Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari syyskuu 2016

1Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari, syyskuu 2016

Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari

”Oman elämäntilanteeni ja hyvinvointini itsearvioinnin tarkastelun kehikko”

Työ, osaaminen

ja toimeentulo

Arki ja vapaa-aika

Perhe ja läheiset

Elämän orientaatio

Osallisuus

Asuin- ja toiminta-ympäristö

Koettu terveyden-

tila

Palvelujär-jestelmän

käyttöKriisit


• Taustalla oli pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön johdon toive löytää mittari, joka toimii ihmisten oman itsearvioinnin välineenä ilman asiakkuutta sekä välineenä aikuissosiaalityön palvelutarpeen ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

• Kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sopivaa mittaria ei löydetty, joten päätettiin ryhtyä luomaan sellaista.

• Mittarista on apua sekä ihmiselle itselleen että palvelujärjestelmälle (palvelujen vaikuttavuus, sote integraatio ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen)

Aikuisväestön hyvinvointimittari


Keskitytään psykososiaaliseen kokonaisuuteen

• Tarvittiin ihmisen psykososiaalista kokonaisuutta arvioiva mittari aiempien yksittäisiä ongelmia (esim. päihderiippuvuus) tai vaikkapa aikuissosiaalityön tavoitteiden saavuttamista arvioivien mittareiden rinnalle.

• Esikuvana oli Harri Sintosen kehittämä 15D, joka on terveydellisen elämänlaadun kokonaismittari (Sintonen 1994, http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/).

http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/138/


1. Hyvin tehdyn aikuissosiaalityön tilannearvion ensisijainen hyödynsaaja on aina asiakas itse: hän saa apua kokonaistilanteensa jäsennykseen.

2. Kun tietoisesti autetaan ihmisiä heidän oman tilanteensa jäsentämisessä, vaikuttavuus ja tehokkuus paranevat verrattuna perinteiseen palveluohjaukseen.

3. Mikäli onnistutaan nivomaan yhteismitalliseksi asiakkaiden itsekartoitusvälineet ja ammattilaisten käyttämät tilannearvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineet, on mahdollista saavuttaa todella mittava ”tuottavuusharppaus”. Näin kaikilla toimijoilla on sama kokonaiskuva tilanteesta.

Uuden mittarin hyödyt


Uuden mittarin käyttötapoja – avuksi oman elämän pohdintaan

• Ihminen voi itsenäisesti vastata mittarin kysymyksiin netissä pohtiessaan elämäänsä ja mahdollista avuntarvettaan. Hän saa tietoa, mistä asioista tai ilmiöistä hänen oman hyvinvointinsa kokonaisuus rakentuu.

• Hän voi myöhemmin palata kartoitukseen ja katsoa, ovatko asiat muuttuneet ja mihin suuntaan.


Uuden mittarin käyttötapoja – asiakastyön tueksi

• Mittarin tulokset ovat hyvä keskustelupohja ja jäsennys asiakkaan ja työntekijän tapaamisissa asiakassuhteen alussa, kun tehdään tilannearviota.

• Asiakas ja työntekijä voivat yhdessä työskentelyn edetessä verrata sen hetkisiä tuloksia aikaisempiin ja miettiä, mitkä asiat ovat muuttuneet ja mihin jatkossa kannattaisi keskittyä.

• Samalla saadaan arvokasta tietoa sosiaalityön vaikuttavuudesta, koska vaikuttavuustieto on tietoa asiakaan hyvinvoinnin muutoksesta ja se syntyy toistetussa tilannearvioinnissa.


Vertailu olemassa oleviin mittareihinAikuisväestön hyvinvointimittari

• EI ole prosessimittari (esim. tavoitteiden saavuttaminen)• EI ole väestöllinen hyvinvointi-indikaattori (työttömyys, koulutustaso, tulotaso)• EI ole tyytyväisyysmittari (tyytyväisyys mittaa sitä, onko ihminen tyytyväinen

tietyn hyvinvoinnin ulottuvuuden tilaan esim. parisuhteeseen)• EI ole elämänlaadun mittari, koska ne ovat pääosin väestöllisiä mittareita, jotka

eivät tavoita yksilön hyvinvoinnin kokonaisuutta• EI ole toimintakykymittari, koska ihmisen työmarkkinapotentiaali on vain yksi

hyvinvoinnin ulottuvuus• EI mittaa ihmisten ”mielipiteitä” omasta hyvinvoinnista, vaan hyvinvointia

ilmentäviä tiettyjä konkreettisia tekoja ja havaintoja ihmisen arjessa (esim. onko hänellä ystäviä)


Minkälainen mittari konkreettisesti on?


Mittarin ulottuvuudetHyvinvointia tarkastellaan 9 kokonaisuuden eli ulottuvuuden kautta. Ne ovat elämänalueita tai toimintakenttiä, joilla hyvinvointi rakentuu

Työ, osaaminen

ja toimeentulo

Arki ja vapaa-aika

Perhe ja läheiset

Elämän orientaatio Osallisuus

Asuin- ja toiminta-ympäristö

Koettu terveyden-

tila

Palvelujär-jestelmän

käyttöKriisit


Mittarin muuttujat 1/2Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä. Kysymysten teemat ovat seuraavat:

Työ, osaaminen ja toimeentulo• työssäkäynti• taloudellinen tilanne• oppiminen• kielitaito

Perhe ja läheiset• parisuhde• suhteet lapsiin• perhe-elämän toimivuus• ystävät

Elämän orientaatio• suhtautuminen tulevaisuuteen• ilonaiheet/huumori• käsitys omasta itsestä• muiden suhtautuminen itseen

Asuin- ja toimintaympäristö• asumistilanne• asumisympäristö • mahdollisuus liikkua paikasta

toiseen• asuinalueen palvelujen

saatavuus


Mittarin muuttujat 2/2Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä (paitsi kriisit vain yhdestä kontrollimuuttujasta)

Osallisuus• osallisuus• yksinäisyys• vuorovaikutus

Koettu terveydentila• fyysinen terveys• psyykkinen terveys• päihteet

Arki ja vapaa-aika• arjen sujuminen• mielekäs tekeminen/

harrastukset

Palvelujärjestelmän käyttö• riittävä informaatio palveluista• tukevatko palvelut hyvinvointia

Kriisit• onko ajankohtaista

hyvinvoinnin vaarantava kriisiä


Mittarin kysymykset – havaintoja, ei tyytyväisyyttä

Jokaisen muuttujan skaalat on määritelty sanallisesti. Ei siis kysytä tyytyväisyyttä tai mielipidettä asteikolla 1-5, vaan kysymykset tuottavat suurin piirtein samanlaiset havainnot eri vastaajien elämästä.

Esimerkki:

Onko sinulla perhettä ja millainen on perhe-elämän toimivuus?1. Perheemme on meidän kaikkien hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja saan

mielihyvää perheeni kanssa toimimisesta.2. Perheeni on minulle melko tärkeä.3. Minulla ei ole perhettä tai sen merkitys ei ole minulle erityisen tärkeä.4. Perheessäni on vakavia pitkäaikaisia ongelmia tai ilmapiiri on hyvin huono.5. Elän perhehelvetissä.


Lisää esimerkkejä mittarin kysymyksistäMiten koet toisten ihmisten suhtautuvan sinuun?(Ulottuvuus: elämän orientaatio)1. Minua arvostetaan ja minusta välitetään.2. Koen toisinaan arvostusta tai muiden välittämistä.3. Ei mainittavaa.4. Luulen, että minuun ei juuri kiinnitetä huomiota.5. Minua kohdellaan huonosti.

Miten luonnehtisit vuorovaikutuksesi tapaa ongelmatilanteissa?(Ulottuvuus: osallisuus)6. Yritän ratkaista ongelmat yhdessä henkilöiden kanssa, joihin ne liittyvät.7. Uskon, että asiat ratkeavat puhumalla. 8. Uskon, että ongelmat ratkeavat itsestään ja niistä puhuminen on turhaa.9. Kun kohtaan ongelmia elämässäni, yleensä etsin niihin syyllisen.10. Kostan kokemani vääryyden.


Tulosten graafi kertoo, missä mennään elämän eri osa-alueilla

• Graafi kertoo nopealla silmäyksellä, mitkä osa-alueet ihmisen elämässä ovat kunnossa (=tuottavat hyvinvointia) ja millä osa-alueilla on ongelmia (=tuottavat pahoinvointia)

• Näin tiedetään, millä elämänalueilla ongelmat ovat ja mihin pitäisi aikuissosiaalityössä keskittyä.

• Toisaalta tulokset kertovat myös sen, millä elämänalueilla on vahvuuksia ja voimavaroja. Näiden avulla ja näitä vahvistamalla voidaan parantaa kokonaishyvinvointia ja helpottaa auttamistyötä vahvuuksien hyödyntämisellä ongelmallisten asioiden ratkomisessa.

Graafin tulokset lasketaan muuttujien tulosten keskiarvoista, vastaukset pisteytetään +1, = tai -1 eli hyvinvointia tuottava, neutraali tai pahoinvointia tuottava.


1: Työ, o

saaminen ja to

imeentu

lo

2: Arki ja

vapaa-aika

3: Asu

in- ja to

imintaympäris

tö

4: Perh

e ja lä

heiset

5: Koettu te

rveydentila

6: Elämän orie

ntaatio

7: Osallis

uus

8: Sosia

ali- ja te

rveyspalvelujen käyttö

-1

-0.8

-0.6

-0.4

-0.2

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

Henkilön X hyvinvoinnin profiili: ulottuvuudet

Esimerkki henkilöstä, joka on onneton, työtön ja hänellä on päihde- että mielenterveysongelmia. Toisaalta asuin- ja toimintaympäristö, perhe ja läheiset sekä elämän orientaatio ovat kunnossa, ja näitä voidaan hyödyntää ongelmien hoidossa.


• Mittari perustuu sen kehittäneen työryhmän pitkäaikaiseen kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja sen ensimmäistä versiota testataan pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityössä syksyllä 2016

• Mittarin toimivuutta arvioidaan tutkimuksen avulla, tähän on haettu rahoitusta HUS:n jakamasta valtion tutkimusrahoituksesta (VTR, entinen evo-rahoitus)

• Neuvotteluja on käyty myös Apotin kanssa mittarin saamisesta osaksi tulevaa asiakastietojärjestelmää.

Mittarin testaus ja arviointi


Mittarin tekijätTyöryhmän jäsenet

• Petteri Paasio, tutkija, Socca• Eveliina Cammarano, aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo• Kaisa Saarinen, vs aikuissosiaalityön asiantuntija, Espoo• Marja Heikkinen, kehittämissuunnittelija, Helsinki• Anne Kuvaja, toiminnansuunnittelija, Helsinki• Kirsi Huvinen, sosiaalityön koordinaattori, Vantaa

Lisätietoja

Petteri Paasio, tutkijaPääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccapetteri.paasio(ät)hus.fi

News & Politics

Aikuisväestön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari syyskuu 2016