Miten tästä eteenpäin?

TKI-toiminnan kansainvälisen arvioinnin haasteet – uusin eväin eteenpäin?

TKI-päivät 12.-13.2.2013 Hämeenlinna

Outi Kallioinen, LAMK ja Matti Lähdeniemi SAMK

Miten tästä eteenpäin –havaintoja kansainvälisen TKI-arvioinnin

jälkeen

• Arviointi julkaistiin toukokuussa 2012• Raportti sisältää vakavia johtopäätöksiä ja selkeitä toimenpide-

ehdotuksia sekä ammattikorkeakouluille että myös korkeakoulupolitiikasta vastaaville päättäjille

• Merkittävimmille suomalaisille tutkimusrahoittajille, TEKESille ja Suo men akatemialle ei ole osoitettu selvää roolia TKI-toiminnan rahoituksessa, joka osaltaan tukisi koko sektorin jatkokehitystä.

• Kaivataan ministeriötason kansallista linjausta amk-tki-toiminnasta -> ohjausvaikutus rahoittajiin ja poliittisiin päättäjiin

• Tulosten käsittely on jäänyt isojen muiden muutosprosessien jalkoihin

Kansallinen konteksti• Paperilla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan odotetaan täyttävän tärkeä rooli

suomalaisten yliopistojen perustutkimuksen ja eri alojen organisaatioiden innovaatiotarpeiden yhdistämisessä. Käytännössä TKI-toiminnan luonne ja rooli eivät ole näin selvät.

• Tämä johtuu ensisijassa TKI-toiminnan kansallisen ohjausrakenteen puuttumisesta.

Ammattikorkeakoulujen TKI-tehtävän toteutumista ei tuettu riittävällä rahoituksella, insentiiveillä ja lainsäädännöllä. Selkeä poliittinen kokonaisvisio ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan roolista ja luonteesta puuttuu. Samalla ministeriöiden välinen koordinaatio ei TKI-toiminnan osalta toimi riittävän tehokkaasti.

• Näistä syistä TKI-toiminta on kehittynyt alhaalta päin hyvin erilaisiksi ratkaisuiksi.

• -> FROM THE BOTTOM UP – raportille kuvaava nimi

TKI-toiminnan rahoitus• Puuttuva tki-toiminnan perusrahoitus hätkähdytti arvioitsijoita• Rahoituksen tasoa voidaan kokonaisuutena pitää liian alhaisena. • -> erillisrahoitus edellytyksenä tuloksellisen tki-toiminnan

aikaansaamiseen• TKI-toiminnan kehityspotentiaali ilmenee verrattain nopeana

kilpaillun rahoituksen kasvuna sekä menestyksenä EU:n rakennerahastorahan hankkimisessa.

• -> kestävä tki-toiminta ei voi kunnolla kehittyä kilpaillun rahoituksen varassa

• Arviointiryhmä esittää ammattikorkeakouluille suunnatun, kilpaillun TKI-rahoitusohjelman perustamista.

• TKI-toiminta otettu huomioon uudessa rahoitusmallissa (15 %)

Koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio

• TKI-toiminnassa olisi löydyttävä strateginen tasapaino koulutuksellisen välineen ja toisaalta itsenäisen tie teellisen toiminnan välillä. Tasapainon tulisi olla voimakkaasti yhteydessä koko ammattikorkeakoulusektorin aukikirjoitettuun ja läpinäkyvään TKI-missioon.

• -> Miten pitkälle tulisi edetä oppimisen ja tki:n integraatiossa, muodostuuko tästä pullonkaula aidon tki-toiminnan kehittämiselle?

• Ylempien AMK-ohjelmien mahdollisuuksia kehittyä tärkeäksi osaksi ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa tulisi tarkastella lähemmin. Tämä mahdollisuus saattaisi toteutua ohjelmien rakennetta muuttamalla ja opinnäytetöiden sisältöjen tarkemmalla suuntaamisella ammattikorkeakoulun TKI-profiilin mukaisille alueille.

• Ylempien AMK-tutkintojen ongelmista ja haasteista tulisi toteuttaa uusi, erillinen arviointi. -> selkiytettävä koko yamk-tutkinnon asema korkeakoulujärjestelmässä

Opiskelijayrittäjyyden edistäminen• AMK-sektori on hyvin varustautunut ja motivoitunut tuottamaan

kasvu-orientoituneita yrittäjiä. • Valtion tuella ammattikorkeakoulut voisivat täyttää paremmin osansa

edelleen varsin vaatimattoman kansallisen start-up-yrittäjyyden kasvattamisessa, esimerkiksi kansallisen yrittäjyysohjelman muodossa.

• Opiskelijoiden perus-TKI-valmiuksen kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota opetussuunnitelmissa.

• -> tuote- ja palvelukehitys, konseptointi, kaupallistaminen vahvemmin mukaan – ei pelkkää SPSS:ää ja haastatteluosaamista

• -> entistä suurempi rooli opiskelijayrittäjyyden edistämisessä ja yrittäjyysvalmiuksien tuottamisessa

TKI-toiminnan kansainvälinen ulottuvuus

• Yksittäisten ammattikorkeakoulujen tulisi tarkentaa kansainvälisyysstrategiaansa, varsinkin kansainvälisen TKI-toimintansa investointien, alueellisen painotuksen sekä tavoitteiden osalta.

• Ammattikorkeakoulujen tulisi osallistua aktiivisemmin kansainvälisiin TKI-konsortioihin, jotka ovat olleet tuloksekkaita EU:n TKI-rahoituksen hankinnassa.

• -> pelkän strategian avulla ei ole pääsyä kv-verkostoihin ja konsortioihin – henkilökunnan verkosto-osaaminen korostuu

• Arviointiryhmän mielestä oppimiseen integroitu tki ei paikoin täytä korkeakoulukriteereitä vaan näyttää käytännölliseltä puuhastelulta.

• Voimakkaasta strategisesta painotuksesta huolimatta, toimivaa tukirakennetta TKI-toiminnan kansainvälistämiseksi ei ole. Arviointiryhmä esittää kansallisen tukirakenteen perustamista mm. kansainvälisten TKI-rahoitushakemusten laadinnan tueksi.

TKI-toiminnan kansainvälinen ulottuvuus

• Europpalaiset TKI-rahoitusohjelmat korostavat usein yhteiskunnallisia ja taloudellisia haasteita, joihin on vastattava korkealla, kansainvälisesti kilpailukykyisellä osaamisella.

• Näihin ohjelmiin osallistumista voidaan pitää indikaationa TKI-toiminnan laadusta.

• Ammattikorkeakoulujen osallistumiseen näihin ohjelmiin tulisi kohdistaa erityistä huomiota (erityisesti FP7 ja Horizon 2020).

• -> Voiko jatkossa päästä edes hakuihin mukaan, jos ei ole näyttöä aikaisemmista onnistuneista hauista? Osallisuus Strategisissa huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) saattaa nousta tällaiseksi.

Vuorovaikutus elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa

• Ammattikorkeakoulujen tulisi olla näkyvämmin esillä alueellaan, erityisesti tarjoamalla TKI-osaamistaan mahdollisille asiakkaille.

• -> PK-yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus (2013) –raportin mukaan vuorovaikutus on erittäin vilkasta, joskin syventämisen tarvetta erityisesti tki-puolella. Verkostossa on kumppaneita.

• AMK:ien ja sen alueellisten kumppaneiden strategisia painopisteitä tulisi yhdenmukaistaa, joko yksittäisten vertailujen kautta tai pitkä-aikaisen yhteistyön muodossa.

• -> osittain toteutuu jo, mm. INKA- ja kasvusopimukset

TKI-tunnusluvut • Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan varhaisesta kehitysvaiheesta

johtuen, indikaattoreita tulisi hyödyn tää toiminnasta oppimisen ja kehittämisen apuvälineenä, ei laskentaan tai rankaisuun.

• Lisäksi olisi eduksi hyö dyntää kansainvälisten, lähinnä eurooppalaisten, tunnuslukuprojektien työtä suunnittelussa. Indikaattoreiden kehittämiseen ja luotettavan datan keräämiseen liittyvää raakaa työtä ei tulisi aliarvioida.

• - > uusi rahoitusmalli on varsin suppea TKI:n osalta mutta OKM:llä halua kehittää mallia edelleen. AMK-TUTKAlla vahvaa yhteistyötä indikaattorien kehitystyössä.

• -> Innovaatio- ja yrittäjyysindikaattoreihin luotava palkitsevuutta ja kannustavuutta

• -> EDUPROF-hanke ja UASNET-yhteistyö osa eurooppalaista harmonisointia

Henkilökunnan koulutus ja urasuunnittelu TKI-toiminnassa

• Ammattikorkeakoulujen kolmen tehtävän (koulutus, TKI ja aluekehitys) integraatioon sisältyy olettama merkittävästä akateemisen kulttuurin muutoksesta oppilaitoksissa. TKI-taitoja, tietoja ja kompetensseja tulisi priorisoida ja korostaa henkilöstön koulutuksessa ja urasuunnittelussa. Erityisesti innovointiin liittyvien tietojen, taitojen ja kompetenssien merkitys ja tarve tulisi selventää.

• Pätevöityminen, urakehitys, palkitseminen. Henkilökunnan jatko-opintoja tulisi kannustaa ja mahdollistaa.

• -> jatkokoulutettujen suhteellista määrää henkilöstössä ehdottomasti kasvatettava – kansallinen strategiaohjaus?

• TKI-toiminnan integraatio opetukseen muuttaa opetussuunnitelmien läpivientiä merkittävästi ja saattaa tuottaa tarpeen tarkastella opettajien 1600 vuosittaista työtuntia kokonaan uudesta perspektiivistä.

• -> nykyinen TAS-käytäntö merkittävä este aidolle TKI-toiminnan kehittämiselle (vrt. kansainväliset käytänteet)

• -> Edellyttää merkittäviä muutoksia. Käynnissä olevien TAS-pilottien tuloksista olisi hyvä saada tietoa jo varhaisessa vaiheessa.