Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa

18.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 1

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa


Sovittelun taustateoria

• Restoratiivinen oikeus = korjaava oikeus

• Rauhanomainen, humaani ja keskusteleva, yhteisöllinen oikeus, joka ottaa huomioon ihmissuhteet ja tunteet.

• Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen.

• Ensisijaista on uhrin hyvittäminen, rikoksentekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen.

• Laajasti ajatellen korjaavaksi oikeudeksi voidaan katsoa kaikki sellaiset menettelyt, joilla rikosvahinkoja voidaan korjata, ihmisten välisiä ristiriitoja lievittää, lisätä osapuolten tyytyväisyyttä tai parantaa heidän asemaansa.

• Perustavina arvoina ovat asianosaisten aktiivisuus, aineellisten ja henkisten vahinkojen korjaaminen, tekijän vastuunoton mahdollistaminen sekä luovien ongelmanratkaisukeinojen etsiminen.


Lakisääteinen palveluLaki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005), laki

rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta 680/2015

• Rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri tai riidan osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta sovittelijoiden läsnä ollessa.

• Rikosoikeusprosessille vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä menettely.

• Puolueeton ja luottamuksellinen palvelu – sovitteluhenkilöstö on vaitiolovelvollinen.

• Vapaaehtoinen ja maksuton palvelu.

• Palvelua saa sovittelutoimistoista kaikkialla Suomessa.

• Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut ja valitut vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja tuella.

• Sovittelussa ei käsitellä syyllisyyskysymyksiä.


Sovittelun johto, ohjaus ja valvonta• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) johtaa, ohjaa ja valvoo

sovittelutoimintaa.

• Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ohjaa, seuraa, linjaa ja edistää sovittelun valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa ja kehittämistä.

• Aluehallintovirastot (AVI) vastaavat sovittelupalveluiden järjestämisestä alueellaan sekä ohjaavat, neuvovat ja valvovat sovittelutoimistoja palveluiden tuottamisessa. Aluehallintovirastot vastaavat myös sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen järjestämisestä sekä jakavat sovittelutoimistoille valtion sovittelupalveluiden järjestämiseen myöntämän korvauksen ja valvovat valtionkorvauksen käyttöä.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelun tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnista, tilastoinnista ja seurannasta.

• Vuoden 2016 alussa rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnan järjestämisvastuu siirtyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle lakimuutoksen myötä.


Sovittelupalveluiden hallinnollinen organisaatio

Sosiaali- ja terveysministeriö

• Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta

Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallinto

virasto

Lounais-Suomen

aluehallinto-virasto

Itä-Suomen aluehallinto

-virasto

Pohjois-Suomen


Lapin aluehalinto-

virasto

Ahvenan-maan

maakunta-hallinto

Etelä-Suomen


Terveyden ja hyvinvoinnin

laitos

Aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan maakuntahallinto

Sovittelun palveluntuottajat


Sovittelun tavoitteena

• Osapuolten aktiivinen osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin.

• Auttaa osapuolia löytämään keskenään heidän tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtevät, heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi.

• Rikoksesta epäillyn vastuunotto teostaan.

• Uhrille aiheutuneiden vahinkojen hyvittäminen tai korvaaminen.


Sovittelupalvelua saa

• Sovittelutoimistoista (yli 30) kaikkialla Suomessa.

• Palveluita tuottavat kunnat sekä muut julkiset tai yksityiset palveluntuottajat.

• Tietoa kunkin alueen sovittelupalveluista saa paikallisista sovittelutoimistoista ja aluehallintovirastoista www.avi.fi.

• Kaikkien sovittelutoimistojen yhteystiedot THL:n verkkopalvelusta www.thl.fi/sovittelu.

http://www.avi.fi/

http://www.thl.fi/sovittelu


Sovittelualoitteen voi tehdä

• Rikoksen tai riidan osapuoli.

• Huoltaja tai edunvalvoja.

• Poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen.

• Vain poliisi tai syyttäjä saavat tehdä aloitteen sovittelusta rikoksissa, joissa väkivalta on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen.

• Sovittelualoitteen voi tehdä lähimpään sovittelutoimistoon.


Tavallisimmin soviteltavat rikokset ja riidat

• Omaisuusrikoksia• Vahingontekorikoksia • Pahoinpitelyrikoksia • Kotirauhaan liittyviä rikoksia• Kunnianloukkauksia• Taloudellisesti vähäisiä riita-

asioita


Sovittelun edellytyksiä

• Ennen sovittelua asiakkaille tulee antaa riittävä tieto sovittelusta ja sen merkityksestä, heidän oikeuksistaan ja asemastaan.

• Osapuolten tulee ymmärtää sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitykset.

• Osapuolten tulee antaa henkilökohtainen ja vapaaehtoinen suostumus.

• Osapuolet voivat perua suostumuksensa missä vaiheessa tahansa.

• Myös alle 18-vuotiaan on annettava henkilökohtainen suostumus. Se vaaditaan myös hänen huoltajiltaan tai muilta laillisilta edustajiltaan.


Sovittelun edellytyksiä

• Alaikäiseen kohdistunutta rikosta ei saa ottaa soviteltavaksi, jos uhrilla on rikoksen laadun tai ikänsä puolesta erityisen suojan tarve.

• Vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen voi osallistua sovitteluun, jos hän ymmärtää asian merkityksen ja antaa henkilökohtaisen suostumuksensa.

• Sovitella voidaan riita-asioita, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö, ja riita sen kohde ja asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen ovat vähäisiä.


Sovittelun valmistelusovittelutoimiston ammattihenkilöstö

sovinto ja sopimus

sovitte

lualo

ite

ei edellytystä sovitteluun

Sovittelu-aloitteen-

tekijä:- rikoksen osapuoli- huoltaja tai- edunvalvoja- poliisi- syyttäjä - muu viranomainen

sopimuksen seuranta

Sovittelurikoksen uhri ja epäilty (epäillyt)

sovittelijat

ei sovintoa eikäsopimusta

tieto

sovitte

lunku

lusta

ja

lopputu

lokse

staalo

itteente

kijälle

sopimusjäljennös tarvittaessa

poliisille tai syyttäjälle

Sovitteluprosessi rikosasiassa

©Kalevi Juntunen


Sovittelu rikosasiassa • Saatuaan sovittelualoitteen sovittelutoimisto hankkii osapuolten suostumuksella

asiaan liittyvät asiakirjat, varmistaa lain mukaisten edellytysten täyttymisen ja asian soveltuvuuden sovitteluun ja tekee asiassa valituskelpoisen, kirjallisen päätöksen ja lähettää sen asianosaisille.

• Jos sovittelulle ei ole edellytyksiä, tästä informoidaan aloitteen tekijää.

• Sovittelupäätöksen ollessa myönteinen sovittelutoimiston ammattihenkilöstö valitsee sovittelijat.

• Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja valmistelevat erillis- ja yhteistapaamiset ja vastaavat sovittelujen toteutuksesta.

• Sovittelutoimistot kertovat, että sovittelussa voi olla mukana huoltaja, edunvalvoja, avustaja, tukihenkilö ja tulkki.

• Sovittelu voi edetä sovintoon ja sopimukseen tai se voi keskeytyä. Jos sovittelu keskeytyy, ei synny sovintoa eikä sopimusta.

• Jos sovittelussa syntyy sovinto ja sopimus, sopimukseen liitetään tarvittaessa seuranta-aika. Sopimusjäljennös lähetetään tarvittaessa poliisille tai syyttäjälle.

• Tieto sovittelun lopputuloksesta lähetetään aloitteen tehneelle viranomaiselle, joka päättää asian etenemisestä poliisitutkinnassa tai rikosoikeusprosessissa.


Sovittelun valmistelusovittelutoimiston ammattihenkilöstö

sovinto jasopimus

sovitte

lualo

ite

ei edellytystä sovitteluun

Sovittelu-aloitteen-

tekijä:- riidan osapuoli- huoltaja tai- edunvalvoja- poliisi- syyttäjä - muu viranomainen

sopimuksen seuranta

Sovitteluriidan osapuolet

sovittelijat

ei sovintoa eikäsopimusta

tieto

sovitte

lunku

lusta

ja

lopputu

lokse

staalo

itteente

kijälle

Sovitteluprosessi riita-asiassa

©Kalevi Juntunen


Sovittelu riita-asiassa

• Otettuaan vastaan sovittelualoitteen sovittelutoimisto varmistaa, että laissa säädetyt edellytykset sovittelulle ovat olemassa ja arvioi kunkin riita-asian soveltuvuuden sovitteluun, tekee valituskelpoisen, kirjallisen päätöksen ja lähettää sen tiedoksi asianosaisille.

• Jos asiassa tehdään myönteinen sovittelupäätös, sovittelutoimiston ammattihenkilöstö valitsee asiaan sovittelijat.

• Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja valmistelevat erillis- ja yhteistapaamiset ja vastaavat sovittelujen toteutuksesta.

• Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö kertoo, että sovittelussa voi olla mukana huoltaja, edunvalvoja, tukihenkilö, avustaja ja tulkki.

• Sovittelu voi edetä sopimukseen tai se voi keskeytyä.

• Sopimuksiin liitetään tarvittaessa seuranta-aika.


Sovittelun merkitys rikosprosessissa

• Sovittelussa ei selvitellä syyllisyyskysymyksiä eikä rikosoikeudellisia seuraamuksia.

• Jos kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei yleensä etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy.

• Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asian käsittely syyttäjällä päättyy.

• Jos syyttäjä nostaa syytteen, asia etenee tuomioistuimeen, joka päättää rangaistuksesta.


Sovittelun merkitys rikosprosessissa• Sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan

keskeyttämiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.

• Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, asia etenee syyteharkintaan syyttäjälle, joka voi joko nostaa syytteen tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Saavutettu sovinto ei aina johda syytteestä luopumiseen tai lievempään tuomioon.

• Peruttuaan rangaistusvaatimuksen asianomistaja ei voi sitä enää uusia.

• Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä tarvittaessa.


Sovittelurikoksen uhri ja epäilty (epäillyt)

sovittelijat

ao-rikosasiassa*prosessi päättyy, jos ei

rangaistusvaatimusta

Syyttäjä

Tuomioistuin

sjp*-prosessi päättyy

- Tarvittaessa seuranta ja sopimuksen vahvistamisasia

sovittelutoimistossa

- rangaistus - ei rangaistusta

- sopimuksen vahvistaminen(valitus mahdollista)

sovinto ja sopimus rikosasiassa

syyteharkinta,jos vs-rikos*

ei sopimusta

ao = asianomistaja

vs = virallisen syytteen alinen

sjp = syyttämättäjättämispäätös

Sovittelun merkitys oikeusprosessissa

©Kalevi Juntunen

18.6.2013 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012/Tilastoraportti 15/2013 19

Tilastotietoa rikos- ja riita-asioiden sovittelusta 2014

• Sovittelukäsittelyyn tuotiin yhteensä 11 440 rikos- ja riita-asiaa.

• Tapausmäärät vähenivät 1,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

• Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista oli noin 50 prosenttia väkivaltarikoksia.

• Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista.

• Alle 21-vuotiaiden osuus sovittelualoitteissa väheni 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Tekijöiksi epäillyistä 38 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 10 prosenttia.

• Sovittelujen tuloksina syntyneisiin sopimuksiin kirjattujen rahakorvausten arvo laski 9 prosenttia ja oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2014.

• Työkorvausten rahallinen arvo oli noin 103 000 euroa.

www.thl.fi/fi/tilastot/rikossovittelu Tilastoraportti 13/2015

http://www.thl.fi/fi/tilastot/rikossovittelu

18.6.2015 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014, Tilastoraportti 13/2015 20

Sovitteluun ohjatut rikos- ja riita-asiat 2007−2014

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilasto


Sovittelualoitteista puretut rikosasiat pääluokittain sekä riita-asioiden osuus 2013 ja 2014, %

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilasto

34

16

14

12

6

7

4

4

3

35

16

15

12

6

5

4

4

3

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Väkivaltarikokset ***)

Lähisuhdeväkivalta **)

Vahingonteot

Anastusrikokset *)

Laiton uhkaus

Muu

Kunnianloukkaus

Riita-asiat

Kotirauhan rikkominen

2013 (N=11 788)

2014 (N=11 532)

*) Anastusrikokset käsittävät varkausrikokset, petoksen, kavalluksen ja luvattoman käytön.**) Tilastoon ilmoitettaviin lähisuhdeväkivaltarikoksiin sisältyvät vain henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, ei esimerkiksi lähisuhteissa tapahtuneita kunnianloukkausrikoksia.***) Väkivaltarikokset käsittävät lievät pahoinpitelyt, pahoinpitelyt, törkeät pahoinpitelyt ja ryöstöt. Lähisuhteessa tapahtuneet väkivaltarikokset esitetään kuviossa erikseen.


Sovittelukäsittelyyn ohjattujen lähisuhdeväkivaltarikosten osuus kaikista sovittelu-käsittelyyn ohjatuista rikoksista ja riita-asioista aluehallintovirastojen aluejaon mukaisesti, 2013 ja 2014, %

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu –tilasto


Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa sovittujen korvausten rahallinen arvo aluehallintovirastojen aluejaon mukaisesti 2007–2014, €

Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu –tilasto

Etelä-Suomi

Lounais-Suomi Itä-Suomi

Länsi- ja Sisä-Suomi

Pohjois-Suomi Lappi Ahvenanmaa Koko maa

Rahakorvausten yhteisarvo, €2007 631 355 134 662 293 986 269 299 122 962 116 112 4 723 1 573 0992008 690 461 213 984 286 687 310 971 194 438 120 765 14 691 1 831 9982009 660 845 240 829 273 277 271 097 174 327 128 949 12 143 1 761 4672010 803 159 178 860 349 429 260 788 174 770 72 951 3 874 1 843 8312011 638 408 191 995 326 143 357 772 203 855 73 626 16 938 1 808 7362012 612 960 241 392 386 030 319 469 250 332 93 045 1 585 1 904 8132013 671 172 289 919 247 662 268 372 165 883 75 074 6 071 1 724 1542014 674 243 287 502 241 454 201 347 187 703 110 498 930 1 703 676

Työkorvausten rahallinen arvo, €2007 22 691 7 434 23 135 26 344 16 742 6 046 440 102 8322008 31 647 8 603 7 748 27 782 10 559 8 855 3 000 98 1942009 51 494 5 374 15 680 12 615 21 132 10 833 0 117 1282010 27 548 6 499 20 512 25 594 6 441 10 035 0 96 6282011 27 465 10 479 18 062 15 396 28 160 29 609 0 129 1712012 19 735 3 170 16 624 20 919 15 938 2 675 0 79 0612013 33 321 8 762 10 712 23 945 18 998 6 334 0 102 0722014 27 207 11 735 7 611 13 761 25 480 17 110 0 102 904

Yhteensä, €2007 654 046 142 096 317 121 295 643 139 704 122 158 5 164 1 675 9322008 722 108 222 587 294 435 338 754 204 997 129 619 17 691 1 930 1922009 712 339 246 203 288 957 283 712 195 459 139 782 12 143 1 878 5952010 830 707 185 359 369 941 286 382 181 211 82 986 3 874 1 940 4592011 665 873 202 474 344 205 373 168 232 015 103 235 16 938 1 937 9072012 632 695 244 562 402 653 340 388 266 270 95 720 1 585 1 983 8742013 704 494 298 681 258 374 292 317 184 882 81 408 6 071 1 826 2262014 701 449 299 237 249 065 215 108 213 183 127 608 930 1 806 580

Mitä hyötyä sovittelusta?

• Toimii osapuolille väylänä kertoa ja keskustella rikokseen tai riitaan liittyvistä kokemuksiaan, tunteistaan ja korvausvaatimuksistaan.

• Rakentaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

• Antaa osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluksi – edistää tapahtumista toipumista.

• Antaa epäillylle mahdollisuuden ottaa vastuu teoistaan.

• Antaa vahingonkärsijälle mahdollisuuden saada hyvitys tai korvaus vahingosta.

• Antaa uhrille mahdollisuuden saada takaisin menetettyä turvallisuuden tunnetta.

• Lieventää ja korjaa rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja.

• Osapuolet saavat tietoa tuki- ja jatkopalveluista.



Mitä hyötyä sovittelusta?

• Antaa osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa oman asian käsittelyyn, asiassa tehtäviin ratkaisuihin ja asian jatkokäsittelyyn.

• Nopeuttaa rikos- tai riita-asian käsittelyä.

• Vahvistaa ihmisarvoa, itsetuntoa, ihmisten välistä kunnioitusta ja hyvinvointia.

• Vahvistaa yhteisöjen ja yhteiskunnan arvoja.

• Vähentää uusintarikollisuutta.

• Keventää seuraamusjärjestelmän kuormittumista.

• Mahdollistaa seuraamusjärjestelmän kehittämisen.

• Edistää yleisen järjestyksen ja oikeusperiaatteiden kunnioittamista.


Milloin sovittelu ei sovellu?• Jos ilmenee, että suostumus sovitteluun ei ole

vapaaehtoinen.

• Jos toinen osapuoli painostaa toista sovittelun aikana tai sopimuksen tekoon.

• Jos epäilty ei myönnä tekoaan oleellisilta osin.

• Jos toinen osapuoli pelkää toista eikä uskalla esittää haluamiaan asioita sovittelun yhteisneuvottelussa.

• Jos osapuolilla ei ole voimavaroja toisen osapuolen kohtaamiseen.

• Jos sovittelu on vastoin alaikäisen etua.

• Jos asiaan liittyy monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä.

• Jos kyseessä on riita-asia, jossa riitaan liittyvien vahinkojen arvo ei ole vähäinen.


• Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005), Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain muuttamisesta (680/2015)

• www.stm.fi

• www.avi.fi

• www.thl.fi/sovittelu

• www.thl.fi/medling

• www.thl.fi/mediation

http://www.stm.fi/

http://www.avi.fi/

http://www.thl.fi/sovittelu

http://www.thl.fi/medling

http://www.thl.fi/mediation

Diasarjan laatimisesta vastaavat rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä

• Erityissosiaalityöntekijä Tuula Abdo, Helsingin sovittelutoimisto

• Kehittämispäällikkö Aune Flinck, THL

• Kehitysjohtaja Jaana Koivukangas, Rikosuhripäivystys

• Ylitarkastaja Kalevi Juntunen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

• Johtava sovitteluohjaaja Riku Laurila, Varsinais-Suomen sovittelutoimisto

• Vastaava sovittelun ohjaaja Airi Lindvall, Kanta-Hämeen sovittelutoimisto

• Kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman, THL


Health & Medicine

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa