Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy

Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja kehitettyjä tukimuotoja

Antti Klemettilä

Kriisipsykologi, projektivastaava

Lounais-Suomen Mielenterveysseura

• Suomen Mielenterveysseuran jäsenyhdistys

• Yhdistys ylläpitää Turun kriisikeskusta

• Kriisiauttamisen lisäksi hyvinvointia kohennetaan erilaisten kehityshankkeitten ja vapaaehtoistoiminnan avulla

• Turun vastaanottokeskus, Turun ulkomaalaistoimisto ja lähikunnat ostavat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveyspalvelut meiltä

Serene-hanke 2012-2016

Serene - Traumatisoituneille maahanmuuttajille suunnattujen tukimuotojen kehittämishanke v. 2012-2016

Pakolaisten mielenterveys

• Traumaattinen stressi

• Tilanteen aiheuttama stressi

• Ympäristön aiheuttama stressi

Stressioireet hyvin samansuuntaisia, oli syy mikä tahansa:


Stressin vaikutukset

• Ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, keskittymiskyvyn puute, univaikeuksia, vatsavaivoja…

• Stressi ei ole aina paha asia (hetkellisesti voi parantaa suoritusta), mutta jatkuva/krooninen

stressi muuttaa aivoja kokoa, rakennetta ja toimintaa ihan fyysisesti.


Traumaattinen stressi

Mitä se on:

• Normaali reaktio järkyttävään tilanteeseen

• Kehon ja mielen hälytystila

• Kun järkyttävän tapahtuman käsittely jää jumiin, puhutaan traumatisoitumisesta – Jokaisella pakolaisella on ollut järkyttäviä kokemuksia,

mutta kaikki eivät ole ”traumatisoituneita”

– Osa oireilee vakavasti juuri traumoista johtuen

– PTSD 3-86% turvapaikanhakijoista riippuen ryhmästä ja/tai tutkimusmetodologiasta (1)

Tilanteen aiheuttama stressi

• Ympäristön muutos

• Tulevaisuuden epävarmuus

• Perheen/läheisten tilanne

Ympäristön aiheuttama stressi

• Ympäristö, jota ei ole itse valinnut

• Oman tilan puute

• ”Myski, hiki, hormonit”

• Muiden stressi, epätoivo,

turhautuminen, epävarmuus tarttuu

• Aggressio lisää aggressiota, viha

lisää vihaa => noidankehä

• Sisällä toimettomana ajatukset

suuntautuvat ongelmiin

Toimijuus

• Jos ei tee mitään, mikään ei muutu.

• Ihmisillä on keinoja vaikuttaa omaan hyvinvointiin, mutta stressaantuneena niitä ei käytetä (negatiiviset keinot lisääntyy, päihteet ym.).

• Oman toimijuuden kadottaminen yhteistä mielenterveyden ongelmille (esim. masennus).

=> Siksi toiminnallisuus.

.


Serene –hanke (2012-2016)

Keho ja mieli -ryhmät

Rentoutusmateriaalit

Psykoedukaatio

Toiminnalliset ryhmät vastaanottokeskuksiin

(Luonto-, Taide- ja Rentoutusryhmät)

Vertaistuki

Kehitettyjä tukimuotoja

• Vastaanottokeskuksiin toiminnalliset ryhmät. • Turvapaikanhakija ei ole vielä turvassa, joten

terapeuttisempi ryhmä ei perusteltu.

• Mielenterveysinfot, joissa mukana vakauttavia harjoituksia.

• Oleskeluluvan saannin jälkeen vakauttavia ja terapeuttisempia ryhmiä. • Keho ja Mieli -ryhmät.

• Mielenterveysinfot.


Mielenterveysinfot

• Vastaanottokeskus-infot • ”Turvapaikanhakijan

selviytymiskeinoja kriisissä”

• ”Turvapaikanhakijan stressinhallinta”

• Uusien kiintiöpakolaisten infot • ”Kehon ja mielen terveys”

• ”Maahanmuuton vaiheet ja tunteet”

• Mielenterveysinfot: www.turunkriisikeskus.fi/Serene → Dropbox

http://www.turunkriisikeskus.fi/Serene

Rentoutusmateriaalit

• 3 eri rentoutusharjoitusta: Hengitysharjoitus, turvapaikkaharjoitus ja progressiivinen lihasrentoutus. • Harjoitukset tarkoin valittu ja testattu kohderyhmän kanssa

(turvallisuus keskeistä)

• 7 eri kieltä: Suomi, englanti arabia, persia, kurdi (sorani), somali ja dari.

• Harjoitukset: www.youtube.com → Turun kriisikeskus • Tuhansia kuuntelukertoja ympäri maailmaa

• Rentoutusryhmät pyörivät vastaanottokeskuksissa; opas rentoutushetken järjestämiseen: www.turunkriisikeskus.fi/Serene → Dropbox

http://www.youtube.com/


Taidepaja • Tavoitteena

• turvallisuuden tunteen lisääminen: toiminnallinen, ei-kielellinen turvapaikkaharjoitus (safe place exercise)

• Keskittyminen hetkeksi käsillä tekemiseen

• Yhdessäolo, vertaistuen kokemus

• Pyörii SPR vapaaehtoisten ohjaamana Turun vastaanottokeskuksissa

• Opas taideryhmän järjestämisestä: www.turunkriisikeskus.fi/Serene → Dropbox


Luontoryhmät • Metsäkävely + kahvittelu = luontoryhmä.

• Kolme kuntouttavaa tekijää: luonto, liikunta ja ryhmä. • Kaikki aistit mukana: Tässä ja nyt.

• Luonnon ja kävelyn terveysvaikutuksia on tutkittu ja uutisoitu paljon • 15 min oleskelu metsässä vähentää stressihormonia 13,4%

15 min kävely metsässä vähentää 15,8% (2). • 9 kilometrin hiljainen kävely viikossa vähentää

sydänsairauksia 31% ja kuolleisuutta 32%.

• Pelkästään Turun vastaanottokeskuksissa ollut tähän mennessä yli 70 ryhmää ja yli 500 osallistujaa

• Opas luontoryhmän järjestämisestä:

www.turunkriisikeskus.fi/Serene → Dropbox


Luontoryhmä

Vertaistukitoiminta Kannattamaton suhteessa vaatimiin resursseihin:

– Useimmat toivovat suomalaista tukihenkilöä – Sopivien tuettava-tukihenkilöparien

yhteensovittaminen on hankala yhtälö – Vaatii yhteistyökumppaneilta aikaa ja paneutumista – Vaativa vapaaehtoistyön laji; se vaatii sitoutumista,

kielitaitoa ja psyykkisiä voimavaroja Vertaisuuden elementti on toisaalta mukana kaikessa Serenen ryhmätoiminnassa. Toiminnallisten ryhmien myötä on syntynyt matalamman kynnyksen vapaaehtoistyömuotoja (esim. luonto/taideryhmän apuvetäjänä tai kielitukena tulkittomissa ryhmissä)


Keho ja Mieli -ryhmät

Keho ja mieli -ryhmä

Ryhmän taustaa: Miksi keho ja mieli? • Mielenterveysasioihin liittyvät ennakkoluulot,

pelot, erilaiset merkitysjärjestelmät

• Paljon kehollisia oireita, joihin haetaan helpommin apua

• Keho ja mieli vahvasti yhteydessä toisiinsa

• Vakauttavaa ja terapeuttista • Traumojen taustalla toiset ihmiset, luottamuksen

uudelleen rakentaminen

• Musiikki, tanssi-liiketerapia ja kehotietoisuustekniikat tukevat autonomisen hermoston säätelyä

• Traumaattisia kokemuksia ja voimakkaita tunteita turvallisempaa lähestyä luovien menetelmien tarjoaman symbolisen etäisyyden päästä (3)

Keho ja mieli -ryhmä

• Ammattilaisten työkalu, kotoutumisaikana

• Koulutetaan ammattilaisia (2 päivän workshop)

Ryhmän tavoitteet

• Tietoa mielen ja kehon terveyden edistämisestä

• Keinoja, joilla voi itse vaikuttaa omaan vointiin

• Vertaistuki

Ryhmien järjestäminen ei ole kustannustehokkaampaa, eikä sillä perusteella kannata niitä alkaa toteuttaa.

Ohjautumisprosessi Kokeilimme eri reittejä

– Viranomaislähtöinen, ”lähetemalli” => vaatii yhteistyökumppaneilta paljon, raskas, osallistujilla usein tuen tarve selvä, jaksaminen ongelmana.

– Yhdistyslähtöinen, avainhenkilö kulttuuriyhdistyksessä => ryhmän koheesio, tavoittaa niitäkin, joita viranomaiset eivät tavoita

– Avoin, kasvokkainen rekrytointi, KOTO-toiminnan ym. yhteydessä => satunnaisuus, ei voi haastatella, kevyt. Motivoiminen?

– Olemassa olevan ryhmän yhteydessä => sitoutuminen hyvä, pysyvä ryhmä, mahdollisuus pitkään prosessiin, valinnan mahdollisuus tärkeä huomioida.

– Vastaanottokeskuksessa => ei mahdollisuutta pitkään prosessiin. Osallistujien epävarma elämäntilanne huomioitava, painotus selviytymiskeinojen tukemisessa. Yksittäiset ryhmäkerrat toimii, mutta pidettävä riittävän kevyenä.

Miten saada ryhmä osaksi struktuuria/kotoutumispolkua?

Ryhmässä hyödynnetyt lähestymistavat

● Psykofyysinen psykoterapia / fysioterapia (mukana kehittämässä Lora Andersson-Simppula)

● Kognitiivinen psykoterapia

● Tanssi- ja liiketerapia (Ilona Tapanainen)

● Ekpressiivinen taideterapia (Elina Haasjoki), luovat ja toiminnalliset menetelmät

● Narratiivisuus

Esimerkkejä ryhmäkertojen teemoista

• Tutustuminen

• Stressi

• Rentoutuminen

• Maahanmuuton psyykkinen prosessi

• Kipu

• Uni

• Hengitys

• Liikunta

• Tietoinen läsnäolo / tässä ja nyt

• Tunteet ja keho

• Voima / tasapaino

• Elämänpuu

• Lopetus

Esimerkkejä ryhmäkertojen harjoituksista • Tutustumis- ja

lämmittelyharjoitukset

• Tietoisen läsnäolon harjoitukset

• Pariharjoitukset (rentoutuminen, kosketusharjoitukset)

• Leikit

• Tanssilliset/liikkeelliset harjoitukset

• Musiikkiharjoitukset

• Maalaaminen/piirtäminen

• Rentoutumisharjoitukset

• Mielikuvaharjoitukset

• Tarinalliset harjoitukset

• Kuvakorttien käyttäminen

• Fysioterapeutin ohjaamat harjoitukset

Keho ja mieli -ryhmän oppaat

• Opas: Ryhmän runko (ryhmämallin idea, ryhmään ohjautuminen, esimerkkejä ryhmäkerroista)

• Opas: Ryhmän psykoedukaatiosisällöt

• Opas: Keho ja mieli-ryhmän harjoitukset

• www.turunkriisikeskus.fi/Serene → Dropbox

Osallistujien palaute

● Minulla ei ollut mitään odotuksia ennen kuin tulin ryhmään, mutta kun osallistuin, pidin siitä.

● Olen pitänyt harjoituksista ja tehnyt niitä kotona.

● Olen oppinut, että mieli ja keho vaikuttavat toisiinsa.

● Opimme, että kaikilla on elämässään vaikeuksia, joita vastaan taistelee, se antaa toivoa meille.

Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö

Tutkimustiedon perusteella pakolaisten mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi vahvistavat (4): • Epävarmassa oleskelulupatilanteessa elämään joutumisen

ehkäisy • Työllistymistä ja riittävää perustoimeentuloa edistävät

toimenpiteet • Syrjintää ehkäisevät ja osallisuutta edistävät toimenpiteet • Kielitaitoa parantavat hankkeet • Sosiaalista tukea ja yhteisöllisyyttä vahvistavat hankkeet • Kulttuurista kompetenssia parantavat hankkeet • Kouluissa toteutettavat luovan ilmaisun hankkeet


Lähteitä 1. Snellman, Seikkula, Wahlström & Kurri (2014). Aikuisten

turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyden ja psyykkisten ongelmien erityispiirteet. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 51/3.

2. Park, Tsunetsugu, Kasetani, Kagawa & Miyazaki (2009). The physiological effects of Shinrin-yoku (taking in the forest atmosphere or forest bathing): evidence from field experiments in 24 forests across Japan. Environmental Health and Preventive Medicine (2010) 15:18–26

3. Leikola, Mäkelä & Punkanen (2016). Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma. Duodecim 2016;132(1):55-61.

4. Kerkkänen & Säävälä (2015). Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015.


Serene-hanke Antti Klemettilä, 040 1207790 [email protected] Katri Manelius, 040 7651444 [email protected]


mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

KIITOS!

Health & Medicine

Pakolaisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy