SAK:n toimintakertomus 2015

19. EDUSTAJAKOKOUS | TAMPERE | 6.–8.6.2016

Julkaisusarjan_kansi_2016.indd 3 4.3.2016 10.50

SAK:n 19. edustajakokous 6.–8.6.2016 SAK:N TOIMINTAKERTOMUS

Kesäkuu 2016

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

SISÄLTÖ PUHEENJOHTAJAN KATSAUS ............................................................................ 3 1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................ 5

Taloudellinen tilanne .............................................................................................. 5 Sopimustilanne ........................................................................................................ 5 Työelämän kehitys .................................................................................................. 6 Uusi keskusjärjestö -hanke...................................................................................... 7

2 LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN ................................................. 8

Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen ........................................................ 8 Pariisissa solmittiin historiallinen ilmastosopimus ......................................................... 8 Bioenergiapolitiikka kotimaassa ..................................................................................... 8 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka ..................................................................... 8 Liikennepolitiikka ............................................................................................................ 9 Yhteiskuntavastuu .......................................................................................................... 9 Työtä kestävästi -koulutusprojekti liitoille ..................................................................... 9 Hakaniemen hankekeskus ............................................................................................ 10 Julkiset hankinnat ......................................................................................................... 10

Pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja osatyökykyisten syrjäytymisen estäminen ja työllisyyden edistäminen ...................................................................................... 10

Nuorisotakuu ................................................................................................................ 11 Ääni työttömälle ........................................................................................................... 11

Maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistäminen ........................ 11 Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta ....................................................................... 12 Työperäinen maahanmuutto ja työvoiman vapaa liikkuvuus ...................................... 12 Lähetetyt työntekijät .................................................................................................... 13

Harmaan talouden torjunta .................................................................................. 13 Aikuisten ja nuorten koulutusmahdollisuuksien parantaminen ........................... 13

Ammatilliseen koulutukseen leikkauksia ...................................................................... 14 Aikuisten ja nuorten ammatillinen koulutus yhteen .................................................... 14 Aikuiskoulutustuki lainapohjaiseksi .............................................................................. 15

3 HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄ ...................................................... 16

Työelämän laadun parantaminen ......................................................................... 16 Työelämän kehittämishankkeet ................................................................................... 16

Työsuojelu ............................................................................................................. 16 Koeaika, määräaikaisuuden perusteet ja muutos vuosilomalaissa ...................... 17 Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ................................................................... 18 Työttömyysturva ................................................................................................... 18 Työn ja perheen yhteensovittamisen edistäminen .............................................. 18 Työelämää tutkimassa .......................................................................................... 19

SAK:n luottamushenkilöpaneeli.................................................................................... 19 4 VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTA................................................................... 20

Pakkolait ja yhteiskuntasopimus ........................................................................... 20 Paikallinen sopiminen ................................................................................................... 21

Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittäminen .............................................. 21 Työajan vakiintuminen ................................................................................................. 21

5 ELÄKEUUDISTUS 2017 ................................................................................. 22

2 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2015

6 EDUSKUNTAVAALIT .................................................................................... 23

Hyvää työtä Suomi –kampanja .............................................................................. 23 Hallitusohjelmaan vaikuttaminen ......................................................................... 23

7 SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN ............................................................. 24

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistaminen .............................................. 24 Työterveyshuollon kehittäminen .......................................................................... 24 Työelämän koulutusneuvojatoiminnan vakiinnuttaminen ................................... 25

8 JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN .............................................................. 26 VAHVISTAMINEN ........................................................................................... 26

Järjestäytymisen edistäminen ............................................................................... 26 Imago- ja järjestäytymiskampanja Mikä Fiilis? ............................................................. 26

SAK:n nuorisotoiminta ........................................................................................... 26 Ruotsinkielinen toiminta ....................................................................................... 27 Svenskspråkiga verksamheten .............................................................................. 27 Järjestöllisen toimintakyvyn vahvistaminen.......................................................... 28

#STOP hallituksen pakkolaeille ..................................................................................... 28 Viestinnän vuosi..................................................................................................... 28

9 KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN ........................................................... 31

EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi ................................................ 31 EAYn kongressi Pariisissa ....................................................................................... 31 Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen ......................................................... 32 ILOn työkonferenssi ............................................................................................... 33 Kauppapolitiikka .................................................................................................... 33 Kehityspolitiikka ..................................................................................................... 34

10 EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN ......................................... 36

SAK:n jäsentutkimus 2015 ..................................................................................... 36 SAK:n tavoiteohjelma 2016 – 2019 ....................................................................... 36 Sääntöuudistus ...................................................................................................... 36

11 HALLINNON KOKOUKSET .......................................................................... 37

Valtuusto ............................................................................................................... 37 Hallitus ................................................................................................................... 38 Johtoryhmä ............................................................................................................ 38 Työvaliokunta ........................................................................................................ 38

LIITTEET ......................................................................................................... 39

LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet ............................................................................. 39 LIITE 2 Jäsenyydet ................................................................................................. 46 LIITE 3 Henkilöstö ................................................................................................. 47 LIITE 4. Jäsenmäärät. ............................................................................................. 51 LIITE 5. Lausunnot .................................................................................................. 52 LIITE 6. FinUnionsin toimintakertomus 2015 ........................................................ 63

SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2015 3

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

Suomen heikko talous- ja työllisyyskehitys heijastui koko yhteiskuntaan toiminta-vuoden aikana. Se näkyi myös keväällä käydyissä eduskuntavaaleissa, maan halli-tuksen muodostamisessa ja uuden hallituksen ohjelmassa.

Pääministeri Alexander Stubbin johtama hallitus oli loppukautenaan poliittisesti varsin lamaantunut. Vaalit voittanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä halusi työmarkkinajärjestöt mukaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi jo hallitus-neuvotteluiden aikana.

Näin siitä huolimatta, että jo kahtena edellisenä vuonna työmarkkinajärjestöt oli-vat tehneet yhdessä kaksi merkittävää talouspoliittista ratkaisua: työllisyys- ja kas-vusopimuksen sekä eläkeratkaisun. Lisäksi kesäkuussa sovittiin työllisyys- ja kas-vusopimuksen vuoden jatkosta. Poliitikkojen omat näytöt tilanteen korjaamiseksi olivat samaan aikaan vaatimattomampia.

Hallitusneuvotteluissa vaaleissa toiseksi tullut perussuomalaiset oli selvä valinta hallitukseen, mutta kolmannesta hallituspaikasta kävivät kisaa lähinnä kokoomus ja SDP, mikä päättyi pääministeriksi nousevan Sipilän tahdosta kokoomuksen voitoksi.

Maan uusi hallitus nosti valtaan tultuaan ykköstavoitteekseen yhteiskuntasopi-muksen, jolla työmarkkinajärjestöjen tulisi kuroa umpeen väitetty noin 15 prosen-tin kilpailukykyero keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Keinoiksi annettiin yk-sikkötyökustannusten alentaminen, maltillisten palkkaratkaisujen jatkaminen sekä paikallisen sopimisen lisäämisen tuoma tuottavuuden nousu.

Yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen osoittautui monella tapaa vaikeaksi. Ei vähiten sen vuoksi, että työehtosopimukset olivat voimassa. Edellytettyihin työeh-tojen heikennyksiin ei ollut erityistä painetta eikä halua. Lisäksi se, että lopputulos oli annettu neuvottelijoille etukäteen, ei edistänyt asiaa.

Tyytymättömyys maan hallitukseen tiivistyi kolmen palkansaajakeskusjärjestön järjestämässä mielenilmaisussa 18. syyskuuta Helsingissä. Rautatientorille ko-koontui yli 30 000 ihmistä vastustamaan hallituksen kaavailemia pakkolakeja. Kymmenkertainen määrä ihmisiä osallistui samana päivänä ympäri Suomea vas-tustamaan pakkolakeja.

Myöhemmin syyskuussa SAK julkaisi pattitilanteen murtamiseksi oman kriisiso-pimusesityksensä, joka sisälsi muun muassa työnantajamaksujen osittaisen siirron palkansaajille, lähivuosien maltilliset palkkaratkaisut, kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen määrittelemän palkankorotustason, paikallisen sopimisen edistä-misen työehtosopimusten kautta ja muutosturvan parantamisen.

Esitystä pidettiin laajasti hyväksyttävä, jopa historiallisena, mutta sekään ei autta-nut. Lopulta neuvottelut kariutuivat joulukuun alussa EK:n vetäydyttyä neuvotte-luista kattavuuteen vedoten. Neuvottelut kuitenkin jatkuivat tammikuussa 2016.


Uuden palkansaajakeskusjärjestön valmistelutyö alkoi heti vuoden alusta. Kaikki suomalaiset ammattiliitot kutsuttiin ensimmäiseen kokoukseen, ja lopulta 49 liit-toa päätti lähteä mukaan selvitystyöhön. Vuoden aikana pohdittiin muun muassa uuden järjestön strategiaa sekä toiminnan painopisteitä. Valmistelutyö on tähdän-nyt siihen, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2017 alusta.

Poliittisten ja työmarkkinapoliittisten asioiden lisäksi hallitusta työllisti ennennä-kemättömän suuri pakolaisten virta Suomeen. Lähinnä Syyrian ja sen lähialueiden levottomuuksien takia Suomeen saapui hyvin lyhyessä ajassa loppuvuotena noin 30 000 pakolaista.

Pakolaistilanteen hoitamisestakin väännettiin kättä niin eri puolueiden kuin eri maidenkin välillä. Pakolaisille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia perustettiin ym-päri maata – eikä vastakkainasetteluilta vältytty. SAK korosti pakolaisasiassa ko-touttamisen ja sitä kautta työllistymisen tärkeyttä.

Vuosi oli palkansaajille vaikea. SAK kuitenkin osoitti osaamistaan ja voimaansa muun muassa mainituilla kriisisopimusesityksellään ja yhteisellä mielenilmai-sulla. Niillä oli merkittävä vaikutus asioiden kulkuun, vaikkei kertomusvuoden ai-kana päästykään vielä maaliin saakka työmarkkinasopimuksessa.

Lauri Lyly SAK:n puheenjohtaja


1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Taloudellinen tilanne

SAK:n edunvalvontatyötä jouduttiin jatkamaan edelleen erittäin vaikeassa talousti-lanteessa. Suomen bruttokansantuote kasvoi hyvin vähän, eli vain 0,4 prosenttia. Vuoden 2015 alussa vienti ja investoinnit näyttivät ensin lähtevän kasvuun, mutta vuoden loppupuolella ne notkahtivat jälleen. Myös työllisyyskehitys näytti kesällä tasaantuvan parempaan suuntaan, mutta marras-joulukuussa työttömien määrä lähti jälleen nousuun. Suomen taloudella on siten takanaan neljä peräkkäistä supistumi-sen tai nollakasvun vuotta.

Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan koko vuonna 9,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 8,7 prosenttia. Työ- ja elinkeinominis-teriön tilastojen mukaan joulukuussa työttömiä oli jo yli 360 000. Vuonna 2015 työllisten määrä väheni 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta ja tehdyt työtunnit 0,1 prosenttia.

Palkansaajien nimellinen ansiotaso kasvoi ennakkotietojen perusteella 1,2 prosent-tia. Koska inflaatio oli negatiivinen, eli hinnat laskivat, palkansaajien reaaliansio-taso kasvoi 1,4 prosenttia.

Vaikka yleinen taloustilanne oli surkea, eikä odotuksia tilanteen nopeasta kohene-misesta ollut, kuultiin vuonna 2015 muutamia myönteisiäkin talousuutisia. Suoma-lainen metsäteollisuus päätti tehdä suurimman investointinsa Äänekosken biotuo-tetehtaaseen, Turun telakka sai uusia tilauksia jotka turvaavat työpaikat ainakin vuoteen 2020 asti, Valmet Automotive sai jatkosopimuksen Mercedeksen valmis-tajana ja Finnair palkkaa uutta henkilöstöä kasvavaan Aasian liikenteeseen.

Sopimustilanne

Neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotuksista al-koivat touko-kesäkuun vaihteessa. Ensimmäisen jakson sopimukseen kirjatun eh-don mukaan sopimusosapuolilla ei ollut velvollisuutta solmia uutta työ- ja virkaeh-tosopimusta, ellei toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa pääs-täisi yksimielisyyteen viimeistään 15. kesäkuuta 2015. Neuvottelutulos korotuk-sista syntyi viimeisenä mahdollisena päivänä ja se hyväksyttiin vielä samana päi-vänä SAK:n hallituksessa.

Sopimuksen ensimmäinen jakso päättyi työehtosopimusalasta riippuen vuoden 2015 syksyn ja 2016 alkuvuoden aikana. Työllisyys- ja kasvusopimuksen voimas-saolo jatkui aloittain siten, että työehtosopimukset päättyvät 30. syyskuuta 2016 ja 31. tammikuuta 2017 välisenä aikana.


Työelämän kehitys

Kiire ja epävarmuus rasittavat edelleen yleisesti palkansaajia. Vuonna 2015 liki joka kolmas kaikista palkansaajista teki töitä tiukkojen aikataulujen mukaan hyvin usein ja miltei 40 prosenttia melko usein. Tulos ilmenee Työ- ja elinkeinoministe-riön (TEM) Työolobarometrista.

Myös SAK:n Hyvän työn mittari edelliseltä vuodelta osoittaa samaa. Juuri kiireinen työtahti ja kaiken läpileikkaava tehokkuusajattelu on SAK:laisten työntekijöiden mielestä suurin ongelma työssä.

Suomessa tehokkuutta haetaan työorganisaatiouudistuksilla. TEMin työolobaro-metrin mukaan noin joka toisen työntekijän työpaikalla oli tehty jonkin asteinen organisaatiomuutos. Työpaikalla oli vähintäänkin järjestelty tehtäviä uudelleen tai otettu käyttöön uusia työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä. Jatkuva tehtävien ja me-netelmien myllääminen tuottaa työntekijöille epävarmuutta ja levottomuutta.

Suomalainen liikkeenjohto näyttäisi yleisesti uskovan tuottavuuden paranevan en-nemminkin organisaatiorakenteiden mylläämisestä kuin henkilöstön osaamisen ja ideoinnin hyödyntämisestä. Tässä Suomi eroaa merkittävästi muista Pohjoismaista. Joka kolmannen palkansaajan mielestä työpaikalla voi oppia koko ajan uutta, mutta vastaavasti joka viidennellä ei juuri ole oppimismahdollisuuksia. Loput palkansaa-jista sijoittuvat näiden ääripäiden väliin.

Kiireen kokemisesta huolimatta suurimmalla osalla palkansaajista työkyky oli erit-täin hyvä tai melko hyvä – näin arvioi noin 90 prosenttia fyysisten ja henkisten vaatimuksien kohdalla vuonna 2015. Arviot työkyvystä suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin ovat olleet viime vuosina myönteisempiä kuin 2000-luvun alkupuo-lella siitäkin huolimatta, että palkansaajien joukko on reilun 15 vuoden aikana har-maantunut.

Sosiaalisista kuormitustekijöistä vakavimpia ovat eriarvoinen kohtelu ja syrjintä sekä kiusaaminen ja väkivalta. TEMin Työolobarometrissa kysytyistä syrjintäpe-rusteista oli yleisintä määräaikaisiin kohdistuva eriarvoinen kohtelu tai syrjintä. Li-säksi joka kymmenes palkansaaja oli havainnut työpaikallaan korkeaan ikään tai terveydentilaan perustuvaa syrjintää.

Suurin osa niistä, jotka arvioivat, että työpaikalla on ollut kiusaamista, sanovat sitä esiintyvän joskus. Runsas kolmannes arvioi vuonna 2015, että työtoverien taholta tulevaa kiusaamista esiintyy työpaikalla joskus ja kolme prosenttia sanoi sitä esiin-tyvän jatkuvasti. Noin joka viides palkansaajista oli havainnut ja kahdeksan pro-senttia oli itse kokenut asiakkaiden taholta tulevaa väkivaltaa tai sen uhkaa.

Näkemykset työllisyystilanteen ja oman työpaikan talouden muutoksista ovat olleet kielteisiä vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2015 noin joka kymmenes palkansaaja arvioi, että irtisanominen voisi osua omalle kohdalle seuraavan vuoden aikana ja 16 prosenttia piti lomautusta mahdollisena.


Uusi keskusjärjestö -hanke

Uusi keskusjärjestö -hankkeen tavoitteena on ollut saada lisää voimaa ammattiyh-distysliikkeen yhteiseen edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Työelämässä, työmarkkinoilla ja järjestäytymisessä tapahtuneet muutokset vaativat ammattiyhdistysliikkeeltäkin päivittymistä kohti 2020-lukua.

Hanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi käynnistyi yli 70 liiton yhteisellä ko-kouksella 16. tammikuuta. Varsinaiseen selvitystyöhön lähti mukaan yhteensä 50 ammattiliittoa SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta sekä keskusjärjestöjen ulkopuolelta.

Selvitystyössä mukana olevat liitot kokoontuivat vuoden aikana neljä kertaa päät-tämään selvitystyön keskeisistä linjauksista. Hanketta organisoi ohjausryhmä, jo-hon osallistuu liittojen edustajia. Projektipäällikkönä on toiminut yhteiskuntatietei-den tohtori Juha Heikkala.

Toimintavuoden aikana laadittiin uuden keskusjärjestön strategia sekä valmisteltiin toiminnallisia painopisteitä edunvalvonnan, yhteiskuntavaikuttamisen ja järjestö-toiminnan osalta. Valmistelutyötä tehtiin liittojen edustajista koostuvissa työryh-missä. Keskusjärjestön asiantuntijat toimivat työryhmissä sihteereinä. Syksyn ai-kana valmisteltiin myös uuden keskusjärjestön sääntöjä.

Syksyllä järjestettiin myös laaja aluekierros, jossa selvitettiin hankkeen taustoja ja tavoitteita. Selvitystyö valmistui maaliskuussa 2016 ja liitot ottavat kantaa siihen 1. kesäkuuta 2016 mennessä.


2 LAADUKKAAN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN

Kestävän kasvun edellytyksiin vaikuttaminen

Pariisissa solmittiin historiallinen ilmastosopimus

Pariisin kansainvälinen ilmastokokous hyväksyi toimintavuoden joulukuussa kan-sainvälisen ilmastosopimuksen. Historiallisen sopimuksen tarkoituksena on vähen-tää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

SAK osallistui Pariisin ilmastokonferenssiin sekä pyrki vaikuttamaan virkamiesta-son neuvotteluihin jo ennen ilmastosopimuksen solmimista. Palkansaajien aseman ja näkemykset vahvistuivatkin vuoden aikana ilmastopolitiikassa ja kestävän kehi-tyksen politiikassa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

SAK on erityisen iloinen, että sekä YK:n kestävän kehityksen ohjelma että YK:n Pariisissa solmittu ilmastosopimus tunnustavat työntekijöiden oikeudet hyvälaatui-siin ja inhimillisiin työpaikkoihin sekä työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymän kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Bioenergiapolitiikka kotimaassa

SAK on antanut toimintavuotena aloitetulle hallituksen biotalouden kärkihank-keelle tukensa erityisesti niiltä osin, joilla hanke tavoittelee uusia ja nykyistä puh-taampia teknologioita. SAK on tukenut myös bioenergian, puunkorjuun ja muun biotalouteen liittyvän laitevalmistuksen edistämistä kärkihankkeen avulla.

Suunnitelmallinen bioenergian käytön laajentaminen kotimaassa vahvistaa Suomen asemaa biotalouden ja bioenergian kotimarkkinoina sekä antaa energiankäytölle fossiilisia polttoaineita kestävämmän pohjan.

Erityisesti biotalouden alalle on synnytettävä teollisia symbiooseja yritysten, kou-lujen, yliopistojen, julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kesken. Kasvua tulee vauhdittaa tukemalla demonstraatiohankkeita ja prototyypeille. SAK kannattaa myös Valtion teknillinen tutkimuskeskuksen VTT:n bioruukin tukemista ja kasvat-tamista kansainvälisestikin merkittäväksi biotalouden ja uusien teknologioiden tut-kimus- ja hyödyntämisympäristöksi.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka

SAK pyrki toimintavuotena vaikuttamaan aktiivisesti uuden eduskunnan elinkei-nopolitiikkaan ja erityisesti uuden vaalikauden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopo-litiikkaan. Tätä varten valmisteltiin alkuvuodesta Työntekijät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan edistäjinä -muistio, joka esitteli SAK:n keskeisimmät kannat jaettavaksi muun muassa kaikille uusille kansanedustajille.

SAK:n mielestä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotukien lähtökohtana tulisi olla Suomen talouden, työllisyyden ja työntekijöiden osaamisen parantaminen. Tukien määrää tulisi myös nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.


Liikennepolitiikka

SAK:n mielestä kasvukeskuskuntien tulisi kaavoittaa kiireesti nykyistä enemmän asuntoja. Toimintavuotenaan SAK vaikutti asiaan esimerkiksi laatimalla liiken-neinvestointien vaikutuksia kuvaavan Asunto- ja liikennepolitiikan kytkös versio 2.0. -toimintamallin sekä rahoittamalla Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Asun-totarve 2040 -selvitystä. Syksyllä järjestömme listasi asuntotuotantoa tehokkaim-min vivuttavat raideinvestoinnit vuoden 2016 kehysriihen päätöksiin vaikutta-miseksi.

SAK valmisteli EK:n, Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kanssa yhteiset edunvalvontatavoitteet kaavoituksen vauhdittamiseksi. Työ ei ollut turhaa, sillä ta-voitteet näkyivät hallitusohjelmassa vahvasti.

Hallitusneuvottelijat luopuivat myös tavoitteestaan yhdistää liikenne- ja ympäristö-ministeriöt yhdelle ministerille. Rakennetun ympäristön ministeriö (MAL=maan-käyttö-, asuminen ja liikenne) oli kirjattu SAK:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

Metropolihallinto ja Pisararata kaatuivat Alexander Stubbin hallituksen loppumet-reillä, vaikka siitä oli sovittu hallitusohjelmassa SAK:n tavoitteiden mukaisesti.

Yhteiskuntavastuu

SAK edisti yritysten yhteiskuntavastuun toteutumista työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa. Palkansaajakeskusjär-jestöt ovat painottaneet neuvottelukunnassa erityisesti työelämän pelisääntöjä, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä yritysten vastuuta ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä

Neuvottelukunnassa pohdittiin toimintavuoden aikana tekstiili- ja vaatetusalan tuo-tantoketjujen läpinäkyvyyttä. Päivittäistavarakaupan hankintaketjujen osalta syntyi laajapohjainen yhteinen näkemys YK:n periaatteiden noudattamiseksi.

Maan hallitus vaihtui toimintavuoden keväällä, mikä vaikutti myös yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnan toimintaan. Neuvottelukunta siirtyi poliittisesta ohjauksesta virkamiesohjaukseen.

Myös Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö (EAY) valmisteli vuonna 2015 aineis-toa, johon on koottu yritysten yhteiskuntavastuuta (CSR) sääteleviä normeja.

Työtä kestävästi -koulutusprojekti liitoille

SAK toteutti toimintavuotensa aikana liitoille suunnatun Työtä kestävästi -koulu-tusprojektin. SAK laati yhteistyössä toimihenkilöiden TJS Opintokeskuksen ja Työväen sivistysliitto TSL:n kanssa liittojen toimitsijoille koulutuspaketin, jota pi-lotoitiin kahdessa eri ryhmässä. Valitettavasti SAK:laiset liitot eivät osallistuneet erityisen aktiivisesti koulutukseen.


Hakaniemen hankekeskus

SAK:n, liittojen ja Työväen Sivistysliiton yhteinen Hakaniemen hankekeskus aloitti ensimmäisen suuren hankkeensa loppuvuodesta. Kaksivuotinen Digiosaa-jaksi työelämään -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen EU:lta joulukuussa. Hanke pyrkii parantamaan Etelä-Savon työllisyyttä. Sen kohderyhmänä ovat yli 30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tut-kintoa tai joiden tutkinto ei vastaa nykyisen työelämän vaatimuksia.

Hankkeen rahoittaa pääosin Euroopan sosiaalirahasto. Loppuosan rahoittavat SAK, Palvelualojen Ammattiliitto PAM sekä mukana olevat kaupungit Mikkeli ja Savon-linna.

Liittojen kanssa kehiteltiin toimintavuoden aikana myös muita hankeaihioita, joista on jätetty hakemuksia rahoittajille. Esimerkiksi Keski-Suomessa käynnistyi vuoden 2015 lopulla Leipää Keski-Suomeen -esiselvityshanke yhteistyössä järjestöjen ja maakuntaliiton kanssa. Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tähtäävää Oppimisvaikeuksista työpaikan osaamisvalmiuksiin -hanketta valmisteltiin jo vuo-den 2015 puolella ja hakemus siitä jätettiin maaliskuussa 2016.

Hankekeskuksen valmistelema Yhteiskuntatakuu kuuluu kaikille -hanke ei saanut rahoitusta. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja Pohjois-Suomeen suunnatun hank-keen kohderyhmänä olisivat olleet ammattiopiston opiskelijat ja alle 35-vuotiaat työttömät työnhakijat.

Julkiset hankinnat

Julkisten hankintojen tilaamista määrittelevä laki viimeisteltiin mietinnön muotoon vuoden 2015 aikana. Palkansaajajärjestöt olivat mukana valmistelutyössä ja heidän aloitteesta laissa huomioidaan hankintojen sosiaalinen ulottuvuus ja laatu parem-min kuin nykylaissa.

Parannettavaa on kuitenkin edelleen ja myös valvontaa koskevat maininnat hankin-talaissa ovat heikkoja. SAK ja STTK tekivät yhdessä elinkeinoelämän kanssa eriä-vän mielipiteen mietintöön valvonnasta. Palkansaajajärjestöt jättivät myös eriävän mielipiteen koskien sosiaalista ulottuvuutta sekä hankintojen laatua.

Pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja osatyökykyisten syrjäytymisen estäminen ja työllisyyden edistäminen

Työttömien ja työvoimapalveluiden tilanne jatkoi kurjistumistaan toimintavuotena. Vaikka työttömyys kasvoi edelleen, vähennettiin työttömiä palvelevien TE-toimis-tojen henkilökuntaa entisestään. Työllisyysmäärärahoja leikattiin 50 miljoonalla eurolla ja etenkin palkkatukeen suunnatut rahat loppuivat useilta alueilta jo ennen kesää.

SAK nosti työvoimapalveluiden ja työttömien jatkuvasti heikentyneen tilanteen esiin muun muassa työryhmissä, kuulemisissa, keväällä julkaistussa Kaikki sa-massa veneessä -pamfletissa sekä eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissa.


Vaikuttamisesta huolimatta uusi hallitus aikoo edelleen leikata työttömien etuuk-sista ja palveluista seuraavina vuosina.

Edellisen hallituksen tukema pitkäaikaistyöttömien palveluiden parantamiseen täh-dännyt kuntakokeilu päättyi vuoden loppuun mennessä. Toimintavuotena valittu uusi hallitus haluaa kasvattaa kuntien roolia vaikeimmin työllistyvien palveluiden järjestämisessä.

Osatyökykyisten työllisyyden edistämistä tuettiin Osatyökykyiset työssä -ohjelman eli Osku:n kautta. Ohjelman tarkoituksena oli tarjota tukea osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. SAK oli mukana ohjelman ohjausryhmässä.

Nuorisotakuu

Vuodesta 2011 toimineen Nuorisotakuu-työryhmän työ päättyi keväällä. Keskeis-ten ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen, Suomen Yrittäjien, Kuntaliiton, Kelan ja Allianssin muodostama työryhmä kokosi työnsä päätteeksi nuorisotakuun loppu-raportin, jossa arvioitiin nuorisotakuun toteutumista sekä esitettiin suosituksia jat-kotoimiksi.

Uuden hallituksen myötä takuun jatko kuitenkin typistyi kasaan, sillä nuorisota-kuun rahoitus väheni aiemmasta 60 miljoonan euron vuosibudjetista koko hallitus-kaudelle jaettavaan kymmeneen miljoonaan euroon. Nuorten aikuisten osaamisoh-jelmaan tai nuorten tehostettuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ei suunnattu lainkaan rahoitusta.

Nuorten yhden luukun periaatteella toimivan Ohjaamo-palvelumallin kehittäminen toteutetaan erillisellä Euroopan sosiaalirahasto ESR:n rahoituksella. SAK on mu-kana Ohjaamo-toiminnan ohjausryhmässä.

Ääni työttömälle

Työttömien tilanteen esille nostamiseksi ja ammattiyhdistysliikkeen työttömien edunvalvontaroolin vahvistamiseksi aloitettiin syksyllä Ääni työttömälle -hank-keen valmistelu. SAK:n, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen Tatsin ja Työttö-mien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestö TVY:n yhteisen hankkeen tarkoituk-sena on nostaa työttömien oma ääni kuuluviin, korostaa työttömien erilaisuutta sekä palveluiden ja tukien tarpeellisuutta. Kampanja toteutetaan vuonna 2016.

Maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistäminen

Suomi joutui toimintavuotena aivan uudenlaisen haasteen eteen, kun turvapaikan-hakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden määrä kasvoi huomattavasti pakolaiskriisin myötä. Uusi tilanne edellyttää uudella tavalla panostamista turvapaikanhakijoiden ja erityisesti turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien työllistämiseen.

SAK otti vuoden aikana toistuvasti kantaa siihen, ettei maahanmuuttajista ja turva-paikanhakijoista saa tehdä halvennetun työn tekijöitä palkalla, jolla ei tule toimeen. Halpatyömarkkinoiden yleistyminen vaikeuttaa kaikkien työntekijöiden edunval-vontaa ja polkee palkkoja.


Ensin maahanmuuttajien työehdot olisivat kantaväestöä huonommat, mutta kilpai-lun kautta halpatyö leviäisi koskemaan myös muita väestöryhmiä. Tässä on ammat-tiyhdistysliikkeelle edunvalvonnallista haastetta myös EU-tasolla – kyetäänkö tur-vamaan työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja kestääkö sosiaalisten oikeuksien pilari. Maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää, mutta se ei saa tapahtua hin-nalla millä hyvänsä.

SAK vaikutti toimintavuotena myös valtion uuden kotouttamisohjelman sisältöön. Vuosille 2016–2018 tarkoitetussa kotouttamisohjelmassa keskitytään entistä enemmän maahanmuuttajien työllistymisen edellytyksiin, eli työvoima- ja yrittä-jyyspalvelujen sekä erilaisten työllistymispolkujen kehittämiseen. Ohjelma korostaa SAK:lle tärkeää kotouttamiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja kielikoulutuksen yhdistelemistä ammatilliseen koulutukseen.

Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta

SAK haki syksyllä yhdessä muiden hankekumppanien kanssa Euroopan sosiaalira-hasto ESR:ltä rahoitusta maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden neu-vonta- ja edunvalvontahanketta varten, kuten edustajakokous oli linjannut. Euroo-pan sosiaalirahasto ESR myönsi hankkeelle rahoituksen ajalle 1. maaliskuuta 2016 ja 31. elokuuta 2018.

Maaliskuussa 2016 aloittanut Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta on osa Töissä Suomessa -yhteishanketta, jonka tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajien ko-touttamista ja työllistymistä edistäviä neuvontapalveluita. Helsingin kaupungin hal-linnoimaan hankkeeseen osallistuvat myös Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin seudun kauppakamari ja monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Mo-niheli ry.

SAK:n hankkeessa lakimies antaa työsuhteiseen liittyviä neuvoja puhelimitse ja sähköpostitse. Lisäksi hän välittää työelämätietoa maahanmuuttajajärjestöille sekä kouluttaa ammattiliittoja ja työpaikkojen luottamusmiehiä maahanmuuttoasioissa. ESR:n lisäksi projektin kustannuksiin osallistuvat myös Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Työperäinen maahanmuutto ja työvoiman vapaa liikkuvuus

SAK on vaikuttanut työperäisen maahanmuuton linjauksiin niin Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttoasiain toimikunnassa kuin työ- ja elinkeinoministeriö TEM:in Työperusteisen maahanmuuton koordinaatioryhmässä.

Tavoitteena oli kolmansista maista tulevan työvoiman saatavuusharkinnan säilyttä-minen aloilla, joilla ei ole tällä hetkellä työvoimapulaa. Näitä aloja ovat SAK:lai-sista aloista rakennus- ja kuljetusalat. Neuvotteluiden lopputulos oli, että saata-vuusharkinta pysyy edelleen näillä aloilla.

SAK vaikutti myös hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Merkit-tävää on, ettei hallitusohjelmaan kirjattu lainkaan vaatimusta luopua ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta.

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/international-house-helsinki-kansainvalinen-osaaminen-yritysten-kayttoon

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/international-house-helsinki-kansainvalinen-osaaminen-yritysten-kayttoon


Lähetetyt työntekijät

SAK osallistui toimintavuotena myös lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanoa koskevan direktiivin ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta edistävän direktiivin täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän työhön. Täytäntöönpanodirektiiviä kos-kevaan esitykseen SAK jätti eriävän mielipiteen.

Harmaan talouden torjunta

Uudessa, pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa, harmaan talouden tor-junta ei saanut sille kuuluvaa merkitystä. Hallitusohjelman mukaan toimintaa te-hostetaan, mutta näin ei ole tapahtunut. SAK:n esittämistä kannoista poiketen hal-litus ei ole myöskään luvannut valmistella uutta torjuntaohjelmaa. Tätä kirjoitetta-essa on ilmeistä, että vuonna 1996 alkanut harmaan talouden ohjelmallinen torjun-tatyö päättyi vuoden 2015 lopussa.

Harmaan talouden torjuminen takkuili koko toimintavuoden. SAK:n ja sen alaisten liittojen edustajista koostuva harmaan talouden hankeryhmä järjesti 25. maalis-kuuta seminaarin, jossa arvioitiin harmaan talouden kuudennen torjuntaohjelman saavutuksia verotusneuvos Markku Hirvosen alustuksen pohjalta. Saavutukset to-dettiin vaatimattomiksi ja suurimpana puutteena pidettiin torjuntatyötä ohjaavan ministerityöryhmän heikkoa sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Tämä ongelma tehtiin näkyväksi myös eduskuntavaalin alla käydyssä keskustelussa.

Syksyllä hallitus valmisteli virkatyönä esitykset tuloja ja varallisuutta kätkeneiden tahojen armahtamiseksi sekä arvopaperien anonyymin, hallintarekisteröidyn omis-tamisen laajentamisesta suomalaisiin omistajiin. Pitkän ja hyvinkin poleemisen keskustelun päätteeksi hallitus veti SAK:n esittämällä tavalla lopulta molemmat esitykset pois. Marraskuun lopulla hallitus muutti linjaansa paremmin ennakoita-vaan suuntaan ja teki päätöksen uuden torjuntastrategian valmistelusta siten, että se valmistuisi talvella 2016.

Aikuisten ja nuorten koulutusmahdollisuuksien parantaminen

Toimintavuoden keväällä koottuun uuteen hallitusohjelmaan on otettu oikeansuun-taisia tavoitteita osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille. Hallitusohjelma tavoit-telee Suomen nostamista koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärki-maaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hallitus haluaisi myös, että vuonna 2025 suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukisi osaltaan suo-malaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Valitettavasti hallitusohjelman tavoitteiden ja hallituksen esittämien julkisen talou-den sopeutustoimien välillä oli toimintavuotena iso ristiriita. Hallitus kertoi leik-kaavansa koulutuksesta noin miljardilla eurolla vaalikauden loppuun mennessä.


Ammatilliseen koulutukseen leikkauksia

Ammatillisesta koulutuksesta säästetään nyt kovalla kädellä, joista suurin on 190 miljoonan euron leikkaus vuonna 2017. SAK on varoittanut ammatillisen koulu-tuksen leikkausten vaikuttavan vahingollisesti nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuuteen.

Säästöt toteutetaan leikkaamalla ammatillisten perustutkintojen opiskelijapaikkoja sekä koulutuksen järjestäjälle maksettavaa yksikköhintaa. Koska opetus- ja kulttuu-riministeriö antoi koulutuksen järjestäjän päättää leikkausten toteuttamisesta, uh-kana on, ettei nuorten koulutustakuu toteudu lainkaan vuonna 2017. Koulutuksen järjestäjät saattavat hakea säästöjä myös vähentämällä ammatillisen aikuiskoulu-tuksen tarjontaa ja opiskelijapaikkoja.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa oli esillä myös ammatillisen perustutkintokoulutuk-sen keston lyhentäminen kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Tätä tavoitetta ei kui-tenkaan viety varsinaiseen hallitusohjelmaan. Osaltaan tähän vaikutti SAK:n, mui-den työelämäjärjestöjen sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien vaikuttamistyö. Ammatillisen koulutuksen keston lyhentäminen esitetyllä tavalla olisi leikannut kolmasosan ammatillisen perustutkinnon sisällöstä, vaarantanut opiskelijan jatko-opintokelpoisuuden sekä laskenut tutkinnon suorittaneiden osaamistasoa.

Aikuisten ja nuorten ammatillinen koulutus yhteen

Hallituksen tavoitteena on myös tehostaa toisen asteen ammatillista ja poistaa raja-aidat aikuisten ja nuorten koulutuksesta. Samalla kootaan koulutustarjontaa sekä uudistetaan rahoitusjärjestelmää, lainsäädäntöä ja ohjausta. Kyseessä on merkittä-vin ammatillisen koulutuksen uudistus vuosikymmeniin.

Ammatillisen koulutuksen reformin seurantaryhmä aloitti työnsä loppuvuodesta 2015. Seurantaryhmään osallistuvan SAK:n tavoitteena on varmistaa, ettei uudistus heikennä aikuisten ja nuorten ammatillisen koulutuksen saatavuutta rahoitusleik-kauksista ja järjestelmämuutoksista huolimatta.

Myös ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää on kehitetty kahdessa kehittä-mishankkeessa (TUTKE 1 ja 2). Keväällä tutkintorakenteen uudistamista jatkoi opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työelämän ohjausryhmä (TUTKE3). Tut-kintorakenteen ja tutkintojen kehittämisessä tarkastellaan nyt erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. SAK:lla on edustus ohjaustyhmässä.

Osana ammatillisen koulutuksen säästöjä erillinen nuorten oppisopimus- ja työssä-oppimisuudistuksen rahoitus loppuu hallituskauden aikana. Hallitus lakkauttaa myös erillisen rahoituksen nuorisotakuun osana rakennetulta Nuorten aikuisten osaamisohjelmalta sekä Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -hankkeelta. Edellä mainitut erilliset ohjelmat ovat onnistuneet tavoittamaan kohderyhmänsä, eli vähän koulutusta saaneet nuoret ja aikuiset.


Aikuiskoulutustuki lainapohjaiseksi

Hallitus päätti toimintavuonna myös muuttaa aikuiskoulutustuen perusosan valtion takaamaksi lainaksi vuodesta 2017 alkaen. Palkansaajajärjestöt ovat yrittäneet toi-mintavuonna vaikuttaa hallitukseen, jotta se peruisi päätöksensä, joka käytännössä leikkaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten aikuiskoulutustukea. Leikkaus ro-muttaisi koko aikuiskoulutustukijärjestelmän.

SAK esitti osana syksyllä julkaisemaansa kriisisopimusta, että aikuiskoulutustuen perusosaa vastaava säästö valtion talouteen toteutettaisiin luopumalla työnantajalle maksettavasta koulutusvähennyksestä ja koulutuskorvauksesta.


3 HYVINVOINTIA RAKENTAVA TYÖELÄMÄ

Työelämän laadun parantaminen

Työelämän kehittämishankkeet

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma toi työelämän tilanteeseen, jollaista ei ole ollut Suomessa yli kahteenkymmeneen vuoteen. Hallitusohjelmassa ei ollut lainkaan tavoitteita, keinoja tai uusia avauksia työelämän laadun parantamiseksi. Pikemminkin hallitusohjelma tavoitteli työelämän laadun heikentämistä kuin sen kehittämistä. Työelämän kehittäminen jatkui kuitenkin aiemmin määritellyltä pe-rustalta, eikä vakiintuneita järjestelmiä onneksi purettu toimintavuoden aikana.

Esimerkiksi Työelämä 2020 -hanke jatkui työ- ja elinkeinoministeriön vetämänä, vaikka hallitus ei ollut tehnyt sen jatkumisesta päätöstä. Merkittävä vaikutus oli palkansaajakeskusjärjestöjen ja Kuntatyönantajat KT:n yhteisellä näkemyksellä, että toimintaa pitää jatkaa ja sen vaikuttavuutta parantaa.

Myös liiketoimintaa, tuottavuutta ja työn iloa käsittelevä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin Liideri -ohjelma jatkui edelleen. Vuonna 2012 alkanut hanke päättyy vuonna 2018. Maan hallituksen penseä näkemys työelämän kehittämiseen ei lopet-tanut tätäkään hanketta, mutta Tekesin toimintaan kohdistetut leikkaukset heijas-tuivat ohjelmaan. Liideri-ohjelma haastaa suomalaisia yrityksiä uudistamaan liike-toimintaansa johtamista ja uusia toimintatapoja kehittämällä. Visiona on, että Suo-messa on Euroopan kilpailukykyisimmät työpaikat vuonna 2020. SAK:lla on edus-taja hankkeen johtoryhmässä.

SAK:n edustajat toimivat aktiivisesti työelämän laadun parantamiseksi myös muissa työelämän tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden hallintoelimissä. Näistä keskeisimmät ovat Työturvallisuuskeskus, Työterveyslaitos, Työsuojelurahasto sekä Eurofoundin hallintoneuvosto ja sen työolojen neuvoa-antava komitea. Lisäksi SAK:n edustajat ovat toimineet koko vuoden aktiivisesti Työelämän tutkimusyh-distyksessä.

Työsuojelu

Keväällä valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston vetämänä uusi työsuojelun runkosuunnitelma kaudelle 2016–2020. SAK:n ja liittojen asian-tuntijat olivat aktiivisesti mukana valmisteluissa. Samoin valmistui tai päivitettiin useita työsuojeluviranomaisen valvontaohjeita. Lisäksi SAK:n asiantuntija osallis-tui työsuojelutarkastajien koulutuksiin. Vuoden aikana sosiaali- ja terveysministe-riön työsuojelusta vastaavat virkamiehet ja Aluehallintovirasto AVI:n työsuojelu-vastuualueiden johtajat olivat SAK:n vieraina.

Työsuojelulainsäädäntöä kehitettiin työturvallisuussäädöksiä valmistelevan neu-vottelukunnan TTN:n kautta. SAK:n asiantuntija osallistui EU:n komission valmis-televiin elimiin koskien työelämän laatutekijöitä sekä kansalliseen EU:n työsuoje-luasioita valmistelevaan kansalliseen EU26-jaostoon. Samoin SAK seurasi mah-dollisen aluehallintouudistuksen vaikutuksia työsuojeluviranomaistoimintaan.


Yhteistyö SAK:n liittojen työsuojeluvastaavien kanssa oli säännöllistä. Samoin SAK:n asiantuntijat osallistuivat lukuisiin erilaisiin liittojen ja ammattiosastojen koulutustilaisuuksissa.

SAK järjesti Työympäristöseminaarin 17–18. lokakuuta 2015 Kiljavalla. Luen-noilla käsiteltiin muun muassa tapaturma- ja ammattilainsäädännön uudistusta sekä huonon sisäilman ja työn aiheuttaman tärinän vaikutuksia työntekijöiden tervey-teen. Seminaarissa puhuttiin myös aivojen hyvinvoinnista ja terveellisestä stressistä sekä ennakoitiin työelämää vuonna 2025.

Koeaika, määräaikaisuuden perusteet ja muutos vuosilomalaissa

Pääministeri Juha Sipilän hallitus ilmoitti ohjelmassaan myös tavoittelevansa uusia työpaikkoja palkansaajien työehtoja heikentävillä lakiuudistuksilla. Hallitusohjel-maan oli kirjattu muun muassa tavoite pidentää työsuhteiden koeaikaa sekä mah-dollistaa alle vuoden pituisten määräaikaisten työsuhteiden solmimisen ilman pe-rustetta. Hallitus halusi myös lyhentää työnantajan takaisinottovelvoitetta yhdek-sästä kuukaudesta neljään kuukauteen mutta kehittää heikennysten vastapainoksi työntekijöiden muutosturvaa.

Lakiesityksiä valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, jossa palkansaajien edustajien vaikutusmahdollisuudet olivat näennäiset. Työryhmä ei ollut yksimieli-nen tuloksista, eikä SAK hyväksynyt lakeihin tehtäviä muutoksia.

SAK osallistui myös vuosilomalain muutoksia valmistelevan työryhmän työhön, vaikka tässäkin työryhmässä palkansaajien vaikutusmahdollisuudet olivat näennäi-set. Vuosilomalain muuttamista valmistelleen työryhmän tarkoituksena oli laatia esitys, joka rajoittaa vuosilomien kertymistä vanhempainvapailta sekä poistaa edel-lisen hallituksen aikana säädetyn työntekijän oikeuden keskeyttää vuosiloma, mi-käli hän sairastuu vuosiloman aikana.

Muina asioina Sipilän hallitus on ohjelmassaan linjannut muun muassa sääntelyn purkua, jonka valmistelu on alkanut ministeriöissä myös työmarkkinajärjestöjä kuulemalla.

Nollatuntisopimukset kieltävä kansalaisaloite SAK pyrki parantamaan epätyypillisessä työsuhteessa työskentelevien palkansaa-jien asemaa tukemalla Operaatio Vakiduuni -kampanjaa. Nollatuntisopimusten kieltämistä tavoitteleva kampanja keräsi allekirjoituksia kansalaislakialoitteeseen. Aloitteen allekirjoitti lopulta 63 110 kansalaista.

Esitys nollatyösopimusten rajoittamiseksi ja minimityöajan voimaan saattamiseksi tietyissä tilanteissa eteni eduskunnan käsittelyyn vuoden 2016 puolelle.


Hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta jatkui myös toimintavuo-tena. Maan hallitus linjasi sote-uudistukselle askelmerkkejä marraskuussa.

Kyseessä on kansallisesti merkittävästä ja laaja-alaisesta uudistuksesta, jota SAK on seurannut tiiviisti. Asian valmistelu on toteutettu pitkälti virkamiestyönä.

SAK on tuonut eri yhteyksissä näkemyksensä julki koskien julkisen palvelutuotan-non tärkeyttä, palvelujen saatavuuden turvaamista, rahoitusta, työterveyshuollon asemaa ja valinnan vapautta.

Työttömyysturva

SAK jatkoi toimintavuotena työttömyysturvaan liittyvää edunvalvontaa. Työttö-myysturvan kehittäminen oli tärkeä osa SAK:n hallitusohjelmatavoitteita, mutta uusi hallitus päätti tästä huolimatta toteuttaa ansioturvaan massiiviset leikkaukset, joita valmisteltiin toimintavuoden aikana. SAK ei hyväksynyt leikkausta. Järjes-tömme oli mukana vaikuttamassa, jotta leikkausten toteutuksessa vältettäisiin pa-himmat kohtuuttomuudet, kun leikkausten toteutustavasta neuvoteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä kolmikantaisesti. Hallituksen esitys leikkauksista on tarkoitus antaa keväällä 2016 ja ne tulisivat voimaan 2017.

Ansioturvan leikkausten lisäksi uusi hallitus päätti lisäksi toteuttaa merkittävät leik-kaukset vuorotteluvapaaseen. SAK ei näitäkään leikkauksia hyväksynyt. Etuusleik-kausten ohella uusi hallitus linjasi ohjelmassaan, että työttömyysetuuksien työvoi-mapoliittisia edellytyksiä tiukennetaan esimerkiksi tiukentamalla työn vastaanotto-velvollisuutta. Muutokset valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä ja työmarkkinajärjestöjä kuullaan valmistelun aikana.

SAK aloitti aiheeseen liittyvän vaikuttamisen syksyllä 2015. Hallituksen esitys an-nettaneen vuoden 2016 aikana. Työvoimapoliittiset edellytykset ja erityisesti työt-tömien saamat sanktiot ovat jo nyt Suomessa tiukat. SAK on painottanut, että riit-tämättömät resurssit ovat suurin työvoimapolitiikan ongelma. Ne eivät ratkea etuuksien saamisen edellytyksiä tiukentamalla.

SAK:n ja SAK:laisten liittojen yhteydessä toimivien työttömyyskassojen yhteistyö jatkui tiiviinä. Kassojen kanssa pohdittiin meneillään olevien säädöshankkeiden, eli leikkausten ja kansallisen tulorekisterin sisältöä ja toimeenpanoa sekä vaikutuksia jäseniin. Lisäksi kassojen kanssa pohdittiin työttömyysvakuutuksen kehittämistar-peita ja kehitettiin erityisesti itsensä työllistäjien turvaa.

Työn ja perheen yhteensovittamisen edistäminen

Toimintavuonna valitun uuden hallituksen ohjelma on perheiden kannalta huono. Hallitusohjelman leikkaukset tulevat monella tapaa heikentämään työssäkäyvien lapsiperheiden asemaa. Erityisesti varhaiskasvatukseen kohdistuvat leikkaukset ja maksunkorotukset sekä vanhempainrahoihin ja niiden vanhempainvapaiden aikai-sen lomakarttuman heikennykset ovat kipeitä.


SAK vastusti heikennyksiä sekä pyrki muutoinkin edistämään työn ja perheen yh-teensovittamista. Järjestömme tavoitteli erityisesti toimintavuotena isyysvapaan pi-dentämistä kolmeen kuukauteen, mitä käsiteltiin keväällä julkaistussa Kaikki sa-massa veneessä -pamfletissa sekä eduskuntavaaleja varten tehdyissä vaalitavoite-materiaaleissa. Aloite isyysvapaan pidentämisestä sai näkyvyyttä mediassa, mutta se ei edennyt hallitusohjelmaan.

Työelämää tutkimassa

SAK:n luottamushenkilöpaneeli

SAK teki vuonna 2015 kahdeksan kyselyä SAK:laisille luottamushenkilöille. Ky-selyiden teemoina olivat muun muassa hallituksen leikkausesitykset, niin kutsuttu yhteiskuntasopimus sekä paikallinen sopiminen SAK:laisilla työpaikoilla.

SAK:n luottamushenkilöpaneelissa kartoitetaan luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia työelämän kehittämiselle ja edunvalvonnalle. Sen lisäksi paneelin kautta kerätään mahdollisimman ajankohtaista tietoa siitä, millainen on SAK:lais-ten työpaikkojen todellisuus tänä päivänä.

Paneelissa oli toimintavuonna mukana noin 1 200 luottamushenkilöä. Jäsenistä luottamusmiehiä on noin 700, työsuojeluvaltuutettuja noin 300 ja molemmissa teh-tävissä toimivia noin 200. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenja-kaumaa.


4 VAHVA SOPIMUSYHTEISKUNTA

Pakkolait ja yhteiskuntasopimus

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on solmia työmark-kinaosapuolten kanssa yhteiskuntasopimus, joka parantaa Suomen kilpailukykyä ja kuroo umpeen eroa tärkeisiin kilpailijamaihin Ruotsiin ja Saksaan. Sopimuksen tar-koituksena on alentaa työn yksikkökustannuksia vähintään viidellä prosentilla.

Hallitus aloitti neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ennen hallitusohjelman val-mistumista ja ehdotti keväällä muun muassa työajan pidentämistä sadalla tunnilla. Palkansaajat tyrmäsivät ehdotuksen. Hallitusohjelmaan kirjattiin pian neuvottelui-den kariutumisen jälkeen, että hallitus tekisi työelämän osapuolille heinäkuun lo-pussa esityksen toimista työn yksikkötyökustannusten alentamiseksi. Hallitusohjel-massa oli myös painostuskeino sopimuksen hyväksymiselle. Porkkanaksi asetetut tuloveron kevennykset tai kepiksi asetetut veronkorotukset ja 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset olisivat kiinni sopimuksen toteutumisesta.

Elokuun alussa työmarkkinaosapuolet käynnistivät neuvottelut kilpailukykyä ko-hentavasta sopimuksesta. Kun neuvottelut katkesivat jälleen elokuussa, hallitus il-moitti pohtivansa vaihtoehtoaan Suomen kilpailukykyä kohdentaviksi toimiksi. Syyskuussa hallitus esitti työntekijöiden työehtoja heikentäviä lakeja, jotka olisivat rajanneet työehtosopimusosapuolten sopimusoikeutta määräajaksi. Pakkolaeiksi kutsuttujen esitysten mukaan työ- ja virkaehtosopimuksissa ei saisi sopia pakkola-kien määräämissä asioissa työntekijöille lakia paremman tasoisista ehdoista.

Hallituksen ensimmäiset esitykset pakkoleiksi olisivat leikanneet työntekijöiden pyhäkorvauksia ja ylityölisiä, muuttaneet loppiaisen ja helatorstain palkattomiksi vapaapäiviksi, tehneet ensimmäistä sairauspäivästä palkattoman karenssipäivän sekä leikanneet myös seuraavan kahdeksan sairauslomapäivän korvausta 80 pro-sentilla. Pakkolait olisivat myös puuttuneet julkisella sektorilla yleisiin pitkiin vuo-silomiin ja lyhentäneet niitä kuudella päivällä. Vastapainoksi hallitus olisi säätänyt työllistymistä edistävää valmennusta sekä ulottanut työterveyshuoltopalvelut mää-räajaksi työntekijöille, jotka on irtisanottu taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Myöhemmin hallitus korvasi pyhäkorvausten ja ylityökorvausten leikkaukset esit-tämällä työntekijöiden lomarahojen leikkaamista 30 prosentilla. Jotta leikkaus olisi voitu tehdä kaikille työntekijöille, olisi hallitus säätänyt myös lain, joka velvoittaa työnantajat maksamaan työntekijöille lomarahoja. Työntekijöiden työehtoja hei-kentäviä esityksiä valmisteltiin muutaman kerran kokoontuneessa kolmikantaisessa työryhmässä, jossa työntekijäpuolella ei ollut juuri mahdollisuuksia vaikuttaa sisäl-töön. Valmistelu jatkui vuoden 2016 puolelle.

Työmarkkinaneuvottelut yhteiskuntasopimuksesta alkoivat taas syyskuun lopussa, kun työmarkkinaosapuolet halusivat löytää vaihtoehdon pakkolaeille. Ennen uusia neuvotteluita SAK julkisti oman kilpailukykyä kohentavan vaihtoehtonsa, joka ei olisi huonontanut lainkaan työntekijöiden työehtoja. Kiitelty esitys vaati myös lo-pettamaan työelämää huonontavien lakien valmistelun. Syyskuussa alkaneet neu-vottelut päättyivät joulukuun alussa, kun EK katkaisi neuvottelut.


Paikallinen sopiminen

SAK:n syksyinen ehdotus kilpailukykyä kohentavista toimista sisälsi myös vaati-muksen hallitukselle kehittää paikallista sopimista työehtosopimusten avulla. Sipi-län hallituksen ohjelmassa paikallisen sopimisen laajentaminen on ollut merkittä-vässä osassa ja hallitus kertoi pohtivansa vaihtoehtoa, jossa sopimista edistettäisiin erillisen lainsäädännön avulla.

Paikallisen sopimisen selvitysmieheksi nimitettiin yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala, joka kuuli työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjä valmistelutyössään mutta val-misteli selvityksensä itsenäisesti. SAK:n edustajat olivat syksyn aikana tiiviisti yh-teydessä selvitysmieheen ja tekivät yhteistyötä muiden palkansaajakeskusjärjestö-jen kanssa. Selvitys julkistettiin 15. lokakuuta ja siinä esitettiin monia lainsäädän-tömuutoksia muun muassa järjestäytymättömien työnantajien paikallisen sopimi-sen mahdollisuuksien laajentamiseksi.

SAK:lle hankalin asia oli selvityksessä esitetty vaihtoehto, jonka mukaan paikalli-sen sopimisen mahdollisuuksia voitaisiin lisätä lainsäädännöllä niin, että laki ohit-taisi työehtosopimuksen määräykset. Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät paikallisen sopimisen kehittämisestä yhteisen kannanoton työ- ja oikeusministeri Jari Lindströ-mille 23. lokakuuta.

Maan hallitus otti paikallisen sopimisen edistämiseen varsinaisesti kantaa vasta jou-lukuussa, jolloin asetettiin kolmikantainen työryhmä valmistelemaan paikallisen sopimisen lainsäädäntöä. Työryhmä aloitti työnsä 22. joulukuuta.

Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittäminen

Osana työllisyys- ja kasvusopimusta vuonna 2013 sovittiin myös neuvottelujärjes-telmän uudistamista koskevasta työstä. Työryhmä jatkoi työtään myös vuonna 2015. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat uudistamisesta alkuvuoden tiiviisti ja työ oli jo melko pitkällä. SAK:n hallitus kuitenkin totesi kokouksessaan helmikuun 16. päivänä, ettei neuvottelujen jatkamiseen ole edellytyksiä, koska työnantajapuolen tavoitteet ovat niin epärealistisia.

Työajan vakiintuminen

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat toimintavuoden aikana useaan otteeseen myös osa-aikatyöhön liittyvän työajan vakiintumisongelman ratkaisemisesta. Neu-votteluja käytiin, koska työllisyys- ja kasvusopimuksessa on kohta, jonka mukaan työmarkkinaosapuolet tarkastelevat työajan vakiintumiseen liittyviä asioita sekä kartoittavat tarpeita muuttaa näihin liittyvää lainsäädäntöä.

Osapuolet eivät päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Työnantajapuolen kantana on, että lainsäädäntö on ajan tasalla eikä lakimuutoksiin ole tarvetta. Työntekijä-puoli esitti kantanaan, että osa-aikatyön osalta on syytä tarkentaa lainsäädäntöä työ-ajan vakiintumista koskevilla säännöksillä.


5 ELÄKEUUDISTUS 2017 Eläkeuudistuksen sisältöä valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä syksyllä 2014 sovitun eläkesopimuksen mukaisesti. SAK osallistui aktiivisesti ke-väällä kokoontuneen työryhmän työhön.

Uusi hallitus sitoutui tehtyyn eläkesopimukseen hallitusohjelmassa ja eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen toimintavuoden syksyllä.

Eläkeuudistukseen liittyen järjestettiin tilaisuuksia myös vuonna 2015 eri puolilla Suomea ja SAK:n asiantuntijat olivat kertomassa eläkeuudistuksen sisällöstä näissä tilaisuuksissa.

SAK oli mukana yritysten taseisiin sisältyvien lisäeläkkeiden turvaamista koske-van palkkaturvadirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa työryhmässä. Asiaa kos-keva palkkaturvalain muutos tuli voimaan vuonna 2015.


6 EDUSKUNTAVAALIT

Hyvää työtä Suomi –kampanja

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja äänestysaktiivisuuskampanjointi olivat toimin-tavuotena osa SAK:n edunvalvontatyötä. SAK järjesti kevään 2015 eduskuntavaa-lien alla kampanjan, jonka tavoitteena oli SAK:laiselle ammattiyhdistysliikkeelle tärkeiden teemojen keskusteluun nostaminen, puolueiden vaaliohjelmiin ja halli-tusohjelmaan vaikuttaminen sekä palkansaajaväestön äänestysaktivisuuden nosta-minen.

Kampanja muodostui kolmesta eri osasta: sisältövaikuttaminen, mainonta ja vies-tintä sekä kenttätoimet.

Osana kampanjaa tavattiin kaikki eduskuntapuolueet ja järjestettiin kaikille ehdok-kaille avoimet ehdokastilaisuudet vaalipiireittäin. Vaalitavoitteista tehtiin ehdokas-aineiston lisäksi myös kenttäkäyttöön tarkoitettu esite. SAK:n tavoitteita ja muuta ajankohtaista tietoa välitettiin ehdokkaille kymmenessä uutiskirjeessä.

Kampanjateemoista tehtiin liittolehtien käyttöön ilmoituspohjia ja samalla ilmeellä toteutettiin ulkomainontakampanja 9.–15. maaliskuuta. Mainokset näkyivät 37 paikkakunnalla. Radio Novalla pyöri äänestysaktiivisuuskehotus-spotti 13.–18. huhtikuuta ja kampanjasivulla sak.fi/hyväätyötäsuomi konkretisoitiin vaalitavoit-teiden sekä teemojen sisältöjä henkilötarinoiden avulla.

Kampanjalauantaina 14. maaliskuuta järjestettiin 18 suurta tilaisuutta ympäri maan. Tilaisuuksiin kutsuttiin kaikkien puolueiden palkansaajataustaisia ehdokkaita. SAK:n tilaisuuksien lisäksi paikallisjärjestöt järjestivät noin 60 tilaisuutta. SAK jär-jesti myös yhdessä kahden muun palkansaajakeskusjärjestön STTK:n ja Akavan kanssa vaalipaneelin 25. maaliskuuta.

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen

SAK valmisteli vaalikeskusteluasiakirjan sekä tiivistelmän tärkeimmistä hallitus-ohjelmatavoitteistaan. Asiakirjan pohjalta käytiin keskusteluja merkittävien edus-kuntapuolueiden johdon kanssa ennen vaaleja. Hallitusohjelmaneuvottelut käytiin vaalien jälkeen melko lailla suljetuin ovin. SAK viestitti ydinkysymyksistään hal-litukselle, mutta hallituksen ohjelma-asiakirja oli monin osin ristiriidassa SAK:n linjausten kanssa.


7 SAAVUTUSTEN JUURRUTTAMINEN

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistaminen

SAK oli jälleen vahvasti vaikuttamassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät yhteisen työelämän yhdenvertaisuutta koske-van seminaarin Pride-tapahtuman yhteydessä kesäkuussa.

Palkansaajajärjestöt ja muut kansalaisjärjestöt järjestivät myös muita tasa-arvoon liittyviä koulutuksia, keskustelutilaisuuksia ja paneeleita yhteistyössä. SAK teki toimintavuoden aikana yhteistyötä yhdenvertaisuusvaltuutetunkin kanssa.

Vuonna 2015 voimaan tulleesta yhdenvertaisuuslaista ja tasa-arvolain uudistuk-sesta järjestettiin lukuisia tilaisuuksia liittojen toimitsijoille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille.

Muiden palkansaajajärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa laadittiin yhdenvertai-suussuunnittelua koskeva opas, joka on käännetty myös ruotsiksi. Lisäksi palkan-saajakeskusjärjestöt valmistelivat yhdessä työpaikkojen tasa-arvo-oppaan käsikir-joituksen, jonka muokkaus, toimitus, taitto ja julkaisu siirtyivät vuodelle 2016. SAK oli myös mukana uudistamassa työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä tasa-arvon tarkistuslistaa.

Tyyne-Leivo Larssonin tasa-arvopalkinto Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä SAK myönsi Tyyne-Leivo Larssonin tasa-arvopalkinnon Palvelualojen Ammattiliitto PAMin puheenjohtajalle Ann Selinille. Mitali luovutettiin Selinille toukokuussa SAK:n valtuuston kokouksessa.

Työterveyshuollon kehittäminen

SAK pitää erittäin tärkeänä työterveyshuollon aseman ja rahoituksen turvaamista hallituksen suunnittelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Työ-markkinajärjestöt julkaisivat joulukuussa yhteisen kannanoton, jossa lähtökohtana oli työterveyshuollon aseman säilyttäminen ennallaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Työterveyshuollon turvaamista SAK vaati toimintavuoden aikana esimerkiksi so-siaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitusta selvittäneessä työryhmässä. Työ-terveyshuollon rahoituksen ja korvauskäytäntöjen kehittämistarpeita pohdittiin li-säksi sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työterveyshuollon neuvottelukunnan rahoitus- ja korvausjaostossa. SAK osallistuu kiinteästi jaoston toimintaan.

Toimintavuotena selviteltiin myös Työterveyslaitoksen johdolla ja työmarkkinajär-jestöjen sopimuksen pohjalta mahdollisuutta ottaa käyttöön ohjeistus, jonka poh-jalta työterveyshuollon henkilöstö voisi arvioida sairauslomien pituuksia. Työryh-män työ jatkuu vuoden 2016 puolella.


SAK on painottanut koko vuoden erilaisissa koulutustilaisuuksissa hyviä työter-veyskäytännön periaatteita, työterveyshuollon laadukasta sisältöä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta. Koulutuksissa on korostettu myös työ-paikan ja työterveyshuollon tekemää työterveysyhteistyötä. SAK on ollut mukana myös työterveyshuollon henkilöstön koulutuksessa. Vaikuttamistyössä on hyödyn-netty vuoden 2014 lopulla julkaistua SAK:n työterveyshuolto-opasta.

Työelämän koulutusneuvojatoiminnan vakiinnuttaminen

SAK pyrki vakiinnuttamaan työelämän koulutusneuvojatoimintaa entistä laajem-min osaksi liittojen toimintaa. Työpaikoilla toimivat koulutusneuvojat välittävät tietoa esimerkiksi aikuiskoulutuksesta, vaikuttavat työpaikan henkilöstökoulutuk-seen sekä kannustavat tarvittaessa hakeutumaan ammattitaitoa edistävään koulu-tukseen.

Koulutusneuvojatoiminnan juurruttamiseen pyrittiin esimerkiksi lakkauttamalla erillinen ohjausryhmä syksyllä 2015 sekä siirtämällä toiminnan kehittäminen osaksi ammattiyhdistyskoulutuksen asiantuntijaryhmän kokousten asioita.

Koulutusneuvojatoimintaa yritetään tehdä tunnetuksi ja sitä yritetään kehittää osana Työväen Sivistysliiton TSL:n järjestämiä koulutuksia. Osaamisen kehittämisen si-sältöjä yritetään saada myös osaksi nykyisten luottamushenkilöiden tehtäviä, mikä huomioidaan jatkossa luottamushenkilöiden koulutuksia kehitettäessä.


8 JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN

Järjestäytymisen edistäminen

Imago- ja järjestäytymiskampanja Mikä Fiilis?

Palkansaajakeskusjärjestöt toteuttivat Mikä fiilis? -kampanjan toisen osan 15. loka-kuuta ja 30. marraskuuta välisenä aikana. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen imago- ja järjestäytymiskampanja esitteli viisi humoristista tv-spottia kuvitteelli-sista kohtauksista tulevaisuuden työ-elämässä. Television lisäksi kampanja oli vah-vasti esillä YouTubessa, Googlessa, netti-tv-palveluissa ja sosiaalisessa mediassa. Mikä fiilis? kuului myös radiossa sekä näkyi Finnkinon elokuvateatterien valko-kankailla.

Kampanjan toisen vaiheen aiheet valittiin keväällä 2015 toteutetun kohderyhmätut-kimuksen tulosten sekä ensimmäisen kampanjavaiheen palautteen perusteella. Haastatteluihin osallistuneet järjestäytymättömät 20–35-vuotiaat palkansaajat oli-vat tutkimukseen mukaan usein huolissaan työelämän heikennyksistä. Nuoria pal-kansaajia mietityttivät muun muassa oikeudenmukainen palkkaus, lomaoikeus, riit-tävä vapaa-aika, perhevapaat sekä irtisanomissuoja.

Kampanja toteutettiin yhteistyössä mainostoimisto Avalonin kanssa.

SAK:n nuorisotoiminta

SAK huolehti myös toimintavuoden aikana nuorten asemasta työelämässä sekä vä-litti heille tietoa työelämän pelisäännöistä. Nuorille suunnattu koulu- ja työmarkki-natiedotus painottui keväälle. Jokavuotinen kesäduunarikiertue aloitti helmikuussa ja näkyi eri paikkakunnilla toukokuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin yli 15 000 ammattiin opiskelevaa nuorta.

Lapsille suunnattu Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä yhteistyössä Suomen Työväen Urheiluliiton, Kisakeskuksen ja Nuorten Kotkien kanssa järjestyksessään 28. kerran.

SAK tuki edelleen nuorisojärjestönsä aluetoimintaa. Eri paikkakuntien toiminta-ryhmien yhteisseminaari pidettiin maaliskuussa. Nuorisojärjestö järjesti SAK-päi-vien alla myös jo perinteeksi muodostuneen oman nuorten seminaarinsa Jyväsky-lässä.

SAK-päivillä jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka tällä kertaa sai koneistajana työskentelevä Petri Ahokangas. Metallityöväen liiton nuorisotoimikunnan puheen-johtaja Ahokangas oli mukana, kun toimikunta ryhtyi suunnittelemaan nollatyöso-pimuksia vastustavaa Operaatio Vakiduunia. SAK myöntää vuosittain Duunari-sti-pendin nuorelle, joka on nostanut toimillaan oman alansa ammatillista arvostusta.


SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisosihteeri, jonka tukena toimii nuorisovas-taavien asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa.

Ruotsinkielinen toiminta

SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Sihteeristö kävi tapaamassa myös Keskustan puoluesihteeriä puoluetoimistolla.

Ruotsinkielisten oppilaitoksen koulutiedotus sai jatkoa toimintavuotena. Koululai-sille ja opiskelijoille välitettiin tietoa työelämän pelisäännöistä ja ammattiliittojen toiminnasta.

Vuodelle suunnitellut ruotsinkieliset kurssit toteutuivat pääosin hyvin. SAK järjesti ne ensimmäisen kerran yhteistyössä Työväen sivistysliiton TSL:n kanssa niin, että SAK vastasi toteutuksesta ja TSL kurssien hallinnoinnista ja laskutuksesta. Ohjel-mat suunniteltiin yhteistyössä Työväen sivistysliiton kouluttajien kanssa. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tvärfacklig-kurssia, toinen Pohjanmaalla ja toinen Etelä-Suomessa, sekä yksi ruotsinkielinen viikonloppuseminaari Hämeenlinnassa. Näi-den lisäksi Kiljavan opisto järjesti ruotsinkieliset perus- ja jatkokurssit luottamus-miehille ja työsuojeluvaltuutetuille.

Ruotsinkielinen seinäkalenteri julkaistiin myös vuonna 2015. Kiitelty kalenteri esit-telee SAK:laisia liittoja ja niiden ruotsinkielistä toimintaa. Kalenteriin merkittiin myös kaikki toimintavuotena järjestetyt ruotsinkieliset kurssit.

Svenskspråkiga verksamheten

Under året har FFC:s svenska sekretariat sammanträtt 5 gånger. Sekretariatet träf-fade också Centerns partisekreterare före vårens riksdagsval.

Årets svenskspråkiga kurser lyckades bra. För första gången organiserades kurserna via ABF som tog hand om kursförvalltningen och FFC tog hand om programmet och förverkligandet av kurserna. Under verksamhetsåret genomfördes två tvär-fackliga kurser, en i Österbotten och en i Södra Finland, samt ett svenskt semi-narium. KIO ordnade grund- och fortsättningskurser för förtroendemän och arbe-tarskyddsfullmäktige.

Den mycket omtyckta FFC:s svenska kalender publicerades igen i form av vägg-kalender. I kalender presenterades FFC:s fackförbund och deras svenskspråkiga verksamhet. I kalender fanns även alla FFC:s och ABF:s samt Kiljavainstitutets svenskspråkiga kurser.


Järjestöllisen toimintakyvyn vahvistaminen

#STOP hallituksen pakkolaeille

Palkansaajakeskusjärjestöt järjestivät vaikuttavan #STOP-mielenilmaisun 18. syyskuuta Helsingin rautatietorilla. Mielenilmaus oli vastalause maan hallituksen esitykselle työehtoja heikentävistä pakkolaeista, joiden avulla hallitus tavoitteli työn yksikkökustannusten alentamista.

Hallituksen syyskuinen pakkolaki-esitys aiheutti välittömän vastareaktion työpai-koilla. Spontaanit ulosmarssit ja liittoihin vyörynyt, tyrmistynyt palaute kuvasivat hyvin kansalaisten tuntoja. Järjestövastaavat tekivät päätöksen mielenilmaisun jär-jestämisestä keskiviikkona 9. syyskuuta eli seuraavana päivänä hallituksen ilmoi-tuksesta. Torstai-aamuna keskusjärjestöjen puheenjohtajat päättivät, että mielenil-maus järjestetään kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyönä. Mainostoi-mistoksi valittiin Julkaisuosakeyhtiö Elias.

Nopeasti järjestetty #STOP-tapahtuma oli hyvä osoitus ammattiyhdistysliikkeen toimintakyvystä ja valmiudesta reagoida nopeasti tapahtumiin. Mielenilmaus toteu-tettiin tiiviissä yhteistyössä järjestö-, alue- ja viestintätiimien sekä jäsenliittojen kanssa.

Kuljetusliittojen järjestöpäätösten myötä lähes koko julkinen liikenne oli lakossa mielenilmauspäivänä, mikä oli luonnollisesti valta haaste palkansaajien järjestä-mille yhteiskuljetuksille.

Mielenilmaus onnistui kuitenkin yli kaikkien odotusten. Helsingin rautatietorille kokoontui yli 30 000 kansalaista kaatosateesta ja julkisen liikenteen lakosta huoli-matta. Tilaisuus sujui asiallisesti ja ilman minkäänlaisia järjestyshäiriöitä.

Media oli erittäin kiinnostunut tapahtumasta etukäteen sekä seurasi mielenilmaus-päivän tapahtumia. Yleisradio välitti suoran lähetyksen Rautatientorilta kello 9–13.

Viestinnän vuosi

Mediayhteistyö SAK:n viestintä järjesti yksitoista media-aamiaista, joissa asiantuntijat ja johto esit-telivät toimituksille kulloinkin ajankohtaista työmarkkinatilannetta. SAK tapasi kaikki merkittävimmät kotimaan uutistalot ja keskeiset politiikan, talouden ja työ-markkinoiden toimittajat. Keväällä toimituksille esiteltiin muun muassa SAK:n tavoitteita maan hallituksen ohjelmaan ja toimintasuunnitelmaan. Syksyn toimittajatapaamisissa keskityttiin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin ja SAK:n neuvotteluehdokseen. SAK:n viestintää profiloivat vuonna 2015 myös lukuisat SAK:n hallituksen ko-kouksen yhteydessä järjestetyt suorat tiedotustilaisuudet. Kesätoimittajille järjestettiin perinteinen SAK:n toimintaa esittelevä kesuri-risteily.


Yhteiskuntavaikuttaminen ja kampanjointi Keväällä 2015 viestinä tuotti järjestöosaston kanssa äänestysaktiivisuuskampanjan Hyvää työtä, hyvää yötä -Suomi. Kampanjan painotuotteiden ja verkkosivujen tuo-tantovastuu alihankkijan kanssa oli viestinnällä. Edunvalvonnan kanssa viestintä tuotti painotuotteet hallitusohjelman lobbaukseen. Syksyllä viestinä ja järjestöyk-sikkö jatkoivat palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen alun kolmivuotiseksi suunni-tellun imagokampanjan ”Mikä fiilis?” työstämistä. Kampanjan ohjausryhmän muo-dostivat keskusjärjestöjen järjestötyöstä ja viestinnästä vastaavat. Kampanjaan kuu-lui tv-spotteja, some- ja printtimateriaalia sekä mainontaa pääkaupunkiseudun elo-kuvateattereissa. Tiedotteet: SAK lähetti tiedotusvälineille noin yhdeksänkymmentä tiedotetta vuonna 2015. Yhteistyökumppanien ja muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa teh-tiin yhteensä kuusitoista tiedotetta. Julkaisut Viestintä työsti viisitoista julkaisua vuonna 2015. SAK.fi-verkkopalvelu Verkkosivujen vierailijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta yli 50 prosenttia ja nousi 572 015 henkilöön. Etusivun lisäksi suosituimpia sivuja olivat luottamushenkilöi-den kysymys–vastaus-palsta, uutissivu sekä avoimien työpaikkojen ja ammattiliit-tojen esittelysivut. Luetuin artikkeli oli "SAK tyrmää hallituksen pakkotoimet" syyskuun alussa. Mobiililaitteilla sivuja selailevien osuus nousi vuoden aikana yli 37 prosenttiin. Facebook-sivu SAK:n Facebook-sivu sai vuoden aikana yli 1 200 uutta tykkääjää. Vuoden lopussa määrä oli 3 914. Facebook-sivujen yksittäisten julkaisujen kattavuus nousi edellis-vuodesta huimasti, lähes seitsenkertaiseksi. Julkaisut näkyivät keskimäärin 5 778 henkilölle. Kattavuutta lisäsi erityisesti eduskuntavaalikampanjan Facebook-mainonta maalis- ja huhtikuussa, mutta myös SAK:n perusjulkaisut saivat Facebookissa lähes kaksi kertaa enemmän näkyvyyttä vuonna 2015 kuin vuotta aikaisemmin. Twitter-tili Twitter-tilin seuraajamäärä nousi vuoden aikana 700:sta lähes 1 900:aan. Vuoden aikana SAK:n @duunarit-tilin twiittien keskimääräiset näyttökerrat päivässä nou-sivat alle 200:sta noin tuhanteen. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly avasi oman Twitter-tilinsä vuoden alussa. Tili ke-räsi vuoden aikana yli 2 500 seuraajaa.


Liitot.fi-verkkopalvelu Oikean ammattiliiton löytämistä helpottavan Liitot.fi-palvelun kävijämäärä väheni edellisvuodesta yli 40 prosenttia. Kävijöitä oli yhteensä 26 948. Palvelua ei vuoden 2015 aikana markkinoitu näkyvästi, mikä selittää kävijämäärän laskua. Helmi-kuusta kesäkuuhun toiminnassa olleet Hyvää työtä Suomi -kampanjan nettisivut keräsivät yhteensä 61 483 kävijää. Lehdet Palkkatyöläinen ilmestyi 60-sivuisena viisi kertaa. Lehden aineistoa hyödynnettiin Palkkatyöläisen nettisivuilla. Lisäksi nettisivuilla julkaistiin juttuja ilmestymisker-tojen välissä muun muassa liittojen ja SAK:n kokouksista ja seminaareista. Palkka-työläisen Facebook-sivuilla oli 800 tykkääjää. Löntagaren ilmestyi kuusi kertaa, josta viisi kertaa 52-sivuisena ja kerran 60-sivui-sena. Helmikuussa julkaistiin ruotsinkielisille ammattiopiskelijoille suunnattu 16-sivuinen JobbDax-liite. Lehden aineistoa hyödynnettiin myös SAK:n ruotsinkieli-sillä nettisivuilla. Löntagarenin Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 174 tykkää-jää. Palkkatyöläisen ja Löntagarenin teemakokonaisuudet paneutuivat työsuojelutar-kastajien työhön ja penninvenyttäjiin. Kesän korvalla valittiin sata nuorta ay-vai-kuttajaa ja syksyn ensimmäisessä lehdessä kirjoitettiin tosi-tv-ohjelmista, jotka ovat tuoneet duunarit televisioon. Syksyn viimeisissä numeroissa paneuduttiin biotalou-teen. Lehdet seurasivat uusi keskusjärjestö -hanketta, paikallisen sopimisen ongel-mallisuutta ja hallituksen poukkoilevaa politiikkaa pakkolakiesityksineen. Lehtien jutuissa käsiteltiin laajasti työympäristökysymyksiä ja työelämän ilmiöitä. Henki-löhaastatteluissa esiteltiin mm. uusi valtakunnansovittelija ja työministeri. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyö SAK, Akava ja STTK järjestivät toimituksille Brysselissä kolmannen EU-akate-mian, aiheena palkansaajien EU-vaikuttaminen. Palkansaajakeskusjärjestöt järjes-tivät perinteisen työmarkkinatoimittajien pikkujoulun syksyllä.


9 KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN

EU-edunvalvonnan tehostaminen ja koordinointi

SAK:n hallitus hyväksyi vuoden lopulla näkemykset Euroopan rahaliitto EMU:n kehittämisestä. SAK järjesti aiheesta jo toukokuussa seminaarin yhdessä komission Suomen edustuston ja Euroopan parlamentin Suomen edustuston kanssa.

SAK kehitti sisäistä ja liittojen välistä EU-edunvalvontaa ja järjesti yhdessä liittojen kanssa EU-edunvalvontaa käsittelevän seminaarin. EU-edunvalvonta oli myös kes-keisesti esillä Uuden Keskusjärjestön kansainvälistä vaikuttamista hahmottelevassa työryhmässä, joka työskenteli syksyllä 2015.

SAK osallistui aktiivisesti Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestön EAY:n työ-hön: edustajakokoukseen, hallituksen kokouksiin, naiskomiteaan ja muihin komi-teoihin. EAY on jo pitkään korostanut investointien, kasvun ja laadukkaiden työ-paikkojen tärkeyttä ja piti edelleen esillä oman investointiohjelmansa sisältöä. Myös Euroopan komissio markkinoi omaa investointiohjelmaansa.

SAK:n kansainvälisten asiantuntijoiden asiantuntijatyöryhmässä käsiteltiin vuoden aikana paitsi EAY:n edustajakokouksen ja hallituksen asioita myös liittojen esille ottamia asioita, pohjoismaista ammattiliittojen edunvalvontaa ja Itämeren ammat-tiyhdistysyhteistyötä. Jälkimmäisiä asioita esitteli Pohjolan ammatillisen yhteisjär-jestön PAY:n suomalaistoimitsija Maria Häggman.

SAK isännöi yhdessä Akavan ja STTK:n kanssa EAY:n tulevan italialaisen pääsih-teerin Luca Visentinin Suomen vierailua elokuussa. Visentin tapasi palkansaajakes-kusjärjestöjen puheenjohtajat, oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, EK:n edus-tajia, palkansaajakeskujärjestöjen asiantuntijoita sekä lehdistön edustajia.

Euroopan tason sosiaalidialogin työohjelma hyväksyttiin toimintavuoden aikana. SAK:n ja EK:n edustajat esittelivät Sosiaalidialogikomiteassa myös Suomen työ-markkinajärjestöjen neuvotteleman eläkeratkaisun.

SAK toimi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK:n jäsenenä sekä osal-listui palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisiin MEP-tapaamisiin ja muihin yhteisiin keskusjärjestöjen kansainvälisiin tapaamisiin.

EAYn kongressi Pariisissa

Euroopan ammatillisen yhteistoimintajärjestön EAY:n edustajakokous pidettiin Pa-riisissa. Kokous pidettiin isäntäorganisaatioiden toiveesta poikkeuksellisesti syk-syllä eli 29. syyskuuta – 2. lokakuuta. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin italialainen Luca Visentini, jonka ehdokkuus oli varmistunut jo keväällä järjestön hallituksessa.

Pohjoismaat saivat takaisin apulaispääsihteerin paikan, kun Veronica Nilsson valit-tiin apulaispääsihteeriksi. Hän vastaa talouspolitiikasta, talouden ohjausjaksosta, työllisyyspolitiikasta, sääntelyn kehittämisen agendasta sekä suhteista Euroopan parlamenttiin. Toiseksi apulaispääsihteeriksi valittiin Euroopan Metallifederaation


entinen pääsihteeri Peter Scherrer, joka vastaa sosiaalidialogista, teollisuuspolitii-kasta ja henkilöstön osallistumisjärjestelmistä sekä suhteista eurooppalaisiin am-mattisihteeristöihin.

Edustajakokous päätti EAY:n toiminnan painopisteistä uudelle 4-vuotiskaudelle hyväksymällä järjestön toimintaohjelman ja Pariisin manifestin. Edustajakokous päätti myös nuorisokomitean äänioikeutta kasvattavista sääntömuutoksista sekä useista hätäjulkilausumista. Keskustelua EAY:n kehittämisestä käytiin uuden pää-sihteerin luonnosteleman EAY:n tuleva rooli -asiakirjan pohjalta.

Kokouksessa ajankohtaisin teema oli pakolaiskriisi Euroopassa, josta hyväksyttiin päätöslausuma. Myös Suomen hallituksen toimet pakkolakiesityksineen tulivat esille kokouksessa, kun harvinaisen monessa puheenvuorossa viitattiin Suomen työmarkkinoiden vakavaan tilanteeseen.

Lauri Lyly EAY:n hallitukseen ja työvaliokuntaan Pariisin edustajakokous valitsi myös uuden EAY:n hallituksen. SAK:n edustajana jatkaa puheenjohtaja Lauri Lyly. Lyly valittiin edustajaksi myös EAY:n hallituksen työvaliokuntaan. Kyse on LO-järjestöjen, eli Pohjoismaiden työntekijäkeskusjärjestöjen, välisestä rotaatioperus-teisesta paikasta. EU:ssa on juuri nyt esillä sosiaalisen ulottuvuuden lisääminen.

Työelämän perusoikeuksien vahvistaminen

SAK ja koko muu suomalainen ammattiyhdistysliike sai eri puolilta maailmaa val-tavasti tukea Suomen hallituksen esittämien pakkolakien vastustamiseen. Tukea an-toivat pohjoismainen ammattiyhdistysliike, EAY, eri maiden keskusjärjestöt ja am-mattiliitot. Tukea satoi yli 60 ammattiyhdistystaholta kaikkialta maailmasta.

Myös monet Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kehitysyhteis-työkumppanit kehitysmaissa osoittivat suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle tu-kensa. He ihmettelivät, että neuvottelutoiminnan ja sosiaalisen vuoropuhelun mal-limaassa hallitus aikoi rajata liittojen vapaata sopimisoikeutta.

Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY julkaisi kaksi kertaa syksyn aikana kan-nanoton Suomen pakkolakeja vastaan. PAY:n ruotsalainen pääsihteeri Magnus Gissler oli puhujana palkansaajajärjestöjen yhteisessä mielenosoituksessa 18. syys-kuuta Helsinkin Senaatintorilla.

Uusi EAY:n pääsihteeri Luca Visentini nosti Suomen työmarkkinatilanteen usein pääsihteerin katsaukseensa. Uutta työmarkkinatilannetta käsiteltiin myös EAY:n hallituksessa sekä EAY:n edustajakokouksessa.

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n kokouksessa syksyllä oli myös esillä Suomen pakkolakitilanne.

Pakkolaeista sekä syyskuun mielenilmauksesta kirjoitettiin myös laajalti kansain-välisissä medioissa. Kansainvälinen lehdistö pyysi haastatteluita SAK:lta.


ILOn työkonferenssi

Kansainvälisen työjärjestön ILOn kolmikantainen kokous kutsuttiin helmikuussa koolle pohtimaan lakko-oikeutta. Kokouksessa hyväksyttiin yhteislausuma, joka kuitattiin myös järjestön hallintoneuvostossa maaliskuussa. Käytännössä lausu-massa sovittiin askelmerkeistä, joilla ILOn normitoimintaa voidaan arvioida. Yh-teislausuma, joka ei juurikaan mainitse lakko-oikeutta, on voimassa loppuvuoteen 2016. Yhteislausuman ansiosta ILOn kansainvälisen työkonferenssin sopimusten soveltamista käsittelevä komitea pystyi jokseenkin normaaliin työskentelyyn.

SAK osallistui aktiivisesti ILO:n neuvottelukunnan ja sen jaostojen työhön. Suomi ratifioi vuonna 2011 hyväksytyn Kotitaloustyöntekijöitä koskevan ILOn yleissopi-muksen. Suomessa aloitettiin myös valmistelut ihmiskaupan uhrien tilanteeseen liittyvän pakkotyö-sopimuksen nro 29 pakkotyöpöytäkirjan ratifioimiseksi.

SAK johti ILO:n kansainvälisen työkonferenssin palkansaajadelegaatiota. Työkon-ferenssin aiheina olivat yleissopimusten ja suositusten soveltaminen, suositus siir-tymisestä epävirallisesta taloudesta viralliseen sekä pienten ja keskisuurten yritys-ten työpaikkojen luominen. Työntekijöiden suojelua koskenut keskustelu liittyi vuoden 2008 julistukseen globalisaation oikeudenmukaisuudesta.

Kaikki työkonferenssin yhteydessä pidetyssä Geneve-koulussa mukana olleet suo-malaiset olivat SAK:laisia. Järjestömme osallistui vuoden aikana myös aktiivisesti pohjoismaiseen ILO-yhteistyöhön. SAK teki yhteistyötä Baltian työntekijädele-gaattien kanssa kansainvälisessä työkonferenssissa. Esimerkiksi Liettuassa hallitus ilmoitti syksyllä omista pakkolaeistaan.

Kauppapolitiikka

SAK jatkoi työtä avoimemman ja reilumman maailmankaupan puolesta. Pääpaino vuoden aikana oli EU:n ja Yhdysvaltojen välisten vapaakauppaneuvotteluiden seu-raamisessa ja niihin vaikuttamisessa.

Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) -neuvottelut aiheuttivat pal-jon keskustelua sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Erityisesti keskustelua käytiin sopimuksen mahdollisista vaikutuksista muun muassa investointisuojaan, julkisiin palveluihin ja korkeatasoisen sääntelyn ylläpitoon. Vuoden aikana kävi yhä selvemmäksi Euroopan komission julkistamien asiakirjojen perusteella, että so-pimukseen liittyvät riskit huomioidaan hyvin neuvotteluissa. Kävi ilmi, että julkiset palvelut jätetään sopimuksen ulkopuolelle ja että EU:ssa ei olla alentamassa sään-telyn vaatimustasoa.

Syksyllä julkistetut komission uudet neuvottelutavoitteet investointisuojaan ja työ-elämän määräyksiin olivat linjassa SAK:n tavoitteiden kanssa. Komissio ei ottanut kantaa siihen, miten työelämän määräyksiä valvottaisiin ja millaisia seuraamuksia niiden rikkomisesta tulisi. SAK:n päätavoitteita on saada työelämän määräyksistä paitsi vahvoja, myös tehokkaasti valvottuja ja sanktioituja. Asiaan palataan TTIP-neuvotteluissa vuonna 2016.


Vuoden aikana SAK tapasi lukuisia poliittisia päättäjiä sekä muita avainhenkilöitä, jotka vaikuttavat neuvotteluissa. TTIP:stä käytävään keskusteluun SAK vaikutti myös erilaisten tahojen järjestämissä tilaisuuksissa.

TTIP:n ohella järjestömme seurasi ja vaikutti muun muassa seuraaviin muihin kauppapoliittisiin prosesseihin: TiSA-palvelukauppaneuvottelut, EU-Vietnam-va-paakauppaneuvottelut, EU-Kiina-investointisopimusneuvottelut, keskustelu Kii-nan markkinatalousaseman myöntämisestä, EU:n uuden kauppapoliittisen strate-gian määrittely ja eri WTO-prosessit.

Joulukuussa SAK osallistui WTO:n ministerikokoukseen Nairobissa osana Suomen virallista delegaatiota. Ministerikokouksessa tehtiin varovainen päätös siirtyä eteenpäin jo 15 vuotta tuloksettomasti jatkuneista Dohan neuvotteluista. Lisäksi hy-väksyttiin Suomeakin hyödyttävä ITA-2 sopimus, joka poistaa kokonaan parin sa-dan ICT-tuotteen tullitariffit.

Kehityspolitiikka

Pääministeri Juha Sipilän hallitus päätti leikata noin kolmanneksen kehitysyhteis-työn määrärahoista tasapainottaakseen julkisen talouden menoja. Suomen ammat-tiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) ja monen muun järjestön määrärahoista leikattiin 43 prosenttia.

SASKin jäsenjärjestönä leikkaus vaikuttaa myös SAK:hon; osa SASKin kanssa to-teutettavista kehitysyhteistyöhankkeista sovittiin lopetettavaksi ja uusien hankkei-den aloittamista on rajoitettu. SAK oli mukana päättämässä leikkausten toteuttami-sesta SASKin työvaliokunnassa ja hallituksessa, joiden kokouksiin järjestömme osallistui koko vuoden tiiviisti.

Toisaalta SAK:n mielestä hallituksen leikkaukset suomalaisjärjestöjen tukeen, kah-denväliseen tukeen ja YK-järjestöjen kautta annettavaan tukeen olivat ylimitoitet-tuja, mutta toisaalta SAK tuki hallituksen päätöstä lisätä yksityisen sektorin kehi-tysrahoitusta. Rahoituksen keskeisenä tavoitteena on luoda ihmisarvoisia yksityi-sen sektorin työpaikkoja kehitysmaihin. Hallituksen mukaan yksityisen sektorin ke-hitysrahoitusta voitiin lisätä ilman, että sillä olisi vaikutusta EU:n valvomaan las-kennalliseen julkistalouden rahoitusjäämään.

SAK osallistui myös tiiviisti Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) toimintaan ja pyrki siten vaikuttamaan Suomen kehityspolitiikkaan.

Kansainvälisesti tarkasteltuna vuoden tärkein kehityspoliittinen päätös oli Post-2015 kehitysagendan hyväksyminen YK:n yleiskokouksessa syyskuussa. Agenda sisältää muun muassa tavoitteen luoda ihmisarvoisia työpaikkoja ja sen on määrä ohjata kaikkien YK:n jäsenmaiden kehityspolitiikkaa. Kokousta edelsivät noin vuo-den kestäneet neuvottelut hallitusten välillä. SAK osallistui Suomen kannan mää-rittelyyn ulkoasianministeriön työryhmässä.

SAK tuki toimintavuoden aikana FinnWatchin tutkimustoimintaa sekä ammattiyh-distysliikkeen maailmanjärjestön ITUC:n solidaarisuusrahastoa. ITUC julkaisi


vuosittaisen ammattiyhdistysoikeuksien raportin kesällä 2015. Siitä käytetään ni-mitystä ”ay-oikeuksien index” entisen ay-oikeuksien loukkausten raportin sijaan.

Nobelin rauhanpalkinto ammattiyhdistysliikkeelle Toimintavuoteen mahtui myös hyviä uutisia. Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetille. Maan rauhanomaista kehitystä edis-täneessä kvartetissa oli Tunisian ammattiyhdistyskeskusjärjestö UGTT, Tunisian työnantajien keskusjärjestön UTICA, ihmisoikeusjärjestö LTDH ja Tunisian asian-ajajajärjestö. Tunisian ammattiyhdistyskeskusjärjestö vieraili Suomessa lokakuussa. Tapaami-sessa SAK:n johdon kanssa järjestön varapääministeri Samir Cheffi osoitti tukensa suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle kamppailussa ILOn sopimusten rikko-mista vastaan.


10 EDUSTAJAKOKOUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

SAK:n jäsentutkimus 2015

SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia. Jäsentutkimuksessa on perinteisesti edustajakokouksen alla kartoitettu ammattiliittojen jäsenten näke-myksiä liittojen onnistumisesta tehtävissään sekä odotuksia liittojen tulevalle toi-minnalle.

Vuonna 2015 jäsentutkimuksen menetelmät ja kysymykset uudistettiin, minkä vuoksi vertailua useisiin aiempiin tutkimuksiin ei ole voitu tehdä tällä kertaa.

Jäsenten työoloja tutkitaan joka toinen vuosi SAK:n työolobarometrilla, ja nyt jä-sentutkimus keskittyi aiempaa enemmän järjestöllisiin asioihin. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 2 000:ta liittojen jäsentä ja haastattelut kiintiöitiin SAK:n jä-senliittojen jäsenmäärän, iän ja sukupuolen mukaan.

Jäsentutkimuksen yhteydessä toteutettiin myös ns. nettiaivoriihi korkeintaan vuo-den ammattiliiton jäsenenä olleille. Aivoriihessä kysyttiin, mitä ammattiliittojen pi-täisi tulevaisuudessa tehdä ja mistä liittojen toiminnassa pitäisi luopua.

SAK:n tavoiteohjelma 2016 – 2019

SAK:n tavoiteohjelman kirjoittamisprosessi jäädytettiin odottamaan Uuden kes-kusjärjestön valmistelutyön linjauksia. Ne julkistettiin loppusyksystä, minkä jäl-keen SAK aloitti tavoiteohjelman kirjoittamisen.

Tavoitteena oli, ettei kirjoitettava tavoiteohjelma vaikeuta uuden keskusjärjestön työtä ja lisäksi SAK:ssa pyrittiin välttämään turhaa työtä. Tämän vuoksi Tavoite-ohjelma päätettiin kirjoittaa tällä kertaa melko yleisellä tasolla. Lisäksi tiukka aika-taulu asetti kirjoittamiselle rajoitteita. Tavoiteohjelma ”Askelmerkkejä tulevaisuu-teen” saatiin kuitenkin kirjoitettua SAK:n henkilöstön hyvällä yhteistyönä tiukassa aikataulussa.

Sääntöuudistus

Vuoden 2011 edustajakokouksen käynnistämä sääntöuudistus valmistui toiminta-vuoden aikana. SAK:n hallitus hyväksyi marraskuussa uudet säännöt esitettäväksi edustajakokoukselle.


11 HALLINNON KOKOUKSET

Valtuusto

SAK:n valtuusto kokoontui kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa.

Kevät 2015 SAK:n valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 21.–22. toukokuuta 2015.

Tiivistelmä päätöslausumasta

SAK on valmis osallistumaan tuottavuustalkoisiin. Talkoiden lähtökohtana on ol-tava työnantajien ja palkansaajien tasavertaisuus. Työntekijöiden ideat ja panos työn organisoinnissa hyödynnetään parhaiten hyvällä johtamisella. Tasavertainen paikallinen sopiminen on avain tuottavuuden nostoon.

Yritysten on käytettävä entistä suurempi osa voitoistaan talouskasvua vauhditta-viin investointeihin. Kasvun vahvistamiseksi hallituksen tulee koota paketti, jolla vahvistetaan yritysten kilpailukykyä ja myönteistä investointi-ilmapiiriä.

SAK:n valtuusto edellyttää, että uusi hallitus toteuttaa eläkeratkaisun työmarkki-najärjestöjen sopimalla tavalla. Valtuusto varoittaa puuttumasta eläkemaksujen ta-soon tai työttömyysturvan lisäpäiviin, jotka ovat olennainen osa eläkesopua.

Julkisen talouden sopeuttamistoimet on kohdennettava oikeudenmukaisesti sekä huolehtien valtion ja kuntien toimintakyvystä. Suomen talous ei käänny kasvu-uralle leikkaamalla – liian suuret sopeutukset voivat päinvastoin pysäyttää orasta-van talouskasvun. Ostovoiman ylläpitäminen turvaa kotimaisen kysynnän.

SAK:n valtuusto vaatii hallitusneuvottelijoita kirjaamaan hallitusohjelmaan järeät toimet harmaan talouden torjumiseksi ja veroparatiisien sulkemiseksi. Jokainen veronkiertämisestä takaisin saatu euro pienentää valtiontalouden vajetta ja siten tarvetta leikata palveluja ja tulonsiirtoja.

Syksy 2015 SAK:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 19.–20. marraskuuta 2015. Tiivistelmä päätöslausumasta

SAK:n valtuusto arvostelee Sipilän hallitusta vapaan sopimisoikeuden murentami-sesta ja epävarmuuden tuomisesta työmarkkinoille. Pakkolait uhkaavat romuttaa Suomen maineen ja kansainvälisen kilpailuvalttimme, sopimisen mallin.

Hallituksen pakkolait heikentävät toteutuessaan rajusti työntekijöiden toimeentu-loa ja työehtoja. Samalla hallitus on siirtämässä työehdoista päättämisen vahvasti


valtion määräysvaltaan, mikä altistaa työntekijöiden työsuhteet ja palkat poliittis-ten voimasuhteiden vaihteluille ja johtaa jatkossa epävakaisiin työmarkkinoihin.

SAK on tuonut neuvottelupöytään vastuullisen esityksen, joka parantaisi työlli-syyttä ja kilpailukykyä hallituksen pakkolakeja nopeammin ja reilummin. Val-tuusto korostaa, ettei tarjous ole loputtomiin voimassa.

SAK:n valtuusto vaatii hallitusta myös perumaan aikuiskoulutustuen leikkaukset. Tukea tarvitsevat haavoittuvimpiin työntekijäryhmiin kuuluvat, joille aikuiskoulu-tus on työelämäedellytyksiä parantavaa ennaltaehkäisevää muutosturvaa.

SAK:n valtuusto tuomitsee myös Postin häikäilemättömän toiminnan työehtoneu-votteluissa. Järjestäytymisvapaus ja työtaisteluoikeus ovat kansainvälisten sopi-musten ja Suomen lakien turvaamia työelämän perusoikeuksia. Siitä huolimatta Posti lopetti työtekijöiden lakko-oikeuden murtamisyritykset vasta ammattiyhdis-tysliikkeen painostustoimien johdosta.

Valtuuston mielestä postilaiset ovat joutuneet koekaniineiksi työnantajan ja halli-tuksen ajamille työehtojen heikennyksille. Posti tavoittelee työnantajaliitto Paltan avustuksella satojen eurojen leikkauksia työntekijöiden kuukausiansioihin ja mer-kittäviä heikennyksiä muihin työehtoihin ja muutosturvaan.

Hallitus

SAK:n hallitus piti 19 kokousta ja käsitteli kokouksissaan muun muassa ajankoh-taisia edunvalvonta- ja sopimusasioita.

Johtoryhmä

SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui 35 kertaa. SAK:n sääntöjen mu-kaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Työvaliokunta

Hallituksen valmisteluelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuoden aikana yh-teensä 19 kertaa.


LIITTEET

LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet

Valtuusto (tilanne 12.2.2016) Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, JHL 1. Varapuheenjohtaja Lilli Kilpinen, PAM 2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne Laaksonen Kai Karjalainen Matti Lehto Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo Ilmailualan Unioni IAU ry Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Alanko Karita Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas Pikkarainen Rauno Siika Paavo Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli Nyrönen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki Katariina Raunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-Marja Ristamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa Eloranta Jarkko Farah Nura Ahonen Sinikka Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja Tyni Jaana Pyykkö Teuvo Uusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila Vuokko Väänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja


Aliupseeriliitto ry Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika

Rajaturvallisuusunioni ry Salonen Pekka Roiha Lauri

Tulliliitto ry Pirttiperä Jukka Naski Pekka

Vankilavirkailjain Liitto VVL ry Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija

Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry Kurttila Mika Fahlström Jyrki Pelho Niko Mäenpää Teppo Heinonen Janne-Petteri

Metallityöväen Liitto ry Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle Laakso Mikko Torkkeli Aulis Larila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo Ahonen Päivi Korhonen Päivi Mäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen Timo Niininen Kari Koistinen Hannu Perttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja Kristiina Ronkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Aly Sirpa Lehto Merja Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa Halonen Arto Kankare Mika Hanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse Heikkinen Sini Höttönen Jukka


Jaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta Jonkka Harri Aulasuo Kati Lähdesniemi Marko Kilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja Huuskonen Irmeli Vehmas Päivi Savolainen Kim Nykyri Sami Nuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa Pimperi Jorma Kellokumpu Eija Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Hentonen Arja Juhala Birgitta Savolainen Tarja Saarinen Markku Salo Johanna Nyman Anne Vainio Harry Utrianen Simo Anttila Sinikka Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi Sihto Birgitta Rantala Kirsti Ylivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa Hallikas Marko Hakala Janne

Paperiliitto ry Aitonurmi Jouko Koivu Ahti Simula Juhani Kaikkonen Olli-Pekka Lindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia Puuliitto ry Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku

Rakennusliitto ry Elonen Johanna Vikstedt Tea Pettersson Liinu Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Erkki Järvi Risto Yli-Hukkala Hannu Mattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti Luopa Sari Partinen Sini


Ollikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti Rautatievirkamiesliitto ry Peltola Karri Lahti Harri

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti Korkeamäki Anne Perhovaara Timo Ojanen Eija Hietanen Tarja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Heimonen Esa Hartoneva Tiina Suomen Merimies-Unioni SMU ry Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu Rännäli-Lehto Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki Suomen Muusikkojen Liitto ry Vesterinen Aarne Kuukka Juha

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry Ahde Hilkka Turunen Sami

Sähköalojen ammattiliitto ry Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka Huczkowski Ari Tiiro Jarmo Junnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki Kantanen Hannu Vinnari Kari

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko Kallio Pasi Kojola Hanna Korpela Kristo Vainio Reija Kortelainen Harri Kuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo


Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko

Veturimiesten liitto ry Viitanen Jorma Huilla Asko

Yleinen Lehtimiesliitto ry Alatalo Eliisa

Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU ry Saarela Jarmo Möttölä Hanno Multala Sari

Kaupan alan esimiesliitto ry Valkonen Mika

Hallitus Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Heiniluoma Tero, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Hämäläinen Irene, TEAM Helkavuori Heikki, TEAM (20.11. asti) Toni Laiho, TEAM (20.11. alk.) Julkunen Kaarlo, PAM (3.6. asti) Leppäkangas Sirpa, PAM Koivuniemi Niina, PAM (3.6. alk.) Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Jari Niilosaari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Mauriala Vesa, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Ekström Håkan, JHL Mäkelä Matti, Metalliliitto Lehtonen Turja, Metalliliitto Niemi-Laine Päivi, JHL Karrasch Kristian, JHL Piirainen Marko, AKT Sorvali Arto, AKT Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM (4.6. asti) Rinne Merja, TEAM Puura Heli, TEAM (4.6. alk.)


Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto Nieminen Heidi, PAU Hietaniemi Esko, PAU Zitting Simo, SMU Bondas Kenneth, SMU Ylitalo Jaana, PAM Rönni-Sallinen Annika, PAM (22.5. asti) Pohjola Arja, PAM (22.5. alk.) Yleisvarajäsenet

1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Karola Baran (20.11. alk.) 2. IAU Juhani Haapasaari 3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen 4. Veturimiesten liitto Risto Elonen 5. SLSY Thelma Åkers (20.11. asti), Juha Kuurne (20.11. alk.) 6. Rautatievirkamiesliitto Seppo Juselius (22.5. asti), Kari Vähäuski (22.5. alk.) 7. Aliupseeriliitto Petteri Leino (22.5. asti), Mika Oranen (22.5. alk.) 8. Merivartioliitto Erkki Hirvonsalo 9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela 10. Tulliliitto Markku Kosonen 11. SSSL Jukka Halonen 12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen 13. Rakennusliitto Rauno Kurki (1.10. asti) 14. TEAM Hannu Siltala 15. AKT Harri Pasanen 16. Paperiliitto Timo Byman 17. Puuliitto Jyrki Alapartanen 18. SEL Henri Lindholm 19. Metalliliitto Timo Korpijärvi 20. PAM Heidi Lehikoinen Johtoryhmä Johtoryhmän jäseninä toimivat puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapuheen-johtaja Matti Huutola ja johtajat Matti Tukiainen, Eija Hietanen ja Saana Siek-kinen. Johtoryhmän sihteerinä toimi Kirsi Sainio. Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen (28.2. asti), talouspäällikkö Ulla Hopponen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Jaana Pohja sekä henkilöstön edustajina luot-tamusmiehet Anu-Tuija Lehto ja Leila Marjoniemi.


Työvaliokunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lauri Lyly, SAK Jari Niilosaari, Puuliitto Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM (15.6. asti) Heli Puura, TEAM (15.6. alk.) Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Jarkko Eloranta, JHL Päivi Niemi-Laine, JHL Marko Piirainen, AKT Vesa Mauriala, Raideamm. Työvaliokunnan sihteerinä toimi Kirsi Sainio. Asiantuntijaryhmät (vastuutoimitsija)

• Sopimusvastaavat (Annika Rönni-Sällinen) • Juristit (Timo Koskinen) • Sosiaalipoliittiset asiantuntijat (Sinikka Näätsaari) • Kansainväliset asiantuntijat (Katja Lehto-Komulainen) • Työsuojeluvastaavat (Raili Perimäki) • Työelämän tutkijat ja kehittäjät (Juha Antila) • Ay-koulutusvastaavat (Mikko Heinikoski 15.5. asti, Mikko Koskinen 15.5. alk.) • Tasa-arvovastaavat (Tapio Bergholm) • Koulutuspoliittiset asiantuntijat (Mikko Heinikoski 15.5. asti, Mikko Kos-

kinen 15.5. alk.) • Maahanmuuttopoliittinen työryhmä (Eve Kyntäjä) • Talous- ja elinkeinopoliittiset asiantuntijat (Olli Koski) • Ilmasto- ja energiatyöryhmä (Pia Björkbacka) • Omistajapolitiikan työryhmä (Olli Koski) • Viestintävastaavat (Jaana Pohja) • Järjestövastaavat (Eija Harjula) • Nuorisovastaavat (Tatu Tuomela) • Ruotsinkielinen sihteeristö (Katja Kaivonen) • Talous-ja henkilöstövastaavat (Eija Hietanen) • Tietohallintovastaavat (Vesa Savolainen) • YKV-ohjausryhmä (Matti Huutola)

Foorumit (vastuutoimitsija)

• Kuljetus- ja logistiikka-alan foorumi (Sauli Hievanen) • Turvallisuusalan foorumi (Sauli Hievanen)

Hankeryhmät (vastuutoimitsija)

• Harmaan talouden hankeryhmä (Erkki Laukkanen)


LIITE 2 Jäsenyydet

Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry FINSIF – Finland’s Sustainable Investment Forum ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna Pale ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Työväenperinne ry Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs Kansainväliset ammatilliset järjestöt Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY


LIITE 3 Henkilöstö

SAK:n henkilöstö 31.12.2015 Vuoden 2015 lopussa SAK:n palveluksessa oli 90 henkilöä, josta työvapaalla 3 henkilöä. Osa-aikaisessa työsuhteessa oli 3 henkilöä. Eläkkeelle jäi 4 henkilöä. Puheenjohtajan kanslia Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Hallinto-osasto Hallintojohtaja Eija Hietanen Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Talouspäällikkö Ulla Hopponen Palveluvastaava Irma Tornberg Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Taloussuunnittelija Jaana Heikkinen Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara IT-tukihenkilö Nina Kanter IT-tukihenkilö Pentti Honko Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Vahtimestari Pauli Hänninen Emäntä Arja Valkama Työllisyys ja työehdot Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen Osastosihteeri Leila Marjoniemi Päälakimies, linjan päällikkö Timo Koskinen Työehtoasioiden päällikkö Annika Rönni-Sällinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Lakimies Minna Tanska Lakimies Jari Hellsten Sihteeri Kaisa Sember Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Ekonomisti Erkki Laukkanen Tilasto- ja työllisyysasiantuntija Tytti Jäppinen


Sihteeri Eva Fager Elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen Elinkeinopoliittinen asiantuntija Jukka Kärnä Sihteeri Leila Hahtomaa Työelämän laatu ja sosiaaliturva Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen Osastosihteeri Ulla Honkanen Sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari Ekonomisti Joonas Rahkola Ekonomisti Ilkka Kaukoranta Kehittämispäällikkö Juha Antila Erikoistutkija Tapio Bergholm Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen Tietoasiantuntija Christina Karlsson Sihteeri, tutkimusavustaja Tarja Kaukovaara Koulutuspäällikkö Mikko Koskinen Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Tilasto- ja työllisyysasiantuntija Tytti Jäppinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho Sihteeri Erja Aaltonen Kehittäjä, Työelämän verkko-opisto Mika Ukkonen Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Projektipäällikkö Matti Hirvola Osastosihteeri Tuula Rantila Viestintäpäällikkö Jaana Pohja Tiedottaja Tiina-Emilia Kaunisto Verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Mari Laaka Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Päätoimittaja (Löntagaren) Jonny Smeds Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Sihteeri Sini Kurho Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Katja Kaivonen Järjestösihteeri Esko Grekelä Nuorisosihteeri Tatu Tuomela Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos Sihteeri Auli Keskinen


SAK:n alueelliset toimipisteet Etelä-Suomen toimipiste Aluetoiminnan päällikkö, aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Lappeenrannan toimipiste Aluetoimitsija Sonja Laitinen Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Joensuun toimipiste Aluetoimitsija Pekka Viljakainen Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Siivooja Inga Pirskanen Mikkelin toimipiste Aluetoimitsija Kari Kokkola Porin toimipiste Aluetoimitsija Raija Raittio Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Antinaho Tampereen toimipiste Aluetoimitsija Sanni Halla-aho Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen Siivooja Terttu Lämsä Toimistonhoitaja Riikka Antinaho Vaasan toimipiste Aluetoimitsija Katja Kaivonen Toimistonhoitaja Riikka Antinaho Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen


Rovaniemen toimipiste Aluetoimitsija Riitta-Liisa Ojuva Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg


LIITE 4. Jäsenmäärät. SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2014 ja 2015 Liitot Yhteensä

vuonna 2014

Yhteensä vuonna

2015 Aliupseeriliitto ry 3 309 3 290 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 50 002 48 609 Ilmailualan Unioni IAU ry 3 650 3 510 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 221 668 216 617 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry 7 939 7 944 Metallityöväen Liitto ry 144 182 142 578 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 232 381 232 140 Paperiliitto ry 37 831 37 106 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry 29 283 29 135 Puuliitto 35 512 34 275 Rajaturvallisuusunioni ry 2 494 2 467 Rakennusliitto ry 85 089 84 095 Rautatievirkamiesliitto ry 875 942 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry 34 173 33 621 Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry 2 455 2 375 Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 1 712 1 595 Suomen Merimies-Unioni SMU ry 9 476 9 346 Suomen Muusikkojen Liitto ry 3 254 3 312 Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry

323 309

Sähköalojen ammattiliitto ry 34 887 34 300 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 56 693 54 606 Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto 4 721 4 505 Tulliliitto ry 1 173 1 129 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 1 532 1 536 Veturimiesten liitto ry 3 245 3 189 Yleinen Lehtimiesliitto ry 181 185 Yhteensä 1 008 040 992 716


LIITE 5. Lausunnot

Työllisyys ja työehdot Lausunto SAK 11765 / 2015 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Luontoisedut verotuksessa Verohallinto 23.1.2015 Lausunto SAK 11743 / 2014 Metropolihallintoa koskeva hallituksen esityksen luonnos sekä siihen liittyvä val-tioneuvoston asetus koskien metropolihallinnon valtionavustuksia Valtiovarainministeriö 4.2.2015 Lausunto SAK 11797 / 2015 Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueellinen linjaus ulkomai-sen työvoiman käytöstä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 27.2.2015 Lausunto SAK 11788 / 2015 Korkeimpien oikeuksien organisatorista yhdistämistä arvioineen työryhmän mie-tintö (oikeusministeriön Julkaisu Mietintöjä ja lausuntoja 1/2015) Oikeusministeriö 10.3.2015 Lausunto SAK 11791 / 2015 Tuomioistuinten keskushallinnon uudistamista koskeva selvitysmiesten ar-viomuistio (oikeusministeriön julkaisusarja Selvityksiä ja ohjeita 2/2015) Oikeusministeriö 10.3.2015 Lausunto SAK 11810 / 2015 Työryhmän mietintö ”Tuomioistuinmaksulaki” (Mietintöjä ja lausuntoja 4/2015) Oikeusministeriö 10.3.2015 Lausunto SAK 11846 / 2015 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueellisen linjauksen päivitys ulkomaisen työvoi-man käytöstä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 11.3.2015


Lausunto SAK 11807 / 2015 Perttu Vartiaisen selvityksestä kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittä-mistarpeista Työ- ja elinkeinoministeriö 13.3.2015 Lausunto SAK 11857 / 2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä Työ- ja elinkeinoministeriö 10.4.2015 Lausunto SAK 11858 / 2015 Luonnokset Verohallinnon ohjeiksi "Ulkomaantyöskentelyn verotus", "Ulko-mailta Suomeen tulevan työntekijän verotus" ja "Opiskelijan ja harjoittelijan vero-tus kansainvälisissä tilanteissa" Verohallinto 16.4.2015 Lausunto SAK 11852 / 2015 Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportti Ympäristöministeriö 7.5.2015 Lausunto SAK 11927 / 2015 Parempi sääntely/EU-sääntelyn arviointi Suomen kannalta Valtioneuvoston kanslia 19.5.2015 Lausunto SAK 11882 / 2015 Päivittäistavarakaupan yhteinen näkemys YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koske-vien ohjaavien periaatteiden noudattamisesta hankintaketjuissa Ulkoasiainministeriö 21.5.2015 Lausunto SAK 11886 / 2015 Digitaalisen liiketoiminnan esteet ja lainsäädännölliset kehittämistarpeet Kilpailu- ja kuluttajavirasto 4.6.2015 Lausunto SAK 11890 / 2015 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriö 3.8.2015 Lausunto SAK 11920 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi kiinteistöverolain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 12.8.2015


Lausunto SAK 11918 / 2015 Hallituksen esitys laiksi väliaikaisesta menettelystä verotuksen oikaisemiseksi ja rikosprosessin estämiseksi oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella Valtiovarainministeriö 14.8.2015 Lausunto SAK 11937 / 2015 Eurooppaan oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi yhtiöverotus Euroopan komissio 1.9.2015 Lausunto SAK 11957 / 2015 Kansainväliset ilmastoneuvottelut; komission tiedonanto "Pariisin pöytäkirja -suunnitelma ilmastomuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen" -valmistautu-minen Pariisin ilmastokokoukseen Eduskunnan talousvaliokunta 7.9.2015 Lausunto SAK 11940 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliik-keiden aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 18.9.2015 Lausunto SAK 11988 / 2015 HE 29/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinmaksulaiksi sekä la-eiksi hallinto-oikeuslain 12 a §:n ja riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvis-tamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 28 §:n muuttamisesta Eduskunnan lakivaliokunta 6.10.2015 Lausunto SAK 11993 / 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseu-dun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, saariston kehityksen edistämiseksi annetun lain muuttamisesta sekä alueiden ke-hittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttami-sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 9.10.2015 Lausunto SAK 12009 / 2015 Luonnos Verohallinnon ohjeeksi Koulutusmenot henkilöverotuksessa Verohallinto 13.10.2015


Lausunto SAK 12029 / 2015 Hallituksen esitys HE 32/2015 vp eduskunnalle laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 Eduskunnan lakivaliokunta 22.10.2015 Lausunto SAK 12018 / 2015 Lausuntopyyntö vuonna 2016 ennakkoperinnässä käytettävistä tuloista ja vähen-nyksistä Verohallinto 26.10.2015 Lausunto SAK 12002 / 2015 Hallituksen esitys laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä ja yritystuen yleisistä ehdoista annetun lain (786/1997) kumoami-sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 29.10.2015 Lausunto SAK 12036 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoimin-nasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Valtiovarainministeriö 2.11.2015 Lausunto SAK 12048 / 2015 Luonnos aluekehittämispäätökseksi Työ- ja elinkeinoministeriö 6.11.2015 Lausunto SAK 12083 / 2015 Päätösluonnos Verohallinnon päätökseksi luontoisetujen laskentaperusteista vuo-delle 2016 Verohallinto 1.12.2015 Lausunto SAK 12112 / 2015 Aluekehittämispäätös Työ- ja elinkeinoministeriö 18.12.2015 Työelämän laatu ja sosiaaliturva Lausunto SAK 11750 / 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaati-muksista (HE 323/2014 vp) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.1.2015


Lausunto SAK 11754 / 2014 HE 307/2014 vp eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 46 §:n muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta 14.1.2015 Lausunto SAK 11758 / 2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttami-nen Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.1.2015 Lausunto SAK 11759 / 2014 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa koskevien asetusten muuttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.1.2015 Lausunto SAK 11785 / 2015 HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 29.1.2015 Lausunto SAK 11794 / 2015 M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla Eduskunnan sivistysvaliokunta 3.2.2015 Lausunto SAK 11756 / 2014 Luonnoksista hallituksen esitykseksi laiksi panostustyön turvallisuudesta ja valtio-neuvoston asetukseksi panostus- ja räjäytystyön pätevyyskirjoista Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuttu 6.2.2015 Lausunto SAK 11805 / 2015 HE 341/2014 vp eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttami-sesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan sivistysvaliokunta 16.2.2015 Lausunto SAK 11806 / 2015 HE 306/2014 vp eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivis-tystyöstä annetun lain muuttamisesta HE 310/2014 vp eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja


opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta 16.2.2015 Lausunto SAK 11823 / 2015 HE 310/2014 vp eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuk-sesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tar-koitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulu-tuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta 16.2.2015 Lausunto SAK 11804 / 2015 Ehdotukset valtioneuvoston asetuksiksi vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja va-rastoinnin valvonnasta sekä vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varas-toinnin turvallisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttami-sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 26.2.2015 Lausunto SAK 11831 / 2015 Lausuntopyyntö ehdotuksista valtioneuvoston asetukseksi räjähteiden valmistuk-sen ja varastoinnin valvonnasta sekä valtioneuvoston asetukseksi räjähteiden val-mistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista Työ- ja elinkeinoministeriö 20.3.2015 Lausunto SAK 11834 / 2015 Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.4.2015 Lausunto SAK 11873 / 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittäminen Opetushallitus 5.5.2015 Lausunto SAK 11887 / 2015 Valtioneuvoston asetus henkilökohtaistamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.6.2015 Lausunto SAK 11904 / 2015 Hallituksen esitysluonnoksesta laiksi Kevasta Valtiovarainministeriö 18.6.2015


Lausunto SAK 11924 / 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi perusope-tuslain 48 f §:n muuttamisesta; aamu- ja iltapäivähoidon maksut Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.8.2015 Lausunto SAK 11931 / 2015 HE tupakkalakiluonnoksesta STM046;00/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö 25.9.2015 Lausunto SAK 11944 / 2015 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasva-tuslain (36/1973) 11 a ja 11 b §:n muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetukseksi lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 6 §:n 1 momentin muuttami-sesta (varhaiskasvatusoikeuden ja henkilöstömitoituksen muuttaminen) Opetus- ja kulttuuriministeriö 25.9.2015 Lausunto SAK 11972 / 2015 Hallituksen esitysluonnos lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevan lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 25.9.2015 Lausunto SAK 11982 / 2015 Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-missuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö 7.10.2015 Lausunto SAK 11930 / 2015 ISO/DIS 16900-5 Respiratory protective devices - Methods of test and test equip-ment - Part 5: Breathing machine/metabolic simulator/RPD headforms/torso, tools and verification tools Suomen Standardisoimisliitto SFS 9.10.2015 Lausunto SAK 11943 / 2015 ISO/DIS 16975-1.3 Respiratory protective devices - Selection, use and mainte-nance - Part 1: Establishing and implementing a respiratory protective device pro-gramme Suomen Standardisoimisliitto SFS 9.10.2015


Lausunto SAK 11991 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väli-aikaisesta muuttamisesta, sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain muutta-misesta sekä apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö Käsittelyssä 9.10.2015 Lausunto SAK 12030 / 2015 Opintotuen uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.11.2015 Lausunto SAK 12043 / 2015 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi kuntoutuspsykoterapian korvaustasosta Sosiaali- ja terveysministeriö 12.11.2015 Lausunto SAK 12032 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle sähköturvallisuuslaiksi Työ- ja elinkeinoministeriö 16.11.2015 Lausunto SAK 12058 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö 23.11.2015 Liitto- ja jäsenpalvelut Lausunto SAK 12067 / 2015 Luonnos hallituksen esitykseksi yhdistyslain muuttamisesta Oikeusministeriö 14.12.2015 Liitto- ja jäsenpalvelut Työllisyys- ja työehdot Lausunto SAK 12042 / 2015 Luonnos Päijät-Hämeen maahanmuutto-ohjelmaksi 2016 - 2020 Päijät-Hämeen liitto 3.11.2015


Hallinto Lausunto SAK 11733 / 2014 ILOlle vuonna 2015 annettavat raportit ratifioimattomista yleissopimuksista (ILOn perussääntö artikla 19) Työ- ja elinkeinoministeriö 16.1.2015 Lausunto SAK 11866 / 2015 ILOlle vuonna 2015 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltami-sesta Työ- ja elinkeinoministeriö 29.5.2015 Lausunto SAK 11942 / 2015 ILO Yleissopimus 88 Työ- ja elinkeinoministeriö 25.8.2015 Hallinto Työllisyys- ja työehdot Lausunto SAK 12026 / 2015 Asian E 43/2013 vp Valtioneuvoston selvitys komission suosituksesta neuvostolle komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointisopimuksesta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä jatkokirjelmästä EJ 19/2015 vp. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 21.10.2015 Palkansaajakeskusjärjestöt Luonnos ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattorin ehdotukseksi koordi-naatiorakenteen luomiseksi Sisäasiainministeriö 13.1.2015 Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta selvittäneen työryhmän (TEOS) loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriö 17.2.2015 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta Työ- ja elinkeinoministeriö 11.3.2015


Etnisten suhteiden neuvottelukuntaa koskevan valtioneuvoston asetuksen muutta-minen Oikeusministeriö 20.3.2015 ILOn vuoden 2008 julistuksen vaikutusten arviointi Työ- ja elinkeinoministeriö 19.8.2015 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet; luonnos Eu-roopan neuvoston ministerikomitean suosituksen selitysmuistioksi Ulkoasiainministeriö 28.8.2015 Yhteiskuntavastuun työsuunnitelma ja OECD:n yhteyselimen uudistaminen Työ- ja elinkeinoministeriö 12.11.2015 Luonnoksesta hallituksen esitykseksi kustannuskilpailukykyä vahvistavista toi-mista Työ- ja elinkeinoministeriö 9.12.2015 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Akava ry ILOlle vuonna 2015 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 29.5.2015 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi tutkimus- ja innovaationeuvostosta Opetus- ja kulttuuriministeriö 13.5.2015 Työryhmämietintö ”Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet” (oikeusministeriön julkaisusarja Mietintöjä ja lausuntoja 9/2015) Oikeusministeriö 3.6.2015 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuomioistuinlaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja mietinnöstä ”Tuomareiden koulutuksen kehittä-minen” (Mietintöjä ja lausuntoja 38/2015) Oikeusministeriö 12.8.2015


Luonnos uudeksi valtioneuvoston asetukseksi lainsäädännön arviointineuvostosta ja valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Valtioneuvoston kanslia 18.11.2015


LIITE 6. FinUnionsin toimintakertomus 2015

RAPORTTI FINUNIONSIN TOIMINNASTA VUONNA 2015 Turvapaikanhakijat, terrori-iskut ja Iso-Britannian uhkavaatimukset muokkaavat EU-agendaa Edellisenä syksynä toimintansa aloittanut Junckerin komissio pääsi vuonna 2015 vauhtiin, mutta EU-politiikan agendaa ohjasivat vahvasti komission suunnitelmista riippumattomat tekijät. Vuosia politiikkaa hallinneen talouskriisin sijaan Euroo-passa keskusteltiin nyt kiivaimmin turvapaikanhakijoista ja maahanmuutosta. Myös EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus joutui entistä vahvemmin kyseenalaistetuksi. Eurooppaan suuntautuva poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden määrä asetti monen EU-maan vastaanottokyvyn tai -halun tiukoille. Samalla paljastui EU:n yh-teisen turvapaikkapolitiikan heikkous. Useat jäsenmaat tekivät turvapaikanhakijoi-den tulon rajoittamiseksi yksipuolisia ratkaisuja, jotka monessa tapauksessa kyt-keytyivät kansallismielisen ja maahanmuuttovastaisen populismin nousuun poliit-tisena voimana. Kielteisiä pakolais- ja maahanmuuttoasenteita lisäsivät myös tam-mikuussa ja marraskuussa tapahtuneet Pariisin terrori-iskut. Iskut näkyivät kiristy-vinä turvatoimina myös Brysselin arjessa. Niin turvapaikanhakijoiden hallitsemiseksi kuin terroristien torjumiseksikin käyt-töönotetut tai suunnitellut jäsenmaiden toimet uhkasivat EU:n keskeistä periaatetta ihmisten vapaasta liikkuvuudesta. Samaan suuntaan vaikuttivat myös Iso-Britan-nian EU-jäsenyytensä jatkon ehtona esittämät vaatimukset heikennyksistä liikku-van työvoiman oikeuksiin. FinUnionsin seuraamilla painopistealoilla – työelämän sääntelyssä, EU:n talousoh-jauksessa ja kauppapolitiikassa – ei vuonna 2015 nähty radikaaleja muutoksia. Työ-elämän säännöksistä komissiolta odotettiin erityisesti vuoden lopulle luvattua työ-voiman liikkuvuuspakettia, johon oli tarkoitus sisältyä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uudistus. Iso-Britannian vaatimuksiin liittyvien neuvottelujen takia ko-missio kuitenkin siirsi paketin julkaisun seuraavalle vuodelle. EU:n talousohjauksessa komissio vahvisti vuonna 2015 sosiaali- ja työllisyysnäkö-kohtien seurantaa ja tiivisti yhteydenpitoa työmarkkinaosapuolien kanssa. Merkit-täviä muutoksia ohjauksen poliittisessa sisällössä ei kuitenkaan nähty. Julkisten ta-louksien tasapainottaminen ja työn hinnan alentamiseen tähtäävät rakenneuudistuk-set olivat edelleen ohjauksen ytimessä. Kauppapolitiikassa EU:n ja USA:n väliset TTIP-sopimusneuvottelut hallitsivat edelleen poliittista keskustelua, mutta itse neuvottelut etenivät tavoiteltua hitaam-min. Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2015 TTIP:stä mietinnön, joka vastaa keskeisiltä osin Suomen palkansaajakeskusjärjestöjen näkemyksiä. Syksyllä komissio esitti TTIP:n keskeisiin kiistakysymyksiin kuuluvasta investointisuojan riitojenratkaisusta uuden mallin, jonka tarkoituksena oli ratkaista aikaisempaan ISDS-järjestelmään liittyvät epäkohdat. TTIP:n työelämän oikeuksiin liittyvistä


kirjauksista komissio julkaisi marraskuussa ehdotuksen, jossa tärkeät kysymykset sitoumusten sanktioinnista jäivät vielä auki. Junckerin komission jatkoi edeltäjänsä ”paremman sääntelyn” ohjelmaa ja otti käyttöön uusia toimintatapoja lainvalmistelun avoimuuden ja säädösten vaikutusten arvioinnin tehostamiseksi. Komissio jatkoi myös olemassa olevien säädösten arvi-ointia REFIT-hankkeen puitteissa. Arvioinnin kohteena oli myös työelämän sään-nöksiä ja ay-liike oli aiempaan tapaan huolissaan mahdollisesta työntekijöiden oi-keuksia heikentävästä sääntelyn purkamisesta. Suomen poliittinen tilanne näkyi Brysselin keskusteluissa poikkeuksellisella ta-valla, kun keväällä 2015 aloittanut Sipilän hallitus esitti suunnitelmansa työnteki-jöiden oikeuksia ja suomalaista työehtosopimusjärjestelmää heikentäviä lakimuu-toksista. Varsinkin eurooppalaisen ay-liikkeen sisäisessä keskustelussa Suomi nousi nopeasti esimerkiksi Euroopan maasta, jossa ay-oikeudet ovat uhattuina.

Parlamenttisuhteet ja pohjoismainen yhteistyö FinUnionsin vaikuttamistyön yti-messä FinUnions jatkoi yhteistyötä Euroopan parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa kanssa työelämään liittyvissä lainsäädäntöasioissa. Näitä käsiteltiin luonnollisesti eniten työelämävaliokunnassa (EMPL), jossa ajankohtaisten lainsäädäntöasioiden (mm. EURES-säännösten uudistaminen, harmaan työn vastainen foorumi) ohella viilattiin kantoja esimerkiksi eurooppalaiseen vähimmäispalkkaan. Työnteki-jänäkökulmasta tärkeitä lakialoitteita olivat myös muun muassa lakivaliokunnassa (JURI) käsitellyt esitykset yhdenmiehen rajavastuuyhtiöiksi ja liikesalaisuusdirek-tiiviksi. FinUnionsin parlamenttivaikuttamisessa hyödynnettiin laajasti tiivistä yhteistyötä Ruotsin ja Tanskan ay-liikkeen Brysselin toimistojen kanssa. Tämä yhteistyö oli erityisen tiivistä pohjoismaiseen työmarkkinamalliin liittyvissä kysymyksissä, ku-ten vaikuttamisessa siihen, että Pohjoismaille ominainen työehtosopimuksiin pe-rustuva palkanmäärittelyn malli tunnustetaan kaikissa palkkoja koskevissa linjauk-sissa. Tästä aihepiiristä keskusteltiin muun muassa heinäkuussa Strasbourgissa jär-jestetyssä yhteispohjoismaisessa tapaamisohjelmassa Euroopan parlamentin jäsen-ten kanssa. Yhteistyötä vahvistettiin vuoden 2015 aikana myös muiden maiden ay-edustajien kanssa. Erityisesti Saksan ja Itävallan toimistojen kanssa tehtiin yhteistyötä yhden-miehen yhtiöihin ja komission ”paremman sääntelyn” ohjelmaan liittyvissä kysy-myksissä. Viimeksi mainitussa hyvänä tietolähteenä ja yhteistyökanavana toimi myös edellisen vuoden lopulla perustettu kansalaisjärjestöverkosto Better Regula-tion Watchdog, jossa FinUnions oli mukana perustamisesta asti. EAY:n koolle kutsuma kansallisten toimistojen kokous (”national officers”) jatkoi kokoontumistaan pääsääntöisesti kahden viikon välein. Kokous keskittyi aiempaan tapaan erityisesti Euroopan parlamenttiin suuntautuvan edunvalvonnan seuraami-seen ja jossain määrin myös sen koordinoimiseen. Loppuvuodesta EAY:n panosta


tähän toimintaan heikensi jonkin verran syksyn edustajakokousta seuranneet suuret muutokset järjestön sihteeristön kokoonpanossa ja työnjaossa. FinUnionsin suomalaiset vierasryhmät koostuivat edellisten vuosien tapaan ammat-tiliittojen henkilöstöstä ja luottamushenkilöistä, ay-liikettä lähellä olevien oppilai-tosten opiskelijoista sekä Euroopan parlamentin jäsenten vierasryhmistä. Suoma-laisista tahoista FinUnions tapasi vuoden aikana myös muun muassa elinkeinoelä-män etujärjestöjen edustajia sekä Suomen pysyvän edustuston ja ministeriöiden vir-kamiehiä. Edellisen vuoden tapaan FinUnionsin johtaja osallistui ETUI:n EU-vaikuttamis-koulutuksen toteuttamiseen. Yhdessä Eurocadresin ja eduskunnan Brysselin edus-tajan kanssa FinUnions järjesti koulutustilaisuuden ryhmälle uusia kansanedustajia osana näiden Brysselin opintomatkaa. Suomessa vieraillessaan FinUnionsin johtaja toimi alustajana palkansaajajärjestöjen ja Euroopan komission järjestämissä kes-kustelutilaisuuksissa. Säännöllistä viestintää FinUnionsin viestinnän päätuotteena jatkettiin suomenkielisten, palkansaajanäkö-kulmasta laadittujen ja erityisesti FinUnionsin painopistealoihin keskittyvien EU-uutisten julkaisua verkkosivuilla ja sähköisissä uutiskirjeissä. Noin 750 lukijaa ta-voittanut uutiskirje julkaistiin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta säännöllisesti joka perjantai. Uutiskirjettä mainostettiin vuoden kuluessa muun muassa liittovies-tijöille, uusille kansanedustajille ja avustajille sekä puoluetoimistoille. FinUnions ei ole tähän mennessä lisännyt uutiskirjelistalle automaattisesti julkisissa toimissa työskenteleviä ihmisiä. Uutisten ohella verkkosivuilla ja uutiskirjeessä julkaistiin blogia, jossa palkansaa-jajärjestöjen asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisista EU-politiikkaan liittyvistä tee-moista. Myös eurooppalaisten vaikuttajien haastatteluja jatkettiin. Vuoden 2015 kuluessa FinUnions julkaisi komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen, työlli-syyskomissaari Marianne Thyssenin, Euroopan parlamentin jäsenten Miapetra Kumpula-Natrin, Heidi Hautalan, Olli Rehnin ja naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Iratxe García Pérezin sekä enti-sen kauppakomissaarin ja WTO-johtajan Pascal Lamyn haastattelut. FinUnionsin julkaisuja jaettiin uutiskirjeen lisäksi Facebookissa ja Twitterissä. Verkkosivuille lisättiin toiminto, joka antoi uutisten lukijoille entistä sujuvamman tavan niiden jakamiseen sosiaalisessa mediassa. Uutiskirjeen sähköpostijakelun lisäksi FinUnions välitti erilliselle, palkansaajajär-jestöjen sisäiselle postituslistalle lähinnä raportteja ay-liikkeen eurooppalaisista ko-kouksista. Tämä lista tavoitti noin 490 henkilöä. Marraskuussa FinUnions osallistu palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen, toimitta-jille suunnatun EU-akatemian järjestämiseen Brysselissä. FinUnions myös jatkoi Brysselissä työskentelevien suomalaistoimittajien tapaamista ja haastatteluiden an-tamista erityisesti palkansaajalehtiin kirjoittaville toimittajille.


FinUnionsin tiedottaja osallistui EAY:n koollekutsuman viestijäverkoston toimin-taan. Toimitilojen pintaremontti raikasti FinUnionsin työympäristöä Kesällä 2015 toteutui FinUnionsin sekä norjalais- ja brittinaapurien pitkään odo-tettu ja neuvoteltu pintaremontti. Tilojen omistaja ITUC uusi toimistotilojen ja käy-tävän lattia-, seinä- ja kattopinnat. Uusitut tilat saatiin käyttöön syyskuussa. Seu-raavalle vuodelle jäi vielä yksi remontin tärkeä osa, FinUnionsin ja naapurien käyt-töön tulevan keittokomeron rakentaminen. FinUnionsin toimistokalusteiden tarkoituksenmukaisuutta ja käyttöä arvioitiin vuo-den alussa järjestetyssä ergonomiatarkastuksessa. Tarkastuksen ja johtoryhmän lin-jausten jälkeen FinUnionsille tilattiin joitain uusia kalusteita, ennen muuta vakituis-ten työntekijöiden uudet korkeussäädettävät työpöydät. Kalusteet saatiin käyttöön tammikuussa 2016. Aikaisempien vuosien tapaan FinUnions jakoi Norjan LO:n ja Iso-Britannian TUC:n kanssa muun muassa kopiokoneen ja vesiautomaatin kustannukset. FinUnionsin taloushallinnossa jatkettiin yhteistyötä SAK:n sekä Brysselissä toimi-van tili- ja konsulttitoimisto T.C. Services Belgiumin kanssa. Belgian käytännön mukaiset palkkahallinnon palvelut ostettiin Partenalta (entinen HDP). FinUnionsin johtajana toimi vuonna 2015 Pekka Ristelä ja tiedottajana Meiju Keksi. Asiantuntijavieraana työskenteli kesä- ja heinäkuussa Akavan Miika Saha-mies.

News & Politics

SAK:n toimintakertomus 2015