Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissa

1

Populismi suomalaisenpoliittisen kulttuurin

kontekstissa

11.1.2013Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin

yliopisto

Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto

2

Sisällys

• SMP:n perintö• Maalaispopulismi vs.

oikeistopopulismi?• Aineisto: HS Vaalikone• Poliittinen sosiologia,

oikeuttamisteoria• Analyysi: tulonjako, kuntapolitiikka,

globalisaatio• Johtopäätöksiä ja yritys tulkita

populismia thévenot’laisittain11.1.2013


3

Johdanto: SMP:n perintö

• Suomen Maaseudun Puolue (SMP) 1959–1995– “Klassinen populistipuolue”? (esim. Canovan

1982, Helander 1971, Ionescu & Gellner 1969)–Maaseudun pienviljelijöiden protesti

elinkeinorakenteen muuttuessa modernisaatiota, kaupungistumista, arvojen vapautumista vastaan, nostalginen kaipuu talonpoikaisyhteisöön

– Vetoaa “oikeamieliseen” kansaan, vastustajana “rötösherrat” eli korruptoitunut, riistävä eliitti

11.1.2013


4

1995– PS

• Timo Soini v. 2000:– ”Soinin mukaan Suomessa on viiden vuoden kuluttua

samanlainen oikeistopopulistinen puolue kuin Itävallassa ja Norjassa. […] hän sanoo etsivänsä puolueelle uutta, "profeetallista" johtajaa. – Kun löytyisi oikea mies, puolueen kannatus nousisi nopeasti tuollaiseen 10 prosenttiin, Soini uskoo.” (MTV3.fi 2.12.2000)

• Puolue usein niputetaankin eurooppalaisen oikeistopopulismin kanssa:– FN (Ranska), FPÖ/BZÖ (Itävalta), Edistyspuolue (Norja),

Ruotsidemokraatit, Kansanpuolue (Tanska)…– (Eatwell 2003; Hainsworth 2008; Kitschelt 1995; Mudde

2000, 2004, 2007)

11.1.2013


5

Maalaispopulismi vs. oikeistopopulismi?

• PS:n äänestäjät:• Kallellaan vasemmalle tulonjakokysymyksissä• Konservatiiviset arvot ja kansallismielisyys• Kaikista tuloluokista, mutta matalahko koulutus ja miessukupuoli

korostuu• Hajonta perinteisiä puolueita suurempaa• (Borg 2012, Rahkonen 2011, Wiberg 2011)

• Väite: “Puolueessa on ‘soinilainen’ ja ‘halla-aholainen’ linja”– Kysymys: Ottaen huomioon SMP:n perinnön ja uuden

eurooppalaisen äärioikeistoliikehdinnän, onko tällainen jako havaittavissa maantieteellisesti? Päteekö “klassisen” (maalaisen) populismin kirjallisuus (Canovan 1982, Helander 1971, Ionescu & Gellner 1969) maaseudun PS:ään ja uuden populistisen äärioikeiston kirjallisuus (Eatwell 2003; Hainsworth 2008; Kitschelt 1995; Mudde 2000, 2003, 2007) kaupunkien PS:ään?

11.1.2013


6

Avoin data: HS Vaalikone (Eduskuntavaalit 2011)

• Helsingin Sanomien Vaalikone– 31 monivalintakysymystä +

vapaatekstikommentit

• Avoin data– HS julkaisee ehdokkaiden vaalikonevastaukset

netissä vapaaseen käyttöön

• Tekstikommentteja antoi 202 PS:n ehdokasta 238:sta (84,9%)– Korkea vastausprosentti, muutama sata A4-

liuskaa tekstiä– 7 kysymystä 31:stä, ~200 A4

11.1.2013


7

Maaseutu/kaupunki

• Ehdokkaiden kotikunnatOikeusministeriöltä (2011)

• Kuntaluokitus Tilastokeskukselta (2011)– “Kaupunkimaiset kunnat”: väestöstä

90% taajamissa(65% PS-vastaajista)

– “Taajaan asutut”: väestöstä 60-90% taajamissa(18% PS-vastaajista)

– “Maaseutumaiset”: väestöstä alle 60% taajamissa(17% PS-vastaajista)

11.1.2013


8

Poliittinen sosiologia / poliittisen

kulttuurin tutkimus• Politiikka on toimintaa kulttuurissa,

joka asettaa toiminnalle reunaehtoja– Miten eurooppalainen populistinen liikehdintä

saa perussuomalaisissa erityisen suomalaisen muodon suomalaisen poliittisen kulttuurin oloissa?

– Mitkä ovat PS:n erityispiirteet ja selittääkö niitä poliittinen kulttuuri?

11.1.2013


9

Oikeuttamisteoria

• Luc Boltanski & Laurent Thévenot ([1991] 2006):On Justification

• Kiistatilanteissa, olivat ne arkipäiväisiä tai puoluepoliittisia, pyritään rauhanomaisiin neuvotteluratkaisuihin julkisen oikeuttamisen keinoin– Väitteen julkinen oikeuttaminen on sen yleisyyden tason

nostoa• Oma etu ei ole vakuuttava argumentti, vaan väite on perusteltava

vetoamalla johonkin yleisesti hyväksyttyyn arvon mittariin. Näin rakennetaan yhteisyyttä, joka mahdollistaa neuvotteluratkaisun.– Kaikki väitteet eivät tietenkään ole julkisen oikeuttamisen piirissä.

• Oikeuttaminen (tai oikeuttamatta jättäminen!) tapahtuu eri tavoin eri poliittisissa kulttuureissa

11.1.2013


10

Poliittinen kulttuuri?• Ei ole muuttumaton monoliitti tai varsinkaan “kansanluonne”!• Historiallisesti muodostunut ja toiminnassa koko ajan

uudistettavaksi• Oikeuttamisteoriaa soveltava poliittisen aktivismin tutkimus

löytää kuitenkin kansallisia eroja oikeuttamisessa:– Lonkila 2011: Helsinkiläiset kaupunkiaktivistit vetosivat yleiseen

tehokkuuteen siinä missä pietarilaiset henkilökohtaisiin siteisiin– Luhtakallio 2012: Suomalaiset demokratia-aktivistit vetosivat

taloudelliseen rationaalisuuteen siinä missä ranskalaiset oikeudenmukaisuuteen

– Ylä-Anttila 2010: Suomalaiset globalisaatioaktivistit toimivat rauhanomaisesti järjestelmän sisältä käsin

• Suomalaiselle poliittiselle kulttuurille näyttää olevan ominaista rauhanomainen vaikuttaminen järjestelmän sisältä käsin virallisia reittejä pitkin konsensusta hakien. Tätä voidaan selittää historiallisesti.

11.1.2013


11

Esimerkki

• Hallitus haluaa vähentää kuntien määrää kuntaliitoksin: “Näin kuntapalvelut voidaan tuottaa tehokkaammin.”– Kuntalaiset vastustavat:

• “Ei käy! Tämä on perinteinen kotipaikkani jossa esi-isänikin asuivat.”– “Kodin maailma”: Vedotaan perinteisiin ja syntyperään arvona sinänsä

• “Ei käy! Päätöksenteko karkaa kauas, tarvitaan lähidemokratiaa.”– “Kansalaisuuden maailma”: Vedotaan kansalaisoikeuksiin, kansan tahdon

kunnioittamiseen arvona sinänsä

• “Ei käy! Laskelmanne ovat virheellisiä, kuntaliitoksista ei seuraa säästöjä.”– “Teollisuuden maailma”: Vedotaan järjestelmän tehokkuuteen arvona sinänsä– Vedotaan samaan oikeutukseen kuin hallitus alun perin, mutta kiistetään

mittauksen oikeellisuus. Tavallista Suomessa!

• “Ei käy! Ei kuntaliitoksille!”– Väitettä ei oikeuteta; l. sitä ei nosteta yleisemmälle tasolle vetoamalla yleiseen

hyvään.– Ei kovin toimiva strategia, varsinkaan suomalaisessa institutionaalisessa

politiikassa.

11.1.2013


12

Oikeuttamismaailmat

– Kansalaisuuden maailma– Kodin maailma– Inspiraation maailma– Maineen maailma– Teollisuuden maailma– Markkinoiden maailma

• Kiistoja voidaan käydä näiden maailmojen välillä (esim. “koti on tärkeämpi kuin markkinat”) tai niiden sisällä (esim. “tämä hyödyke on markkinoilla arvokkaampi kuin tuo”)

• Voidaan toki löytää muitakin!– Käytettäköön toistaiseksi tätä analyyttisena mallina.

11.1.2013


13

Analyysi I: Tulonjako ja oikeudenmukaisuus

• Kysymykset tuloerojen rajoittamisesta ja lapsilisien jaosta

11.1.2013


14

Lainauksia

“Toisilla on rahaa kuin roskaa ja toiset taistelevat viikosta toiseen leipäjonossa.” (M, 27, Kurikka, maaseutu)

“En näe, että tuloerot sinänsä olisivat signaali epäoikeudenmukaisuudesta. Ongelma ei ole siinä, että jotkut tienaavat paljon, vaan se, että alemmissa tuloluokissa työnteko ei kannata yhtäältä työn verotuksen ja toisaalta veroilla rahoitettujen vastikkeettomien tulonsiirtojen vuoksi. Työn tekemisen pitäisi aina ja kaikissa olosuhteissa olla kannattavaa. Mielestäni on hyvä, että ihmisellä on ainakin teoriassa mahdollisuus vaurastua rehellisellä työllään. Tätä ei pidä estää suurituloisten kohtuuttoman ankaralla verottamisella.” (M, 39, Helsinki, kaupunki)

11.1.2013


15

Analyysi II: Kuntapolitiikka

• Kuntaliitokset ja verotulojen tasaaminen pääkaupunkiseudulta kuntiin

11.1.2013


16

Lainauksia

“Pääkaupunkiseutu on keskittymä, joka hyötyy koko Suomesta. Niinpä verotuloja tulee suunnata sieltä alueille, joista pääkaupunkiseutu on ns. imenyt veret.” (M, 44, Turku, kaupunki)

”500 miljoonaa eli tuhat euroa per helsinkiläinen on kova hinta maksettavaksi siitä, että ranualainen poromies voi käydä baarissa julkisilla kulkuneuvoilla. Suomi muuttui sotien jälkeen maatalousyhteiskunnasta teolliseksi yhteiskunnaksi ja vähitellen teollisesta yhteiskunnasta postmoderniksi avokonttori- ja palveluelinkeinoyhteiskunnaksi. Meidän ei pidä taistella vääjäämätöntä historiallista kehitystä vastaan pitämällä kaikkein elinkelvottomimmat seudut asuttuina väkisin.” (M, 30, Helsinki, kaupunki)

11.1.2013


17

Analyysi III: Globalisaatio

• Maahanmuuttopolitiikka, Suvivirsi ja eurokriisimaiden tukipaketit

11.1.2013


18

Lainauksia

“Ilmaisrahan syytäminen veronmaksajiemme kukkaroista huijarimaille (Kreikka) ja asiansa huonosti hoitaneille maille (Irlanti, Portugal jne,) on käsittämätöntä tyhmyyttä. Nousihan Suomikin 1990-luvun alkuvuosine syvästä lamasta omin voimin, vaikka kipeää teki. Ei meille silloin kreikat yms. rahaa lapioineet.” (M, 69, Kerava, kaupunki)

”Syöttöporsaspankkeja ja niiden takapiruja tässä nyt taas tuetaan. Ei voi jatkua näin.” (M, 56, Salo, kaupunki)

“Tukipakettipolitiikka ei ole vain eettisesti väärin, vaan se on myös huonoa talouspolitiikkaa. […] Kreikka olisi aikanaan pitänyt päästää velkasaneeraukseen, johon se vielä joka tapauksessa joutuu.” (M, 24, Espoo, kaupunki)

11.1.2013


19

(Väli)johtopäätökset

• Suomalainen populismi:– Suomessa jopa tunteelliseen vastakkainasetteluun

taipuvaiset populistit esittävät “järkevyyteen”, rationaalisuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen vetoavia oikeutuksia

– Mutta myös vahvaa “oikeamielinen kansa rötösherroja vastaan” -vastakkainasettelua populistisessa hengessä

• Maalais- ja kaupunkilaisehdokkailla on ero– Kovan linjan oikeistolaiset kaupunkilaisia ja usein

nuoria miehiä (Jussi Halla-aho, Simon Elo, Juho Eerola, Teemu Lahtinen)

– Maalaiset tyypillisemmin “heikomman puolella” (vasemmisto?)populistiseen sävyyn

11.1.2013


20

… mutta miten tulkita näitä lainauksia Suvivirrestä?

“Jos suomalaiset joutuvat katselemaan muslimien uskonnolista pukeutumista ja naisen alistamista uskonnon varjolla, niin niin kauan voimme laulaa huoletta kerran vuodessa suvivirttä! ONKO KYSYMYS JOKIN VITSI???” (F, 53, Helsinki, kaupunki)

“Täysin käsittämätöntä, että joku edes asettaa asian kyseenlaiseksi.” (M, 57, Espoo, kaupunki)

“No huh huh!!” (M, 45, Kouvola, kaupunki)

• Pyrkivätkö nämä vastaajat yhteiseen ratkaisuun oikeuttamalla mielipiteensä vetoamalla universaaliin, yhteiseen hyvään, jonka keskustelun kaikki osapuolet voivat hyväksyä?

…Eivät.

11.1.2013


21

”Commonplaces”

• Suvivirsi on näille vastaajille jotain omaa– Kulttuurinen symboli johon koetaan henkilökohtainen ja

tunteellinen side, eikä sen “loukkausta” voida oikeuttaa rationaalisella julkisella keskustelulla!

• ”Cultural commonplaces” (Thévenot 2011a, 2011b) – jaettuja kulttuurisen merkityksen alueita – yhteismaa?

• Nämä jaetut merkitykset eivät ole rationalisoitavissa– Välittävät tuttuuden, mukavuuden, “kotona olemisen” tunnetta.– Siinä missä julkisen oikeuttamisen sfäärissä yhteisyyttä

rakennetaan vetoamalla jaettuihin arvoihin, joiden noudattamista voidaan arvioida rationaalisesti, näiden jaettujen kulttuurisen merkityksen alueiden avulla yhteisyyttä rakennetaan tunneperäisesti, tuttuuden ja kiintymyksen kautta.

11.1.2013


22

Thévenot’lainen populismitulkinta

• Populismi voidaan tulkita pyrkimykseksi vedota (palata?) näihin tunnepohjaisiin jaettuihin kiinnepisteisiin sellaisessa (post)modernissa poliittisessa julkisuudessa, joka normaalisti vaatii yleisiin, mitattaviin periaatteisiin viittaamista– ”Kyllä kansa tietää”– ”Vihdoinkin puolue joka puhuu asioista niiden oikeilla

nimillä”– Huom. ero tunteisiin vetoamisen ja rationaalisena esitetyn

etnopluralismin välillä!

• Populisti ja kovaksikeitetty parlamentaarinen byrokraatti puhuvat toistensa ohi, eri kielillä– Populismi haastaa käsityksen politiikasta yhteisenä

konsensushakuisena keskusteluna

11.1.2013


23

LähteetBoltanski, Luc & Thévenot, Laurent [1991] 2006: On Justification: Economies of Worth. Princeton University Press.Borg, Sami (ed.) 2012: Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012. Oikeusministeriö (Ministry of Justice).Canovan, Margaret 1982: Two Strategies for the Study of Populism. Political Studies 20(4), 544–552.Eatwell, Roger 2003: Ten Theories of the Extreme Right. In: Merkl, P. & Weinberg, L. (eds.): Right-Wing Extremism in the Twenty-First Century. London: Frank Cass, 47–73.Hainsworth, Paul 2008: The Extreme Right in Western Europe. London: Routledge.Helander, Voitto 1971 (ed.): Vennamolaisuus populistisena joukkoliikkeenä. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino.Ionescu, Ghita & Gellner, Ernest (eds.) 1969: Populism. Its Meanings and National Characteristics. London: Wiedenfeld and Nicholson.Kitschelt, Herbert 1995: The Radical Right in Western Europe: A Comparative Analysis. Ann Arbor: University of Michigan Press.Lonkila, Markku 2011: Yhteisyyden kieliopit helsinkiläisessä ja pietarilaisessa kaupunkiaktivismissa. Sosiologia 48(1), 22–33.Luhtakallio, Eeva 2012: Practicing Democracy. Local Activism and Politics in France and Finland. Basingstoke: Palgrave Macmillan.Luhtakallio, Eeva & Ylä-Anttila, Tuomas 2011: Julkisen oikeuttamisen analyysi sosiologisena tutkimusmenetelmänä. Sosiologia 48(1), 34–51.MTV3.fi 2.1.2000: Perussuomalaisten Soini kokoaa uutta puoluetta. Online: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/perussuomalaisten-soini-kokoaa-uutta-puoluetta/2000/12/39154 [Luettu 17.1.2013]Mudde, Cas 2000: The Ideology of the Extreme Right. Manchester: Manchester University Press.Mudde, Cas 2004: The Populist Zeitgeist. Government and Opposition, 39(4), 541–563.Mudde, Cas 2007: Populist Radical Right Parties in Europe. Cambridge: Cambridge University Press.Oikeusministeriö 2011: Eduskuntavaaliehdokkaat 2011. http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xlsRahkonen, Juho 2011: Perussuomalaisten ruumiinavaus. Onko työväen protestipuolueen kannatus saavuttanut vielä ylärajaansa? Yhteiskuntapolitiikka 76(4), 425–435.Thévenot, Laurent 2011a: Oikeutettavuuden rajat. Yhteiselämää koossapitävät sidokset ja niiden väärinkäyttö. Sosiologia 48(1), 7–21.Thévenot, Laurent 2011b: Power and oppression from the perspective of the sociology of engagements: a comparison with Bourdieu’s and Dewey’s critical approaches to practical activities. Irish Journal of Sociology 19(1), 35–67.Tilastokeskus 2011: Tilastollinen kuntaryhmitys 2011. http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2011/luokitusavain_kuntaryhmitys.htmlWiberg, Matti (ed.) 2011: Populismi. Kriittinen arvio. Helsinki: Edita.Ylä-Anttila, Tuomas 2010: Politiikan paluu. Globalisaatioliike ja julkisuus. Tampere: Vastapaino.Ylä-Anttila, Tuukka 2012: What is Finnish about The Finns Party? Political Culture and Populism. Master’s thesis, University of Helsinki.

11.1.2013

Education

Populismi suomalaisen poliittisen kulttuurin kontekstissa