, 3§)

• tuleva tuntijakouudistus: valinnaisuus ehkä lisääntyy • uusi lukion opetussuunnitelma todennäköisesti 2016 alkaen.

Talous:

• Turussa siirrytään suurempiin lukioyksiköihin kustannustehokkuuden takia. • lukiokoulutuksen heikko taloustilanne

Sosiaaliset tekijät:

• lukiossa ohjaus ”ulkoistettu” opinto-ohjaajille, ryhmänohjaajien ohjaustoiminta lähinnä tarkastuksia ja tiedottamista

• opiskelijoilla ei välttämättä tottumusta itsetutkiskeluun ja oman toiminnan ohjaamisen tarkasteluun ja kehittämiseen.

Teknologia:

• mahdollistaa opiskelijan henkilökohtaisen ohjaamisen netin kautta kommunikoimalla.

• ylioppilastutkinnon sähköistäminen edellyttää opiskelun sähköistämistä, mikä vie opettajien resurssia.

7

• tuo viihteen ja muuta tekemistä kilpailemaan lukiolaisen huomiosta opiskelussa.

Politiikka:

• maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia. • koulutuspolitiikassa yrittäjyyskasvatuksen yhä tärkeämpi asema esim.

seuraavassa opetussuunnitelmassa. o yrittäjyyskasvatuksen vähäinen osuus lukiokoulutuksessa.

Ekologia • teknologian mahdollisuudet ohjaustoiminnassa

SWOT

OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAPROFIILI/SININEN MERI Sininen meri (Kim W. Chan & Mauborgne Renee) tarkoittaa omintakeista ja toimivaa liikeideaa, jossa kilpailu on lähes olematonta. Siniselle merelle ominaista on

VAHVUUDET osoittaa opiskelijalle arvostusta yksilönä

huomioida opiskelija kokonaisena opettaa opiskelijaa suhtautumaan

tilanteisiin analyyttisesti

HEIKKOUDET resurssit eivät riitä tarpeeksi

henkilökohtaiseen ohjaukseen opiskelijoiden näkökulmasta

ohjaustehtäviä tehdään enimmäkseen omalla ajalla kotona

MAHDOLLISUUDET pysäyttää opiskelijat miettimään

toimintaansa opiskelemisesta puhuminen voi luoda

yhteisen tsemppihengen opiskelijat huomaavat omalla

toiminnallaan olevan vaikutusta, myönteinen kierre

UHAT

lukiokoulutus nähdään vain tiedollisena opiskeluna

opettajat eivät näe ohjauspolkua hyödyllisenä, eivätkä sitoudu siihen uusi työtapa aiheuttaa vastustusta

opiskelijoissa

TOIMENPITEET Edetään pienin askelin niin, että muutokset tulevat vähitellen. Parannetaan

työkaluja yhdessä. Muutokseen vaaditaan sitkeyttä.

JOHTOPÄÄTÖKSET Projekti korostaa opiskelijan aktiivista roolia ja siirtää painopistettä opetuksesta

oppimiseen ja opiskelijan kehittymiseen, mikä vaatii totuttelua.

8

hyödyntämätön markkinatila, uuden kysynnän aikaansaaminen ja kannattavan kasvun mahdollisuudet. (M. Vanha-aho, Tiimiakatemia aikuiskoulutus) Supista 2.2 Projektin organisointi Projekti on tällä hetkellä organisoitu hyvin yksinkertaisena kokeilutoimintana Turun Lyseon lukiossa. Sidosryhmänä ovat olleet erityisesti ensimmäisen vuoden ryhmien ryhmänohjaajat ja opiskelijahuoltoryhmä. Muut opettajat ovat kuulleet tuotekehitystyön kulloisestakin vaiheesta opettajainkokouksissa. Projektin sidosryhmät

Supista

Mitä tekijöitä tulisi supistaa selvästi alan normaalitasoon verrattuna? Ryhmänohjausta, jossa yhteisille tapaamisella ei ole selvää tavoitetta.

Poista Mitkä toimialalla selviöinä pidettävät tekijät tulisi eliminoida?

Ryhmänohjaustuokio pelkkänä tiedotustilaisuutena. Tiedotuksen voi hoitaa Wilman kautta.

Korosta Mitä tekijöitä tulisi korostaa selvästi enemmän kuin alalla yleensä tehdään?

Ryhmänohjaajan roolia • opiskelijan ohjaajana

• opiskelijan koko kokonaisuudesta välittävänä • opiskelijasta ja hänen kasvamisestaan/kehityksestään kiinnostuneena

• lähitukihenkilönä.

Luo Mitä kyseiselle toimialalle täysin uusia tekijöitä tulisi luoda?

Lukiolaisten tavoitteellista ja systemaattista ohjausta myös muussa kuin tiedollisessa oppimisessa.

9

Työpaikkaohjaajanani on toiminut Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimialan Projektitoimistosta, joka on antanut arvokkaita vinkkejä työn konkretisoimiseksi ryhmänohjaajien työkaluiksi. Projektiin on vaikuttanut keväästä 2012 syksyyn 2013 sijoittunut Tiimimestarit-koulutus, joka mahdollistui oppisopimuskoulutuksella ja Turun kaupungin panostuksella. Mukana kehitystyössä ovat olleet kaksi tiimimestarit-ryhmää (29 ja 30), joiden kanssa opiskelin ja sen lisäksi koko tiimimestariverkosto. Suunnitelmaa olen pääosin tehnyt omalla ajallani, koska rehtorin tehtävien lisäksi ei työpäiviin mahdu mitään muuta. 2.3 Resurssit Tiimimestarit-koulutukseen kului yhdeksän työpäivää virkavapaalla ja kymmenen päivää omaa aikaani. Suurin resurssi on oma kiinnostukseni lukiolaisten kehityksen tukemiseen ja lukiokoulutuksen suuntaamiseen opetuksesta oppimiseen. 2.4 Projektin vaiheistus ja aikataulu

Projektin tavoitteena on, että suunnitelma tuotekehittämisestä on valmis alkuvuodesta 2014, minkä jälkeen alkaa tuotekehittely konkreettisista ohjaustyökaluista.

projektin sidosryhmät

asiakas: opiskelijat

käyttäjä: opettajat

tilaaja: Turun Lyseon lukio

visuaalisen ilmeen

toimittajana ehkä sisäinen

viestintä

Turun Lyseon lukion

rehtorin fb-sivut

kumppanit: muut Turun

lukiot

Sisäiset sidosryhmät: ryhmänohjaajat

opiskelijahuoltoryhmä rehtori

kevät 2013 ohjauspolun suunnittelu Tiimimestarit-koulutus

syksy 2013 ohjauspolun pilotointia Tiimimestarit-koulutus

kevät 2014 ohjauspolun pilotointia ja

tuotteistamista

10

3 Projektin kustannukset ja rahoitus 3.1 Kustannukset Projektin kustannukset ovat olleet osallistuminen Tiimimestarit-koulutukseen matkoineen ja majoituksineen. Lisäksi Turun Lyseon lukiossa on tarvittu virkavapaiden ajaksi osa-aikaista rehtorin sijaistamista. Turun kaupunki on vastannut suurimmasta osasta koulutuksen kustannuksia ja kaikista sijaistuksista, oppisopimustoimisto on rahoittanut Tiimimestarit-koulutuksen ja olen itse rahoittanut osan kustannuksista. Opettajien kouluttamiseen uudentyyppiseen ryhmänohjaukseen tarvitaan aikaa, joka todennäköisesti suurimmaksi osaksi on hoidettavissa normaalina sisäisenä koulutuksena yt-aikana. Mahdolliset koulutukset muissa oppilaitoksissa on resursoitava erikseen. 3.2 Rahoitus Jos lukiolaisten ohjauspolku alkaa kiinnostaa muitakin lukioita, Turun kaupungilla on mahdollisuus hakea hankerahoitusta opettajien kouluttamiseen. 4 Riskienhallinta 4.1 Riskien kartoitus Kehitysprojektien riskit voi luokitella seuraaviin tyyppeihin: henkilö-, toiminnalliset, taloudelliset, johtamiseen liittyvät ja ulkopuoliset riskit. Koska Lukiolaisen ohjauspolku - projekti on niin pieni, siihen liittyvät riskit ovat lähinnä henkilöihin ja toimintaan liittyviä. Henkilöriskeistä suurin on vaikeus saada kumppanit eli opettajat lähtemään kokeilemaan tuotteita ja sitoutumaan niiden käyttöön, koska lukiokoulutus mielletään lähinnä teoreettiseksi tietojen hankkimiseksi ja on tällä hetkellä niin monen muunkin muutoksen keskellä. Tämän riskin minimoimiseksi materiaali on saatava helppokäyttöiseksi sekä opettajille että opiskelijoille, ja sen käyttämisestä tuleva hyöty pitäisi olla näkyvä ja tehdä arkea helpommaksi. Toiminnalliselta kannalta riski voi olla tuotteistamisen ja tulosten mittaamisen vaikeus. Projekti voi myös osoittautua suunniteltua laajemmaksi ja vaativammaksi. Näiden riskien hallitsemiseksi tuotteita on hyvä testata ”puolivalmiina” ja keskustella yhdessä ryhmänohjaajien kanssa mahdollisista parannusehdotuksista. 4.2 Immateriaalioikeudet Projektiin liittyvistä oikeuksista sovitaan tekijän ja Turun kaupungin lukiokoulutuksen kanssa tarvittaessa erillisessä kumppanuussopimuksessa.

11

5 Tuotekehitystyön toteutus 5.1 Konseptin suunnittelu ja toteutus Idea lukiolaisen kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen tuli luvussa 1.1 kuvattu lähtökohtatilanne mielessä tamperelaisen ProAkatemian ”Polku yrittäjyyteen” -arvokuvasta, missä on koottuna ammattikorkeakoulun opiskelijan kehittyminen opiskelun aikana toimijaksi ja menestyjäksi. http://www.proakatemia.fi/visio/

Arvojen esittelystä kävi ilmi, että polku on suunniteltu seuraamaan opiskelijan kehitystä koko opiskeluajan. ProAkatemia käyttää soveltaen jyväskyläläisen Tiimiakatemian luomaa opiskelusysteemiä (http://www.tiimiakatemia.fi/fi/info/miten-meilla-opitaan/). Lukiolain 2§:n tavoitteen lisäksi jokaisella lukiolla on oma tavoitteensa, joka usein sisältää muutakin kuin pelkän tiedollisen yleissivistyksen, mutta mitään suunnitelmaa tai systeemiä siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään lukiokoulutuksen avulla ei yleensä ole olemassa. Lukion arjessa huomaa selvästi, ettei kaikilla lukiolaisilla täysin omaehtoinen kasvaminen lukioiden tavoitteiden mukaisiksi onnistu. Lukiolaisen lähipiirin vaikutus tavoitteen mukaiseen kasvuun vaihtelee suuresti lukiolaisesta toiseen, joten ainakin heikoimmassa tilanteessa olevien kehittymistä tulisi lukion systemaattisesti tukea. Opiskelijan kehittymiseen panostaminen siirtää lukiokoulutuksessa painopistettä opetuksesta oppimiseen, mikä samalla lisää yksittäisten opiskelijoiden merkitystä opiskeluyhteisössä. Vaikka opetus yhä edelleen lukiokoulutuksessa tehdään suurimmaksi osaksi melko suurissakin ryhmissä, painopisteen siirtyminen oppimiseen tarkoittaa sitä, että opettaja miettii erityisesti, miten ryhmässä tekeminen hyödyttää opiskelijoiden oppimista. Lukiossa työskentelevät tunnistavat todennäköisesti ensimmäisen syyslukukauden piilo-opetussuunnitelmaksi uusien lukiolaisten opettamisen lukion tavoille, vaikkei sitä ole kirjattu mihinkään näkyville. Projektissa luodaan viidelle lukukaudelle (ei abien kevätlukukaudelle) tällaiset opetussuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen tarvittavat toimintatavat ja työkalut lähinnä ryhmänohjaukseen, mutta myös opetukseen. Turun Lyseon lukiossa opiskelijan kehittymistä ja ohjauspolkua tuetaan myös yrittäjyyskasvatuksella, erityisesti kaikkien ensimmäisen vuositason opiskelijoiden Nuori Yrittäjyys 24h-leirillä, opiskelun aloittamisella ohjausryhmässä sekä vanhempainiltojen sisällöllä ja ajankohdalla. Kakkosvuoden opiskelijat pysäytetään huomaamaan opintojen puoliväli tarjoamalla heille ”Puolivälin pullat” -tilaisuus puheineen ja tilastoineen. Ryhmänohjauksessa Lukion ryhmänohjaus on haaste kaikille lukiossa toimiville. Turussa ryhmänohjaajan tehtävät on lueteltu Turun päivälukioiden opiskelijahuollon käsikirjassa, mutta tavoite on epäselvä ja sen takia tulkittavissa jokaisen ryhmänohjaajan omalla tavalla.

12

Projektissa luodaan ryhmänohjaukseen työkaluja, jotka vahvistavat kokemusta opiskeluyhteisöstä ja jotka pysähdyttävät lukiolaisen analysoimaan omaa opiskeluaan ja asettamaan sille tavoitteita. Tehtävät liittyvät kulloisenkin lukukauden tavoitteeseen. Osa tehtävistä on tarkoitus teettää opiskelijoilla kotona ja kerätä sähköisesti, osa tehdään ohjausryhmässä, joka on jaettu pienemmiksi ryhmiksi. Opetuksessa Lukiokoulutus edellyttää lukiolaisen pystyvän ottamaan vastuuta opinnoistaan. Opiskelijan olisi viimeistään lukiovuosien muututtava aktiiviseksi toimijaksi, joka tekee tietoisesti valintoja omien tavoitteidensa mukaisesti. Lukion arjessa toimivat tietävät, ettei tämä kaikilta onnistu. Lukiokoulutuksen puolella syynä voivat esimerkiksi olla sellaiset opetusryhmät, joissa ryhmäprosessi ei tue opiskelijan aktiivisuutta vastuunkantajana. Toinen syy opiskelijoiden toimijuuden puutteeseen voi olla se, että kurssien rakenne ja opetusmetodit saattavat pysyä samanlaisina koko opiskeluajan, vaikka opiskelija voisi jo abivuonna olla pystyvämpi vaikuttamaan kurssin opetusmetodien suunnitteluun tai valitsemaan itse tai ryhmänsä kanssa heille sopivimman opiskelutavan johonkin tiettyyn aiheeseen. Jari Sarasvuo kuvasi Pro Rexi -koulutuksessa Hämeenlinnassa 11.10. pitämässään esityksessä, miten ihminen käy elämässään läpi erilaisia vaiheita, esim. opiskelu, työpaikan vaihtaminen, harrastuksen aloittaminen. Jokainen tällainen vaihe elämässä alkaa aina objektina, jolloin status on sosiaalisesti matala. Vaiheen alkuun voi myös liittyä heikentynyttä minuuden kokemusta. Itsemäärääminen on heikkoa, koska osaaminen on vaatimatonta vaiheen alussa. Muut käyttävät valtaa, jota vaiheen alussa olevalla ei ole. Tässä tilanteessa on tärkeää, että objekti kokee olonsa turvalliseksi. Vaiheen alku voisi hyvin olla kuvaus siitä, millaista opiskelijoilla on lukion alussa, mutta Sarasvuon normaali vaiheeseen liittyvä kehittyminen objektista subjektiksi tietojen ja taitojen karttuessa näkyy mielestäni lukiossa liian vähän. Subjektina ihminen saa käyttää valtaa ja sitä lukiolaisilla ei välttämättä ole esim. kurssien opetusmetodien valinnan suhteen. Tietysti osallistuminen ylioppilaskirjoituksiin on subjektina olemista, mutta kirjoituksiin valmentavat kurssit saattavat rakentua aivan samalla tavalla kuin ykkösluokankin kurssit: pelkästään opettajan päätösten ja valintojen perusteella. 5.2 Pilotointi Ohjauspolun pilotointia on tehty Turun Lyseon lukiolla syyslukukauden 2013 alusta lähtien 1. vuositason opiskelijoiden kanssa. Keväällä 2014 on tarkoitus ottaa kokeiluun mukaan myös 2. vuositason opiskelijat muutamalla tehtävällä. 6 Kaupallistaminen

13

6.1 Tuotteistaminen Palvelun, lukiolaisen ohjauspolun, ydin opiskelijalle on saada tukea ja ohjausta kehittymiseen itsenäiseksi jatko-opiskelijaksi lukion aikana. Ryhmänohjaajalle ja opettajalle palvelun hyöty tulee siitä, että opiskelijan itsenäisyyden kasvaessa myös hänen vastuunkantokykynsä opinnoista paranee ja opettajan ei enää tarvitse huolehtia esim. opiskelijan muistuttamisesta. Lisäpalvelut ovat prosessin toteuttamiseen suunnitellut tehtävät ja työkalut. Myös itse opintoihin kuuluvat tehtävät ovat lisäpalveluita. Projektin tukipalveluita ovat mahdolliset koulutukset opettajille, jotta he osaavat ottaa käyttöön suunnitellut työkalut. Tuotteet ovat

1. kokonaissuunnitelma, jossa viidelle lukukaudelle on omat tavoitteensa.

2. eri lukukausille kuuluvat opiskelijoiden kehittymiseen liittyvät tehtävät ja ryhmänohjaajien työkalut.

3. eri lukukausille kuuluvat suositukset opetusmetodeista, jotka tukevat lukukauden tavoitteita.

6.2 Markkinointi Tässä projektissa tulee kyseeseen lähinnä vain sisäinen markkinointi. Tuotteet pitää ensin myydä omalle työyhteisölle Turun Lyseon lukiossa ja sen jälkeen ehkä halukkaille turkulaisille lukioille. Jos kiinnostusta löytyy Turun Lyseon lukion ulkopuolelta, materiaalin ulkoasuun on ehkä mahdollista käyttää Sivistystoimen tiedotusryhmän osaamista. Markkinoinnissa on tärkeää tietää, mikä tuotteiden suurin hyöty asiakkaille on. Projektin tavoitteena on opiskelijan oman toiminnan aktivoiminen, mikä toteutuessaan vähentäisi opettajien tarvetta huolehtia opiskelijoiden asioista heidän puolestaan. 7 Arviointi Projektin tavoitteena on luoda lukiolaisille ohjauspolku, joka auttaa opiskelijoita systemaattisesti kasvamaan kohti lukiolain ja jokaisen lukion tavoitteita. Tällä hetkellä, kun olen projektissa päässyt suunnittelemaan ryhmänohjauksessa tarvittavia työkaluja, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tällaiselle ohjauspolkusysteemille on tarvetta ainakin tavallisessa lukiossa, missä on hyvin heikkojakin opiskelijoita. Lukiokoulutuksen ryhmänohjauksen kehittäminen tuntuu tällä hetkellä tärkeältä, mutta samalla erityisen haastavalta, koska lukion yleisesti tunnustettu päätehtävä eli opetus

14

on vahvassa muutoksessa. Ylioppilastutkinnon sähköistäminen syksyllä 2016 konkretisoi lopullisesti jo pitkään opetussuunnitelmassa olleen määräyksen siitä, että opetuksessa ja oppimisessa olisi hyvä käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Myös uusi lukion tuntijako, joka todennäköisesti vahvistetaan ennen juhannusta 2014 ja sen jälkeen alkava uuden opetussuunnitelman kirjoittaminen työllistävät opettajia, joten ryhmänohjauksen kehittäminen voi helposti opettajien tärkeyslistalla jäädä häntäpäähän. Projektin lähtökohdat ovat vielä samat kuin vuosi sitten keväällä, jolloin ne hahmottelin. Mikään niistä ei ajan myötä ole menettänyt merkitystään. Niitä ei myöskään toisten muutosten olemassaolo poista, joten sen takia myös ryhmänohjauksen kehittäminen on tärkeää. Toisaalta voi olla niin, että ryhmänohjaus voi muuttua samalla kun lukiokoulutuksessa on niin paljon muutakin muutosta. Opettajista voi osa olla erityisen vastaanottavaisia kehittämään ryhmänohjausta systemaattisemmaksi. Osa voi kokea pelkkänä tiedottajana toimimisen epämiellyttävänä ja selkeiden työkalujen saaminen voi auttaa heitä muodostamaan oikeasti ohjauksellinen suhde opiskelijoihinsa. Projekti on nyt hyvällä mallilla ja jatkan mallinnoksen tekemistä innokkaasti keväällä 2014. Tammikuun alussa tekemäni kysely 1. ja 2. vuoden opiskelijoille tuotti joululomasta huolimatta yli 60 prosentin vastausaktiivisuuden, joten opiskelijat selvästi kokivat sen tärkeäksi. Kyselyn tuloksia esitellään vanhempainillassa 14.1. ja siitä seuraava toimenpide opiskelijoiden kanssa on tarkoitus tehdä tammikuun lopussa. Uskon, että saamme Turun Lyseon lukiossa lukiolaisen ohjauspolun toimimaan ja jos kiinnostusta on muualla, niin tuote on siirrettävissä muihinkin lukioihin.

Liitteet LIITE 1 Projektin vaikuttavuusketju LIITE 2 Ydinpätevyyspuu

15

LIITE 1 Projektin vaikutusketju

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä lukiossa fokus siirtyy opettamisesta opiskelijan ohjaamiseen. Lukiosta siirtyy jatko-opintoihin hyvin itsensä tuntevia lukiolaisia, jotka ovat aktiivisia toimijoita ja tekevät itse tulevaisuutensa.

Sitten kun ohjauspolku on osa normaalia lukio-opiskelua, toiminnan tulos on se, että opiskelija saa lukiosta hyvät edellytykset suunnitella ja toteuttaa tulevaisuuttaan jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Konkreettisia aikaansaannoksia ovat • ohjauspolku • ohjauspolkuun liittyvät tehtävät ryhmänohjaajille • toimintaohje ryhmänohjaajille • ohjauspolkuun liittyvät opetustavat

Ohjauspolun kehittämiskustannukset ovat • ohjauspolun kehittämiseen menevä aika • polun havainnollistamiseen menevä aika • polun varrella tehtävien ohjausten suunnittelu ja toteutus • idean myymisen ryhmänohjaajille ja koko opiskeluyhteisölle

suunnittelu ja toteutus • ryhmänohjaajien kouluttaminen

Nykylukiossa ei ole systeemiä opiskelijan kehittymiseen lukiokoulutuksen koko tavoitteen mukaisesti. Opiskelijan oletetaan kehittävän itsenäisesti taitoja ja ominaisuuksia, kun hän opiskelee kurssien mukaisia tietoja ylioppilastutkintoa varten. Tarvitaan ohjauspolku, jossa opiskelijaa tuetaan kohti aktiivista toimijuutta ja sisäistä yrittäjyyttä.

Vaikutukset

Tulokset

Tuotokset

Panokset

Tarve

16

LIITE 2 Yritysanalyysi - yrityksen ydinosaamisen tunnistaminen (Ydinpätevyyspuu)

Strategiset liiketoiminta-alueet: lukiokoulutus/-opetus, kasvatus, opiskelijahuolto, yrittäjyyskasvatus

Tuote: Yksittäiset ohjaustyökalut ryhmänohjaukseen.

Tuote: Lukiolaisen ohjauspolkukokonaisuus kohti lukiolain tavoitetta.

Tuote: Ajatus siitä, että lukion tehtävänä olisi systemaattisesti tukea opiskelijan kasvamista. Kilpailuetu: yksilöllinen ohjaaminen, opiskelijan arvostaminen, opiskelijan oman vastuunottamisen herättäminen, opiskelijan ohjaaminen itsetutkiskeluun, opiskelijan aktiivisuuden tukeminen. Opiskelijan ihmisenä kasvamisen tukemista ei ole systemaattisesti tuettu lukiokoulutuksessa Turussa.

Tiedot & taidot: Yli 20 vuoden kokemus lukiokoulutuksesta: 17 vuotta opettajana ja reilut kuusi vuotta rehtorina. Erikoistuminen opiskelijahuoltoon ja sisäiseen yrittäjyyteen. Tiimimestari.

Arvot ja asenteet: Jokainen opiskelija on arvokas ja hänelle on luotava sellainen opiskeluympäristö, missä juuri hän pääsee kukoistamaan ja kohti lukiolain tavoitetta ja tulevaa aktiivista aikuiselämää.

Kontaktit: Laaja verkosto opiskelijahuollon toimijoita, yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoita ja tiimimestareita.

Toiminta-ajatus: Lukioon luodaan ohjauspolku, jotta opiskelijat kehittyvät lukiolain tavoitteen mukaisesti myös ihmisinä psyykkisesti ja sosiaalisesti ei eivätkä vain tiedollisesti. Ohjaus tapahtuu ensisijaisesti ryhmänohjauksessa ja otetaan huomioon myös opetuksessa ja muussa toiminnassa. Liikeidea: Ohjausta varten luotavat työkalut ovat siirrettävissä eri lukioihin ja muokattavissa. Ohjauspolun käyttämiseen voi antaa koulutusta. Visio: Lukio haastaa opiskelijat kasvamaan ja kehittymään ihmisinä, jotta he pärjäävät sekä itsenäisinä että yhdessä muiden kanssa toimien tulevaisuudessa.