Kirjanpainajariskiin suhtauduttava entistä vakavammin lämpenevässä ilmastossa

Seppo Neuvonen (Luke); Metsänterveysseminaari, Vantaa 18.5. 2016

• Kiitokset yhteistyökumppaneille: – Suomen Metsäkeskus (erit. H. Heikkilä, A. Hostikka, Y. Niskanen, T. Silver +

feromoniseurantoja hoitaneet)

– H. Viiri (Luke) & O.-P. Tikkanen (Itä-Suomen yliopisto)

• Esityksen rakenne:

– Kirjanpainajasta

– Kirjanpainajatilanne & feromoniseuranta 2012-2015

– Taustaa kirjanpainajariskin kasvulle

– Myrskytuho- ja hyönteistuhohakkuiden ajoittumisesta

– Miten kirjanpainajat saadaan pysymään kurissa?

2

Kirjanpainaja

• 4,2-5,5 mm pitkä kaarnakuoriainen

• kuusen pahin runkotuholainen

• elää paksun kuoren alla

• aikuiset mustanruskeita, karvaisia

• peräkuopan kummallakin reunalla 4 hammasta

• toukka valkea, jalaton

Kuoren paksuus kelpaa 2,5 mm:iin asti,

mutta jo 5 mm:ssa häviää kilpailun kuusentähtikirjaajalle

Kirjanpainaja

• Kirjanpainajan joukkoesiintymät ovat

olleet harvinaisia Suomessa ennen tätä

vuosikymmentä.

• Kirjanpainajatuhoja muissa Pohjois- maissa:

Norja 1970-1982 5 milj. m3

Ruotsi 1970-1979 2 milj. m3 Etelä-Ruotsi 2005 => 3-4 milj. m3

Kuva: Manu Kärki

Kirjanpainajan tappamia kuusia

Somerniemi

Kuva: Peter Zach

Kirjanpainajan tappamaa kuusimetsää

Tatra, Slovakia; Elokuu 2007

2013 saapuneet hyönteistuhosta aiheutuneet metsänkäyttö- ilmoitukset

6

Teoreettinen malli isäntäpuun vastustuskyvyn ja kirjanpainajakannan kasvun välisestä suhteesta (lähteenä: Berryman 1978, 1982; Økland & Bjørnstad 2006: A resource-depletion model of forest insect outbreaks. Ecology,

87: 283–290)

Matala Isäntäpuun vastustuskyky Korkea

Suuri

Pieni Kir

jan

pain

aja

kan

nan

su

uru

us

Kirjanpainajan joukko-

esiintymä

”Epidemia-

kynnys”

alhainen

tiheys

A

B2

B1

Resurssi 2: elävät kuuset Resurssi 1:

kuolleet puut & tuore

kuorellinen puutavara

Lisääntymismateri-

aalissa ei vastustus-

kykyä tuoreen

vaurioituneen puu-

tavaran määrä sää-

telee kirjanpainaja-

kannan kasvua

Myrskytuhoja &

vaurioituneita puita

ei poistettu metsästä

ajoissa

Kuivuus

C

C: joukkoesiintymä romahtaa resurssien loppuessa ja/tai luontaisten vihollisten runsastuessa

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

2012 2013 2014 2015

Lapinjärvi V-VI Lapinjärvi VII-VIII Urjala V-VI

Urjala VII-VIII Rautjärvi V-VI Rautjärvi VII-VIII

Muurame V-VI Muurame VII-VIII Tuusniemi V-VI

Tuusniemi VII-VIII keskiarvo V-VI keskiarvo VII-VIII

Kirjanpainajaseuranta Metlan/Luken ja Suomen Metsäkeskuksen yhteistyönä 2012 • Seuranta keskittynyt Etelä- ja Keski-Suomen

kuusivaltaisille alueille • Seurantapaikkoja 21 (2012) => 37 (2015) • Feromonipyydykset tuoreilla avohakkuualoilla • Kolmen pyydyksen ryhmä vähintään 20 m kuusikon

reunasta

Kirjanpainajalle erityisen suotuisten parveilusäiden (päivän maksimilämpötila yli +20oC) osuus kaikista päivistä eri ajanjaksoina

Arvio kirjanpainajakantojen tiheyden alueellisesta vaihtelusta Etelä-Suomessa kesinä 2012-2014

2012 2013

2014

Kirjanpainajaseurantaa jatkettiin yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa 37 paikkakunnalla

Kirjanpainajien saalismäärät kesällä 2015

Muiden Pohjoismaiden kokemusten perusteella >15’000 kirjanpainajaa per paikka (3 pyydystä) on tiheys, jonka yläpuolella kirjanpainajat voivat onnistuneesti valloittaa eläviä kuusia.

Suomen Metsäkeskukseen tulleita “hyönteistuho-metsänkäyttöilmoituksia”

2 kk:n ajanjaksolla (19.9.-19.11.2015)

Metsäkeskukseen tulleet hyönteistuhokoodilla varustetut

metsänkäyttöilmoitukset keskittyivät Kaakkois-Suomeen

Feromoniseurannan kirjanpainajasaaliit (3 pyydyksen ryhmää kohden) eri alueilla

kesinä 2012–2015. Vasemmalla mediaanisaaliit ja oikealla niiden seurantakohteiden

prosenttiosuus, joissa saalis ylitti 15 000 yksilön epidemiarajan.

0

15 000

30 000

2012 2013 2014 2015

Median catches (per 3 traps)

0%

20%

40%

60%

80%

100%

2012 2013 2014 2015

Percentage >15'000 (per 3 traps)

Rannikko (Et) Lounais-Suomi

Kaakkois-Suomi Etelä-Savo

Häme-Uusimaa Pirkanmaa

Keski-Suomi Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Yhteenvetoa vuoden 2015 kirjanpainajatilanteesta

• Kirjanpainajakannat olivat edelleen korkealla tasolla laajalti Etelä-Suomessa

• Erityisesti Kaakkois-Suomessa kirjanpainajia oli runsaasti

• Alkukesän viileä ja sateinen sää heikensi aluksi kirjanpainajien parveilua, mutta säiden lämmettyä parveilu ja sisarussukupolvien muniminen jatkui

• Lämpimillä paikoilla korjaamatta jääneissä tukkipinossa ensimmäinen sukupolvi aikuistui jo heinäkuun alkupuolella (esim. Tuupovaarassa 6.7.2015)

• Uudet tuhot tulivat näkyviin useimmiten vasta loppukesällä tai syksyllä, joten riskialttiiden metsiköiden tarkastuksia on syytä tehdä myös keski- ja loppukesällä

Kirjanpainajat 2016 ?

• Kirjanpainajaseurantaa jatketaan edellisvuosien laajuudessa kesällä 2016 (Luke & Suomen Metsäkeskus)

• Vielä on liian aikaista tehdä ennusteita kesälle 2016; epävarmuuden lähteitä:

– Kirjanpainajien lisääntymismenestys vuonna 2015?

– (Alku)kesän 2016 säät?? (kuivuus ja lämpö lisäävät riskiä)

– Kuinka hyvin talvikauden 2015/16 myrskytuhot saadaan korjattua pois metsistä ennen ensi kesää?

– Missä määrin kirjanpainajat iskeytyvät korjaamattomiin myrskytuhopuihin vs. eläviin pystypuihin?

Alueellisten kirjanpainajatuhoriskiarvioiden teko on

mahdollista kesäkuun puolivälissä 2016, kun on saatu kevään feromoniseurantatulokset

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Taustaa kirjanpainajariskin

kasvulle:

- Kesät ovat lämmenneet

* Lämpösummat (dd5) ovat selvästi nousseet viimeisten 20 vuoden aikana)

- Myrskytuhot ovat

yleistyneet

Olosuhteiden muututtua kirjanpainajasta näyttää

tulleen pysyvä uhka Suomen kuusimetsille

Tapani 26.12.-11 3,5 Mm3 Antti 30.11.-12 0,3 Mm3

Eino ym 17.11.-13.12.-13 3 Mm3

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

20

12

_Ja

n

20

12

_Fe

b

20

12

_M

ar

20

12

_A

pr

20

12

_M

ay

20

12

_Ju

n

20

12

_Ju

l

20

12

_A

ug

20

12

_Se

p

20

12

_O

ct

20

12

_N

ov

20

12

_D

ec

20

13

_Ja

n

20

13

_Fe

b

20

13

_M

ar

20

13

_A

pr

20

13

_M

ay

20

13

_Ju

n

20

13

_Ju

l

20

13

_A

ug

20

13

_Se

p

20

13

_O

ct

20

13

_N

ov

20

13

_D

ec

20

14

_Ja

n

20

14

_Fe

b

20

14

_M

ar

20

14

_A

pr

20

14

_M

ay

20

14

_Ju

n

20

14

_Ju

l

20

14

_A

ug

20

14

_Se

p

20

14

_O

ct

20

14

_N

ov

20

14

_D

ec

20

15

_Ja

n

20

15

_Fe

b

Myrskytuhohakkuut tehdään osittain liian myöhään seuraustuhojen

torjunnan kannalta

Kuinka paljon vaurioitunutta havupuustoa jää metsiin??

Suomen Metsäkeskukseen tulleiden myrskytuho-koodilla varustettujen metsänkäyttöilmoitusten

(kpl, siniset pylväät) vuodenaikainen jakauma:

Helena 31.7.-14 0,4 Mm3

Suomen Metsäkeskukseen tulleita “myrskytuho-

metsänkäyttöilmoituksia” 2 kk:n ajanjaksolla

(8.10.-8.12. 2015)

Hyönteistuhohakkuut tehdään (vieläkin) yleisesti liian

myöhään tuhojen torjunnan kannalta

Suomen Metsäkeskukseen tulleiden hyönteistuho-koodilla varustettujen

metsänkäyttöilmoitusten (kpl, punaiset pylväät) vuodenaikainen jakauma:

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

201

2_J

an

201

2_F

eb

201

2_M

ar

201

2_A

pr

201

2_M

ay

201

2_J

un

201

2_J

ul

201

2_A

ug

201

2_S

ep

201

2_O

ct

201

2_N

ov

201

2_D

ec

201

3_J

an

201

3_F

eb

201

3_M

ar

201

3_A

pr

201

3_M

ay

201

3_J

un

201

3_J

ul

201

3_A

ug

201

3_S

ep

201

3_O

ct

201

3_N

ov

201

3_D

ec

201

4_J

an

201

4_F

eb

201

4_M

ar

201

4_A

pr

201

4_M

ay

201

4_J

un

201

4_J

ul

201

4_A

ug

201

4_S

ep

201

4_O

ct

201

4_N

ov

201

4_D

ec

201

5_J

an

201

5_F

eb

Kesä- - heinäkuu on ajankohta, jolloin tehdyt hyönteistuhopuiden

hakkuut ja puiden poisto metsästä vähentää kirjanpainajakantaa

Miten kirjanpainajat saadaan pysymään kurissa?

• Tuoreen kuusipuutavaran ja vaurioituneiden kuusten poisto

metsien läheisyydestä ennen kirjanpainajan jälkeläistöjen

aikuistumista • Ajallinen takaraja vaihtelee alueellisesti ja vuodesta toiseen, mutta on

parempi toimia etuajassa kuin liian myöhään

• Kirjanpainajan valtaamien kuusten etsiminen ja niiden poisto

ennen kirjanpainajan jälkeläistöjen aikuistumista • Sekä alkukesällä että keski- ja loppukesällä (sisarusjälkeläistöt ja

lämpiminä kesinä toinen sukupolvi)

• Tilanteen seuraaminen feromonipyynnillä toimenpiteiden

(yksityiskohtaisemmat tarkastukset) tehokkaan kohdistamisen

avuksi • Feromonipyynnin suhteellinen tehokkuus kirjanpainajakantojen

vähentäjänä on parasta kannan ollessa suhteellisen pieni

Kirjanpainajatuhoriskiä lisääviä tekijöitä:

• pois korjaamattomat tuulen kaatamat kuuset

• lähistöllä havaittu kirjanpainajan iskeytyneen eläviin kuusiin

• lämpimät ja kuivat kesät – toisen sukupolven todennäköisyys lisääntyy

• kuivat kasvupaikat

• alueella runsaasti vanhoja kuusikoita

• kirjanpainajatuhoriski kasvaa kuusten vanhetessa – vanhat kuuset eivät

pysty puolustautumaan (pihkavuodolla) kirjanpainajaa vastaan yhtä hyvin

kuin parhaassa kasvuiässä olevat kuuset

Kirjanpainajatuhoriskiä vähentäviä tekijöitä:

• metsikön varjoisuus ja viileys

• lehtipuusekoitus

• metsikön nuori ikä

Ks. myös: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/pdf/Kirjanpainaja_ja_lahopuu.pdf

Thanks for your attention