Kuolinpesä ja verotusyhtymä metsän omistusmuotona

Kuolinpesä ja verotusyhtymä

metsän omistusmuotona

Polvelta toiselle Kokkola 11.2.2017

Suomen metsäkeskus

[email protected]

puh. 050 3140 397

Kuolinpesät Suomessa

• Yli 35 000 kuolinpesää

• 30 hehtaaria / kpl, yli 5 ha:n omistukset

• Lähes 200 000 osakasta

- jopa monessa polvessa, osalla jo edunvalvojat

• Yli miljoona hehtaaria (metsä-, kitu- ja joutomaa EKP

1,25 miljoonaa ha)

• Yli 10 % Suomen yksityismetsistä (EKP 6 %)

Perintö • Perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa henkilön

kuolemasta

• Perukirja on toimittava 1 kuukauden kuluessa

perunkirjoituksesta verohallinnolle

• Perunkirjoituksessa on oltava paikalla vähintään pesän

ilmoittaja ja 2 uskottua miestä

• Jos kuolinpesä todennäköisesti myy metsäpalstan ns.

vieraalle, kannattaa metsäpalstan arvo perunkirjoituksessa

arvostaa mahdollisimman lähellä tulevaa kauppahintaa,

koska perintövero on lähisukulaisilla alempi kuin luovutus-

voittovero (perintöverossa 1 vuoden oikaisumahdollisuus,

mahdollisesti jopa 3 vuoden oikaisumahdollisuus)

Perintövero 1.1.2017 alkaen

(I veroluokka)

• I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi,

ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat,

ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi

• Lisäksi puolisovähennys 90 000 € ja alaikäisyysvähennys

60 000 €

10.2.2017 Suomen metsäkeskus 4

Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)

20 000 – 40 000 100 7

40 000 – 60 000 1 500 10

60 000 – 200 000 3 500 13

200 000 – 1 000 000 21 700 16

1 000 000 – 149 700 19

Perintövero 1.1.2017 alkaen

(II veroluokka)

• II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat

VERO.FI –sivuilla laskureita asiaan


Perintö, € Vero alarajalla, € Vero ylimenevältä osin (%)

20 000 – 40 000 100 19

40 000 – 60 000 3 900 25

60 000 – 200 000 8 900 29

200 000 – 1 000 000 49 500 31

1 000 000 – 297 500 33

Esimerkki perintöveron laskemisesta

• Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kolmelle

lapselle yhteensä käyvältä arvoltaan 90 000 €:n

arvoinen metsäomaisuus

• Kunkin lapsen perintöosuuden käypä arvo on

30 000 €

• Perintövero 3 x (100 € + 0,07 x 10 000 €) =

3 x 800 € = 2 400 €

• Perintöveron osuus on 2,6 % perityn metsäomaisuuden

käyvästä arvosta

• II – veroluokassa perintöveroa menisi 6 000 €

(6,7 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta)

Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja

lahjaverotuksessa • Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä

metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella

• Alle 15 hehtaarin tiloilla (Pohjois-Pohjanmaalla ja

Kainuussa alle 30 ha ja Lapissa alle 60 ha) voidaan

verotuksessa vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista

metsämaan arvoa, joka perustuu keskimääräisiin

kauppahintoihin (maakunnittain määritetyt arvot vaihtuvat

vuosittain)

• Vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaalla 2 800 €/ha,

Keski-Pohjanmaalla 2 700 €/ha

Metsätilan arvonmääritys

Metsän arvoon vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:

• puuston määrä, laatu ja lajijakauma kokonaisuutena

• heti hakattavissa olevan puun määrä

• jatkossa saatavat puun myyntitulot (odotusarvo)

• taimikkojen suhteellinen osuus

• maapohjan viljavuus ja korjuukelpoisuus

• alueen metsänhoidollinen tila

• metsän sijainti ja kulkuyhteydet

• metsän monikäyttömahdollisuudet

• maankäyttöä koskevat rajoitukset

Summa-arvomenetelmän periaate

Maan

arvot

Taimikoiden

arvot

Puuston

hakkuu-

arvot

Puuston

odotusarvo-

lisät + + +

=

SUMMA-ARVO

- (+)

KOKONAISARVON

KORJAUS

KOKONAISARVO aputaulukoista

saatavat tiedot

Päätöksenteko kuolinpesässä

• Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa olla hankalaa,

erityisesti jos kuolinpesään syntyy sisäkkäinen kuolinpesä

- jollakin kuolinpesän osakkaalla voi olla edunvalvoja

• Hakkuiden ja metsänhoitotöiden osalta vaaditaan

osakkaiden yksimielisyys poikkeuksena ”täysin pakottavat

hakkuut” ( = myrskytuhohakkuut)

• Kemera –lain töissä vähintään 25 %:n suuruinen osuus

Yksi osakkaista on syytä nimetä yhteyshenkilöksi

(asianhoitaja) ulkopuolisia tahoja varten.

Osakkaat voivat sopia kirjallisesti toiminnan järjestämisestä

yhteishallintosopimuksella määräajaksi

( asianhoitaja, valtuutukset, pankkitili jne.)


Omistusjärjestelyyn liittyviä muita

kysymyksiä..

• Onko kuolinpesä omistusmuotona välttämätöntä?

• Ovatko kaikki osakkaat kiinnostuneita omistuksestaan,

voisiko joku luopua?

• Toimiiko päätöksenteko kuolinpesässä riittävän hyvin?

• Ovatko omistajat tyytyväisiä, saavatko he

omistuksestaan sellaisia hyötyjä kuin toivovat?

• Jos joku on tyytymätön, liittyykö tyytymättömyys

metsätalouden harjoittamiseen vai johonkin muuhun?

• Mitkä ovat kunkin omistajan yhteisomistukseen liittyvät

tavoitteet pidemmällä aikavälillä, onko suunnitelmaa

siitä miten yhteisomistus tulee kehittymään?


Toimenpiteet aloitetaan tutustumalla

perukirjaan

• Omistusjärjestelyissä on kyse perukirjasta löytyvän

omaisuuden jakamisesta

• Jos jaetaan molempien vanhempien kuolinpesät,

tarkastellaan kahta perukirjaa

• Perukirjassa käytettyjä arvoja joudutaan usein päivittämään

VAIHTOEHTOJA:

• Pidetään ennallaan

• Jaetaan jokaiselle oma palsta

• Puretaan kuolinpesä yhtymäksi

› Jälkeenpäin voidaan tehdä osuuksien kauppoja

• Jaetaan pesä eri omaisuuslajien perusteella

• Perustetaan/liitytään yhteismetsään

• Myydään metsätila vieraalle


Kuolinpesän verotus ja tuet

• Erillinen verovelvollinen tuloverolaissa

• Kuolinpesän tappioita ei vähennetä osakkaiden

henkilökohtaisessa verotuksessa, ne vähennetään

kuolinpesän ylijäämistä seuraavien 10 v aikana

• Mahdollisuus hankintatyön verovapauteen,

metsävähennykseen sekä meno- ja tuhovaraukseen

• Veroprosentti 30 %, 30 000 €:n ylittävältä osalta 34 %

• Voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi

• Mahdollisuus kemeratukeen

• Kuolinpesän tulot eivät vaikuta Kelan maksamiin

tukiin (esim. opintotuki ja asumistuki)

Kuolinpesä omistusmuotona

• Järkevä yhteisomistusmuoto kun erillisvero-velvollisuudesta on taloudellista hyötyä

- kuolinpesällä on pieniä ansiotuloja

- osakkaina on alaikäisiä lapsia tai opiskelijoita,

(tulojen tai varallisuuden takia ei menetä

oikeutta opinto- ja asumistukiin)

-omaisuuden käytöstä ei ole erimielisyyttä

• Kuolinpesän järkevä yhteisomistus onnistuu usein lesken ja sisarusten kesken.

• Päätöksenteon ongelmat korostuvat:

- osakkaiksi tulee ”kahden eri sukupolven” osakkaita

- osakkaiksi tulee toisilleen vieraita serkkuja

- osakkaiksi tulee uusia kuolinpesiä

Kuolinpesän omistuspohjan tai –

suhteiden muuttaminen

• Kuolinpesäosuuden sisäinen kauppa

lähisukulaiselle (oma lapsi yksin tai yhdessä

puolisonsa kanssa, lapsen lapsi, sisar, veli, sisar-

tai velipuoli) on luovutusvoittoveron alaista

tuloa

Kuolinpesäosuuden myynti ulkopuoliselle ei

yleensä onnistu

• Koko kuolinpesän tai sen osan myyminen

ulkopuoliselle on mahdollista

Kuolinpesän omistusmuutokset

Kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi osituksella

ja perinnönjakosopimuksella (leski elossa) tai

perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat

kuolleet)

Yhtymäosuuden sisäinen kauppa

lähisukulaiselle on vapautettu

luovutusvoittoverosta, jos yhtymän,

kuolinpesän ja vanhempien omistusaika on

yhteensä yli 10 vuotta

Kuolinpesästä verotusyhtymäksi

• Kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi osituksella ja

perinnönjakosopimuksella (leski elossa) tai perinnön-

jakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet)

• Huomioitava avio-oikeus sekä mahdollinen testamentti

• Verotusyhtymässä omistus määräosin, metsää ei pilkota

• Jos kuolinpesää ei jaeta kokonaan, puhutaan osittaisesta

perinnönjaosta

• Osittainen ositus- ja/tai perinnönjako

› Voidaan muodostaa esim. metsäomaisuudesta yhtymä

› Muilta osin pesän omaisuus voi jäädä jakamatta

› Soveltuu hyvin, jos esim. halutaan tehdä metsän osalta

yhtymäosuuskauppoja, mutta muutoin pitää vielä pesä

jakamatta


Verotusyhtymän verotus

• Verotusyhtymä on verotuksen laskentayksikkö, mutta ei erillinen verovelvollinen tuloverolaissa

• Verotusyhtymän tappio luetaan osakkaiden hyväksi heidän verotuksessaan omistusosuuksien suhteessa, tappio voidaan vähentää jo samana verovuonna osakkaan muussa verotuksessa

• Veroprosentti 30 %, 30 000 €:n ylittävältä osalta 34 % osakaskohtaisesti

Verotus ja tuet yhtymässä

• Verotusyhtymällä oikeus hankintatyön verovapauteen, metsävähennykseen sekä meno – ja tuhovaraukseen

• Voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi

• Oikeus kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin tukiin (kemera)

• Verotusyhtymän tulot vaikuttavat Kelan maksamiin tukiin (esim. opintotuki, asumistuki, hoitotuki)

Päätöksenteko verotusyhtymässä

• Hakkuiden ja metsänhoitotöiden osalta vaaditaan

osakkaiden yksimielisyys poikkeuksena ”täysin

pakottavat hakkuut” ( myrskytuhohakkuut)

• Kemera –lain mukaisissa töissä vähintään 25 %:n

suuruinen omistusosuus rahoituksen hakijana

• Yksi osakkaista on syytä nimetä yhteyshenkilöksi

(asianhoitaja) ulkopuolisia tahoja varten

• Osakkaat voivat sopia kirjallisesti toiminnan järjestämi-

sestä yhteishallintosopimuksella määräajaksi

( asianhoitaja, valtuutukset, pankkitili jne.)

Omistusjärjestelyt ja metsävähennys

• Kuolinpesäosuuden kauppa osakkaiden kesken

on irtaimen omaisuuden kauppaa, josta ei synny

metsävähennystä

• Yhtymäosuuden kauppa osakkaiden kesken on

kiinteän omaisuuden kauppaa, josta syntyy

metsävähennys

Metsävähennys

• 60 % 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti

hankitun (kauppa tai vaihto) metsätilan

hankintamenosta

Kauppahinta + kulut

Metsävähennystä voi käyttää sinä vuonna, kun

jollakin ko. metsänomistajan

metsävähennykseen oikeuttavalla tilalla syntyy

verotettavaa metsätalouden pääomatuloa

Metsävähennys

• Metsävähennys on metsänomistajakohtainen

• Vuotuinen metsävähennys voi olla enintään 60 %

verotettavasta metsätalouden pääomatulosta, joka on

saatu metsävähennykseen oikeutetusta metsästä

• Vuotuisen metsävähennyksen pitää olla vähintään

1 500 €, se edellyttää vähintään 2 500 €:n

metsätalouden pääomatuloa

Metsävähennys

• Metsävähennyksen käyttö puukauppojen

yhteydessä kannattaa suunnitella sellaisen

metsäammattilaisen kanssa, joka on perehtynyt

sen käyttöön

• Jos metsänomistaja ei käytä metsävähennystä

omistusaikanaan, siirtyy käyttämätön

metsävähennys seuraavalle omistajalle, mikäli

metsä vaihtaa omistajaa ns. vastikkeettomalla

saannolla: lahjana, perintönä, testamentilla tai

avio-oikeuden nojalla

Metsävähennys

• Käytetty metsävähennys pitää tulouttaa

luovutusvoittoverotuksessa, mikäli

metsävähennykseen oikeutettu metsä

myöhemmin myydään

• vieraalle

• lähisukulaiselle alle 10 vuoden omistuksen

jälkeen (oma lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa

kanssa, lapsen lapsi, veli, sisar, veli- tai sisarpuoli)

• Metsävähennyksen tuloutusta ei tehdä, jos

metsä myydään lähisukulaiselle yli 10 vuoden

omistuksen jälkeen tai metsä vaihtaa

omistusta perinnön tai lahjoituksen kautta

Metsävähennysesimerkki

• Metsänomistaja ostaa hankintamenoarvoltaan 100 000

€:n arvoisen metsäpalstan

• Metsävähennykseksi tulee 60 % hankintamenosta eli

60 000 €

• Metsänomistaja myy tilalta pystyleimikon, josta saa tuloa

40 000 €

• Metsänomistaja käyttää metsävähennystä 60 %

40 000 €:sta eli 24 000 € • Metsävähennystä jää käyttämättä seuraavien puun myyntien yhteyteen

60 000 € - 24 000 € = 36 000 €

• Metsävero 40 000 € puuerän myynnistä on 4 800 €,

ilman metsävähennyksen käyttöä se olisi 12 400 €

Verotusyhtymän omistusjärjestelyt

• Yhtymä voi olla välivaihe, määräosien kauppa

normaalia kiinteistökauppaa

• Yhtymäosuuden kaupat voidaan tehdä heti, kun

yhtymä on perustettu

• Yhtymäosuuden myynti kokonaan ulkopuoliselle ei yleensä

onnistu

• Koko verotusyhtymän metsien myyminen ulkopuoliselle ei ole

ongelmallista

• Muistettava varainsiirtovero, lainhuuto, lahjaveroilmoitus, alv-

velvollisuus (lopettaminen/hakeutuminen), yhteystietojen

ilmoittaminen


Verotusyhtymän purkaminen

• Jos yksi kiinteistö, jakosopimukseen perustuva lohkominen

(huom. jakosopimus eri asia kuin perinnönjako)

- karttaliite

- kaupanvahvistaja tarvitaan

- osakas voi edustaa vain itseään

• Jos useampi kiinteistö, kyseessä on ”vaihtokauppa”, jossa

varainsiirtovero, luovutusvoittoveron tarkastelu, mutta myös

metsävähennys syntyy

- toisinaan edullinen, parhaassa tapauksessa vain

varainsiirtoveron maksamalla saa metsävähennyspohjan

• Jos ei onnistu jakosopimuksella

Maanmittauslaitoksen suorittama halkominen


Esimerkki Sisarukset purkavat yhtymän

Koivikko, arvo 80 000 e Kuusikko, arvo 80 000 e

Jos luovutusvoittohuojennus pätee, kumpikin maksaa varainsiirtoveron

1 600 e ja saa käyttöönsä metsävähennyksen, noin 25 000 e. Rahan ei

tarvitse liikkua.

• Jos tilat eivät olisi saman arvoisia, maksettaisiin tasinkoa. Tasingostakin menisi

luovutusvoittovero (jos ei olisi lähisukulainen ja yli 10 vuoden omistusaika) ja

tasingosta tulisi metsävähennystä

• Jos samalla kiinteistöllä olisi metsän lisäksi rakennuksia ja peltoja, niin

kauppahinta kohdistuu näihin kaikkiin (eli arvostetaan myös pellot ja

rakennukset). Kauppahintaa ei voi kohdistaa pelkästään metsään tällaisen

kiinteistön yhtymäosuuksien kaupassa.


Timo Teija Timo Teija

Timo Teija

Metsätilan myynti

• Luovutusvoitosta maksetaan pääomatuloveroa.

• Hankintameno - olettama on aina vähintään 20 %

luovutushinnasta. Jos omaisuus on ollut

luovuttajalla vähintään 10 v., vähennettävä määrä

on vähintään 40 % luovutushinnasta.

• Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tekemä

kiinteistönluovutus kunnalle, kuntayhtymälle ja valtiolle, voi

käyttää 80 % hankintameno- olettamaa

Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa

verotusyhtymäksi?

1. Vuotuinen tappio

• Kuolinpesän metsätaloudellinen vuotuinen tappio

voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana vain

kuolinpesälle syntyvistä pääomatuloista

• Verotusyhtymän metsätalouden vuotuinen tappio

vähennetään jo samana verovuonna yhtymän

osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista tai

alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen veroista

• 1 000 euron tappiosta tulee vähintään 300 euron

verohyöty



verotusyhtymäksi?

2. Metsävähennys

• Kuolinpesien sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa

saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja, kun ne muutetaan

yhtymiksi ennen lopullisia sukupolvenvaihdosjärjestelyjä

• Jos kuolinpesän osakas ostaa toisilta osakkailta

kuolinpesäosuuksia

irtaimen omaisuuden kauppaa

ostajalle ei metsävähennystä

• Yhtymäosuuden osto

kiinteän omaisuuden kauppaa

tulee käyttöön täysi metsävähennys



verotusyhtymäksi?

3. Luovutusvoittovero

• Jos kuolinpesän osakas myy lähisukulaiselleen (sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli, oma lapsi, lapsen lapsi)

kuolinpesäosuuden

myynnistä maksetaan normaali luovutusvoittovero

• Yhtymäosuuden kauppa ko. lähisukulaisille, jos

vanhempien, kuolinpesän ja yhtymän yhteenlaskettu

omistusaika on vähintään 10 vuotta

vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta


Muita vaihtoehtoja mm.

• Metsätilan myynti

• Metsän liittäminen olemassa olevaan

yhteismetsään tai yhteismetsän perustaminen

• Metso-ohjelma

- pysyvä suojelu

- määräaikainen suojelu

- metsäluonnon hoitohankkeet


Lisätietoja

• Suomen metsäkeskus opastaa ja neuvoo omistusjärjestelyjä

suunnittelevia pyydettäessä

www.metsakeskus.fi

• Pankit ja laki-/metsäpalveluyritykset (metsänhoitoyhdistykset,

metsäyhtiöt, Otso ym.) tarjoavat palveluitaan myös asiakirjojen

laatimisessa

• ”Sujuvasti seuraavalle - metsän omistajanvaihdos” -kirja,

kirj. Kiviniemi Matti ja Havia Pirjo, 2016 (Metsäkustannus)

• Käytä apunasi maksutonta Metsään-fi palvelua osoitteessa:

www.metsaan.fi

› Kuolinpesän osakkaat pääsevät palveluun:

› toimittamalla Metsäkeskukseen perukirjan otteen, jossa on

osakkaiden ajantasaiset yhteystiedot ja henkilötunnus

› kirjautuminen omilla verkkopankkitunnuksilla


http://www.metsakeskus.fi/

http://www.metsaan.fi/


Esimerkki kuolinpesän sisäisestä

sukupolvenvaihdoksesta Lähtökohtatilanne

• Kuolinpesä on syntynyt 8 vuotta sitten. Siinä mukana leski ja 2

lasta (kuolinpesän osakkaat ovat keskenään lähisukulaisia)

• Kuolinpesän metsän käypä arvo on tällä hetkellä 100 000 €

• Osakkaiden hankintameno (lapsilla perintöveroarvo 8 vuoden

takaa, leskellä hänen oma hankintamenoarvonsa) yhteensä

60 000 € (leski 30 000 €, lapset 2 x 15 000 €)

• Toinen lapsi ostaa osuudet leskeltä ja sisarukseltaan käypään

arvoon (100 000 €) (leski 50 000 €, lapset 2 x 25 000 €)

• Vaihtoehtona on tehdä kaupat joko kuolinpesäosuuskauppoina

tai yhtymäosuuskauppoina

• Jos kaupat tehdään yhtymäosuuskauppoina niin ensin pitää

tehdä perinnönjako, ja osuuskaupat tehdään vasta sen jälkeen


Esimerkki jatkuu Jos kauppa tehdään suoraan

kuolinpesäosuuskauppoina (irtaimen omaisuuden

kauppaa)

• Myyjät (leski ja myyvä sisarus) joutuvat maksamaan

luovutusvoittoveron, joka on vähintään 30 %

luovutusvoitosta

Myyjien osuus käyvästä arvosta 75 000 €

Myyjien osuus hankintamenosta 45 000 €

0,3 x (75 000 € - 45 000 €) = 9 000 €

• Kaupasta ei synny metsävähennystä ostajalle

• Ostaja ei joudu maksamaan varainsiirtoveroa


Esimerkki jatkuu

Jos kauppa tehdään perinnönjaon jälkeen yhtymäosuuskauppoina

(kiinteän omaisuuden kauppaa)

• Luovutusvoittoveroa ei mene (lähisukulaiskauppa yli 10 vuoden

omistuksen jälkeen, ko. aikaan luetaan mukaan kuolinpesän

omistusajan lisäksi myös vanhempien omistusaika )

• Ostaja joutuu maksamaan kaupasta 4 %:n suuruisen

varainsiirtoveron eli 0,04 x 75 000 € = 3 000 €

• Kaupasta syntyy ostajalle 60 %:n suuruinen metsävähennys

hankintamenosta, jonka ”arvo pitkässä juoksussa” on vähintään

30 % metsävähennyksestä eli 0,3 x 0,6 x 78 000 € = 14 040 €

Esimerkki jatkuu

• Veroedut yhtymäosuuskaupassa:

Kaikki osapuolet (myyjät ja ostaja) voittavat

Myyjien veroetu 9 000 €

Ostajan veroetu 11 040 €

Puuta tulee markkinoille, mikä tuo muita verotuloja

veronsaajille

KYSYTTÄVÄÄ ja KESKUSTELTAVAA ?


Kiitos!

Suomen metsäkeskus

www.metsakeskus.fi

www.metsaan.fi

Pohjalaiset metsät aktiivisiin käsiin

-tiedonvälityshanke


http://www.metsakeskus.fi/

http://www.metsaan.fi/

Education

Kuolinpesä ja verotusyhtymä metsän omistusmuotona