4
KUOLINPESÄ TEKEE ASUNTOKAUPAN Kiinteistötarina

Kuolinpesä tekee asuntokaupan

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Kuolinpesä tekee asuntokaupan

KUOLINPESÄ TEKEE ASUNTOKAUPAN

Kiinteistötarina

Page 2: Kuolinpesä tekee asuntokaupan

Kuolinpesä tekee asuntokaupanSuomessa kuolinpesän omaisuus koostuu usein lähes pelkästään kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta. Yleensä asunto-omaisuus myydään ja myynnistä saadut varat jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Toinen vaihtoehto on jättää kiinteistö tai asunto kuolinpesän yhteisomistukseen. Kuolleen henkilön omaisuus siirtyy perintökaaren mukaisesti vainajan perillisille, mahdolliselle aviopuolisolle tai testamentin saajalle. Perintöön oikeutetut muodostavat kuolinpesän siihen saakka, kunnes omaisuus on jaettu. Kuolinpesän osakkaat hallitsevat kuolinpesän omaisuutta yhdessä ja tekevät yhdessä kuolinpesää koskevat päätökset. Perintöoikeus ei tunne enemmistöpäätöksiä, vaan kaikkien osakkaiden tulee olla esimerkiksi omaisuuden myynnistä samaa mieltä. Elleivät osakkaat etene sovinnossa, kuolinpesään on haettava pesänselvittäjä. Kuolinpesän myydessä omaisuutta osakkaat ovat harvoin itse asuneet kiinteistöllä tai asunnossa ainakaan vuosikausiin. Kaupan kohteena on usein vanha talo tai asunto, jonka osalta huoltotoimenpiteet on saatettu laiminlyödä. Tietämättömyyteen ei voi vedota, ellei kyse ole salaisista virheistä. Tämän vuoksi huolellinen myyntiprosessi on erittäin tärkeää, koska kuolinpesän osakkaat vastaavat virheistä kuten muutkin myyjät.

Page 3: Kuolinpesä tekee asuntokaupan

Kuolinpesä tekee asuntokaupanAvio-oikeus ja aviopuolison perintöoikeus ovat eri asioita, leskellä voikin olla aviopuolisonsa perillinen, vaikka avio-oikeutta ei olisi. Toisaalta lesken perintöoikeus voidaan sulkea testamentilla pois, vaikka hänellä olisikin avio-oikeus. Leski on kuolinpesän osakas joko perillisenä, testamentin saajana tai avio-oikeuden nojalla siihen saakka, kunnes ositus on toimitettu. Jos puolisolla ei ole avio-oikeutta, leski ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole kuolleen puolisonsa perillinen. Riippumatta rintaperillisten jakovaatimuksesta tai testamentista, saa leski pitää jakamattomana hallussaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. Edellytys asiassa on, että kodiksi sopivaa asuntoa ei löydy lesken omasta varallisuudesta.

Ks. lisää: Matti Kasso: Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen. 2014 Talentum.