Kansalaiset mukaan lain ja suositusten valmisteluun!

25.11.2015

Jyrki Jauhiainen ja Markus Tervonen

oikeusministeriö

1

Tilannekuva 2015 ja kehittämisehdotukset (Ratkaisujen Suomi – hallituksen strateginen hallitusohjelma)

”Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksistaan huolimatta.”

” Päätöksenteon vaikeudet korjata rakenteita ovat syöneet uskoa tulevaisuuteen. Jäykkyydet kahlitsevat yrittäjyyttä ja luovuutta sekä latistavat ihmisten oma-aloitteisuutta ja osallistumista. Suomi on menettänyt liiallisella sääntelyllä ja hallinnoinnilla ketteryytensä ja samalla kilpailukykynsä.”

Kokeiluilla tavoitellaan mm. innovatiivisia ratkaisuja, vahvistetaan yhteistyötä ja hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.

Säädöspolitiikan ohjauksen tavoitteena on mm. säädöksille vaihtoehtoisten ohjauskeinojen lisääminen.

2

Avoimuus edistää lain, suositusten ja viestinnän valmistelun laatua

Lain ja suositusten valmistelu – ja voimaan saattaminen – on ryhmätyötä!• Vastuuvalmistelija, työryhmä/verkosto, sidosryhmät

Sidosryhmien panos on tarpeen kaikissa valmistelu- ja toteutusvaiheissa• Seuranta, tarvekartoitus, vaihtoehdot ja niiden testaus, toteutus,

omaksuminen ja tulkinta

Käytännössä avoimuus – tiedottaminen, kuuleminen ja avoin keskustelu – on yleensä tärkein vaikutusten arviointikeino

• Arjen asiantuntijoita tarvitaan normituksen keinojen valintaan (laki, suositus vai parempi viestintä/palvelu), sääntöjen sisällön muotoamiseen ja toimivan ”normiviestinnän” toteutukseen!

3

Miten edistän vuorovaikutusta?

Ennakoitavat, avoimet ja luotettavat menettelyt

• Eri vaiheiden aikataulun julkistaminen

• Palautteen antajien määrittely ja julkistaminen – mahdollisimman laaja joukko!

• Älä pelkää yleisöä, valmisteluun annettava palaute on vuosien kokemuksemme mukaan rakentavaa!

• Riittävä palauteaika, kysymysten ja keskustelun valmistelu, palauteyhteenvedot ja niiden julkistaminen

• Arviot lausunnoista/palautteesta ja niiden julkistaminen

• Välineinä lausuntopyynnöt, taustamuistiot, www-sivut ja verkkokyselyt ja keskustelut, sosiaalinen media, keskustelutilaisuudet, tiedotusvälineet

• Tekniset välineet valitaan niin, että palautteen yhteenveto ja analyysi voidaan aina tehdä käytettävissä olevilla resursseilla!

4

Miksi havaita, syventyä ja osallistua yhteisten pelisääntöjen kehittämiseen?

Hyvät välineet eivät riitä, tarvitaan yhteistyökumppaneita yleisön kiinnostuksen, luottamuksen ja aktivoitumisen saavuttamiseksi

• Tavoiteltuja osallistujatyyppejä – erilaisia ihmisiä - lähellä olevia luotettuja suosittelijoita

Osallistumisella on merkitystä! – lupaus on välttämätön uskottavuuden vuoksi

Keskustelu on vietävä ihmisten luo ja heidän käyttämillään välineillä

• Verkko-osallistumispalvelut voimakkaassa kehitysvaiheessa, nyt ei ole aika luoda valtion omia palveluita – käytä ”kansan suosimia” palveluita!

• Tärkeätä löytää kulloinkin oikeat palvelut verkko-osallistumisen eri vaiheisiin

5

Esimerkki: Yhdistyslain ja –käytäntöjen toimivuuden ja muutostarpeen selvittäminenMiksi?

● Nykyinen yhdistyslaki on ollut voimassa 25 vuotta, mutta edelleen vähän kattavaa yksityiskohtaista tietoa erilaisten ja erikokoisten yhdistysten

● Sääntö- ja muista käytännöistä

● Yhdistyslain ja -käytännön toimivuudesta ja vaikutuksista

● Yhdistyslain ja –käytäntöjen kehitystarpeista

Tietopohjan parantaminen

● Yhdistysten hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja yhdistysten ja sidosryhmien (ml. viranomaiset) tietouden lisäämiseksi sekä

● Lainsäädännön kehittämistarpeen arvioimista varten

Esimerkki: Miten toteutettiin?

● Joukkoistaminen (Otakantaa.fi) avulla

● Valmisteltiin ja toteutettiin yhdessä järjestöjen kanssa (SOSTE, VALO, Allianssi, Luonto-Liitto, VALA, Kepa)

● Kohderyhmänä yhdistykset, jäsenet, johto, toimihenkilöt, vapaaehtoiset ja sidosryhmät - ihmiset

● Yhdistysten ja niiden jäsenten suuren määrän vuoksi pääosin verkon kautta (jos ei voi käyttää verkkopalvelua, voitava osallistua muulla tavalla)

● Avoin 2.3.-12.4.2015

Esimerkki: Milloin – aikataulu?

●2.2.2015 mennessä: toimintasuunnitelma, taustoitus verkkokeskustelun pohjaksi, viestintäsuunnitelma ja aloituksen viestintä sekä organisoidaan viestintä järjestöjen ja niihin kuuluvien yhdistysten hallituksen jäsenille ja rivijäsenille (ml. Järjestöjen tarpeisiin muokatut ”perusviestintäpaketit”)●2.3-12.4.2015 kuuleminen verkossa (ja muuten) ●Verkkopalvelun moderointi – Järjestöjen ja OM:n yhteistyönä

●13.4.-13.5.2015 yhteenvedon laatiminen/palautteen arviointi ● Järjestöjen ja OM:n yhteistyönä

●9-11/2015 yhdistysten hyvä hallintotapa –suosituksen viimeistely●SOSTE:lla, VALO:lla ja Allianssilla päävastuu suosituksen sisällön muokkauksesta, yhteistyössä laki- ja muuta teknistä tukea antaneen oikeusministeriön kanssa.

Mitä verkon kautta osallistamiseen yleensä tarvitaan?Rohkeutta, riskinottoa uudet välineet, uudet toimintatavat

Yhteys kansalaisiin yhteistyökumppanit, näkyvyys perinteisessä mediassa (kyselyt) ja verkossa (kyselyt, joukkoistaminen) Ei vakiintuneita vaikuttamis-/osallistumis-/tiedottamiskanavia

Uskottavuus, luotettavuus yhteistyökumppanit, aiemmat meriitit (lainvalmistelu, koulutus, kysy-asunto-osakeyhtiolaista.fi), avoimuus

Vastaajien kiinnostuksen ja motivaation herättäminen tarina ja lupaus jatkotoimista/tiekartta

Toteutus yhteistyönä, vähäiset välittömät kustannukset

Joukkoistamisesta uusia mahdollisuuksia kansalaistoimintaa tukevan sääntelyn kehittämiseenEnsin suositukset/hyvät käytännöt – joukkoistaminen yhteistyössä tiedonhankinta- ja valmisteluvaiheessa helpottaa ja nopeuttaa täytäntöönpanoa

Suositusten/hyvien käytäntöjen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella

• suosituksia/käytäntöjä voidaan kehittää

• voidaan arvioida tarvetta suosituksia/käytäntöjä vastaaviin yleissäännöksiin (jos sitä pidetään tarpeellisena ”perusteetta vastahankaisten” yhdistysten jäsenten kannalta)

Joukkoistaminen ei ole ”väline” eikä ”itsetarkoitus” – avointa keskustelua voidaan kunkin hankkeen osalta käydä siihen parhaiten sopivalla tavalla