Tuetun asumisen asukaslähtöisyyttä etsimässä.

Asukkaiden ja työntekijöiden kokemuksia.

Riikka Perälä, Sininauhasäätiö/Helsingin yliopisto

Päivi Kivelä, Sininauhaliitto

• Sininauhasäätiön ASUVA-hanke:

• ”Ruohonjuuritason” näkökulma asumispalveluiden kehittämiseen

• Kaksi osahanketta, joissa asunto ensin –periaatteella tehtävää työtä on lähestytty työntekijöiden ja asukkaiden näkökulmasta sekä laadullisin että määrällisin menetelmin

• Tavoitteena palveluiden kehittäminen systemaattisesti kerätyn ja tutkitun tiedon avulla

• Lähtökohtana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen liittyvät valtakunnalliset ohjelmat

• Miten ohjelmat kääntyvät käytännön työksi?

I Osahanke Asumissosiaalista työtä asunto ensin -periaatteella • Asunto ensin –periaatetta noudattavissa asumisyksiköissä työskentelevien työntekijöiden

näkemyksiä yksiköissä tehdystä työstä ja työn merkityksestä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asukkaiden hyvinvoinnille

• Aineistona kahdessa asumisyksikössä tehdyt työntekijöiden ryhmä- ja yksilöhaastattelut (N=27), joissa työntekijöitä on pyydetty kertomaan asumisyksiköissä tekemästänsä työn käytännöllisistä, ammatillisista ja eettisistä lähtökohdista ja periaatteista; suhteistaan asukkaisiin ja käsityksistään asumisyksiköissä tekemänsä työn merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille; yksiköissä tehtävän työn suhteesta muuhun palvelujärjestelmään sekä myös työhön liittyvistä ongelmista.

• Puolistrukturoituja teemahaastatteluja; kerätty marras-tammikuussa 2014-2015; kesto n. 1 1/tuntia kerrallaan

• Arjen ja ruohonjuuritason näkökulma, jonka pohjalta pyritään tuottamaan uutta tietoa tulevien asumispalveluiden ja pitkäaikaisasunnottomuuden vastaisen työn kehittämisen pohjaksi.

Taustaa

• Suvi Raitakari & Kirsi Juhila (2014): • Asukkaiden ja työntekijöiden kokemuksia politiikasta kartoittava tutkimus on

ollut vielä melko vähäistä, samoin kuin työn arkisia mikrokäytäntöjä kuvaileva ja erittelevä tutkimus

• Tuukka Tammi ja kumppanit (2014): • Asumispalvelut ”musta laatikko”, joka olisi avattava jotta olisi mahdollista

selvittää, miten luvatut palvelut käytännössä toteutuvat.

• Median tuottamat mielikuvat vs. palveluiden arki • Mielikuvat saattavat tuottaa näkemyksiä ja käsityksiä, jotka eivät vastaa

palveluiden todellisuutta, ja viedä pahimmillaan palveluiden kehittämistä väärään suuntaan - > mitä oikeastaan tapahtuu?

Haastattelukysymyksiä

• Mitä yksiköissä tehtävä työ pitää sisällään arjen tasolla?

• Minkälaiseksi työntekijät näkevät sen merkityksen asukkaiden hyvinvoinnin ja yleisen elämäntilanteen kannalta?

• Minkälaisia ongelmia asukkailla on, ja miten niihin pyritään ja pystytään vastaamaan asumisyksiköissä?

• Minkälaiseksi työntekijät näkevät asunto ensin –periaatteen ja –politiikan merkityksen pitkäaikaisasunnottomuuden vastaisessa työssä?

• Toisaalta haastattelutilanne pyrittiin pitämään vapaana myös työntekijöiden omien näkemysten esittämiselle

•Mitä asumispalveluiden laatu pitää sisällään työntekijöiden näkökulmasta?

• Joillakin tuntuu olevan sellainen käsitys, että nää asukkaat vaan tuupataan näihin asumis- ja annetaan olla, mutta meillä kaikilla asukkailla on joku kontakti ja aktiivisesti ohjataan heitä eteenpäin ja se on jatkuvasti puheissa, että mitäs nyt kun sulla on tää päihteiden käyttö tässä tilassa?

• Lähtökohtana Päivi Kivelän (2015) esittämä ajatus asumiseen liittyvistä laatukäsityksistä, jotka voivat muodostua hyvinkin erilaisiksi näkökulmasta riippuen • Esim. asukkaan vs. viranomaisen käsitys asumisen laadusta

• Työntekijät yksi, mutta hyvin olennainen ryhmä asumissosiaalisen työn laadun määrittelijöinä • Tekevät työtä lähellä asukkaita ja heidän arkeaan • Näkevät työssään asukkaiden koko elämäntilanteen ja siihen liittyvät vaihtelut • Asumisyksiköt näköalapaikka koko hoitojärjestelmään ja sen kehitykseen:

paikka, josta käsin asukkaat käyttävät palveluita, ja johon he myös niistä palaavat

Asumisen laatu= oikea-aikainen ja oikein mitoitettu tuki • Pelkkä asumisen järjestyminen ei takaa laadukasta asumista

asukkaalle • Asukas voi esimerkiksi olla sijoitettuna väärään yksikköön, eikä hyödy

asumispalvelusta

• Hyvin huonokuntoinen asukas ei voi asua ”laadukkaasti”, vaikka työntekijät siihen pyrkisivätkin yksiköissä; tarvitaan myös muita palveluita

• Asumisen järjestyminen ei myöskään ratkaise asukkaan tarvetta sosiaaliseen kontaktiin tai yhteisöllisyyteen; laadukkaan asumisen tulee sisältää mahdollisuuksia myös erilaiseen kohtaamiseen ja ajan kanssa tapahtuvaan luottamuksen heräämiseen

• AYPÄ008: Katsotaan että heillä on koti (asumisyksikössä), he ei oo heitteillä, niin heitä ei tarvii hoitaa. Hirveen harvoin saadaan ihmisiä pidempiin psykiatrisiin hoitoihin, vaikka olis selkeesti hyvin psykoottinen.

• H: Miten tällainen psykoottisuus näkyy?

• AYPÄ008: No se näkyy sellaisena hyvin aggressiivisena käyttäytymisenä tässä ympäristössä ja vainoharhaisuutena.

• H: Mitä jos tällainen tapaus tulee? Yritättekö te ottaa yhteyttä johonkin?

• AYPÄ008: Psykiatrian erityishoidon poliklinikka on se mihin soitetaan virka-aikana, sitten häke (hälytyskeskus) virka-ajan ulkopuolella. Aina sieltä ei edes tule ketään arvioimaan sitä tilannetta. Ne sanoo, että toi nyt kuulostaa siltä, että ei tarvitse vielä tulla, että seuraillaan tilannetta, ja ilmoittakaa uudestaan mikäli jotain tapahtuu. Kyllä täällä on henkilökunta joskus heiltä ihan suoraan kysynyt, että tarviiko täällä jonkun kuolla ennen kuin te tuutte.

Asumisen laatu= riittävät resurssit • Asunto ensin –periaate ei ole synonyymi halvalle palvelulle

• Asukkailla on usein paljon ongelmia ja osa on hyvinkin huonokuntoisia. He tarvitsevat paljon tukea selviytyäkseen arjesta; tämä tulisi huomioida esimerkiksi työntekijöiden riittävänä määränä tai resurssien lisäämisenä muualla palvelujärjestelmässä

• Asumissosiaalinen vaatii työntekijöiltä osaamista ja kykyä reagoida hyvinkin nopeasti vaihteleviin tilanteisiin; palveluissa tulisi olla riittävästi mahdollisuuksia kohdata asukkaat ja heidän vaihtelevat tarpeensa

• Tarvetta myös normaalista arjesta poikkeavalle erityisosaamiselle ja erityistoimenpiteille, joihin löydyttävä myös resursseja

Asunto ensin –arkea

• Apua arkeen ja arjen hallintaan 24/7 • Vuokraseuranta; siivousapu;

erilaisessa asioinnissa avustaminen; sosiaalisten suhteiden hallinta

• Palveluohjaus • Palvelutarpeen kartoitus;

ajanvaraukset; saattaminen palveluihin; verkostotapaamiset ja palveluiden järjestäminen asukkaille esim. yksiköihin

• Aktivointi • Mielekkään tekemisen järjestäminen

asukkaalle; elämänhallinnan ja asioista huolehtimisen opettaminen

• Kontaktointi ja seuranta • Asukkaiden kunnon ja hyvinvoinnin

seuranta päivittäisen työn lomassa; Erityisseuranta tarvittaessa; läsnäolo, keskusteluapu

Asumisen laatu= turvallisuus • Asukkailla oikeus omaa elämänhallintaa ja turvallisuutta tukevaan

asumisympäristöön • Iso asumisyksikkö turvaa tämän monen kohdalla paremmin kuin hajasijoitettu

asuminen; tarjoaa esimerkiksi yhteisön ja riittävän ammattiavun

• Liiallinen itsenäisyyden ja vapauden vaade voi puolestaan tuoda asukkaiden elämään turvattomuutta ja liika vastuuta

• Toisaalta kaikille iso asumisyksikkö ei ole turvallinen tai hyvinvointia tukeva ympäristö; asunnottomia ei tulisi nähdä yhtenäisenä ryhmänä ja erilaisia asumispalveluita olisi oltava tarjolla riittävästi

• Eettisen rajanvedon ongelma; milloin ja millä oikeudella asukkaiden asumiseen saa puuttua?