Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus

Juha Kääriäinen/Polamk 18.1. 2014

Rikos ja rangaistusJuha Kääriäinen

dosentti, erikoistutkijaPoliisiammattikorkeakoulu


Mikä rikoksessa kiinnostaa?• Miksi luemme rikosromaaneja tai seuraamme rikosuutisointia?• Kysymys on osaltaan viihteestä ja sen markkinoinnista, mutta ei vain siitä.• Moraalia koskevat kysymykset ovat tärkeitä meille kaikille: rikostarinat

antavat mahdollisuuden vahvistaa moraalia, pohtia ja uudistaa hyvän ja pahan kysymyksiä. Useimmiten haluamme nähdä, kuinka hyvä voittaa pahan; kuitenkin myös moraalisäännöt muuttuvat ja muutos heijastuu dekkaritarinoissa.

• Dekkaritarinat ovat tietysti fiktiivisiä ja rikosuutisilla on todellisuuspohja mutta mediankaan luoma kuva ei ole objektiivinen: media valikoi kohteensa ja luo rikoksia koskevat tarinansa.


Media ja rikos• Iltapäivälehtien myynninedistäjät: julkkikset ja rikokset• Millainen rikos myy: poikkeuksellinen, moraalista pahennusta, pelkoa tai

ihailua herättävä -> uutisoitavat rikokset eivät valikoidu satunnaisesti, niiden on synnytettävä tunteita

• Omaisuusrikokset: törkeät ryöstöt, huijaukset, petokset (myös talousrikokset) vs. pikkuvarkaudet

• Väkivaltarikokset: törkeät väkivaltarikokset, henkirikokset; erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat, puolustuskyvyttömiin, viattomiin uhreihin kohdistuvat

• Sellaiset uutisoidaan, jotka voisivat koskettaa minua, lukijaa tai näkijää: moraalinen pahennus

• Median herkkupalat I: julkisuuden henkilöt rikoksen uhrina tai tekijöinä• Median herkkupalat II: poliisi rikoksen tekijänä -> luottamuksen menetys


Lähde: Smolej, M. (2011). NEWS MEDIA, CRIME AND FEAR OF VIOLENCE. OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 257.


Kiinnostava henkirikos?

• Voi ajatella, että henkirikos äärimmäisenä väkivallan muotona olisi aina kiinnostava median kannalta

• Kaikki henkirikokset eivät kuitenkaan saa samanlaista huomiota. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 100-150 henkirikosta. Useimmat sivuutetaan mediassa vähäisellä huomiolla.

• Tapaus Auer: mediapommi. Kiinnosti heti: uhrina keskiluokkainen perhe, tuntematon tekijä. Myöhemmät poikkeukselliset tapahtumat lisäsivät kiinnostusta, tapaus alkoi elää omaa elämäänsä mediassa.



Tosiasioita suomalaisesta henkirikoksesta

• Kaikista Suomessa tapahtuvista henkirikoksista kerätään tarkat tiedot Henkirikostietokantaan: tekijöistä, uhreista, olosuhteista, tekotavoista jne

• Lehti, M. Henkirikoskatsaus 2013, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos• 69 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä

humalassa, 83 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa.• Tavallisesti uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (47 % uhreista).

Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (18 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %).

• Tyypillinen henkirikos: yksityisasunnossa juopotteleva miesporukka -> riita -> tappelu -> joku kuolee

• Uhri vai tekijä: usein sattumaa


Lähde: Lehti M.(2013). Henkirikoskatsaus 2013. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Verkkokatsauksia 27/2013.


Rangaistusten teho?

• Rangaistusten yleisestävyys: asenteita ja käyttäytymistä ohjaava vaikutus, pelotevaikutus

• Rangaistusten erityisestävyys: ajatus siitä, että rangaistu "ottaa opikseen". Vaikutukset kuitenkin useimmiten päinvastaisia.

• Inkapasitaatio• Rangaistus kostona: yhteisö kostaa, uhri saa hyvityksen;

rangaistusuutisten yhteisöllinen tehtävä• Lainkuuliaisuus:

– Rangaistusten ankaruus?– Ilmitulon riski?– Seuraamusjärjestelmän oikeudenmukaisuus, reiluus?


Lähde: Lappi-Seppälä, T. (2011). Explaining imprisonment in Europe. European Journal of Criminology 8 (4), 305.






Rikos Suomessa

• Suomi on maltillisen kriminaalipolitiikan maa: rikoksella ei kerätä helppoja poliittisia irtopisteitä

• Investoimme enemmän hyvinvointiin kuin muodolliseen kontrolliin ja rankaisemiseen

• Väestö kokee yhteiskunnan turvallisena ja toisaalta luottaa poliisiin ja oikeuslaitokseen


Kiitos!

Education

Valoa pimeyteen 2014 Juha Kääriäinen: Rikos ja rangaistus