Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja

tuet luontoa

Minä ja mehiläiset

Tarha- eli

hunajamehiläinen

- Suomessa vain ihmisten hoitamana

- Elää isoissa yhteiskunnissa

- Tuottaa hunajaa - Voi pistää uhattuna,

mutta vain kerran

Muita pölyttäjiä

- Erakkomehiläiset

- Kimalaiset - Kukkakärpäset

- Perhoset - Monet muut

hyönteiset

Entä ampiainen? - Sotketaan usein mehiläiseen - Elää pallomaisessa pesässä - Ei valmista hunajaa - Ei ole varsinainen pölyttäjä - Voi tunkea lautasille loppukesällä - Voi pistää useita kertoja

Mehiläiset

- Kuningatar (emo)

- Työläiset - Kuhnurit

Mehiläishoitoa

- Talvella mehiläiset talvipallossa, mutta eivät horroksessa

- Keväällä puhdistuslento - Kesällä mehiläisten määrä suurimmillaan

- Hunajasato korjataan heinä-elokuussa

- Syksyllä valmistaudutaan talveen

Mehiläishoitaja pelastaa maailmaa

Ilman mehiläisiä ekosysteemimme järkkyisi

Kasvit tarvitsevat pölytystä

sadon tuottamiseen.

Mehiläiset vierailevat useissa kukissa ja kuljettavat siitepölyä kukasta toiseen.

Hunajia on erilaisia

Kasvialkuperä

vaikuttaa hunajan väriin, rakenteeseen

ja makuun.

Anna kukkien kukkia

Pölyttäjille tärkeitä kasveja ovat mm. paju, voikukka ja

apila.

Video Youtubessa

Käytä monipuolisesti

Makeuttaja ja

maustaja ruokiin ja juomiin

Kaikille yli yksivuotiaille

Käypä hoito -

suositus neuvoo käyttämään

hunajaa yskänlääkkeenä

Kotimainen hunaja on ekologista lähiruokaa

Muita mehiläis-tuotteita

Mehiläispesästä saadaan myös mm. siitepölyä, mehiläisvahaa ja

propolista.

Esityksen kuvat: Anna Autio ja SML

hunaja.net

polytys.fi