Upload
thl
View
605
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Risto Kaikkonen ja Jukka Murto, Tulosten julkistamistilaisuus, 21.03.2013
Citation preview
Mitä espoolaisille ja vantaalaisille kuuluu? - Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia
Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö Jukka Murto, tutkija
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 1
Espoo 21.03.2013
”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale”-Rudolf Virchow, 1848
Description of Public Health
• Society´s obligation to assure the conditions for people´s health
– Gostin 2001
• ”… yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä.”
– Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen 1874
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 2
”Kun jossakin ryhtyy tutkimaan terveyssuhteita ja oloja, saadakseen paikkakunnalla vallitsevista olosuhteista ja tavoista selville syyt, joko yleiseen kivuloisuuteentahi, muihin paikkakuntiin verraten, hyvään terveyskantaan, on tietysti suotava, että kaikki mahdollisesti tarjona olevat lähteet käytetään terveyskannan valaisemiseksi”
Terveysseuranta: Konrad Relander (Reijowaara) vuosi 1892
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 3
InformaatiotulvaVuosi 1983, Lääkärilehti
Tietoperustainen päätöksenteko• Evidence based policy making
– Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen
• Päätöksentekoa suunnataan – toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja
tutkimustietoon perustuen
• Päätöksentekoon tarvitaan– Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita,
selvityksiä, tilastoraportteja– Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta
• Päätöksissä tarvitaan– Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot– Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 4
Mihin Pohjanmaalla ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?
• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä!
– Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.
– Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.
– Uusi Terveydenhuoltolaki (§12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 5
Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi?
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 6
Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä
TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme:
• Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä
• Tiedolla herättely toimii
• Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää
• Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen
• Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen
10.04.23 7THL / Kaikkonen 6/2012
THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveysEROseurantaan
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 8
• Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla
– Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä
– Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja
– Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen
– Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta
– Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen
– Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa
– Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin
– THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot.
– Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen
Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta
Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli• Ilmiön merkitys ja tulkinta • Määritelmä
• Vaikutus väestön hyvinvointiin
• Taloudellinen merkitys
• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan
• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä
• Katso myös seuraavat osoittimet
• Asiasanat
• Tekninen kuvaus ja lisätiedot • Laskeminen
• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään
• Päivitystiedot
• Lisätiedot ja käytön rajoitukset
• Tietoaineisto
• Viitteet
• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus
• Yhteystiedot
• Tietoaineiston yhteystiedot
Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm
910.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 10
Väestön terveys- ja hyvinvointiseurantaKANSALLISETREKISTERIT- väestö- elinolot ym.- esim. HILMO,
AVOHILMO
TUTKIMUKSET - koettu terveys- koettu hyvinvointi- elintavat - palvelutarve- esim. ATH –tutkimus
PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT- palvelujen käyttö ja sisältö- esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot
AINEISTOJEN YHDISTELYTTutkimushankkeet- esim. THL:n sairastavuusindeksi
HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta
- esim. INDI -hanke
INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN
- esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu)
THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa
Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely
• Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne
• Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000-tutkimusperinne
• Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(AVTK/EVTK)-tutkimusperinne
• Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne
• AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa
• Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)!
• Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE
• Kouluterveyskysely-perinne
• Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 11
Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 12
SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. •-Ei sosiaaliryhmittäin •+Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. •Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia •+liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) •-Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa •TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne •+Kattavasti tietoja eri alueilta •-Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita •Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös •Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. •+Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa •-Ei väestöryhmittäin
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 13
THL:n sairastavuusindeksi:
• Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella
• Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa
14
THL:n sairastavuusindeksi:
• Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen
a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta
• Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että –vakioimattomat luvut
24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua)
15
Muuta tärkeää
• THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: – www.thl.fi/kaventaja : terveyseroasiaa– www.thl.fi/kasvunkumppanit : lasten asiaa
• Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä– www.hyvinvointikertomus.fi : pohjautuu SotkaNetin
tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen!
04/10/23 THL / Kaikkonen 10/2012 16
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla:
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 17
Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminenTietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustanaYhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjakoToimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen
Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 18
DATA
TUTKIMUS
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 19
Tietoperusteinen päätöksenteko
20
Väestöryhmittäiset terveyserot
20THL / Kaikkonen & Murto 03/201310.04.23
Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista.
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 21
Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.
Nykyään meillä Suomessa• Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan
– Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.
– Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, § 14 1a; Terveydenhuoltolaki §12, HE 90/2010, voimaan 1.5.2011)
– SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki §34-36)
• Nykyinen tilanne on huono – Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten
omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita)
– Saatavilla olevat – lähinnä rekistereihin perustuvat – seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin.
– Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia.
– Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön.
• Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 22
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 23
Tavoitteet ja merkitys• Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien
hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa.
• Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.
• Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on:
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 24
Tavoitteet• Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason
toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina 2012–2014.
– tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä
– kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö
– verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
• Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä.
– alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan
– paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä– uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava
• Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa
– sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.)– muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset
tekijät ym.)
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 25
Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti:
• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä
• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla
• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia– terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, – verrata omia tietojaan
• muiden alueiden tietoihin • koko maan tilanteeseen • asetettuihin tavoitteisiin
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 26
Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä• Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta,
palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä
• Elintapoja ei saada rekistereistä
• Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä
• Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua
– Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä– Niitä saadaan ATH:sta
• Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 27
10.04.23 28THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
EläketurvakeskusKELA
ATH-organisaatiokaavio 2012
Keskeisiä prosessia koskevia haasteita• HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS
• Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa
– Kehittäjät ja tutkijat– Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot– Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot
• Osoittimia, osoittimia, osoittimia –niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan– Mitä ne oikeasti tarkoittavat?– Miten niitä pitäisi tulkita?
• Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä
– Tieto on liian spesifiä?– Tieto ei puhuttele?– Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä?– Kentän ääni riittää?
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 29
Valmiit ATH-tuloksetMistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan
käyttöönsä?10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 30
www.thl.fi/ath
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 31
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 32
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 33
3. Tee valinnat
Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 34
Kun valmiit tulokset eivät riitäTurvaudunko tutkimukseen?
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 35
Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 36
ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s.
• Tutkimuksen otsikko
• Tarkoitus/tavoitteet
• Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus
• Tekijät
• Aikataulu
• Julkaisumuoto ja- kieli
• Yhteistyötahot
• Rahoitus/resurssit
• Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen [email protected]
•
•
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 37
ATH-tutkimuksen tuloksia Espoosta ja Vantaalta
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 38
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 39
Tutkimuksen sisältö pääteemoittain• Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys,
asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus
• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu
• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky
• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni
• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin
• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana
lopussa
Otokset Etelä-Suomessa yht. 21 000• Espoo, otos 7 000
– 7 suuraluetta á 1 000 otos/alue. • Vantaa, otos 4 000
– 3 suuraluetta á 1 333 otos/alue. • Kotka, otos 3 000• EKSOTE, otos 4 000
– Lappeenranta otos 2 000– Lemi, Luumäki ja Savitaipale ja Taipalsaari, Parikkala,
Rautjärvi, Ruokolahti, otos 1 000– Imatra otos 1 000
• Itä-Uusimaa, otos 3 000: – Askola otos 300, – Loviisa otos 850, – Sipoo otos 850, – Porvoo otos 1000
• Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos
04/10/23 40THL / Kaikkonen 10/2012
Pohjanmaan maakunta, otoskoko yhteensä 8 260• Vaasa, otos 3 000
– kolme suuraluetta otos á 1000/alue
• K2-alue, otos 1 260– Mustasaari otos 1 000, – Vöyri otos 260
• K4-alue, otos 2 000– Pietarsaari otos 1 000– Luoto, Pedersöre, Uuskaarlepyy, otos 1 000
• K5-alue, otos 1 000– Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö, otos 1000
• Laihia ja Vähäkyrö, otos 1 000– Laihia otos 500– Vähäkyrö otos 500
• Otokset Etelä-Suomessa yht. 21 000
• Koko Suomea edustava otos yht. 8000
• Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 41
Koko Suomea edustava otos 8 000• Satunnaisotos koko Suomesta
• Luo vertailupohjan tuloksille
• ATH syksy 2012 yhteensä 37 000 suomalaista– Myös teidän alueeltanne
• Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATH-tutkimuksen valtakunnallistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä 38 000 kansallinen otos juuri nyt!
– Heistä noin 1 600 Espoolaisia ja 1 300 vantaalaisia– Kirkkonummi, 3000 lisäotos
• Pohjois-Karjala lähdössä mukaan keväällä 2013 täydentävällä otoksella!
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 42
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 43
Vastausaktiivisuus Espoossa ja Vantaalla
Espoon suuralueet
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 44
Vantaan alueet
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 45
Vantaa Länsi
Vantaa Tikkurila
Vantaa Pohjoinen
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 46
Koettu terveys ikäryhmittäin. Espoossa tilanne koko Suomen keskiarvoa parempi 20–74-vuotiailla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 47
Koettu terveys ikäryhmittäin. Vantaalaisilla koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 48
Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 49
Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 50
Koetussa terveydessä alueellisia eroja myös kaupungin sisällä
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 51
• Tapiolan suuralueella asukkaat kokevat terveytensä keskimäärin paremmaksi kuin muilla Espoon suuralueilla, kuten Pohjois-Espoossa (19% vs. 33%)
• Vantaan Tikkurilan alueella tilanne hieman Pohjois-Vantaata heikompi
Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka neljännellä 20–54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 52
Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka neljännellä 20–54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 53
Unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 54
Unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 55
Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 56
Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Espoossa hieman koko Suomen keskiarvoa parempi 55-74-vuotiailla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 57
Itse raportoitu kohonnut kolesteroli
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 58
Itse raportoitu verenpainetauti tai kohonnut verenpaine
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 59
Suuhygienian osalta tilanne parempi kuin Suomessa keskimäärin, etenkin Espoossa – koulutusryhmien välillä eroja molemmilla alueilla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 60
TOIMINTA- JA TYÖKYKY
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 61
Noin joka viides yli 75-vuotias kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä.- matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 62
Heikentynyt työkyky, jopa joka viides suomalainen 20–54-vuotias kokee työkykynsä olevan heikentynyt: espoolaisilla tilanne selvästi parempi myös iäkkäämmillä työntekijöillä
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 63
Heikentynyt työkyky, jopa joka viides suomalainen 20–54-vuotias kokee työkykynsä olevan heikentynyt: vantaalaisilla tilanne lähempänä koko Suomen keskiarvoa
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 64
Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään työn vaatimuksiin nähden, ruumiilliset vaatimukset: ero kaupungeissa olivat pienempiä kuin koko Suomessa keskimäärin
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 65
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 66
Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään työn vaatimuksiin nähden, henkiset vaatimukset
Jopa joka viides 20–54 –vuotiaista espoolaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, vantaalaisista ja suomalaisista ylipäätään useampi kuin joka neljäs
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 67
Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 68
Tapiolan suuralueella kuitenkin vain 12 % kokee eläkeikään jaksamisessa haasteita. Vantaalla ei sisäisiä eroja
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 69
HYVINVOINTI, OSALLISUUS
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 70
Hyvinvointi• Loving—Having—Being (Allardt 1976)
– Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys– Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys,
ystävävyyssuhteet – Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status),
korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta <tekeminen>
• Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta
• Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963)
• 1900-luvun alkupuolelta BKT
• 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne.
• 1970-luvulta subjektiivinen hyvinvointi
• Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus
• Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen , fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus
THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 7110.04.23
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 72
Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä: Espoolaisilla tilanne koko Suomea ja Vantaata parempi
7310.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Vastaava ero näkyy myös köyhyyden kokemisessa (ruoka, lääkkeet, lääkärikäynnit)
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 74
Myös perustarpeiden osalta
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 75
Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 76
Osallisuus• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa.
– Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus.
– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.
• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).
• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.
– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa
– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.
– tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.
• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.
7710.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Espoolaiset aktiivisempia osallistumaan erilaisiin yhdistys- , kerho – ja harrastetoimintaan kuin suomalaiset keskimäärin. Vantaalla tilanne hieman alle keskiarvon
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 78
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 79
Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa. Kaupungeissa erot kapeampia kuin koko Suomessa keskimäärin
Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä
8010.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Yksinäisyyden kokeminen kuitenkin verrattain paljon harvinaisempaa Tapiolan suuralueella
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 81
Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?
8210.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?
8310.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 84
PALVELUT
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 85
Palveluiden tarve ja käyttö• Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet
– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä
• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa
• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa– ”unmet needs”
• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia
käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.
• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.
– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.
– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.
8610.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 87
Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 88
Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin. Espoossa ja Vantaalla tilanne koko Suomen keskiarvoa huonompi
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 89
Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 90
Lähiympäristöt• Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.
– Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys
• Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita.
– Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet
– Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin.
• Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan.
– Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi.
– Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. – Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta
tärkeää.
• Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta.
– Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
9110.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013
Elintavat ja riskitekijät
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 92
Lihavien osuus ikäryhmittäin: espoolaisilla tilanne koko Suomea ja vantaalaisia paremmalla tasolla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 93
Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 94
Tupakointi
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 95
Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 96
Humalahakuinen juominen
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 97
Niukasti kasviksia käyttävien osuus
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 98
Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 99
Päivittäinen voin käyttö
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 100
Joukkoruokailu
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 101
ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 102
karttaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel
pylväskuvaraportti
Tulospoimintoja suoraan tulospalvelustawww.thl.fi/ath
-oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin• Lääkäripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme19
• Kulttuuripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_oth_culture_enough_cr
• Julkiset liikenneyhteydet http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_neighbourhood_ptransp_cr
• Tyytyväisyys ihmissuhteisiin http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_qol_relationships_cr
• Onnellisuuden kokeminen http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_mentalht_happiness_cr
• Sosiaalinen aktiivisuus http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_involvement_attended_cr
• Tulojen riittävyys ja köyhyys• http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme1
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 103
Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta
• www.thl.fi/ath• Toimintakyky http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme14
• Työkyky http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme15
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 104
Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä
• Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma
• Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus
• Järjestökentälle suunnitellaan
• Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan
• Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit
• Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 105
Yhteenvetoa tuloksista• Työikäisen väestön työkykykokemus on sekä Espoossa että Vantaalla merkittävästi parempi kuin
koko Suomessa keskimäärin. – Sosioekonomisten ryhmien välillä havaitaan myös selkeitä eroja työkyvyssä.
• Joka toinen vantaalainen ja espoolainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, mutta selkeitä alueellisiakin erojakin havaitaan.
• Ikääntyminen vaikuttaa vain vähän vastaajien kokemaan elämänlaatuun, mutta sosiaalinen asema selkeästi.
• Sosiaalinen aktiivisuus on yhteydessä hyvinvointiin laajemminkin, ja tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat sosiaalisesti aktiivisia.
• Espoossa Tapiolan suuralueen väestö näyttää voivan jopa selvästi paremmin kuin muut Espoon alueet tai mikään tahansa muu tutkimukseen kuulunut alue tai jos tuloksia verrataan koko Suomen keskiarvoon.
– Tämä näkyy myös keskeisissä kansaterveyden haasteissa kuten lihavuudessa, joka on jopa puolet harvinaisempaa Tapiolan suuralueella kuin koko Suomessa keskimäärin.
• Espoon sisällä suurimpia haasteita mm. palveluiden riittävän saatavuuden suhteen havaitaan Pohjois-Espoon suuralueella.
• Vantaan kaupungin sisällä havaitaan vastaavia eroja kuin Espoossa– esimerkiksi koettu elämänlaatu on Länsi-Vantaan alueella parempi kuin Pohjois-Vantaalla. Palveluista
tiedottamiseen useampi espoolainen ja vantaalainen on tyytymätön kuin koko Suomessa keskimäärin.
• Espoolaisten yleistilanne näyttää verrattain positiiviselta, ja on koko Suomen keskiarvoa parempi. Kaupunkien sisällä hyvinvointi, terveys ja niihin vaikuttavat tekijät näyttävät jakautuvan myös selkeästi. Vantaa on vastaavasti usein lähempänä koko Suomen keskiarvoa.
• Keskeisimpiä haasteita päättäjille tulee olemaan alueiden ja väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Pohjanmaalla ja sen eri alueilla nämä ns. sosioekonomiset erot ovat suuria.
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 106
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 107
Espoo ja Vantaa mukana!Julkaistu kirjanaTerveytemme.fi/maamuTOIMIA.fiAsiaan palataan vuonna 2014Osana ATH:ta
Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;)
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 108
Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon
Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan!
• Valtakunnalliset päätökset
• Maakunnaliset päätökset
• SHP:n toiminta
• Kaupungin/kunnan päätökset
• Yksilön tekemät valinnat
• Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet
• Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat
• Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 109
Miten saada aineistoa tutkimuskäyttöön?• www.thl.fi/ath
Mukaan tutkimukseenTutkijat
• Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle
• Valmis suunnitelman pohja
• Ohjeet datan tilaamiselle
• Ohjeet aineiston käyttöönotolle
• Tulossa myös videoita aiheesta
• THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä– Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla
10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 110
Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 111
Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 112
www.thl.fi/ath
Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 113
Tutkimusdata
Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 114
www.thl.fi/ath
Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 115
-olemassa oleva tulosmateriaali-tietoja tutkimusaineistosta
Tutkimusdata
Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon?
10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 116
ATH-suunnitelmat 30+
Sosiaalinen kestävyys
Työttömyys ja krooniset sairaudet
Palvelujärjestelmä ja unmetneeds
Väkivalta ja turvattomuus
Mielenterveys- ja päihteet, alueet
Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa
Psyykkinen hyvinvointiMielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttöRahapelaamisen ongelmat
Työ ja perhe
Tulevaisuudessa
• Avoimet rajapinnat, luvut ja merkitys- tulkintatiedot liikkeelle
• Tietojen ja tutkimusten järkevä integraatio: esim. MAAMU/ATH
• Yhtenäisiä palveluita, tietoperustaisia käyttökokemuksia
• Toiminnan integrointi osaksi tietojen hyödyntämistä– IVA, SUVA, LAVA, jne.
• Miten tietomassasta voidaan erottaa tietoa, joka on relevanttia ja miten identifioida aukkoja?
– yhteistyössä
04/10/23 THL / Kaikkonen 10/2012 117
10.04.23 118
Kiitos mielenkiinnostanne!
Marja VaaramaYlijohtajaTHL/TA1p. 029 524 6004 [email protected]
Risto KaikkonenKehittämispäällikköTHL/ATHp. 029 524 [email protected]
Seppo Koskinen TutkimusprofessoriTHL/TA1p. 029 524 [email protected]
Erkki VartiainenYlijohtajaTHL/TA2p. 029 524 8622 [email protected]
Jukka MurtoTutkijaTHL/TA1p. 029 524 [email protected]
THL / Kaikkonen & Murto 03/2013