Tasa-arvo ja hyvinvointi –teoria

Yksilötasolla suuret tuloerot yhteydessä yksilöiden pahoinvointiin (Wilkinson & Pickett)

Kestävän hyvinvoinnin teoria

Yhteisöiden (kansallisvaltioiden) tasolla suuret tuloerot yhteydessä yhteisöiden luhistumiseen (Acemoglu & Robinson)

Yksilöiden väliset erot

-> Tuloissa

- >Varallisuudessa

-> Statuksessa

-> Terveydessä

Yksilöiden näkökulmasta tuloerot kuvaavat resurssien jakautumista ja käyttöä yhteisössä

Yhteiskunnan näkökulmasta tuloerot kuvaavat resursseja jakavien instituutioiden toimintaa

A book by two British epidemiologist Richard Wilkinson and Kate Pickett in 2009

Taloudellisen kasvun korostaminen tasa-arvon

kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan

ja onnettomampaan elämään (Wilkinson & Pickett

2009/2011)

Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai

Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä

yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta,

liikalihavuus ja päihdeongelmat

Tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa

hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet

Korruptio

Kulutuksen vääristymät

Rahamarkkinoiden volatiliteetti

Legitimiteetin rapautuminen

Rent seeking

Kestävä hyvinvointi liittyy yhdenvertaisia

mahdollisuuksia ja tasa-arvoa luoviin instituutioihin

Hyvän kehä: luottamus instituutioihin luo

instituutioita jotka synnyttävät luottamusta

Noidan kehä: epäluottamus instituutioihin rapauttaa

instituutioita jotka voisivat synnyttää luottamusta

Arthur Okun: Equality and Efficiency: The Big Tradeoff, 1975

IMF 2011: tasaiset tuloerot yhteydessä kestävämpään talouskasvuun

IMF 2014: tuloerojen tasaaminen edistää talouskasvua

Takaavat tuloerojen pysyvän vähintäänkin kohtuullisina (inclusive institutions)

Markkinoiden tuottamaan tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (koulutus, yrittäminen, vapaa kilpailu, ay-liike)

Lopulliseen tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (julkiset tulonsiirrot ja palvelut)

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 0,45 0,50 0,55 0,60 0,65

GDP/capita

Gini

Income inequality and income level among OECD coutries in 2010.

Tuloerojen kasvu alkoi 1990-luvun laman jälkeen

ja jatkui lähes katkeamatta vuoteen 2008 asti,

jolloin uusi lama supisti tuloeroja

Vuodesta 1995 Gini-kertoimen arvo nousi

prosenttiyksikön vuodessa, kasvu rikkaiden

maiden nopeimpia

Ylimmä tulokymmenyksen ja erityisesti

huipputuloisten, ylimmän prosentin, tulot kasvoivat

dramaattisesti

19

30

35

40

45

50

19

88

19

89

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

Elinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä 1988-2007

Women 5thquintile(highest)

Women 4thquintile

Women 3rdquintile

Women 2ndquintile

Women 1stquintile(lowest)

Men 5thquintile(highest)

Men 4thquintile

Men 3rdquintile

Men 2ndquintile

Men 1stquintile(lowest)

Ero 3.9 vuotta

Ero 7.4

vuotta

Ero 6.8

vuotta

Ero 12.5 vuotta

Lähde Tarkiainen L,

Martikainen P,

Laaksonen M,

Valkonen T. JECH

2010

Kaksi ulottuvuutta:

1) Miten tulojen jakautuminen kunnan sisällä

näkyy hyvinvoinnissa?

2) Miten suhteellisesti köyhien

(valtakunnallinen köyhyysraja) osuus näkyy

hyvinvoinnissa?

0

5

10

15

20

25

30

20 25 30 35 40 45

Köyh

ien o

su

us -

%

Kunnan Gini

Kunnan sisäiset tuloerot ja suhteellisesti köyhien

osuus 2011.

Violent crime

Property Crime

Birth rate Divorce Alcohol

Gini (income inequality with in the municipality)

+ - + +

Relative poverty (share f those below 60% median income in the country)

+ - + +

Controlled for changes in the level of education and unemployment

Gini (income inequality within the municipality) -0.35***

Relative poverty (share of those below 60% median income in the country)

-0.12**

Tuloerot kelpo mittari sosiaaliselle kestävyydelle (vrt. YK:n kehitystavoitteet)

Tuloeroja on mitattava ainakin kahdella ulottuvuudella: yhteisön (maan, maakunnan, kunnan) sisällä ja lähiyhteisöiden (naapurimaiden, muiden maakuntien ja kuntien) välillä