Eriarvoistuva Suomi: Kauniit ja rohkeat vs. köyhät ja

kipeätHeikki Hiilamo

7.toukokuuta 2014

Kestävä hyvinvointi ja tuloerotTasa-arvo ja hyvinvointi –teoriaYksilötasolla suuret tuloerot yhteydessä yksilöiden pahoinvointiin (Wilkinson & Pickett)

Kestävän hyvinvoinnin teoriaYhteisöiden (kansallisvaltioiden) tasolla suuret tuloerot yhteydessä yhteisöiden luhistumiseen (Acemoglu & Robinson)

Mistä tuloerot kertovat?

Yksilöiden väliset erot -> Tuloissa- >Varallisuudessa-> Statuksessa-> Terveydessä

Yksilöiden näkökulmasta tuloerot kuvaavat resurssien jakautumista ja käyttöä yhteisössä

Yhteiskunnan näkökulmasta tuloerot kuvaavat resursseja jakavien instituutioiden toimintaa

A book by two British epidemiologist Richard Wilkinson and Kate Pickett in 2009

Starting point: The Spirit Level

Tasa-arvo ja hyvinvointi teoriasta Taloudellisen kasvun korostaminen tasa-arvon

kustannuksella johtaa lyhyempään, sairaampaan ja onnettomampaan elämään (Wilkinson & Pickett 2009/2011)

Mitä suurempaa on eriarvoisuus maiden välillä (tai Yhdysvaltojen osavaltioiden sisällä), sitä yleisempiä ovat mm. teiniraskaudet, väkivalta, liikalihavuus ja päihdeongelmat

Tulotaso ei enää selitä kehittyneissä länsimaissa hyvinvointia, vaan se miten tulot ovat jakautuneet

Miksi tuloerot uhkaisivat yhteiskuntien kestävyyttä?

Korruptio

Kulutuksen vääristymät

Rahamarkkinoiden volatiliteetti

Legitimiteetin rapautuminen

”Rent seeking”

Kestävän hyvinvoinnin teoriastaKestävä hyvinvointi liittyy yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja tasa-arvoa luoviin instituutioihin

Hyvän kehä: luottamus instituutioihin luo instituutioita jotka synnyttävät luottamusta

Noidan kehä: epäluottamus instituutioihin rapauttaa instituutioita jotka voisivat synnyttää luottamusta

Vastaväite: tuloerot ja tehokkuusArthur Okun: Equality and Efficiency: The Big Tradeoff, 1975

IMF 2011: tasaiset tuloerot yhteydessä kestävämpään talouskasvuun

IMF 2014: tuloerojen tasaaminen edistää talouskasvua

Kestävät instituutiot

Takaavat tuloerojen pysyvän vähintäänkin kohtuullisina (inclusive institutions)

Markkinoiden tuottamaan tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (koulutus, yrittäminen, vapaa kilpailu, ay-liike)

Lopulliseen tulonjakoon vaikuttavat instituutiot (julkiset tulonsiirrot ja palvelut)

0.20 0.25 0.30 0.35 0.40 0.45 0.50 0.55 0.60 0.650

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

Income inequality and income level among OECD coutries in 2010.

Gini

GDP/capita

Tulonjaon eriarvoisuus Suomessa Tuloerojen kasvu alkoi 1990-luvun laman

jälkeen ja jatkui lähes katkeamatta vuoteen 2008 asti, jolloin uusi lama supisti tuloeroja

Vuodesta 1995 Gini-kertoimen arvo nousi prosenttiyksikön vuodessa, kasvu rikkaiden maiden nopeimpia

Ylimmä tulokymmenyksen ja erityisesti huipputuloisten, ylimmän prosentin, tulot kasvoivat dramaattisesti

191988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

30

35

40

45

50

Elinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä 1988-2007 Women

5th quin-tile (highest)

Women 4th quin-tile

Women 3rd quin-tile

Women 2nd quin-tile

Women 1st quin-tile (lowest)

Men 5th quintile (highest)

Men 4th quintile

Men 3rd quintile

Men 2nd quintile

Men 1st quintile (lowest)

Ero 3.9 vuotta

Ero 7.4 vuotta

Ero 6.8 vuotta

Ero 12.5 vuotta

Lähde Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH 2010

Tuloerojen vaikutukset Suomen kunnissa

Kaksi ulottuvuutta:

1) Miten tulojen jakautuminen kunnan sisällä näkyy hyvinvoinnissa?

2) Miten suhteellisesti köyhien (valtakunnallinen köyhyysraja) osuus näkyy hyvinvoinnissa?

20 25 30 35 40 450

5

10

15

20

25

30

Kunnan sisäiset tuloerot ja suhteellisesti köyhien osuus 2011.

Kunnan Gini

Köyhie

n o

suus -

%

Municipality fixed effects 1996-2011: Finland

Violent

crime

Property Crime

Birth rate Divorce Alcohol

Gini (income inequality with in the municipality)

+ - + +

Relative poverty (share f those below 60% median income in the country)

+ - + +

Controlled for changes in the level of education and unemployment

Voting turn out in Finnish national elections 1995, 1999, 2003, 2007, 2011: municipality fixed effects

Gini (income inequality within the municipality) -0.35***

Relative poverty (share of those below 60% median income in the country)

-0.12**

Tuloeroja on mitattava ainakin kahdella ulottuvuudella: yhteisön (maan, maakunnan, kunnan) sisällä ja lähiyhteisöiden (naapurimaiden, muiden maakuntien ja kuntien) välillä

Suomessa olennaisinta olisi pientää tuloeroja nostamalla alhaimpia tuloja työllisyysasteen kautta

Johtopäätökset