Upload
thl
View
1.084
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä
Citation preview
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 1
Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Suomessa
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 2
Sovittelun taustateoria
• Restoratiivinen oikeus = korjaava oikeus
• Rauhanomainen, humaani ja keskusteleva, yhteisöllinen oikeus, joka ottaa huomioon ihmissuhteet ja tunteet.
• Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen.
• Ensisijaista on uhrin hyvittäminen, rikoksentekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen.
• Laajasti ajatellen korjaavaksi oikeudeksi voidaan katsoa kaikki sellaiset menettelyt, joilla rikosvahinkoja voidaan korjata, ihmisten välisiä ristiriitoja lievittää, lisätä osapuolten tyytyväisyyttä tai parantaa heidän asemaansa.
• Perustavina arvoina ovat asianosaisten aktiivisuus, aineellisten ja henkisten vahinkojen korjaaminen, tekijän vastuunoton mahdollistaminen sekä luovien ongelmanratkaisukeinojen etsiminen.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 3
Lakisääteinen palveluLaki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005)
• Rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri tai riidan osapuolet saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta sovittelijoiden läsnä ollessa.
• Rikosoikeusprosessille vaihtoehtoinen tai sitä täydentävä menettely.
• Puolueeton ja luottamuksellinen palvelu – sovitteluhenkilöstö on vaitiolovelvollinen.
• Vapaaehtoinen ja maksuton palvelu.
• Palvelua saa sovittelutoimistoista kaikkialla Suomessa.
• Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut ja valitut vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja tuella.
• Sovittelussa ei käsitellä syyllisyyskysymyksiä.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 4
Sovittelun johto, ohjaus ja valvonta
• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) johtaa, ohjaa ja valvoo sovittelutoimintaa.
• Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta ohjaa, seuraa, linjaa ja edistää sovittelun valtakunnallista ja kansainvälistä toimintaa ja kehittämistä.
• Aluehallintovirastot (AVI) vastaavat sovittelupalveluiden järjestämisestä alueellaan sekä ohjaavat, neuvovat ja valvovat sovittelutoimistoja palveluiden tuottamisessa. Aluehallintovirastot vastaavat myös sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen järjestämisestä sekä jakavat sovittelutoimistoille valtion sovittelupalveluiden järjestämiseen myöntämän korvauksen ja valvovat valtionkorvauksen käyttöä.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa rikos- ja riita-asioiden sovittelun tutkimus- ja kehittämistyön koordinoinnista, tilastoinnista ja seurannasta.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 5
Sovittelupalveluiden hallinnollinen organisaatio
Sosiaali- ja terveysministeriö
• Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta
Länsi- ja Sisä-
Suomen aluehallinto
virasto
Lounais-Suomen
aluehallinto-virasto
Itä-Suomen aluehallinto
-virasto
Pohjois-Suomen
aluehallinto-virasto
Lapin aluehalinto-
virasto
Ahvenan-maan
maakunta-hallinto
Etelä-Suomen
aluehallinto-virasto
Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos
Aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan maakuntahallinto
Sovittelun palveluntuottajat
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 6
Sovittelun tavoitteena
• Osapuolten aktiivinen osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin.
• Auttaa osapuolia löytämään keskenään heidän tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtevät, heitä tyydyttävät ratkaisut ja keinot aiheutuneiden haittojen hyvittämiseksi.
• Rikoksesta epäillyn vastuunotto teostaan.
• Uhrille aiheutuneiden vahinkojen hyvittäminen tai korvaaminen.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 7
Sovittelupalvelua saa
• Sovittelutoimistoista (yli 30) kaikkialla Suomessa.
• Palveluita tuottavat kunnat sekä muut julkiset tai yksityiset palveluntuottajat.
• Tietoa kunkin alueen sovittelupalveluista saa paikallisista sovittelutoimistoista ja aluehallintovirastoista www.avi.fi.
• Kaikkien sovittelutoimistojen yhteystiedot THL:n verkkopalvelusta www.thl.fi/sovittelu.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 8
Sovittelualoitteen voi tehdä
• Rikoksen tai riidan osapuoli.
• Huoltaja tai edunvalvoja.
• Poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen.
• Vain poliisi tai syyttäjä saavat tehdä aloitteen sovittelusta rikoksissa, joissa väkivalta on kohdistunut rikoksesta epäillyn puolisoon, lapseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan läheiseen.
• Sovittelualoitteen voi tehdä lähimpään sovittelutoimistoon.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 9
Tavallisimmin soviteltavat rikokset ja riidat
• Omaisuusrikoksia• Vahingontekorikoksia • Pahoinpitelyrikoksia • Kotirauhaan liittyviä rikoksia• Kunnianloukkauksia• Taloudellisesti vähäisiä riita-
asioita
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 10
Sovittelun edellytyksiä
• Ennen sovittelua asiakkaille tulee antaa riittävä tieto sovittelusta ja sen merkityksestä, heidän oikeuksistaan ja asemastaan.
• Osapuolten tulee ymmärtää sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitykset.
• Osapuolten tulee antaa henkilökohtainen ja vapaaehtoinen suostumus.
• Osapuolet voivat perua suostumuksensa missä vaiheessa tahansa.
• Myös alle 18-vuotiaan on annettava henkilökohtainen suostumus. Se vaaditaan myös hänen huoltajiltaan tai muilta laillisilta edustajiltaan.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 11
Sovittelun edellytyksiä
• Alaikäiseen kohdistunutta rikosta ei saa ottaa soviteltavaksi, jos uhrilla on rikoksen laadun tai ikänsä puolesta erityisen suojan tarve.
• Vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen voi osallistua sovitteluun, jos hän ymmärtää asian merkityksen ja antaa henkilökohtaisen suostumuksensa.
• Sovitella voidaan riita-asioita, joissa ainakin yksi osapuoli on luonnollinen henkilö, ja riita sen kohde ja asiassa esitetyt vaatimukset huomioon ottaen ovat vähäisiä.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 12
Sovittelun valmistelusovittelutoimiston ammattihenkilöstö
sovinto ja sopimus
sovitte
lualo
ite
ei edellytystä sovitteluun
Sovittelu-aloitteen-
tekijä:- rikoksen osapuoli- huoltaja tai- edunvalvoja- poliisi- syyttäjä - muu viranomainen
sopimuksen seuranta
Sovittelurikoksen uhri ja epäilty (epäillyt)
sovittelijat
ei sovintoa eikäsopimusta
tieto
sovitte
lunku
lusta
ja
lopputu
lokse
staalo
itteente
kijälle
sopimusjäljennös tarvittaessa
poliisille tai syyttäjälle
Sovitteluprosessi rikosasiassa
©Kalevi Juntunen
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 13
Sovittelu rikosasiassa • Saatuaan sovittelualoitteen sovittelutoimisto hankkii osapuolten suostumuksella
asiaan liittyvät asiakirjat, varmistaa lain mukaisten edellytysten täyttymisen ja asian soveltuvuuden sovitteluun ja tekee asiassa valituskelpoisen, kirjallisen päätöksen ja lähettää sen asianosaisille.
• Jos sovittelulle ei ole edellytyksiä, tästä informoidaan aloitteen tekijää.
• Sovittelupäätöksen ollessa myönteinen sovittelutoimiston ammattihenkilöstö valitsee sovittelijat.
• Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja valmistelevat erillis- ja yhteistapaamiset ja vastaavat sovittelujen toteutuksesta.
• Sovittelutoimistot kertovat, että sovittelussa voi olla mukana huoltaja, edunvalvoja, avustaja, tukihenkilö ja tulkki.
• Sovittelu voi edetä sovintoon ja sopimukseen tai se voi keskeytyä. Jos sovittelu keskeytyy, ei synny sovintoa eikä sopimusta.
• Jos sovittelussa syntyy sovinto ja sopimus, sopimukseen liitetään tarvittaessa seuranta-aika. Sopimusjäljennös lähetetään tarvittaessa poliisille tai syyttäjälle.
• Tieto sovittelun lopputuloksesta lähetetään aloitteen tehneelle viranomaiselle, joka päättää asian etenemisestä poliisitutkinnassa tai rikosoikeusprosessissa.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 14
Sovittelun valmistelusovittelutoimiston ammattihenkilöstö
sovinto jasopimus
sovitte
lualo
ite
ei edellytystä sovitteluun
Sovittelu-aloitteen-
tekijä:- riidan osapuoli- huoltaja tai- edunvalvoja- poliisi- syyttäjä - muu viranomainen
sopimuksen seuranta
Sovitteluriidan osapuolet
sovittelijat
ei sovintoa eikäsopimusta
tieto
sovitte
lunku
lusta
ja
lopputu
lokse
staalo
itteente
kijälle
Sovitteluprosessi riita-asiassa
©Kalevi Juntunen
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 15
Sovittelu riita-asiassa
• Otettuaan vastaan sovittelualoitteen sovittelutoimisto varmistaa, että laissa säädetyt edellytykset sovittelulle ovat olemassa ja arvioi kunkin riita-asian soveltuvuuden sovitteluun, tekee valituskelpoisen, kirjallisen päätöksen ja lähettää sen tiedoksi asianosaisille.
• Jos asiassa tehdään myönteinen sovittelupäätös, sovittelutoimiston ammattihenkilöstö valitsee asiaan sovittelijat.
• Sovittelijat ottavat yhteyttä osapuoliin ja valmistelevat erillis- ja yhteistapaamiset ja vastaavat sovittelujen toteutuksesta.
• Sovittelutoimiston ammattihenkilöstö kertoo, että sovittelussa voi olla mukana huoltaja, edunvalvoja, tukihenkilö, avustaja ja tulkki.
• Sovittelu voi edetä sopimukseen tai se voi keskeytyä.
• Sopimuksiin liitetään tarvittaessa seuranta-aika.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 16
Sovittelun merkitys rikosprosessissa
• Sovittelussa ei selvitellä syyllisyyskysymyksiä eikä rikosoikeudellisia seuraamuksia.
• Jos kyseessä on asianomistajarikos ja asianomistaja luopuu sovittelussa rangaistusvaatimuksesta, asia ei yleensä etene oikeusprosessiin, vaan asian käsittely päättyy.
• Jos syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen, asian käsittely syyttäjällä päättyy.
• Jos syyttäjä nostaa syytteen, asia etenee tuomioistuimeen, joka päättää rangaistuksesta.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 17
Sovittelun merkitys rikosprosessissa• Sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan
keskeyttämiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen.
• Jos kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos, asia etenee syyteharkintaan syyttäjälle, joka voi joko nostaa syytteen tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Saavutettu sovinto ei aina johda syytteestä luopumiseen tai lievempään tuomioon.
• Peruttuaan rangaistusvaatimuksen asianomistaja ei voi sitä enää uusia.
• Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen täyttymistä tarvittaessa.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 18
Sovittelurikoksen uhri ja epäilty (epäillyt)
sovittelijat
ao-rikosasiassa*prosessi päättyy, jos ei
rangaistusvaatimusta
Syyttäjä
Tuomioistuin
sjp*-prosessi päättyy
- Tarvittaessa seuranta ja sopimuksen vahvistamisasia
sovittelutoimistossa
- rangaistus - ei rangaistusta
- sopimuksen vahvistaminen(valitus mahdollista)
sovinto ja sopimus rikosasiassa
syyteharkinta,jos vs-rikos*
ei sopimusta
ao = asianomistaja
vs = virallisen syytteen alinen
sjp = syyttämättäjättämispäätös
Sovittelun merkitys oikeusprosessissa
©Kalevi Juntunen
18.6.2013 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2012/Tilastoraportti 15/2013 19
Tilastotietoa rikos- ja riita-asioiden sovittelusta 2013
• Sovittelukäsittelyyn tuotiin yhteensä 11 586 rikos- ja riita-asiaa.
• Tapausmäärät vähenivät 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
• Sovitteluun ohjatuista rikoksista ja riita-asioista oli 51 prosenttia väkivaltarikoksia.
• Lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 prosenttia kaikista sovitteluun esitetyistä rikos- ja riita-asioista.
• Alle 21-vuotiaiden osuus sovittelualoitteissa väheni 8 prosenttiyksikköä. Tekijöiksi epäillyistä 41 prosenttia oli alle 21-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus oli 13 prosenttia.
• Sovittelujen tuloksina syntyneisiin sopimuksiin kirjattujen rahakorvausten arvo laski 9 prosenttia ja oli 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.
• Työkorvausten rahallinen arvo kasvoi nousi 29 prosenttia ja oli noin 102 000 euroa.
www.thl.fi/fi/tilastot/rikossovittelu Tilastoraportti 17/2014
18.6.2014 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013/Tilastoraportti 17/2014 20
Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikostapaukset ja riita-asiat 2007−2013
Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilasto
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Sovittelukäsittelyyn ohjatut rikokset Sovittelukäsittelyyn ohjatut riita-asiat
18.6.2014 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013/Tilastoraportti 17/2014 21
Sovittelukäsittelyyn ohjattujen rikosten ja riita-asioiden osuudet 2012 ja 2013, %
Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu -tilasto
*) Anastusrikokset käsittävät varkausrikokset, petoksen, kavalluksen ja luvattoman käytön.**) Tilastoon ilmoitettaviin lähisuhdeväkivaltarikoksiin sisältyvät vain henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, ei esimerkiksi lähisuhteissa tapahtuneita kunnianloukkausrikoksia.***) Väkivaltarikokset käsittävät lievät pahoinpitelyt, pahoinpitelyt, törkeät pahoinpitelyt ja ryöstöt. Lähisuhteessa tapahtuneet väkivaltarikokset esitetään kuviossa erikseen.
35
16
15
12
6
5
4
4
3
36
17
14
12
6
5
3
3
3
0 10 20 30 40 50
Väkivaltarikokset ***)
Lähisuhdeväkivalta **)
Vahingonteot
Anastusrikokset *)
Laiton uhkaus
Muu
Kunnianloukkaus
Riita-asiat
Kotirauhan rikkominen
%
2012 (N=12 116)
2013 (N=11 788)
18.6.2014 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2013/Tilastoraportti 17/2014 22
Sovittelukäsittelyyn ohjattujen lähisuhdeväkivaltarikosten osuus kaikista sovittelu-käsittelyyn ohjatuista rikoksista ja riita-asioista aluehallintovirastojen aluejaon mukaisesti, 2012 ja 2013, %
Lähde: THL, Rikos- ja riita-asioiden sovittelu –tilasto,
17,2
11,0
14,1
18,3
18,9
16,9
17,3
16,8
10,2
10,6
11,4
15,5
18,6
19,3
19,7
16,4
0 5 10 15 20 25
Ahvenanmaan valtionvirasto
Itä-Suomi
Lounais-Suomi
Pohjois-Suomi
Etelä-Suomi
Lappi
Länsi- ja Sisä-Suomi
Koko maa
%
2013
2012
Mitä hyötyä sovittelusta?
• Toimii osapuolille väylänä kertoa ja keskustella rikokseen tai riitaan liittyvistä kokemuksiaan, tunteistaan ja korvausvaatimuksistaan.
• Rakentaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
• Antaa osapuolille mahdollisuuden tulla kuulluksi – edistää tapahtumista toipumista.
• Antaa epäillylle mahdollisuuden ottaa vastuu teoistaan.
• Antaa vahingonkärsijälle mahdollisuuden saada hyvitys tai korvaus vahingosta.
• Antaa uhrille mahdollisuuden saada takaisin menetettyä turvallisuuden tunnetta.
• Lieventää ja korjaa rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja.
• Osapuolet saavat tietoa tuki- ja jatkopalveluista.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 23
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 24
Mitä hyötyä sovittelusta?
• Antaa osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa oman asian käsittelyyn, asiassa tehtäviin ratkaisuihin ja asian jatkokäsittelyyn.
• Nopeuttaa rikos- tai riita-asian käsittelyä.
• Vahvistaa ihmisarvoa, itsetuntoa, ihmisten välistä kunnioitusta ja hyvinvointia.
• Vahvistaa yhteisöjen ja yhteiskunnan arvoja.
• Vähentää uusintarikollisuutta.
• Keventää seuraamusjärjestelmän kuormittumista.
• Mahdollistaa seuraamusjärjestelmän kehittämisen.
• Edistää yleisen järjestyksen ja oikeusperiaatteiden kunnioittamista.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 25
Milloin sovittelu ei sovellu?• Jos ilmenee, että suostumus sovitteluun ei ole
vapaaehtoinen.
• Jos toinen osapuoli painostaa toista sovittelun aikana tai sopimuksen tekoon.
• Jos epäilty ei myönnä tekoaan oleellisilta osin.
• Jos toinen osapuoli pelkää toista eikä uskalla esittää haluamiaan asioita sovittelun yhteisneuvottelussa.
• Jos osapuolilla ei ole voimavaroja toisen osapuolen kohtaamiseen.
• Jos sovittelu on vastoin alaikäisen etua.
• Jos asiaan liittyy monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä.
• Jos kyseessä on riita-asia, jossa riitaan liittyvien vahinkojen arvo ei ole vähäinen.
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 26
• Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005)
• www.stm.fi• www.avi.fi• www.thl.fi/sovittelu• www.thl.fi/medling• www.thl.fi/mediation
Diasarjan laatimisesta vastaavat rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä
• Erityissosiaalityöntekijä Tuula Abdo, Helsingin sovittelutoimisto
• Kehittämispäällikkö Aune Flinck, THL
• Kehitysjohtaja Jaana Koivukangas, Rikosuhripäivystys
• Ylitarkastaja Kalevi Juntunen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
• Johtava sovitteluohjaaja Riku Laurila, Varsinais-Suomen sovittelutoimisto
• Vastaava sovittelun ohjaaja Airi Lindvall, Kanta-Hämeen sovittelutoimisto
• Kehittämispäällikkö Kaarina Wilskman, THL
09.04.2023 Copyright: Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä 27