Embed Size (px)
DESCRIPTION
Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla
Citation preview
SAK:n työolobArometri 2012
Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys
sak:laisilla työpaikoilla
1
SAK:n työolobArometri 2012
Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys
sak:laisilla työpaikoilla
2
ISBN 978-951-714-281-6Painokarelia Oy 2012Kannen kuva: Lasse Eklöf/Gorilla
3
SAK:n työolobArometri 2012
1. Työolosuhteita pidetään melko hyvänä – kiire kuitenkin yleistä 5Suurin osa SAK:laisista pitää työtään mielenkiintoisena, voi hyödyntää osaamistaan työssään ja kokee että heidän työtään arvostetaan. Myös työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu melko hyvin. Toisaalta yli puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä kokee, että heillä on työssä jatkuva kiire.
2. Työn mielekkyydessä muutosta huonompaan suuntaan 8Joka kolmannen SAK:laisen mielestä työn mielekkyys on muuttunut huonompaan suuntaan. Muutoksen kokevat kielteisenä erityisesti ne työntekijät, joilla ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä järjestelyihin.
3. Työnantaja luottaa työntekijöihinsä 11SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet työntekijöistä katsoo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin.
4. Tehokkuus ennen kaikkea 13 Joka toisen SAK:laisen mielestä työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Erityisesti näin ajatellaan kuljetusalalla ja teollisuuden työpaikoilla.
5. Yleisin arvosana työnantajalle: kohtalainen 14Vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan.
6. Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet 15SAK:laisten liittojen jäsenten mahdollisuudet vaikuttaa työjärjestelyihin ovat heikentyneet kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työntekemisen tahdin ja työtehtävien sisällön osalta. Työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien väheneminen on hälyttävää.
7. Työpaikkojen ristiriidat ovat pääasiassa esimiesten ja alaisten välisiä 18SAK:laiset työntekijät ovat havainneet työpaikoillaan enemmän ristiriitoja kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Ristiriidat ovat pääasiassa esimiesten ja alaisten välisiä. Eniten ongelmia ovat havainneet ne, joilla on vähiten vaikutusmahdollisuuksia työhönsä.
4
VAiKutuSmAhdolliSuudet jA työn mieleKKyyS SAK:lAiSillA työpAiKoillA
Ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen työelämässä vaikuttaa vahvasti se, että työntekijä pitää työtään hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, hän voi hyödyntää oppimiaan taitoja, pystyy vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin sekä ko-kee, että häneen luotetaan.
Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vai-kutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää.
Työhyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuot-tavuuteen ja tuloksellisuuteen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan.
SAK:n tavoitteena on inhimillinen työelämä. Sen yhtenä kulmakivenä on mahdol-lisuus tehdä työtä, josta voi olla ylpeä, jossa voi kehittyä ja johon voi vaikuttaa.
Jotta saamme työurat pitenemään ja Suomi pärjää kansainvälisessä taloudel-lisessa kilpailussa, on maamme työkulttuurin tasoa nostettava. Se edellyttää työelämän aktiivista kehittämistä, jossa yhdistyvät työelämän laadun ja tuotta-vuuden parantaminen.
5
1. työoloSuhteitA pidetään melKo hyVinä – Kiire KuitenKin yleiStä
SAK:laisten enemmistön arviot omasta työstään ovat varsin myönteisiä. Valta-osalla työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu vähintään melko hyvin ja he voivat hyödyntää työssään omaa osaamistaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jä-senistä pitää myös työtään mielenkiintoisena.
Toisaalta kuitenkin yli puolet (56 %) kokee, että työssä on jatkuvasti kiire. Vain reilu kymmenesosa on sitä mieltä, ettei jatkuvaa kiirettä ole lainkaan heidän työssään.
Kaksi kolmesta SAK:laisten liittojen jäsenestä kokee, että heidän työtään arvoste-taan. Arvostuksen tunne on kuitenkin vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Lähes kolmannes jopa kokee, että heidän työtään ei arvosteta lainkaan.
44
45
47
56
38
37
51
57
38
34
36
32
35
28
40
32
26
21
24
22
17
19
14
12
19
23
16
14
29
29
3
3
4
4
3
6
6
6
9
13
2008
2012
2008
2012
2008
2012
2008
2012
2008
2012 Jatkuvakiire
Työn jayksityiselämänyhdistäminen
onnistuu
Työ on mielen-
kiintoinen
Voi hyödyntää osaamista
Työtäarvostetaan
Työn laatua kuvaavien asioiden toteutuminen (%)
Julkisella sektorilla ja yksityisellä palvelualalla työskentelevät ovat jonkin ver-ran muita useammin sitä mieltä, että työ on mielenkiintoista, siinä voi hyödyntää osaamistaan ja sitä arvostetaan. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu kuljetusalalla muita päätoimialoja huonommin, mikä on työn luonteen huomioon ottaen odotettua. Kiireen kokemisessa alojen välillä ei juuri ole eroja.
Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan
6
Mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielek-käämpänä hän työtään pitää ja sitä harvemmin työtä leimaa jatkuva kiire. Jat-kuvan kiireen osalta ero on kuitenkin pienempi kuin muiden väittämien osalta, eli kiire koskettaa myös niitä, joilla on suuret vaikutusmahdollisuudet työhönsä.
Hyvin Melko hyvinYksityinen palveluala 52
55
42
37
60
61
51
52
41
39
36
35
58
57
41
60
35
28
37
36
30
30
31
35
27
26
31
29
30
36
27
31
23
22
21
20
23
26
21
20
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Työ on mielenkiintoinen Yksityinen palveluala
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Voi hyödyntää osaamista Yksityinen palveluala
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Työtä arvostetaan Yksityinen palveluala
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu Yksityinen palveluala
Julkinen ala
Kuljetusala
Teollisuus
Jatkuva kiire
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Työelämän laatua kuvaavat asiat Toteutuu hyvin/melko hyvin (%)
7
Työelämän laatua kuvaavien asioiden toteutuminen vaikutusmahdollisuuksien mukaan (%)
68
67
40
61
53
55
77
66
83
76
53
85
85
95
89
50
93
96
99
97
Jatkuva kiire
Työn ja yksityiselämänyhdistäminen onnistuu
Työtä arvostetaan
Voi hyödyntää osaamista
Työ on mielenkiintoinen
Paljon vaik.mahd
Melko paljon vaik.mahd.
Jonkin verran vaik.mahd.
Ei lainkaan vaik.mahd.
Paljon vaikutusmahdollisuuksia
Melko paljon vaikutusmahdollisuuksia
Jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia
Ei lainkaan vaikutusmahdollisuuksia
8
1 TEM, Työolobarometri 2011
2. työn mieleKKyydeSSä muutoStA huonompAAn SuuntAAn
Noin puolet vastaajista kokee työn mielekkyyden pysyneen ennallaan, kolman-nes katsoo sen muuttuneen huonompaan suuntaan ja viidennes parempaan suuntaan. SAK:laisten liittojen jäsenten näkemykset vastaavat palkansaajien yleistä käsitystä työn mielekkyyden muuttumisesta kielteiseen suuntaan1.
Miesten käsitys työn mielekkyyden muuttumisesta on selvästi negatiivisempi kuin naisilla. Eniten työn ovat kokeneet muuttuneen huonompaan suuntaan kul-jetusalalla työskentelevät sekä yötyöntekijät. Työn mielekkyyden muutos koe-taan selvästi useammin negatiivisena suurilla työpaikoilla.
Työn mielekkyyden muuttuminen (%)
18
19
17
17
12
18
20
15
13
18
16
20
18
51
53
49
50
47
49
56
53
49
61
54
49
44
30
27
33
31
41
32
22
31
37
20
30
30
37
Kaikki
Nainen
Mies
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
Vuorotyöntekijä
Yötyöntekijä
30v tai alle
31-40v
41-50v
Yli 50v
0 20 40 60 80 100
Parempaan Ei muutosta Huonompaan
9
Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat erittäin selvässä yhtey-dessä siihen, miten työn mielekkyys ja sen muutos koetaan. Mitä paremmat vai-kutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä useammin hän kokee työn mielekkyyden muuttuneen positiiviseen suuntaan.
Palkansaajista, joilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet työssään, kolmasosa koki työn mielekkyyden kasvaneen ja joka kymmenes sen vähentyneen. Positiivisia kokemuksia oli melkein neljä kertaa enemmän kuin negatiivisia.
Kokemukset niillä työntekijöillä, joilla ei ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työssään, olivat päinvastaiset. Heistä puolet (48 %) koki työn mielekkyyden vä-hentyneen ja ainoastaan seitsemän prosenttia koki sen lisääntyneen.
Työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä kuvaa hyvin se, suosittelisiko työntekijä nykyistä työpaikkaansa tuttavalleen. Valtaosa eli noin 73 prosenttia SAK:laisista suosittelisi, vajaa neljännes (23 %) ei suosittelisi ja loput eivät osaa sanoa. Erot eri alojen ja sukupuolen välillä ovat hyvin pienet.
Sen sijaan voimakkaimmin tähänkin asiaan vaikuttaa se, minkälaiset vaikutusmah-dollisuudet työntekijä kokee työhönsä olevan. Mitä paremmat vaikutusmahdol-lisuudet vastaajalla on omaan työhönsä, sitä useammin hän suosittelisi työpaik-kaansa tuttavalleen.
9 22
32 48
57
53
52
44
34 24
15 7
Paljon vaik.mahd. Melko paljon vaik.mahd.
Jonkin verran vaik.mahd.
Ei lainkaan vaik.mahd.
Työn mielekkyyden muuttuminen vaikutusmahdollisuuksien mukaan (%)
Parempaan Ei muutosta Huonompaan
10
73 75
72
71 74
77 74
47 74
82 87
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kaikki
Nainen Mies
Teollisuus Kuljetusala
Julkinen ala Yksityinen palveluala
Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon
Paljon Vaikutusmahdollisuudet:
Suosittelisiko työpaikkaansa tuttavalleen? (%)
11
Työnantajan suhtautuminen (%)
3. työnAntAjA luottAA työnteKijöihinSä
SAK:laiset kokevat, että heidän työnantajansa luottaa heihin. Noin puolet kat-soo tämän väittämän kuvaavan heidän työnantajaansa hyvin ja kolmannes melko hyvin. Vain kolme prosenttia on sitä mieltä, ettei väittämä kuvaa heidän työnan-tajaansa lainkaan. Suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä ajattelee, että työnan-taja arvostaa heitä, ja tämänkin väittämän kohdalla ovat harvassa (7 %) ne, joiden mielestä se ei sovi työnantajaan lainkaan.
Muiden työnantajan suhtautumista koskevien väittämien kohdalla mielipiteet ja-kaantuvat. SAK:laisten mielestä työnantajia luonnehtivat huonoimmin väittämät ”kannustaa kokeilemaan uusia asioita” ja ”huolehtii työn oikeasta mitoituksesta”. Näissä noin viidennes katsoo, etteivät ne kuvaa työnantajaa lainkaan – toisaalta vajaa puolet oli sitä mieltä, että ne kuvaavat työnantajaa vähintään melko hyvin.
Kuljetusalalla SAK:laiset kokevat muita aloja useammin, että työnantaja mitoit-taa työn oikein. Naisten ja miesten arviot tästä asiasta ovat samanlaiset, ja vain kaikkein pienimmissä yrityksissä työskentelevien arviot ovat muita useammin myönteisiä.
20
20
30
50
27
32
37
33
31
32
27
14
22
16
7
3
Kannustaa kokeilemaan uusia asioita
Huolehtii kehi�ymismahdollisuuksista
Arvostaa työntekijöitä
Luo�aa työntekijöihin
0 20 40 60 80 100
Hyvin
Melko hyvin
Jonkin verran
Ei lainkaan
12
Työnantaja huolehtii työmäärän oikeasta mitoittamisesta vähintään melko hyvin (%)
28
44
52
68
42
51
47
45
45
45
45
Ei lainkaan
Jonkin verran
Melko paljon
Paljon
Vaikutusmahdollisuudet
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityiset palvelualat
Nainen
Mies
Kaikki
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Iän vaikutus on selvä: mitä vanhempi työntekijä on kyseessä, sitä harvemmin hän katsoo työnantajan onnistuvan hyvin työnsä oikeassa mitoittamisessa. Taustalla voi toki olla se, että iän myötä työn mitoitus on työntekijälle tärkeämpi ja mahdol-lisesti työnantajalle haasteellisempi seikka.
13
27
25
29
31
35
17
28
24
26
22
23
22
27
23
30
30
30
28
30
35
28
17
16
17
16
11
18
18
Kaikki
Nainen
Mies
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityinen palveluala
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
”Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle” Miten hyvin väite kuvaa työnantajaa? (%)
Yli puolet SAK:laisista kokee, että- työnantaja ei mitoita työmäärää oikein- työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle- työssä on aina kiire.
Useat työelämän laatua mittaavat asiat ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkit-tävimmät ongelmat näyttäisivät liittyvän ilmiöön, jota voi kuvata ”hiostamiseksi”. Puolet vastanneista kokee työssään kiirettä ja työmäärän mitoittamiseen liittyviä ongelmia. He kokevat työnantajan asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle.
Hyvin
Melko hyvin
Jonkin verran
Ei lainkaan
4. tehoKKuuS ennen KAiKKeA
Myönteisten väittämien ohella SAK:laisten mielestä varsin hyvin omaa työnantajaa kuvaa myös kielteisempi väittämä tehokkuuden asettamisesta kaiken muun edelle. Useamman kuin joka toisen (51 %) mielestä se kuvaa työnantajaa vähintään melko hyvin. Kuljetusalalla ja teollisuudessa tehokkuuden vaatimus koetaan vahvimmin.
Julkisella sektorilla SAK:laiset eivät sen sijaan koe aivan yhtä usein kuin muilla aloilla, että tehokkuus asetettaisiin kaiken muun edelle – heistäkin 44 prosenttia kuitenkin uskoo, että tehokkuus menee kaiken muun edelle.
14
2 Arvosana on muodostettu työnantajan suhtautumista kuvaavista väittämistä neliportaisella asteikolla. ”Huono” tarkoittaa sitä, että työntekijä on antanut kaikissa väittämissä huonoimman mahdollisen arvion ja ”hyvä” on taas kaikkein myönteisin mahdollinen arvio. En osaa sanoa -vastaukset on poistettu. Väittämät olivat: Työnantajanne arvostaa työntekijöitä, työnantajanne luottaa teihin, työnantajanne huolehtii kehit-tymismahdollisuuksistanne, työnantajanne kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita, työnantajanne huo-lehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta ja työnantajanne asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle.
5. yleiSin ArVoSAnA työnAntAjAlle: KohtAlAinen
Kaiken kaikkiaan vajaa viidennes SAK:laisista antaa työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä myönteisen, noin puolet kohtalaisen, vajaa kolmannes välttävän ja nelisen prosenttia heikon arvosanan.2
Naisten arvio työnantajan suhtautumisesta on myönteisempi kuin miesten – tämä saattaa osittain johtua myös alasta, jolla töitä tehdään, sillä arviot ovat kaiken kaikkiaan myönteisempiä julkisella alalla kuin teollisuudessa. Pienemmillä työpaikoilla työnantajan suhtautuminen koetaan jonkin verran myönteisemmäksi kuin suurilla.
0 10 20
17
48
31
4
30 40 50
Arvosana työnantajan suhtautumisesta työntekijöihinsä (%)
Hyvä Melko hyvä Melko huono Huono
Suuremmat vaikutusmahdollisuudet omassa työssä ovat voimakkaassa yhteydes-sä siihen, millaiseksi työnantajan suhtautumista kuvataan. Mitä suuremmat vai-kutusmahdollisuudet työntekijällä on omaan työhönsä, sitä myönteisemmin hän kuvaa työnantajan suhtautumista.
15
14
10
29
27
21
19
26
25
14
13
11
11
34
24
33
28
31
23
32
30
25
18
17
11
36
44
24
29
33
39
32
33
31
38
23
26
16
22
14
15
14
19
9
12
29
29
48
49
2008
2012
Mitä työtehtäviin kuuluu
2008
2012
Missä järjestyksessä tekee työtä
2008
2012
Työtahtiin
2008
2012
Työmenetelmiin
2008
2012
Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken
2008
2012
Kenen kanssa työskentelee
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Miten paljon voi vaikuttaa työssään? (%)
6. työnteKijöiden VAiKutuS- mAhdolliSuudet heiKentyneet
SAK:laisten liittojen jäsen mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä ovat heiken-tyneet viimeisten vuosien aikana kaikilla osa-alueilla. Eniten ne ovat vähentyneet työtehtävien sisällön ja työtahdin suhteen – muutos näiden kohdalla on todella huomattava.
Tässäkin kyselyssä nousee selkeästi esille se, mitä enemmän työntekijällä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä, sitä mielekkäämpänä hän työtään pitää. Työ-hyvinvointi ja työtyytyväisyys ovat puolestaan suorassa suhteessa työn tuotta-vuuteen ja tuloksellisuuteen sekä työssä jaksamiseen ja työurien pidentymiseen. Siksi onkin hälyttävää, että SAK:laisten liittojen jäsenet kokevat vaikutusmahdolli-suuksiensa heikentyneen ja työn mielekkyyden menevän huonompaan suuntaan.
SAK:laisilla on eniten vaikutusmahdollisuuksia työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekevät. Vähiten he voivat vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelevät – noin puolet ei voi vaikuttaa tähän asiaan lainkaan. Muissa ky-sytyissä asioissa valtaosalla on vähintään jonkin verran vaikutusmahdollisuuksia.
Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan
16
3 TEM, Työolobarometri 2011 4 Työntekijöiden kokemuksista on muodostettu summamuuttuja, joka kuvaa työntekijöiden keskimääräisiä vaikutusmahdollisuuksia. Siihen on koottu vaikutusmahdollisuuksia kuvaavien yksittäisten kysymysten tulok-set neliportaisella asteikolla. Kysymykset olivat: kuinka paljon voitte vaikuttaa siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu, missä järjestyksessä työnne teette, työtahtiinne, työmenetelmiinne, siihen, miten työt jaetaan työn-tekijöiden kesken sekä siihen, kenen kanssa työskentelette.
10
6
5
1
5
3
5
8
5
6
6
34
31
30
21
28
22
33
32
28
31
30
45
48
50
55
51
42
51
46
52
47
49
11
15
16
23
15
33
11
14
15
16
15
1-9
10-49
50-249
yli 250
Työpaikan koko
Teollisuus
Kuljetusala
Julkinen ala
Yksityiset palvelualat
Nainen
Mies
Kaikki
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kuinka paljon on vaikutusmahdollisuuksia kokonaisuudessaan? (%) 4
Myös valtakunnallisessa työolobarometrissa on havaittavissa koettujen vaiku-tusmahdollisuuksien selvää heikkenemistä, mutta muutos on SAK:n jäsenistön keskuudessa rajumpi. Vielä vuonna 2008 SAK:n jäsenillä oli paremmat vaikutus-mahdollisuudet kuin palkansaajilla keskimäärin. Nykyisessä barometrissa ne ovat heikentyneet vastaamaan yleistä kaikkien palkansaajien tilannetta. Valtakunnal-lisessa työolobarometrissa heikkeneminen havaittiin selvimmin vuosien 2010 ja 2011 välillä. 3
Vaikutusmahdollisuuksissa on joitakin selviä eroja ryhmien välillä. Selvimmin erottuu kuljetusala, jonka työntekijöistä kolmasosalla on hyvin heikot vaikutus-mahdollisuudet omaan työhönsä ja vain vajaalla neljänneksellä ne ovat kohta-laisen hyvät. Ero muihin toimialoihin ja taustaryhmiin on huomattavan suuri ja selvä. Parhaat vaikutusmahdollisuudet on yksityisten palvelualojen työntekijöillä, mutta ero julkiseen alaan ja teollisuuteen on varsin pieni.
Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan
17
Miehillä on hieman naisia useammin hyvät vaikutusmahdollisuudet. Ikäluokista parhaat vaikutusmahdollisuudet on 41–50-vuotiailla. Työpaikan koko on suorassa yhteydessä vaikutusmahdollisuuksiin: mitä suurempi työpaikka, sitä heikommat vaikutusmahdollisuudet.
Selvä yhteys vaikutusmahdollisuuksiin on myös työaikamuodolla. Osa-aikaisessa työsuhteessa olevista reilu viidennes (23 %) kokee, ettei voi vaikuttaa työn järjes-telyihin ollenkaan.
Koetut vaikutusmahdollisuudet koko- ja osa-aikaisessa työssä (%)
6
6
31
24
50
47
14
23
Kokoaikatyössä
Osa-aikatyössä
6
6
31
24
50
47
14
23
Kokoaikatyössä
Osa-aikatyössä
Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan
18
7. riStiriitojA yleiSimmin eSimieSten jA AlAiSten Välillä
Valtaosalla työpaikoista esiintyy ainakin jonkin verran ristiriitoja. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes SAK:lainen kertoo, ettei ole havainnut työpaikal-laan lainkaan sen paremmin esimiesten ja alaisten kuin työntekijöiden tai henki-löstöryhmienkään välisiä ristiriitoja.
2
3
7
6
8
15
45
58
55
42
31
21
5
1
1
Henkilöstöryhmien väliset
Työntekijöiden väliset
Esimies-alainen-ristiriidat
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Miten paljon havainnut ristiriitoja työpaikalla? (%)
Paljon Melko paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei lainkaan
Vastauksista päätellen ristiriidat ovat enimmäkseen pieniä ja/tai satunnaisia, sillä suurin osa on havainnut niitä ”jonkin verran”. Eniten vakavampia/toistuvampia ristiriitoja on havaittu esimiesten ja alaisten välillä – seitsemän prosenttia kertoo havainneensa niitä paljon ja 15 prosenttia melko paljon. Työntekijöiden välisiä ristiriitoja paljon tai melko paljon havainneiden osuudet ovat puolta pienemmät.
Tavallisimmin SAK:laiset ovat havainneet ristiriitoja esimiesten ja alaisten välil-lä. Vain viidennes ei ole havainnut niitä lainkaan. Yli kaksi kolmasosaa on myös havainnut ristiriitoja työntekijöiden välillä ainakin joskus. Eri henkilöstöryhmien väliset ristiriidat ovat ainakin näennäisesti harvinaisimpia, mutta tämä saattaa johtua myös siitä, ettei esimerkiksi pienillä työpaikoilla ole selkeästi erilaisia hen-kilöstöryhmiä.
Vanhemmat vastaajat ovat havainneet työpaikallaan ristiriitoja harvemmin kuin nuoremmat. Toimialojen väliset erot ovat varsin pieniä. Sen sijaan työpaikan koko on selvästi yhteydessä ristiriitoihin: mitä suurempi työpaikka, sitä enemmän ris-tiriitoja. Suurimmilla työpaikoilla jo lähes kolmannes vastaajista ilmoittaa havain-neensa vähintään melko paljon esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja.
19
Ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä vähintään melko paljon (%)
39 21
19 9
17 21
26 31
23 22
23
Ei lainkaan Jonkin verran Melko paljon
Paljon Vaikutusmahdollisuudet
1-9 10-49
50-249 yli 250
Työpaikan koko
Nainen Mies
Kaikki
0 5 10 15 20 25 30 35 40 20
Työpaikalla esiintyvillä ristiriidoilla on varsin selvä yhteys työtyytyväisyyteen, kun sitä mitataan sillä, suosittelisiko vastaaja työpaikkaansa tuttavalleen. Mitä enemmän vastaaja on havainnut työpaikalla ristiriitoja, sitä epätodennäköisem-pää on, että hän suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen.
Myös vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä erityisesti esi-miesten ja alaisten välisten ristiriitojen havaitsemiseen – kun omat vaikutusmah-dollisuudet ovat vähäiset, on näitä ristiriitoja havaittu usein. Työntekijöiden ja henkilöstöryhmien välisten ristiriitojen ja vaikutusmahdollisuuksien välinen yhte-ys on selvästi heikompi.
39 54
73 79
57 59
73 80
33 60
76 88
Paljon Melko paljon
Jonkin verran Ei lainkaan
Henkilöstöryhmien väliset
Paljon Melko paljon
Jonkin verran Ei lainkaan
Työntekijöiden väliset
Paljon Melko paljon
Jonkin verran Ei lainkaan
Esimies-alainen-ristiriidat
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen/havainnut ristiriitoja (%)
20
Erityisen merkittävä tämä yhteys on esimiehen ja alaisen välisten ristiriitojen kohdalla. Niistä, jotka ovat havainneet ”paljon” tällaisia ristiriitoja vain kolmannes suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen; kun tällaisia ristiriitoja ei ole lainkaan, yh-deksän kymmenestä suosittelisi työpaikkaa.
SAK:laisten liittojen jäsenet ovat havainneet työpaikoilla selvästi enemmän ristiriitoja kuin suomalaiset palkansaajat yleensä. Erityisesti ero näkyy niiden osuudessa, jotka kertovat ristiriitoja olleen vähintään melko paljon – tällä tavoin vastanneiden osuus on SAK:n työolobarometrissa moninkertainen valtakunnalli-seen työolobarometriin verrattuna.5
5 TEM, Työolobarometri 2011
Kaikista palkansaajista seitsemän prosenttia on havainnut esimies-alainen -risti-riitoja esiintyvän vähintään melko paljon, kun SAK:laisissa vastaava osuus on 22 prosenttia, eli ero on noin kolminkertainen.
Ristiriidat työpaikalla (%)
2
1
3
3
7
2
6
2
8
4
15
41
45
53
58
56
55
TEM 2011
SAK 2012
Henkilöstöryhmien välinen
TEM 2011
SAK 2012
Työntekijöiden välinen
TEM 2011
SAK 2012
Esimies-alainen
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Paljon Melko paljon Jonkin verran
SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 3
Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla
SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa 2012.
Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1 207. Otos poimittiin satun naisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin suku-puolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta.
Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
