1

TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUS4/41.osastoKäräjätuomari Kimmo Valkiala

TUOMIO 07/5145

Asiano:26.10.2007 R 07/2894

LautamiehetArja Tuppurainen - Ismo Partanen - Ilkka Sarimaa

Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Antti Virtanen

Vastaaja(t) SASI KIMMO KALEVI IMMERI

Asianomistaja(t) HANS HAUTAKOSKEN KUOLINPESÄHAUTAKOSKI JUKKA HENRIKHAUTAKOSKI JYRKI SAKARIHAUTAKOSKI PAULA MARITTAHAUTAKOSKI PIRJO ANJA ANNELILUOMA JARI YRJÖ JUHANI

Asia KUOLEMANTUOTTAMUS

Vireille 31.7.2007

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN

5.3.2007 YLÖJÄRVI

Sasi on kuljettaessaan omistamaansa henkilöautoa BIF-822 valtatie 3:lla Hämeenkyrön suunnasta kohti Ylöjärveä laiminlyönyt noudattaa olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä kuljettanut henkilöautoa, vaikka häneltä on väsymyksen tai muun vastaavan syyn takia ovat puuttuneet siihen tarvittavat edellytykset. Sasin menettelystä on ollut seurauksena, että Sasin auto on noin kilometrin päässä Metsäkylän Shell-huoltamolta alkanut ohjautua Sasin ajosuunnassa vasemmalle, vastaantulevan liikenteen kaistalle, jolloin ensimmäisenä vastaantullut omistamaansa henkilöautoa kuljettanut Antti Raisio on saanut väistettyä Sasin auton, mutta omistamaansa henkilöautoa NCN-499 kuljettaneen Hans Hautakosken auto on etuosallaan törmännyt kokonaan Hautakosken kaistalla olleen Sasin auton etuosaan. Hautakosken auton takana tullut, omistamaansa henkilöautoa ZIB-856 kuljettanut Jari Luoma ei ole jarrutuksesta ja väistöyrityksestä huolimatta saanut väistettyä, vaan on autonsa etuosalla törmännyt Hautakosken autoon. Hans Hautakoskelle

2

on törmäyksestä aiheutunut kallonmurtuma, rintakehän murskavamma ja raajojen luiden murtumia käsiin ja jalkoihin, joiden takia Hans Hautakoski on kuollut. Hautakosken autossa matkustajana olleelle Pirjo Hautakoskelle on törmäyksestä aiheutunut kallo- ja aivovammoja, murtumia niska- ja selkärankaan, kylkiluiden murtumia sekä murtuma vasempaan kyynärpäähän. Ajoneuvot ovat vaurioituneet törmäyskohdistaan. Sasin menettely on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

2. KUOLEMANTUOTTAMUS

5.3.2007 YLÖJÄRVI

Sasi on edellä 1.-kohdassa tarkoitetulla huolimattomuudellaan aiheuttanut Hans Hautakosken kuoleman Hautakoskelle törmäyksestä tulleisiin vammoihin.

Syyttäjän muut vaatimukset

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle avauskustannukset 790 euroa.

Vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Asianomistajien vaatimukset

Jari Luomalla ei ollut asiassa vaatimuksia.

Jukka ja Jyrki Hautakoski ovat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

Vastaus Syytekohdat 1-2

Sasi on kiistänyt syytteet. Kyseessä on tapaturma eikä tuottamuksellinen teko. Sasi on katsonut, että on saanut sairaskohtauksen. Häneltä ei siten ole voinut edellyttää sitä, että hän olisi toiminut toisin kuin miten on sairaskohtauksen johdosta toiminut.

TODISTEET Kirjalliset todisteet

Kaksi tapahtumapaikkapiirrostaValokuvaliitteet tapahtumapaikaltaLausunto ajoneuvoistaHans Hautakosken avauslausunto

3

Lääkärinlausunto Sasista

Henkilötodistelu

Vastaaja SasiAsianomistaja LuomaTodistaja HyppönenTodistaja RaisioTodistaja Viveca SasiTodistaja Taurio

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukemisen perusteet

Vastaajan kertomus

1. Sasi on kertonut, että hän oli nukkunut tapahtumaa edeltäneen yön hyvin. Yöunen pituus oli ollut noin 7 tuntia. Aamulla hän oli ollut virkeä. Aamupäivän hän oli ollut vaalitilaisuudessa Hämeenkyrössä ja onnettomuus oli sattunut hänen tullessaan sieltä pois. Ruokailustaan hän on kertonut, että tilaisuudessa hän oli juonut kahvit ja syönyt pullaa, mutta muuta ravintoa hän ei aamun jälkeen ollut nauttinut.

Ajostaan Sasi on kertonut, että se oli sujunut normaalisti liikennesääntöjen ja nopeusrajoitusten mukaan. Tie oli ollut hänelle tuttu, koska hän ajaa sitä muutaman kymmenen kertaa vuodessa. Ylöjärveä lähestyessään häntä oli äkillisesti ja voimakkaasti haukotuttanut. Hän oli kohentanut asentoaan ja tila oli mennyt ohi. Hän on todennut, että oli tuolloin ajatellut tunteen saattaneen johtua ulkoilmassa olosta. Edelleen hän on kertonut, että lähestyessään erästä risteystä ja siinä olevaa kaarretta hän oli kokenut tunteen siitä, että autoa pitää kääntää tavallista enemmän.

Onnettomuutta Sasi ei muistanut.

Sasi on katsonut, että onnettomuus ei ole voinut johtua nukahtamisesta, koska sitä olisi pitänyt edeltää väsymyksen tunne, jollaista hän ei ollut mielestään kokenut. Tällöin jää onnettomuuden syyksi sairaskohtaus.

Sasi on kertonut, että hän on aikaisemminkin, noin vuosi sitten, kokenut samanlaisen yllättävän pyörtymisen. Pyörtymisten syinä on voinut olla hänen käyttämänsä verenpainelääke ja sen käyttöön liittyvä herkistyminen äkilliseen verenpaineen laskuun ja siitä johtuvaan tajunnan menettämiseen. Sasi on viitannut myös siihen, että onnettomuuden jälkeen tehdyissä tutkimuksissa oli hänessa havaittu viitteitä keuhkoveritulpasta, ja sekin on omalta osaltaan voinut vaikuttaa äkilliseen tajunnan menettämiseen.

Onnettomuuspaikalla tehdyt havainnot

4

Luoma on kertonut, että hän oli kuljettanut autoaan Vaasan suuntaan Hautakosken kuljettaman auton takana. Nopeus oli ollut noin 80 km/t:ssa. Hän oli nähnyt edessä menneen auton ikkunoiden läpi, kuinka Vaasan suunnasta tullut tumma auto oli tullut kokonaan heidän kaistalleen. Luoma oli jarruttanut ja samassa oli törmäys edessä kulkeneen auton ja tumman auton kanssa tapahtunut. Luoma oli onnistunut kääntämään oman autonsa ojaan.

Tumman auton nopeudesta Luoma on kertonut, että se ei ollut ainakaan silmiinpistävän kova.

Raisio on kertonut, että hän oli ajanut Hautakosken kuljettaman auton, Volkswagen Polon, edellä, noin 100 - 150 metrin päässä. Vaasan suunnasta oli vastaan tullut Ford Mondeo-merkkinen auto. Mondeo oli ollut osittain Raision kaistalla ja Raisio oli joutunut väistämään sitä törmäyksen välttämiseksi. Mondeo ei ollut tullut Raision kaistalle äkkinäisesti vaan vähitellen. Mondeon kohdatessa Raision auton oli Raisio todennut, että kuljettajan molemmat kädet olivat olleet kiinni ohjauspyörässä ja katse oli ollut eteenpäin. Raisio ei ollut nähnyt, olivatko kuljettajan silmät olleet auki vai kiinni. Raisio oli sitten taustapeilistä havainnut kolarin tapahtuvan. Mondeon jarruvalot eivät olleet syttyneet ennen törmäystä.

Raisio oli heti kääntynyt ja palannut katsomaan, mitä oli tapahtunut. Hän oli havainnut, että Mondeon kuljettaja oli ollut puristuneena autoonsa. Kuljettaja oli ensin ollut tajuton, mutta palannut sitten tajuihinsa. Raision käsityksen mukaan kuljettaja oli ollut shokkitilassa ja yrittänyt mm. nousta pois autosta.

Hyppönen on kertonut, että oli ajanut jonossa samaan suuntaan kuin Hautakoski. Hän ei ollut nähnyt, kun autojen törmäys oli tapahtunut. Hän oli pysäyttänyt autonsa ja mennyt ensimmäisen, tielle jääneen auton luo. Hyppönen oli havainnut autossa miehen nojallaan ohjauspyörää vasten. Miehen pää oli ollut hiessä ja hän oli ollut verinen ja tajuton. Hyppönen oli rikkoutuneen ikkunan kautta yrittänyt auttaa miestä ja muuttaa tämän asentoa, jotta henki kulkisi paremmin. Tämän Hyppönen oli osannut tehdä, koska on ammatiltaan erikoissairaanhoitaja. Hyppönen oli myös yrittänyt rauhoitella miestä. Mies oli kysynyt useaan kertaan, mitä oli tapahtunut. Hyppönen on todennut vielä, että mies, josta hän on kertonut, oli Sasi.

Sasin tilasta annetut tiedot

Viveca Sasi, Sasin puoliso, on kertonut, että Sasi oli edellisenä iltana mennyt nukkumaan noin kello 22.00, mikä oli ollut normaaliin verrattuna aikainen ajankohta. Viveca Sasi oli herännyt seuraavana aamuna noin kello 6.00 ja Sasi oli herännyt hiukan aikaisemmin. Viveca Sasin käsityksen mukaan Sasi oli nukkunut hyvin, enemmän kuin tavallisesti ja oli aamulla ollut virkeä. Viveca Sasi oli ollut tyttärineen menossa

5

Helsinkiin ja Sasi olo vienyt heidät rautatieaemalle kello seitsemäksi.

Viveca Sasi on kertonut, että Sasi on kerran aikaisemmin saanut pyörtymiskohtauksen. Tapaus oli sattunut noin vuotta nyt puheena olevaa tapahtumaa aikaisemmin. Sasit olivat olleet konsertissa ja salista ulos tultaessa Sasi oli kertonut voivansa huonosti, muuttunut kasvoiltaan keltaiseksi ja kasvot vahamaisen kiiltäviksi, jonka jälkeen hän oli valahtanut tajuttomana lattialle. Sasi oli viety tutkimuksiin, jossa syyksi tapahtumalle oli epäilty jonkinlaista vatsatautia. Viveca Sasi piti mahdollisena, että kyseessä olisi tuolloin ollut jokin muu syy.

Taurio on kertonut, että hän on hoitanut Sasia 10.4 2007 alkaen ja tutustunut Sasin terveydentilaan ja siitä saatuihin tietoihin. Taurio on kertonut, että Sasilla ei ole todettu sydänvikaa, eikä muutakaan sellaista sydämeen liittyvää, jolla voisi olla yhteys nyt puheena oleviin tapahtumiin. Mitään siihenkään viittavaa ei ole havaittu, että kyseessä voisi olla sokeriaineenvaihdunnasta johtuva häiriö. Sasilla on todettu kohtalaisen merkittävä uniapnea, joka on vielä tutkimuksen alla. Edelleen on todettu verenpainelääkeen käyttöön liittyvä hyvänlaatuiseen pyörtymiseen sopiva reaktio, joka jäi pois kun verenpainelääkitys jätettiin pois.

Uniapneaan Taurio on kertonut liittyvän sen, että elimistön hapetustilanne on huono. Uniapnea aiheuttaa yöllä kuorsaamista ja päiväaikana potilas voi kokea melko voimakasta väsymistä ja jopa nukahtaa.

Pyörtymisen osalta hän on kertonut, että verenpainelääke voi aiheuttaa sen, että lääkettä nauttinut ja pyörtymiselle altis henkilö voi pyörtyä tavallista herkemmin. Taurion mukaan kyse ei ole siitä, että lääke itsessään aiheuttaa pyörtymisen vaan siitä, että lääkkeen käyttö aiheuttaa sen, että pyörtyminen voi tapahtua verenkierrollisille vaikutuksille herkille henkilöille helpommin verrattaessa siihen, että lääkettä ei käytetä. Pyörtyminen on lyhytaikainen ja tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, kun henkilö nousee nopeasti ylös. Toiset ovat tällaiselle tapahtumalle herkempiä kuin toiset

Taurio on jatkanut, että pyörtymistä edeltää esipyörtymiseen verrattavia tilanteita, kovia huimauksia, likipiti tilanteita. Tajunta ei tällöin ole enää 100 prosenttinen. Myös verenpaineen laskuun liittyy yleensä joitakin edeltäviä oireita, mutta verenpaineen lasku ja tajunnan menetys voi olla äkillinenkin.

Havaitun keuhkoveritulpan osalta Taurio on todennut, että Sasin tullessa sairaalaan oli havaittu viitteitä keuhkoveritulpasta. Tällöin tehty tutkimus ei kuitenkaan ollut kohdistunut varsinaisesti keuhkoveritulpan mahdollisuuteen. Taurio on kertonut, että on tutustunut asianosaisten esitutkinnassa antamiin kertomuksiin ja on niiden perusteella pohtinut syitä tapahtumaan. Hän on tullut siihen tulokseen, että tapahtumia selittävät parhaiten joko uniapnea tai äkillinen verenpaineenlasku.

6

Nukahtamista vastaan puhuu se, että Sasi ei ole tapahtuman jälkeen helposti herännyt. Pyörtymistyyppinen verenpaineenlasku taas menee nopeasti ohi. Taurion mukaan sekavuus ja hikisyys sopivat paremmin pyörtymistilanteeseen.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Sasi on vastauksessaan todennut, että hänen käsityksensä mukaan kyseessä on tapaturma. Tämä käsitys perustuu siihen, että hän ei ole toiminut tahallaan eikä tuottamuksellisesti, eikä olisi voinut tehdä mitään toisin.

Käräjäoikeus yhtyy Sasin käsitykseen siitä, että asiassa on kysymys siitä, olisiko Sasi voinut toimia toisin ja jos olisi, onko hän toiminut huolimattomasti laiminlyödessään mahdollisuuden toimia toisin.

Taurio on esittänyt käsityksenään, että tapahtumille voidaan esittää kaksi lääketieteellistä selitystä: uniapnea ja siihen liittynyt nukahtaminen tai verenpaineen äkillinen lasku ja siihen liittynyt pyörtyminen.

Taurio on perustanut käsityksensä mm. asianosaisten esitutkinnassa antamiin kertomuksiin. Hän ei ole tiennyt, mitä asioista pääkäsittelyssä on kerrottu. Koska kertomusten sisällöt eivät ole pääkäsittelyssä muuttuneet, katsoo käräjäoikeus, että Taurion esitutkinta-aineiston perusteella tekemille johtopäätöksille voidaan antaa asiassa merkitystä.

Käräjäoikeus toteaa yleisen elämänkokemuksenkin perusteella voitavan sanoa, että nukahtaminen ajon aikana voi olla syy auton hallinnan menettämiseen. Kun tähän liitetään tietoisuus Sasin kärsimästä uniapneasta ja Taurion kertomus uniapnean vaikutuksista, voidaan tapahtumien yhtenä mahdollisena selityksenä pitää nukahtamista.

Yhtälailla voidaan sanoa muun sairaskohtauksen voivan olla syy auton hallinnan menettämiseen. Sasilla on todettu olleen verenpainelääkitys ja Taurio on kertonut sen mahdollisista vaikutuksista. Näin ollen myös verenpaineen lasku voi olla tapahtumien mahdollinen selitys.

Käräjäoikeus katsookin, että jompi kumpi edellä mainituista selityksistä on oikea.

Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että asian ratkaisulle ei ole merkitystä sillä, kumpika edellä mainituista on ollut auton hallinnan menettämisen syy. Kyse on siitä, olisiko Sasi voinut välttää auton hallinnan menettämisen.

Sasi on kertonut, että hiukan ennen törmäystä häntä oli äkillisesti haukotuttanut, hän oli vaihtanut asentoa ja piristynyt. Tämä viittaa siihen, että hän on ollut väsynyt tai että hänen havainnointikykynsä taso on laskenut. Hän on myös kertonut, että törmäyspaikkaa edeltävässä risteyksessä ja siinä olevassa kaarteessa hän oli kokenut, että autoa

7

pitää kääntää tavallista enemmän. Koska tie on ollut Sasille tuttu, katsoo käräjäoikeus lausuman tarkoittavan sitä, että ajo ei Sasin käsityksen mukaan ollut tuntunut normaalilta. Tämäkin viittaa siihen, että hänen kykynsä hallita autoa oli huonontunut.

Kun verrataan Sasin kertomaa siihen, mitä Taurio on kertonut niin nukahtamiseen kuin pyörtymiseenkin liittyvistä ennakkotapahtumista tai -varoituksista, voidaan havaita, että Sasin kertomat tapahtumat sopivat ennakkovaiheiksi molempiin tapahtumiin. Uniapneaan liittyy nukahtaminen päivällä ja pyörtymiseen sitä edeltävä tajunnantason lasku. Taurio on kuvannut tilaa "liki-piti-tilanteeksi", joka kuvaus sopii käräjäoikeuden käsityksen mukaan hyvin esimerkiksi siihen, että ajo tuntuu jossain tilanteessa tavallisesta poikkeavalta.

Käräjäoikeuden harkinnan lopputulos on siten se, että onpa auton hallinnan menettäminen johtunut joko uniapneasta ja siihen liittyneestä nukahtamisesta tai äkillisestä verenpaineen laskusta ja siihen liittyneestä pyörtymisestä, olisi Sasin joka tapauksessa aikaisemmin tapahtuneista seikoista pitänyt havaita, että hänen kykynsä liikenteessä vaadittavan huolellisuuden ylläpitämiseen on laskenut. Tällöin vastaus kysymykseen, olisiko Sasi voinut toimia toisin, on myönteinen. Sasin olisi toisin sanoen tullut lopettaa ajaminen ja kun hän ei ole näin tehnyt, on hän laiminlyönyt noudattaa olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi, mistä ovat aiheutuneet syytteessä kerrotut tapahtumat.

Seuraamus

Sasi on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen. Yleisin rangaistuslaji on tällöin sakko. Liikennerikoksiin liittyvistä kuolemantuottamuksista on tuomittu vankeusrangaistuksia esimerkiksi silloin, kun onnettomuuden syynä on ollut esimerkiksi ylinopeus tai liikennesääntöjen rikkominen on muuten ollut vakavaa. Sellaisesta ei nyt ole kyse.

Lieviä sakkorangaistuksia on tuomittu silloin, kun tapahtuma on ollut erittäin lähellä tapaturmaa ja vain vähäisessä määrin ylittänyt tapaturman ja tuottamuksen rajan. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tällaisestakaan tapahtumasta ei ole kyse. Teon katsomisen lähellä tapaturmaa olevaksi estävät ne kaksi edellä mainittua ajokyvyn heikentymisestä varoittavaa seikkaa, joiden perusteella Sasin syyllisyyskin on tullut toteennäytettyä. Seikat osoittavat, että Sasilla olisi ollut mahdollisuus lopettaa auton kuljettaminen ja kun hän on kuitenkin ajoa jatkanut, ei tekoa voi pitää niin vähäisenä, että se olisi lähellä tapaturmaa.

Ajon jatkaminen huolimatta siitä, että se olisi ollut mahdollisuus lopettaa, aiheuttaa sen, että sakkorangaistuksen tulee olla riittävän ankara. Käräjäoikeuden harkinnan lopputulos käy ilmi tuomiolauselmasta.

8

Syyksilukeminen 1. Sasi on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

2. Sasi on syyllistynyt kuolemantuottamukseen.

Tuomiolauselma.

9

Muutoksenhakuohjeet.

Käräjätuomari Kimmo Valkiala