SAK:n luottamusmieskysely 2008

SAK:n luottamusmieskysely 2008

5·2008

Joulukuu 2008

Lisätiedot: Erkki Laukkanen [email protected] puhelin 020 774 0164 SAK, PL 157 00531 Helsinki

Tilaukset: SAK puh. 020 774 000

SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2008

SISÄLLYS Tiivistelmä 3 Arvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 5 Pätkätyöt 6 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä 7 Paikallisen sopimisen kattavuus 8 Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat 9 Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta 10 Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan 11 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt 12 Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana 13 Työvoimatarpeen kehitys 14 Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat 15 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 16 Luottamusmiesten havaitsema syrjintä 17 Liite: Kyselylomake

2 SAK · Luottamusmieskysely 2008

SAK · Luottamusmieskysely 2008 3

Tiivistelmä SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, lokakuussa 2008 tehtyyn kyselyyn vastasi 415 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoil-laan noin 100 000 palkansaajaa.1 Viimeisen vuoden aikana ei työpaikkatason edunvalvonnallinen tila ole olennaisesti muuttunut. Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luotta-musmiehet antavat tyydyttävän 7,4. Kouluarvosana on kuitenkin varsin herkkä sopimisen tuottamille soveltamisongelmille erityisesti palkoista pai-kallisesti sovittaessa. Jos paikallinen palkkasopiminen on tuottanut sovelta-misongelmia, kouluarvosanaksi tulee 6,6. Jos tämän lisäksi soveltamison-gelmia on seurannut myös työaikasopimuksista, kouluarvosanaksi tulee 5,3. Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentissa sopi-muksia tehneistä työpaikoista. Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat viimeisen vuoden aikana olleet varsin mittavia: 80 prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aika-na palkattu uutta työvoimaa ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtäviin. Mutta samanaikaisesti myös lomautuksia tai irtisa-nomisia on tehty lähes joka kolmannella työpaikalla. Laman merkit ovatkin jo varsin selvästi nähtävissä mm. Rakennusliiton sekä Puu- ja erityisalojen liiton työpaikoilla, joilla irtisanomisia tai lomautuksia on ollut selvästi muita enemmän. Myös työvoiman ”kierrätys” on säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista on viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työ-voimaansa. Lakisääteiset työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toimintasuun-nitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys ovat jo varsin yleisesti käytössä, mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Yh-teistoimintalain edellyttämä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kahdella kolmasosalla työpaikoista ja tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma joka toisella laissa edellytetyllä, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvolain edellyttämä palkkakartoitus on tehty ainakin joka kolmannella työpaikalla. Aivan selvää tämä ei kuitenkaan ole, sillä suuri osa luottamus-miehistä ei aivan varma suunnitelmien ja kartoitusten olemassaolosta. Hy- 1 Kun todellinen otosjoukko oli noin 860 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 48.


vää tietoa palkkatasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 18 prosentissa palkkakartoituksista, eniten julkisella sektorilla ja tyypillisesti peruspalk-kaan liittyen. Palkkasyrjintää korjaaviin toimiin oli kuitenkin ryhdytty vain joka seitsemännellä työpaikalla, jolla luottamusmies oli syrjintää havainnut. Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia yhdenvertai-suuslain ja työsopimuslain syrjintäkielloista ja tasapuolisen kohtelun peri-aatteesta. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan vuoksi, toiseksi eniten ikään liittyen ja kolmanneksi eniten työn osa- tai määräaikaisuuteen liittyen. Yksityisillä palvelualoilla yhdeksällä kymme-nestä työpaikasta oli havaittu ainakin yksi kysytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen osuus teollisuuteen verrattuna. Korjaaviin toimiin syrjinnän vähentämiseksi oli kuitenkin ryhdytty vain joka kolmannella syr-jintää kokeneella työpaikalla. Lisätoimia yhdenvertaisuuden eteen siis sel-västikin tarvitaan.


Arvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa si-ten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työ-aika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,3 palkka-asioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi kuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin. Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosano-ja: 14 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 21 pro-senttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettu-jen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi siis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito.

30.11.2008/ SAK / EL

Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta% luottamusmiehistä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

4 5 6 7 8 9 10

Työaika-asiat

Palkka-asiat

Arvosana

14 % työaika-arvosanoista ja 21 % palkka-arvosanoista

korkeintaan välttävä 6


Pätkätyöt Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on pätkätöiden2 osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaan olettaa, että jos lähes ko-ko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilös-töstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, mää-räaikaista osa-aikatyötä. Pätkätyösuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosi-kymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minila-maan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toi-vuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi vakaantuneen. Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on laskenut palvelualoilla ja vieläpä selvästi.

30.11.2008/ SAK / EL

Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08

Teollisuus

Julkinen

KAIKKI

Yksityiset palvelut

2 Pätkätöillä tarkoitetaan tässä määräaikaisia tai osa-aikatyötä tekeviä muttei vuokratyöntekijöitä so. kokoaikainen ja vakituinen työsuhde.


Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välil-lä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa kävi syvässä lamassa. Vuosina 1995–1998 yhteistyö kuitenkin elpyi, hei-kentyäkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin. Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jat-kuvat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan. Viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdollisuu-det ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet. Viimeisen vuoden aikana työpaikkoja, joilla yhteistyö henkilöstön ja johdon välillä on huonontunut, on ollut hieman vähemmän (17 %) kuin työpaikko-ja, joilla yhteistyö on parantunut.(19 %). Henkilöstöryhmien välillä yhteis-työ on parantunut 14 prosentilla ja heikentynyt 9 prosentilla työpaikoista, joilla on ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpaikoista on tällaisia työpaikkoja.

30.11.2008/ SAK / EL

Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä% työpaikoista viimeisen vuoden aikana

0

5

10

15

20

25

30

35

40

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08

Yhteistyö huonontunut

Yhteistyö parantunut


Paikallisen sopimisen kattavuus Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta läh-tien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalli-selle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa. Jaksolla 1996–2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen.3 Lisäksi laaja-alainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvis-tä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallinen sopiminen tuottaa edelleen varsin runsaasti soveltamisongelmia. Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on lisäänty-nyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi pysyneen edellisen vuoden tasolla. Toisaalta sopimistoiminnan ongelmallisuutta kuvaava luku, soveltamison-gelmien osuus on hieman laskenut edellisestä mittauksesta. Viimeisen vuo-den aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentilla sopimuksia tehneistä työpaikoista, so.16 prosentilla kaikista työpaikoista laskettuna.

30.11.2008/ SAK / EL

Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset % työpaikoista

0

5

10

15

20

25

30

35

40

95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08

sovittu työajoista

syntynyt soveltamisongelmia

sovittu palkoista

3 Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantami-nen tai toisin sopiminen.


Paikallisten sopimusten soveltamis-ongelmat Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamison-gelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työ-paikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamus-miesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista. Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin. Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta. Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan te-kemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltami-sesta eli suositaan yhtä ryhmää muiden kustannuksella. Varsin usein tämä saa avovastauksissa muodon, että isokenkäiset tai isopalkkaiset hyötyvät pienikenkäisten tai pienituloisten kustannuksella. Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttä-viä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimuksista – koski se sitten työaikaa tai palkkaa – seuraa töiden uudelleenorganisointia, josta työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen si-vuuttaen.

30.11.2008/ SAK / EL

Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista

• Epäselvyyttä sopimuksen tulkinnoista.

• Henkilöstöä viilattu linssiin.• Liukumat olivat ongelmallisia

järjestää.• Myyjiä liian vähän, jotta

työvuorot toimisivat.• Työaikaa lisätty, palkka

samana.• Vuorojen päättymisajat.• Kokonaistyöaika.

• Ei aina kohdenneta oikein (oikeudenmukaisesti).

• Jakovaraa ei ole pystytty jakamaan kokonaisuudessaan.

• Järjestelyerien jako mennyt isopalkkalaisille.

• Maksuun laitto hidasta, liikaa portaita joiden kautta mentävä.

• Takautuvat palkan osat saamatta.

• Tuntityö laskenut ulosmaksuja.

Työaikasopimukset Palkkasopimukset


Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamus-miehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmat eivät vält-tämättä ole huono asia, vaan se voi olla myös seuraus ”hyvästä yrityksestä”. Tämän mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin myös kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työpaikalla. Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,4. Korkeintaan välttävän kuutosen antoi 27 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yh-deksikön antoi 16 prosenttia luottamusmiehistä. Jos soveltamisongelmia oli olut työaikasopimuksissa, arvosanaksi tuli 7,1. Jos taas soveltamisongelmia oli ollut palkkasopimuksissa, arvosanaksi tuli 6,6. Ja jos soveltamisongelmia oli tullut sekä työaika- että palkkasopimuksista, arvosanaksi tuli 5,3. Soveltamisongelmilla näyttäisi siten olevan paikalliselle sopimukselle an-nettua arvosanaa laskeva vaikutus. Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten erityisesti palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamison-gelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Kouluarvosana vaihtelee myös sektoreittain sen mukaan, onko sovelta-misongelmia ollut. Jos ei ole ollut arvosana teollisuudessa on 1,1 numeroa korkeampi, yksityisillä palvelualoilla 1,4 numeroa korkeampi ja julkisella sektorilla 0,3 numeroa korkeampi. Siten yksityisellä sektorilla näyttäisi ole-van erityistä aihetta pohtia soveltamisongelmien vähentämistä.

30.11.2008/ SAK / EL

Kouluarvosana paikallisesta sopimisestaKouluarvosana soveltamisongelmien

esiintymisen ja sektorin mukaan

6,3 6,27

7,4 7,6 7,3

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen

Jos sopimiseen on liittynyt soveltamisongelmiaJos sopimiseen ei ole liittynyt soveltamisongelmia

7,97,1

6,6

5,3

01

23

456

7

89

10

Ei soveltamisongelmiaSoveltamisongelmia työaikasopimuksissaSoveltamisongelmia palkkasopimuksissaSoveltamisongelmia molemmissa

Kouluarvosana soveltamisongelmien esiintymisen ja lähteen mukaan


Luottamusmiesten oikeus toimisto-tekniikkaan Tupo-sopimuksessa vuosille 2003–2004 (kohta 6.3) sovittiin, että pääluot-tamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettaan oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä siten, että ”tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laa-juus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.” Nyt, noin kuusi vuotta kyseisen kirjauksen jälkeen, luottamusmiehen oikeus ”tavanomaisiin toimistovälineisiin” toteutuu noin 80–90-prosenttisesti, par-haiten julkisella sektorilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan säh-köpostia. Sähköposti on luottamusmiesten käytössä 70–80-prosenttisesti. Lisäksi matkapuhelin on 50–80 prosentilla vastaajista. Luvut ovat likimain samat kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Käytettä-vissä oleva aineisto ei kerro, miksi prosentit eivät ole enää kasvaneet. Yksi mahdollinen syy tähän voi olla se, että käytännön järjestelyistä ei ole pystyt-ty paikallisesti sopimaan siinä laajuudessa kuin sopimusta syksyllä 2002 tehtäessä toivottiin.

30.11.2008/ SAK / EL

Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin

77 7870

60

8176

67

54

84 86 83 79

0102030405060708090

100

Atk-laitteet jaohjelmat

Internet-yhteys Sähköposti Matkapuhelin

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen


Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypil-listä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyy-pillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös kou-lutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt. Jaksolla 1995–2001 vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomiset, jossa mukana ovat myös henkilökohtaisista syistä tapahtuneet irtisanomiset, koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäisesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongelma ko-rostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas työpaikka on irtisanonut tai lomauttanut. Vuosituhannen alussa varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on jatkunut. Viimeisen vuoden 20 prosenttia työpaikoista on sekä ottanut uutta työvoimaa että lomauttanut tai irtisanonut vanhaa työvoimaa. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sektorilla (10 %). Myönteistä on, että koulutusta on annettu yhä useammalla työpaikalla. Vii-meisen vuoden aikana koulutusta on annettu lähes seitsemällä työpaikalla kymmenestä. Painopiste on ollut hienokseltaan koulutuksessa uusiin tehtä-viin.

30.11.2008/ SAK / EL

Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista(Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08

Kierrätetty

Otettu uusia

Lomautettu tai irtisanottu

Koulutettu


Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana Kulunut vuosi on ollut hyvin kaksijakoinen. Syksyyn saakka työllisyystilan-ne parani, mutta sitten suunta kansainvälisen finanssikriisin myötä muuttui. Lokakuussa lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät selvästi, ja marras-kuussa tämä huono kehityssuunta on edelleen voimistunut. Osittain tämä muutos on ollut vastaajien tiedossa, kun he ovat esittäneet arvionsa lomau-tuksista ja irtisanomisista viimeisen vuoden aikana. Luonnollisesti myös alakohtaisia eroja on ollut, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Kuvioon on koottu tiedot niistä liitoista, joissa tietoja saatiin yli 20 työpaikalta. Siten tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, ja ne sisältävät myös irtisanomiset muista kuin tuotannollisista syistä. Irtisanomiset henki-lökohtaisista syistä on kuitenkin perinteisesti muodostanut vain noin neljäs-osan kaikista irtisanomisista.4 Keskimäärin irtisanomisia tai lomautuksia oli ollut joka neljännellä SAK:laisella työpaikalla. Siihen verrattuna lomauttaneiden tai irtisanonei-den työpaikkojen osuus on Rakennusliitossa kaksinkertainen (52 %). Puu- ja erityisalojen liitossa osuus on 41 prosenttia sekä Auto- ja kuljetustyöväen liitossa 38 prosenttia. Nämä kolme liittoa näyttäisivät siten kärsineen selväs-ti muita enemmän taloustilanteen huonontumisesta. Mutta julkisuudessa ol-leiden marraskuun tietojen perusteella tämä tilanne saattaa loppusyksyn ai-kana vielä olennaisesti muuttua.

30.11.2008/ SAK / EL

Irtisanomisia tai lomautuksia viimeisen vuoden aikana% liiton työpaikoista

52

41

38

31

27

21

21

0 10 20 30 40 50 60

Rakennusliitto

Puu- ja erityisalojen liitto

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Paperiliitto

Metallityöväen Liitto

Palvelualojen ammattiliitto

Kemianliitto

Lähde: SAK:n luottamusmiestiedustelu 2008, ennakkotieto

Keskimäärin 26 %

4 Tämä osuus on SAK:ssa muutosturvalain valmistelun yhteydessä laskettu arvio, joka perustuu use-ampaan lähteeseen. Yhdestä lähteestä ja kohtuullisen tarkasta tätä osuutta ei toistaiseksi voi määritellä.


Työvoimatarpeen kehitys Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuo-desta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilas-tokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtö-kohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta. Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisel-la työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje. Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyt-täneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei palkata, ellei ole aivan pakko. Luottamusmiesten mielestä lisätyövoiman tarve on yleinen ja suurelta osin ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on vii-meisen vuoden aikana esiintynyt vajausta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön teki-jöistä. Viimeisen vuoden aikana työvoimavajaus suppean alan erityisasian-tuntijoista on lisääntynyt, mutta kaikkea muuta osaamista koskeva vajaus on supistunut.

30.11.2008/ SAK / EL

Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista

0

10

20

30

40

50

60

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008

Suppean alan erityisasiantuntijoistaLaaja-alaisista yleisosaajistaAputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta)Kausi- ja sijaistyön tekijöistä


Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstösuunnitelma ja koulutus-tavoitteet5, tasa-arvo-suunnitelma6, työsuojelun toimintaohjelma7, työterve-yshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys8. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 20 ja tasa-arvosuunnitelmaa yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun suunnitel-missa tällaista rajoitetta ei ole. Syksyllä 2008 työterveyshuollon ja työsuoje-lun suunnitelmat ovat useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suunnitelmista ovat vähäisemmät. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä tasa-arvosuunnitelma ja sen mukainen palkkakartoitus puuttuvat vielä varsin usein. Tasa-arvosuunnitelmien määrä lisääntyi vuonna 2005, kun suunni-telman velvoittavuutta täsmennettiin, mutta ei enää sen jälkeen.

30.11 .2008 / SAK / EL

Työpaikkatason suunnitelmat

Eräät suunnitelmat suurem m illa työpaikoilla% yli 29 hengen työpaikoista

54

6 4 62 60 62

34 34

54 5 358

36 3 5

0

10

20

30

40

50

60

70

2003 2004 200 5 20 07 20 08

H enkilöstö - ja kou lu tussuunnitelmatTasa-arvosuunnitelm aTasa-arvo la in m ukainen palkkakarto itu s

7 6 77 79 7782 84 84 83

73 7278 76

3438 3 9 40

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1 00

2004 2005 200 7 20 08

Työsuo jelun to im intaohjelm aTyö te rveyshuo llon to im intasuunntelm aTyö te rveyshuo llon työpaikkaselvitysTu lospalkkio järjestelmä V oittopalkkio järjestelm ä

Työpaikkatason suunnitelm at % työpaikoista

5 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, ns. yhteistoimintalaki). Lain 16 §:n mukaan ”yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitteet työn-tekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.” ”Henkilöstösuunnitelmaa ja koulu-tustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoivat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutok-set, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden erityispiirteisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.” 6 Tasa-arvolain (609/1986) 6a §:n (2005/232) mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistä-vät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti”. 7 Työturvallisuuslain (738/2002) 9 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toi-mintaohjelma”. 8 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 11 §:n (760/2004) mukaan ”työnantajalla on oltava työterveyshuol-losta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työ-paikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet”.


Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää? Tulosten mukaan 33 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luotta-musmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Tyydyttävää tie-toa sai 45 prosenttia luottamusmiehistä ja huonoa tietoa 21 prosenttia luot-tamusmiehistä. Kaikki palkanosat kartoitettiin 40 prosentilla työpakoista, julkisella sektorilla hieman muita useammin. Palkkasyrjintää nousi esiin 18 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työ-paikoista. Silmiinpistävän usein (26 %) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sanoa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se herättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Luottamusmiesten mukaan palkkasyrjintä perustui tyypillisesti peruspalk-kaan, mutta toki muitakin palkanosia syrjinnän lähteiksi nimettiin. Vastaus-ten vähäisen määrän vuoksi tarkemmat luonnehdinnat eivät ikävä kyllä ole mahdollisia. Korjaaviin toimiin oli ryhdytty 14 prosentilla palkkasyrjintää havainneella työpaikalla.

30.11.2008/ SAK / EL

Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin…

38

30

25

33

45

51

61

50

17

19

14

17

0 20 40 60 80 100

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

KAIKKI

Hyvää Tyydyttävää Huonoa

Millaista tietoa palkkatasoista sait?

18

11

25

18

59

49

58

56

23

40

17

26

0 20 40 60 80 100

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

KAIKKI

Kyllä Ei En osaa sanoa

Nousiko esiin palkkasyrjintää?

42

30

50

40

33

30

34

33

25

40

16

27

0 20 40 60 80 100

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

KAIKKI

Kyllä Ei En osaa sanoa

Kartoitettiinko eri palkanosat?


Luottamusmiesten havaitsema syrjintä Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia kaikkiin yh-denvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltoihin sekä tasapuolisen kohtelun periaatteeseen. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan (ml. vammaisuus) vuoksi. Sitä oli 13 prosentilla työpaikoista. Toiseksi eniten (11 % työpaikoista) oli syrjintää iän vuoksi, kolmanneksi eniten (10 % työpai-koista) työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi ja neljänneksi eniten ay-toiminnan vuoksi. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi oli havait-tu vain muutamalla yksityisten palvelualojen työpaikalla. Kun kaiken havaitun syrjinnän laskee yhteen, noin 40 prosentilla yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikoista oli esiintynyt ainakin yhtä ky-sytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen määrä teollisuudessa havaittuun syrjintää verrattuna, ja noin 30 prosenttia enemmän kuin julkisel-la sektorilla. Yksityisten palvelualojen syrjinnässä korostuvat terveydenti-laan, ikään sekä työn osa- tai määräaikaisuuteen perustuva syrjintä. Korjaaviin toimiin oli vastaajien mielestä ryhdytty joka kolmannessa tapa-uksessa. Jos työntekijää syrjittiin terveydentilan tai iän vuoksi, joka toisessa tapauksessa oli ryhdytty korjaaviin toimiin. Jos syrjintä perustui vakaumuk-seen, toimiin ryhdyttiin joka kymmenennessä tapauksessa. Muissa syrjintä-muodoissa toimiin oli ryhdytty 20–30 prosentissa tapauksista.

30.11.2008/ SAK / EL

Havaittu syrjintä syrjintämuodon ja sektorin mukaan %:lla sektorin työpaikoista

1022

9 13

8

18

10115

17

1410

6

11

12 85

11

97

5

7

116

4

3

2

5

Teollisuus Yks.palvelut Julkinen KAIKKI

Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi

Vakaumuksen (poliittinen tai muu)vuoksiEtnisen alkuperän tai äidinkielenvuoksiSukupuolen (mies, nainen) vuoksi

Lasten tai muiden läheisten hoidonvuoksi Ay-toiminnan vuoksi

Työn osa- tai määräaikaisuudenvuoksiIän (liian vanha, liian nuori) vuoksi

Terveydentilan (sairaus,vammaisuus) vuoksi

43

38

31

22

LIITE: KYSELYLOMAKE 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on:___________________________________________ b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on ____ vuotta d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vas-taat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä). a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongel-mia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia:__________________________________________________ 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongel-mia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) ei ole seurannut on seurannut, millaisia:__________________________________________________ 7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____ 8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta:____ b palkka-asioiden hoidosta:____ 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole 10. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole

11. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin järjestelmiin työpaikallasi? a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä d matkapuhelin 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä 12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 1 2 3 b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3 c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3 d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3 e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3 f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3 g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3 h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3 SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ JA MUU SYRJINTÄ 13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty, a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa b kartoitettiinko eri palkanosat 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa c nousiko esiin palkkasyrjintää 1 nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa 14. Jos esiin nousi palkkasyrjintää, mihin tekijöihin syrjintä perustui? a peruspalkkaan 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa b tulospalkkaukseen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa c muihin palkanosiin 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa d määräaikaisuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa e koulutuksen vastaavuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa f muuhun, mihin _________________________________________________________ 15. Onko toimenpiteistä palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätetty? 1 on päätetty 2 ei ole päätetty 3 en osaa sanoa 16. Onko työpaikallasi asetettu työntekijöitä ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan a iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä b terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä c etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä d seksuaalisen suuntautumisen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä e sukupuolen (mies, nainen) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä f lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä g vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä h ay-toiminnan vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä i työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä 17. Jos eriarvoisuutta on ilmennyt, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty 1 on ryhdytty 2 ei ole ryhdytty 3 en osaa sanoa Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!

News & Politics

SAK:n luottamusmieskysely 2008