SAK:n luottamusmieskysely 2007

SAK:n luottamusmieskysely 2007

1·2007

Toukokuu 2007 Lisätiedot:Erkki [email protected]. +358 20 774 0164SAK, PL 157, 00531 Helsinki

Tilaukset:SAKpuh. +358 20 774 00

SAK · Tutkimustieto 1/2007 11

SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2007

SISÄLLYS

Tiivistelmä........................................................................................ 3

Kehitys viimeisen vuoden aikana .................................................. 5Arvosana liitolle.............................................................................. 5

Epätyypilliset työsuhteet ................................................................ 6

Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä............................................ 7

Henkilöstön uudelleenjärjestelyt..................................................... 8

Työvoimavaje................................................................................. 9

Paikallisen sopimisen kattavuus .................................................. 10

Soveltamisongelmat..................................................................... 11

Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista .......................... 12

Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat........................... 13

Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus...................................... 14

Muut ajankohtaiset asiat............................................................... 15Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan ............................. 15

Työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat....................................... 16

Liite: Kyselylomake……………………………………………………..18

2 SAK · Tutkimustieto 1/2007


TIIVISTELMÄ

SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatullakyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin jahenkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, maaliskuussa2007 tehtyyn kyselyyn vastasi 389 luottamusmiestä, jotka edustavat työpai-koillaan noin 100 000 palkansaajaa.1

Tulosten mukaan viimeinen vuosi on tuonut mukanaan ainakin seuraaviamuutoksia:• johdon ja henkilöstön yhteistyösuhteita kuvaava saldoluku on pakkasella,• puute laaja-alaisista yleisosaajista on kasvanut ja• paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet.

Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luottamusmiehet antavat tyy-dyttävän 7,1. Ongelmana paikallisessa sopimisessa näyttäisi kuitenkin ole-van palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat hei-kentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Siten luonnollinentie paikallisen sopimisen kehittämiseen on soveltamisongelmien vähentä-minen palkasta paikallisesti sovittaessa.

Lakisääteiset työsuojelu- ja työterveyssuunnitelmat ovat yleisiä, muttamuut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma on tehty joka toisella lain piiriinkuuluvalla, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvosuunnitelmien määrä eisiten ole viimeisen vuoden aikana lainkaan lisääntynyt. Tulos on yllättävä,sillä syksyllä 2005 suunnitelmien määrä lisääntyi huomattavasti – kiitos ke-sällä 2005 tasa-arvolakiin sisällytetyn kirjauksen suunnitelman tekemisenvelvoittavuudesta.

Lain mukaan tasa-arvosuunnitelmaan tulee myös sisällyttää palkkakartoituseri tehtäväluokituksissa ja -ryhmissä työskentelevien naisten ja miestenpalkoista. Tulosten mukaan tällainen palkkakartoitus on kuitenkin tehty vainjoka kolmannella lain piiriin kuuluvalla työpaikalla. Hyvää tietoa palkka-tasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneistaluottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 13 prosentissa palkkakartoi-tuksista.

Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat olleet varsin mittavia: 80prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoi-maa, ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtä-

1 Vastausprosentiksi tuli noin 42, mikä on noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuodenkyselyssä. Syy normaalia suurempaan katoon saattaa liittyä luottamusmiesvaalien ajoittumiseen kyse-lyjaksolle. Teollisuudessa vastausprosentti oli 44, yksityisillä palveluakoilla 39 ja julkisella sektorilla 42.


viin. Mutta uuden työvoiman palkkaamisesta huolimatta irtisanomisia ja lo-mautuksia on edelleen toimeenpantu joka kolmannella työpaikalla. Työvoi-man vaihtuvuus on näin ollen säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista onviimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa.

Luottamusmiesten mielestä seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmätasiat ovat palkankorotukset ja työsuhdeturva. Nämä asiat kattoivat yli puo-let vastauksista. Paljon julkisuudessa esillä olleet alakohtaiset ongelmatnousivat esiin joka viidennessä vastauksessa.


KEHITYS VIIMEISEN VUODEN AIKANA

Arvosana liitolleYksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvontaponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liittoon onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassaovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvintuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaasiten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia.

Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työ-aika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,6 työaika-asioiden ja 7,0 palkka-asioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempikuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähti-en, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin.

Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja:18 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 35 pro-senttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaanvälttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annet-tujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisisiis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito.


Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta% luottamusmiehistä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

4 5 6 7 8 9 10

Työaika-asiat

Palkka-asiat

Arvosana

18 % työaika-arvosanoista ja 35 % palkka-arvosanoista

korkeintaan välttävä 6


Epätyypilliset työsuhteetToinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on epätyypillisten –muiden kuin vakinaista kokopäivätyötä tekevien - työsuhteiden osuus hen-kilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaanhan olettaa, että jos lähes kokohenkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan jär-jestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilös-töstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, mää-räaikaista osa-aikatyötä.

Epätyypillisiä työsuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityö-voimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös vii-me vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Mini-lamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kak-sijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä pal-velualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisivakaantuneen.

Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanuthieman palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa.


Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Teollisuus

Julkinen

KAIKKI

Yksityiset palvelut


Yhteistyö johdon ja henkilöstön välilläYhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenenvuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden vä-lillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maakävi syvässä lamassa. Vuosina 1995-98 yhteistyö kuitenkin elpyi, heikenty-äkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin.

Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatku-vat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko pa-rantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä jär-jestelyissä annetaan. Aivan viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdolli-suudet ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet.

Vuonna 2006 työpaikkoja, joilla yhteistyö on huonontunut, on ollut selvästienemmän (22 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(15 %).Julkisella sektorilla yhteistyötä koskeva saldoluku on huonontunut selvästi(-18 %) ja teollisuudessa jonkin verran (-7 %). Yksityisillä palvelualoilla ti-lanne on pysynyt ennallaan.

Henkilöstöryhmien välillä yhteistyö, jota kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, onparantunut 15 prosentilla ja heikentynyt 10 prosentilla työpaikoista, joilla onollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpai-koista on tällaisia työpaikkoja.


Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä% työpaikoista

0

5

10

15

20

25

30

35

40

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Yhteistyö huonontunut

Yhteistyö parantunut


Henkilöstön uudelleenjärjestelytViime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypil-listä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyy-pillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös kou-lutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt.

Jaksolla 1995-2001 vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomi-set koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäi-sesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongel-ma korostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmastyöpaikka on irtisanonut tai lomauttanut.

Varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on viimeisen vuodenpysynyt korkeana: 20 prosenttia työpaikoista on palkannut uutta työvoi-maa, vaikka vanhaa on saman tarkastelujakson aikana lomautettu tai irti-sanottu. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sekto-rilla (16 %).


Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista(Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

Kierrätetty

Otettu uusia

Lomautettu tai irtisanottu

Koulutettu


TyövoimavajeLuottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuo-desta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilas-tokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa läh-tökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmies-ten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa eiolisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoima-vajeesta.

Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisellatyöpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajantyöttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje.Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyt-täneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa eipalkata, ellei ole aivan pakko.

Luottamusmiesten mielestä lisätyövoimavaje on yleinen ja suurelta osinammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimei-sen vuoden aikana esiintynyt vajetta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla sup-pean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä.Nopeimmin on kuitenkin kasvanut vajaus laaja-alaisista yleisosaajista.


Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista

0

10

20

30

40

50

60

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Suppean alan erityisasiantuntijoistaLaaja-alaisista yleisosaajistaAputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta)Kausi- ja sijaistyön tekijöistä


Paikallisen sopimisen kattavuusUusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, jostalähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvuntaustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin mo-net liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikallisellesopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopi-misen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa.

Jaksolla 1996-2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, muttaviime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen.2 Lisäksi laaja-alainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liitty-vistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä olehyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallisen sopimisenlaajenemisen myötä myös sopimusten soveltamisongelmat ovat lisäänty-neet.

Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on vähenty-nyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi viimeisen vuoden aikana kääntyneenuuteen kasvuun. Aineistosta ei kuitenkaan ilmene, mistä kasvu johtuu. Toi-saalta myös soveltamisongelmat näyttäisivät kuitenkin jonkin verran li-sääntyneen.


Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset % työpaikoista

0

5

10

15

20

25

30

35

40

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06

sovittu työajoista

syntynyt soveltamisongelmia

sovittu palkoista

2 Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantami-nen tai toisin sopiminen.


SoveltamisongelmatViimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovatjakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamison-gelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentillatyöpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luotta-musmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista.

Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin.Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työvuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myöstyöajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta.

Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaantekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta sovel-tamisesta, samanmielisten suosimisesta ja henkilökohtaisten korotusten ja-kautumisesta.

Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyt-täviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimukseen – koski se sit-ten työaikaa tai palkkaa – liittyy töiden organisointia, josta työnantaja työn-johto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuut-taen.


Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista

• Aika ei riitä.• Suulliset sopimukset eivät päde.• Tulkintaongelmia, luovuttiin

sopimuksesta.• Työnantaja rikkoo jatkuvasti

sopimusta• Ylityötunteja ei saa tulla, tuntien

vähennetään.• Vuorotyön

vuorojenvaihto/viikonloppuylityöarkipyhät.

• Vapaapäivien saanti ja anto.

• Provisiopalkkaisten koulutus-korvaukset.

• Erilaiset lisät, kenelle maksetaan.• Henkilöstöryhmien välisiä

ongelmia.• Palkat maksetaan ulkonäön

perusteella• Takuupalkan suuruudesta.• Tulospalkkauksen soveltamis-

ongelmia henkilökohtaisen palkan osalta.

• Työnvaativuusmääritykset eivät ole toimineet.

Työaikasopimukset Palkkasopimukset


Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksistaMiten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamus-miehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmien esiinty-minenhän ei välttämättä ole huono asia, vaan seuraus ”hyvästä yritykses-tä”. Tätä mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin nytensimmäistä kertaa kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työ-paikalla.

Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,1. Korkeintaan välttävänkuutosen antoi 29 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yh-deksikön antoi 13 prosenttia luottamusmiehistä. Työaikasopimuksia teh-neille työpaikoille arvosana oli keskimäärin 7,5 ja palkkasopimuksia teh-neille työpaikoille 6,3. Ero arvosanoissa on siis varsin selvä, ja kielii on-gelmista palkkasopimisen puolella.

Toinen ero koskee paikallisen sopimisen seurauksia. Jos paikallisen palk-kasopimisen seurauksena on tullut soveltamisongelmia, luottamusmiestenkouluarvosana paikalliselle sopimiselle on 5,8 – muuten 7,1. Paikallisentyöaikasopimisen vastaavaa eroa ei ole.

Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten palkkaa koskeva sopiminen.Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen so-pimisen arvostusta. Siten oikea tie paikallisen sopimisen lisäämiseen onpaikalliseen palkkasopimiseen liittyvien soveltamisongelmien vähentämi-nen.


Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista sopimisen seurausten mukaan

7.5 7.1 7.47.7

5.86.5

0123456789

Arvosana työajoistasopineilla työpaikoilla

Arvosana palkoistasopineilla työpaikoilla

Arvosana työajoista taipalkoista sopineilla

työpaikoilla

Kun sopimisesta ei ole seurannut soveltamisongelmia

Kun sopimisesta on seurannut soveltamisongelmia


Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmatHyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstö- ja koulutussuunnitelma3,tasa-arvo-suunnitelma4, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihenliittyvä työpaikkaselvitys5 ja työsuojelun toimintaohjelma6. Henkilöstö- jakoulutussuunnitelmien ja tasa-arvosuunnitelmien olemassaoloa edellyte-tään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon jatyösuojelun puolella tällaista rajoitetta ei ole.

Keväällä 2007 työterveyshuollon ja työsuojelun ohjelmat, suunnitelmat jaselvitykset löytyivät useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suun-nitelmista ovat vähäisemmät. Ja pienillä työpaikoilla esim. tasa-arvosuunnitelmat on perin harvinaisia.


Työpaikkatason ohjelmien ja järjestelmien olemassaolo % eri kokoisista työpaikoista

30

9

12

62

73

67

19

3

59

53

35

90

92

85

50

15

0 20 40 60 80 100

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvolain mukainenpalkkakartoitus

Työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollontoimintasuunntelma

Työterveyshuollontyöpaikkaselvitys

Tulospalkkiojärjestelmä

Voittopalkkiojärjestelmä yli 29 henkilöä

alle 30 henkilöä

3 Yhteistoimintalain (1978/725) 6 b §:ään tehtiin jo 29.7.1988 täsmennys, jonka mukaan ”yrityksen tuleevuosittain vahvistaa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua”. Henkilöstösuunnitel-maan tulee sisällyttää mm. ”henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset”, ja kou-lutussuunnitelmaan henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosit-tainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin.4 Tasa-arvolain (2005/232) 6a §:n mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimetvuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti”.5 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 2:11 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjal-linen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olo-suhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet”.6 Työturvallisuuslain 9 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämi-seksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpai-kan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toiminta-ohjelma”.


Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitusEnsimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitusantoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää?

Tulosten mukaan 31 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luotta-musmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Teollisuudessahyvää tietoa oli tarjolla enemmän (37 % palkkakartoituksista) ja yksityisissäpalveluissa vähemmän (17 % palkkakartoituksista). Tyydyttävää tietoa sai48 prosenttia luottamusmiehistä, ja huonoa tietoa 21 prosenttia luottamus-miehistä.

Palkkasyrjintää nousi esiin 13 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työ-paikoista, ja erot sektoreiden välillä ovat tässä asiassa pienet. Silmiinpistä-vän usein (27 % vastaajista) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sa-noa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se he-rättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Oliko se sittenkään riittä-vällä tarkkuudella tehty?


Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin

37

17

35

31

46

50

48

48

17

33

16

21

0 20 40 60 80 100

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

KAIKKI

hyvää tyydyttävää huonoa

millaista tietoa palkkatasoista sait?

13

10

15

13

59

63

64

61

29

28

21

27

0 20 40 60 80 100

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

KAIKKI

nousi ei noussut en osaa sanoa

nousiko esiin palkkasyrjintää?


MUUT AJANKOHTAISET ASIAT

Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaanTupo-sopimuksen 2003-2004 kohta 6.3 kuuluu seuraavasti:

Keskusjärjestösopimuksissa on pääluottamusmiehelle ja työsuojelu-valtuutetulle annettu oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomai-sia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt toteavat yhteisenä tulkin-tanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluumyös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet janiihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissavoidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluotta-musmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämätarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan pai-kallisesti.

Nyt saadun tiedon mukaan tämä oikeus toteutuu noin 80-90 prosenttisestijulkisella sektorilla, mutta vain 60-70 –prosenttisesti teollisuudessa ja yksi-tyisillä palvelualoilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpos-tia, joka puuttuu joka kolmannelta yksityisen sektorin luottamusmiehiltä.


Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiinTupo-sopimuksen kohdan 6.3. toteutuminen

71

69

62

74

66

60

86

85

82

0 20 40 60 80 100

atk-laitteet jaohjelmat

internet-yhteys

sähköposti

teollisuus yks.palv julkinen


Työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiatSeuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimpiä asioita luottamusmiehiltä tie-dusteltiin avoimella kysymyksellä, ilman mitään johdatusta. Ja vastauksiatulikin varsin runsaasti, noin 250 kappaletta, jotka tutkija oman harkintansaperusteella luokitteli alla olevaan taulukkoon.

Sen mukaisesti tärkeimmiksi asioiksi nousivat palkankorotukset ja työsuh-deturva. Yleensä palkankorotuksissa painotettiin reipasta yleiskorotusta,mutta myös minimipalkat ja ns. solidaarisuuserät mainittiin usein. Jos pai-kallinen sopiminen tässä yhteydessä mainittiin, niin kriittisesti tyyliin ”ei lisääpaikallista sopimista”.

Vastaavasti työsuhdeturvassa korostettiin irtisanomissuojaa ja muutostur-vaa. Samaa tarkoittaen puhuttiin myös henkilöstön asemasta määräaikais-ten vakinaistamisesta ja osa-aikaisten lisätunneista.

Alakohtaisista asioista maininnat koskivat yleensä jonkin palkkaluokan jäl-keenjääneisyyden korjaamista tai vieläkin yksityiskohtaisempaa asiaa.


Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat% avovastauksista

Tärkeimmät asiat %1 Palkankorotukset 30

yleiskorotus minimipalkatmuut korotuserätei paikallista sopimista

2 Työsuhdeturva 25irtisanomissuojamuutosturvamääräaikaisten vakinaistaminenlisää tunteja, osa-aikatyö

3 Alakohtaiset asiat 204 Luottamushenkilöiden asema 105 Muut asiat 15

YHTEENSÄ 100

SAK · Tutkimustieto 1/2007 17 17

Liite

SAK:n luottamusmiestiedustelun kyselylomake

1. Taustatiedota ammattiliittosi nimi on:______________________________________________b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön)c ikäsi on ____ vuottad olet 1 mies 2 nainen

2. Työpaikkasia henkilöstön kokonaismäärä on _____, joistab vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä

3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana?(b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä).a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunutb henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut

4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksiaa työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoab palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa

5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamison-gelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)

1 ei ole seurannut2 on seurannut, millaisia:______________________________________________

6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamison-gelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)1 ei ole seurannut2 on seurannut, millaisia:______________________________________________

7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____

8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesia työaika-asioiden hoidosta:____b palkka-asioiden hoidosta:____

9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä?a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei oleb On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei olec Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei oled Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole

10. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajaustaa suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei oleb laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei olec aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei oled kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole


11. Onko työpaikallasi on ei ole en tiedäa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 1 2 3b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3

12. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty,a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoab nousiko esiin palkkasyrjintää 1 kyllä nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa

13. Tupo-sopimuksen 2003-2004 (kohta 6.3) mukaan luottamushenkilöillä on käyttöoike-us seuraaviin työpaikkasi järjestelmiin. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin:a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallanib internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallanic sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani

14. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana ollut a Vuokratyövoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa b Alihankintatyövoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa c Muuta määräaikaista työvoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa

15. Onko näiden ryhmien työsuojelussa ollut erityisiä ongelmia 1 ei ole ollut

2 on ollut, millaisia________________________________________________________________________________________________________________________________________________

16. Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat:1.______________________________________________________________________2.______________________________________________________________________3.______________________________________________________________________

17. Muita täydentäviä huomautuksia:________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAKHakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinkipuh. +358 20 774 000fax +358 20 774 0225www.sak.fi

News & Politics

SAK:n luottamusmieskysely 2007