Tuloksia kantaväestön lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Tuloksia kantaväestön lasten ja

nuorten terveyden ja hyvinvoinnin

seurannasta

Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys- ja hyvinvointiseminaari 26.11.2013

Projektitutkija Tuula Aira

Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, JY


Lasten hyvinvoinnin seurannan taustaa

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2006

”tietoa on saatavilla hajanaisesti eikä sen tuottamista

eri hallinnonaloilla ole koordinoitu”

yhteistyö vahvistui 2007–2011: OKM:n

työryhmäraportti 2011: Ehdotus Lasten hyvinvoinnin

kansallisiksi indikaattoreiksi

Kataisen hallituksen ohjelma (2011) ”Tiedolla

johtamista vahvistetaan kehittämällä lasten

hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita.”

2


Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten

indikaattoreiden kuvaamana

Lasten hyvinvoinnin tilan kuvaaminen

Indikaattoreiden arviointi

– Saatavuus

– Luotettavuus

– Käytettävyys

OKM:n ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston (STM) toimeksianto

JY/Terveyden edistämisen tutkimuskeskus: Tuula Aira, Riikka Hämylä ja Lasse Kannas

Raportti julkaistaan alkuvuonna 2014


Indikaattoreiden taustaa

0-17-vuotiaat

Koko maata edustava, säännönmukaisin väliajoin

kerättävä aineisto

Objektiivinen ja subjektiivinen tieto

Pahoinvointi/riskitekijät ja voimavarat

Tiedon raportointi sukupuolen ja ikäryhmän mukaan

Ikäluokkaan suhteutetut osuudet (%) ja lukumäärät

Alueellisista tuloksista esimerkkejä

Kansainvälinen vertailutieto


Esimerkkejä aineistoista

THL:n aineistot – Kouluterveyskysely

– Toimeentulorekisteri

– Lastensuojelurekisteri

– Hoitoilmoitusrekisteri

Tilastokeskus ja Eurostat

WHO-Koululaistutkimus (JY)

Lapsiuhritutkimus

Lasten mediabarometri

Nuorisorikollisuuskysely (Optula)

Nuorten vapaa-aikatutkimus


Ulottuvuudet

Materiaalinen elintaso (6 indikaattoria)

Terveys (11)

Koulu ja oppiminen (9)

Turvallinen kasvuympäristö (11)

Osallistuminen ja vapaa-aika (9)

Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu (10)

– Yhteensä 56 indikaattoria


Materiaalinen elintaso

Lasten pienituloisuusaste

Perheen varallisuusindeksi (uusi)

Vakavat elintasovajeet lasten perheissä

Lasten kuuluminen pitkäaikaisesti toimeentulotukea

saaviin perheisiin

Lasten kuuluminen kotitalouksiin

joissa on hyvin vähän työssäkäyntiä

Ahtaasti asuviin kotitalouksiin

kuuluvien lasten osuus


Materiaalinen elintaso

Kansainvälisesti verraten suomalaislapsilla hyvät elinolosuhteet

Vain pieni osa lapsista – joutuu asumaan ahtaasti (6 %)

– elämään perheessä, jossa on vakavia puutteita elintasossa (3 %)

– Elämään perheessä, joka joutuu turvautumaan pitkäaikaiseen toimeentulotukeen (1,2 %)

Heikosta perheen varallisuudesta raportoivien lasten osuus on pienentynyt 2000-luvulla (19 % 9 %)


Toisaalta…

Pitkäaikaisen toimeentulotuen varassa elää kuitenkin

13 000 lasta

83 000 lasta (lähes 8 %) kuuluu perheeseen, jossa on

hyvin vähän työssäkäyntiä


Terveys

Imeväiskuolleisuus

Itsemurhakuolleisuus

Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus

Ei yhtään läheistä ystävää

Elämään tyytyväisyys

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa

Päivittäinen tupakointi

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran

Liikuntasuosituksen täyttävät (väh 1 tunti/päivä) (uusi)

Ylipaino (uusi)

Hedelmien syöminen päivittäin (uusi)


Itsemurhakuolleisuus 15-19-v.

(lkm/100000)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1969

1971

1973

19

75

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

19

93

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

Pojat Tytöt

Tilastokeskus, Kuolemansyytilasto


Elämäänsä tyytyväisten lasten osuus

(%) iän mukaan

0

20

40

60

80

100

2002 2006 2010

11 v.

13 v.

15 v.

Pojat

2002 2006 2010

Tytöt

JY, WHO-Koululaistutkimus


Laittomia huumeita ainakin kerran

kokeilleet (%)

2000/

2001

2002/

2003

2004/

2005

2006/

2007

2008/

2009

2010/

2011

2013

8.- ja 9.-luokkalaiset

Pojat 10 10 8 7 7 9 11

Tytöt 9 8 7 5 5 7 7

Yhteensä 10 9 7 6 6 8 9

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat

Pojat 16 16 14 11 12 16 15

Tytöt 14 14 12 9 9 12 12

Yhteensä 15 15 13 10 11 14 13

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat

Pojat 17 22 22

Tytöt 18 20 21

Yhteensä 17 21 21

THL, Kouluterveyskysely


Koulu ja oppiminen

Peruskoulusta ilman päättötodistusta eronneet

Peruskoulun ryhmäkoot (osin uusi)

Erityisen ja tehostetun tuen oppilaat

Pidennetty oppivelvollisuus

Peruskoulun oppilaat, jotka eivät välittömästi jatkaneet tutkintotavoitteista opiskelua

Heikko lukutaito

Koulusta pitäminen

Koulun työilmapiirissä ongelmia

Vanhemmat rohkaisseet menestymään koulussa (uusi)


Erityistä ja tehostettua tukea saaneet

oppilaat, % peruskoulun oppilasmäärästä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

1995

1996

19

97

1998

1999

2000

2001

20

02

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

20

10

2011

Tehostettu tuki

Erityinen tuki

Tilastokeskus, Erityisopetus


Lukutaito (15-vuotiaat)

Suomalaisten 15-vuotiaiden lukutaito PISA

lukutaitotestissä on muihin maihin verrattuna

erinomainen

Heikosti lukevien poikien osuus on kuitenkin kasvanut

2000-luvulla

– 2000: 11 %, 2009 13 % (OECD 2010)

– Tytöissä heikkoja lukijoita 3 % vuosina 2000 ja 2009

Heikoista lukijoista 10 % maahanmuuttajataustaisia

– taustalla usein kielitaito-ongelmat (Sulkunen ja Nissinen 2012)


Turvallinen kasvuympäristö

Lapsikuolleisuus

Sairaalahoitoon johtaneiden tapaturmien esiintyvyys

Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua

Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa

Kiusaamiseen ei ole puututtu

Alkoholin käyttö perheessä

Vanhempien lapseen kohdistama henkinen ja fyysinen kuritusväkivalta

Rikoksen uhriksi joutuneet lapset

Seksuaalista väkivaltaa kokeneet (uusi)

Perherakenne (uusi, tausta)


68 70 69

89 92 90

73 73 73

0102030405060708090

100

8. ja 9. lk Lukio Ammatillinen

oppilaitos

Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta (%, väh. 1 krt/vko toisten kiusaamiseen osallistuneista ja kiusatuksi

joutuneista)



Seksuaalista väkivaltaa kokeneet (%)

Pojat Tytöt Kaikki

8.- ja 9.-luokkalaiset 9 20 14

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 6 23 14

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat 11 33 22

Kokenut…

* kehon intiimialueiden koskettelua vastentahtoisesti TAI

* seksiin painostamista tai pakottamista TAI

* rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä



Osallistuminen ja vapaa-aika

Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus peruskoulussa (uusi)

Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä (uusi)

Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (uusi)

Osallistuminen perheen yhteisille aterioille

Sanomalehtien lukeminen

Kirjojen lukeminen

Järjestöön, seuraan tai kerhoon kuuluminen (uusi)

Harrastaminen (uusi)

Urheiluseuran toimintaan osallistuminen (uusi)


Etenkin lasten vapaa-ajankäytön

tietopohja puutteellinen

Ohjattuun harrastustoimintaan osallistumista ei ole

kartoitettu säännönmukaisesti

Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa selvitetty

ensimmäisen kerran vuonna 2012 ”Onko sinulla jokin

harrastus, aivan mikä tahansa?”

– Pojat 86 %

– Tytöt 83 %


Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu

Päivähoitoaste

Vaikea päästä koululääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolle (osin uusi)

Raskaudenkeskeytykset ja synnytykset

Lapsiperheiden kotipalvelu ed. vuonna (uusi)

Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset

Lasten huostaanotot

Toistuvasti sijoitetut lapset

Enemmän kuin kuusi kuukautta laitoshoidossa olleet lapset

Itse ilmoitettu rikoskäyttäytyminen

Rangaistukset tehdyistä rikoksista


Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja

huostaanotetut 0-17-vuotiaat

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2000019

91

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

20

02

2003

2004

2005

2006

20

07

2008

2009

2010

2011

2012

Kodin ulkopuolelle sijoitetut joista huostassa olleet lapset

0,6 %

1,0 % 0,7 %

1,4 %


Joitakin johtopäätöksiä

Puutteita pienten lasten hyvinvoinnin tietopohjassa

Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten

näkemyksistä ja kokemuksista tarvittaisiin

säännönmukaisesti kerättävää tietoa


Joitakin johtopäätöksiä

”Monen vähemmistöryhmän lasten hyvinvointitietoa ei kyetty tässä yhteydessä kuvaamaan. Tällaisia erityisryhmiä ovat muun muassa maahanmuuttajat, eri kieliryhmien edustajat, sukupuolivähemmistöt sekä pitkäaikaissairaat ja vammaiset.”

Tietoa kouluikäisten maahanmuuttajien hyvinvoinnista olisi saatavilla KT-kyselystä ja WHO-Koululaistutkimuksesta – Esim. vastaajan kieliryhmä ja syntymämaa

taustakysymyksenä

– Kartoitus vaatisi erillisrahoituksen

News & Politics

Tuloksia kantaväestön lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta