Kestävän alueen määrittelyGBC Finland, määrittelytyöryhmä

Lähtökohtia

Sustainable Society Index

Esimerkinomainen topologiakuva kestävään yhdyskuntasuunnitteluun liittyvistä teemoista ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta (perustuu lähteeseen: Sustainable Society Index 2010). Aihealueiden muodostamat vaikutussuhteet ovat moninaiset eri teemojen liittyessä useaan eri teemaan ja aihekokonaisuuteen. (kuva: E. Kalliala)

Kestävän yhteiskunnan indeksin (SSI) on kehitetty kestävän yhteiskunnan säätiössä (Sustainable Society Foundation) Hollannissa. Monet asiantuntijat ovat olleet apuna indeksin kehittämisessä. Sustainable Society Foundationin mukaan tähän mennessä ei ole ollut toimivaa indeksiä, joka: 1) ottaa huomioon kaikki kestävän yhteiskunnan osa-alueet 2) on yksinkertainen, selkeä ja läpinäkyvä 3) mahdollistaa maiden välisen vertailun 4)päivitetään säännöllisin väliajoin

The SSI is based on the Brundtland definition and is built up by 24 indicators. These can be aggregated into 8 categories, the 3 wellbeing dimensions and finally into one overall index.wikipedia

http://www.ssfindex.com/Elinan tutkimusaineistosta

SSI

Sustainable value map

laajasti käytössä oleva menetelmä, kehittäjä Chris Butters

Star communities, GBC USA

https://www.starcommunities.org/uploads/

rating-system.pdf

Teemat:

•Built environment

•Climate & energy

•Education, arts & community

•Economy & jobs

•Equity & empowerment

•Health & safety

•Natural systems

European smart cities

http://smart-cities.eu/

Economy

Mobility

Environment

People

Living

Governance

GBC Finlandin määritelmän rajaus

MRL 1§

Lain yleinen tavoite

Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.•Alueiden kestävyydellä tarkoitetaan niitä alueen ominaisuuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen

•Kestävällä aluesuunnittelulla vaikutetaan alueiden kestävyyteen maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja infrastruktuurin ratkaisuilla. Lisäksi voidaan välillisesti vaikuttaa alueiden ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen

•Tässä keskitytään MRL:n tarkoittamaan alueidenkäyttöön, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän puitteissa

”Ympäristön suunnittelu, joka tähtää maapallon elinkelpoisena säilymistä ja ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta edistävään toteutukseen”.

Määritelmän rakentajatGBC, Kestävät alueet –toimikunta

•Ilkka Halinen, pj., Timo Huhtinen, Antti Irjala, Anne Jarva, Elina Kalliala, Anne Karlsson, Teemu Kettunen, Ritva Laine, Jari Lonka, Sara Lukkarinen, Marianne Matinlassi, Jyri Nieminen, Mikko Nousiainen, Panu Pasanen, Antti Pirhonen, Pasi Rajala, Karoliina Saarniaho, Kirsikka Siik, Tuomo Sirkiä, Kirsi Sivonen, Aija Staffans, Alpo Tani, Mirja Tiitinen, Jan Tvrdy + Heli Kotilainen ja Jessica Karhu, siht.

Määrittelytyöryhmä

• Jari Lonka, Anne Jarva, Ilkka Halinen, Teemu Kettunen, Marianne Matinlassi, Jessica Karhu, Pasi Rajala

Ramboll Finlandin asiantuntijat

• Elina Kalliala, Pekka Mäkelä, Heidi Ahlgren, Eevaliisa Härö, Riina Känkänen, Kirsikka Siik, Pasi Rajala

Määritelmän rakenne ja työstäminen

• Laaditaan yleismääritelmä, johon näkyviin alueidenkäytön ja sen suunnittelun kannalta keskeisimmät kestävyyden pääkriteerit

• Perusjakona käytetään yleisesti hyväksyttyä kolmijakoa:• Ekologiset• Taloudelliset sekä• Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät

• Lähtökohtana MRL:n 1§ - keskitytään MRL:n mukaiseen alueidenkäytön suunnitteluun

• Rinnalle laaditaan kaavio, josta käy ilmi millä tavoin kestävyys ilmenee eri suunnittelutasoilla (tai alue- ja yhdyskuntarakenteen tasoilla)

• Pidetään tarkemmat kolmijakoon perustuvat kriteeristöt taustalla, täsmennetään niitä edelleen ja selkeytetään niihin sisältyvää jäsentelyä – ajantasalla pidettävä ja tilanteen mukaan sovellettava osio

Taloudelliset “pääkriteerit”

Sosioekonominen näkökulma

Sosiaaliset/ kulttuuriset

“pääkriteerit”

Ekologiset “pääkriteerit”

Sosioekologinen näkökulma

Ympäristöekonominen näkökulma

Kestävä alue

Eri asiat korostuvat erilaisilla alueilla ja eri suunnittelutasoilla

Alueen ekologinen kestävyys Yhdyskuntarakenteen ekologisuus

• Yhdyskuntarakenteen tiiveys tai tehokkuus– rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin (ml palvelut) hyödyntäminen, luontoalueiden tarkoituksenmukainen säästäminen, luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä lisääminen ja edistäminen

• ”Infraekosysteemi”, mm. hulevesien alueellinen käsittely, harmaat ja mustat vedet

• Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva maankäyttö, hyötyliikunnan edistäminen

• Alueen sijainti suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen, liikennejärjestelmään ja palveluverkkoon

• Pienilmasto-, maaperä-, topografia yms. olosuhteet huomioiva maankäyttö

Energiatehokkuus ja kestävä energiantuotanto

• Olevan infrastruktuurin ja verkostojen hyödyntäminen

• Rakennusten energiatehokkuus

• Älykäs sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkko

• Energiantuotanto perustuen kestävästi uusiutuviin energiamuotoihin, erilaisten energiantuotantomuotojen hyödyntäminen - muuntojousto eli varautuminen tulevaan, hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen optimoitu käyttö

• Liikenteen energiankulutuksen vähentäminen liikkumistarvetta vähentämällä sekä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosimalla

Resurssitehokkuus / materiaalitehokkuus

• Materiaalivalinnat, materiaalien kierrätys, jätteiden hyödyntäminen, maarakentamisen materiaalien hyödyntäminen alueellisesti, kuljetusten vähentäminen

• Rakentamisen tarpeen minimointi, tilatehokkuus (esim lämmitettävät kuutiot), optimoitu asumisväljyys

• Maankäytön muutoksen hiilitase

• Elinkaariajattelu, tilojen ja alueiden muunneltavuus muuttuvien tarpeiden mukaisesti

• Luonnonvarojen kestävä käyttö

Alueen taloudellinen kestävyys

Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen• Alueen resurssien ja vetovoimaisuuden kestävä parantaminen ja hyödyntäminen

• Palvelujen säilymisen ja kehittämisen tukeminen, alueiden omavaraisuuden optimointi

• Olevan infrastruktuurin hyödyntäminen

• Yhdyskuntarakenteen taloudellinen tiivistäminen

• Alueen tai lähialueen luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (maamassat, lähiruoka jne)

Investointien ja kustannusten optimointi• Käyttökustannusten minimointi, elinkaarikustannustietoisuus

• Investointien kokonaistaloudellinen kannattavuus yhteiskunnan kannalta

Myönteinen aluekehitys• Taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen (alueella ja alueen kehittämisen avulla koko yhdyskunnassa)

• Investointien houkutteleminen

• Monimuotoisen yrityskulttuurin tukeminen

• Terveen kilpailun edistäminen

• Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen

Alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Ympäristö

Maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen

• Alueen ominaispiirteiden vaaliminen, oman identiteetin luominen/vahvistaminen

• Alueiden uudistaminen erityispiirteet huomioiden, elävä ja muuttuva maisema ja kulttuuriympäristö

Ympäristön laatutekijät

• Esteettömyys, esteettisyys, ääni- ja valomaisema, visuaalinen laatu, orientoitavuus, paikan identiteetti

• Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys, ympäristön laatu, ulkoilukulttuuri / kaupunkikulttuuri, lähiluontokokemukset / urbaani elämänmuoto, ”mahdollisuus metsään” / ”mahdollisuus toriin”

Asuminen ja sosiaaliset suhteet

• Sosiaalista kanssakäyntiä edistävä, segregaatiota vähentävä ympäristö monipuolinen asunto/asumismuototarjonta, sekoittuneisuus ja monimuotoisuus

• Asukkaiden kestäviä valintoja tuleva rakenne ja maankäyttö

• Erilaisten ihmisryhmien erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet huomioon (lapset, nuoret, työssäkäyvät, vanhukset, tulevat sukupolvet, erilaiset kulttuuritaustat, toimintarajoitteiset jne)

• Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, arjen sujuvuus (palveluverkon suhde maankäyttöön ja liikennejärjestelmään, liikkumistarpeen vähentäminen)

• Osallistumismahdollisuudet suunnitteluun ja päätöksentekoon (esim. paikallisdemokratia)

Määritelmäluonnos

T A L O U S

I H M I N E N Y M P Ä R I S T Ö

Kestävä alue – ULOTTUVUUDET

Palvelut

Tasa-arvoisuus

Kustannukset

Yhdyskuntarakenne

Maisema ja kulttuuriympäristö

Resurssitehokkuus

Elinympäristö Ekosysteemit

T A L O U S

I H M I N E NY M P Ä R I S T Ö

Kestävä alue – PÄÄKRITEERIT

Haitat ja riskit

Palvelut-Palveluverkko

-Liikennejärjestelmä-Infrastruktuuri

Tasa-arvoisuus-Esteettömyys

-Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

-Eri väestöryhmät

Kustannukset-Elinkaarikustannukset-Investoinnit

Yhdyskuntarakenne-Eheys-Toimivuus-Joustavuus

Maisema ja kulttuuriympäristö-Maisemarakenne

-Rakennettu kulttuuriympäristö-Maisema- ja kaupunkikuva

Resurssitehokkuus-Energia

-Materiaalit-Luonnonvarat

Elinympäristö-Turvallisuus-Terveellisyys-Viihtyisyys

Ekosysteemit-Ekologiset yhteydet

-Biodiversiteetti

T A L O U S

I H M I N E N

Y M P Ä R I S T ÖHaitat ja riskit

-Päästöt-Melu

-Pilaantuneet maat

Kestävä alue – TÄRKEIMMÄT OSATEKIJÄT

Aluetasot

Alueidenkäytön kestävyyteen vaikutetaan eri aluetasoilla eri tavoin, esimerkiksi:

Kaupunkiseutujen suunnittelussa

•ohjataan alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta •parannetaan sen taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja infraa, •tuetaan keskusten elinvoimaisuutta, •parannetaan palvelujen saatavuutta ja •luodaan maankäytölliset edellytykset toimivalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle. Kaupunki- tai kuntatasolla

•eheytetään yhdyskuntarakennetta, •edistetään palveluverkon ja joukkoliikennejärjestelmän kytkeytymistä toisiinsa, •huolehditaan jalankulun ja pyöräilyn verkostojen kattavuudesta sekä •vahvistetaan viheraluejärjestelmää ja sen yhdyskuntarakenteellista ja ekologista merkitystä.

Aluetasot

Kaupunginosa- ja aluetasolla

•huolehditaan liittymisestä kaupunkirakenteeseen ja verkostoihin, •huomioidaan maankäyttöratkaisuissa alueen pienilmasto-olot, maaperä ja topografia, •luodaan edellytyksiä yhteisöllisyyteen ja omavaraisuuteen, •suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä •varaudutaan alueellisen energiatuotannon tarpeisiin.

Kortteli- ja tonttitasoilla

•sijoitetaan ja suunnataan rakennukset siten, että aurinkoenergian hyödyntämiselle on edellytykset,

•ohjataan rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuutta sekä •huolehditaan ratkaisujen esteettömyydestä ja kulttuuriperinnön säilymisestä.

Miten edetään

• Palautteen kokoaminen ja käsittely

• Keskustelu ja työstäminen GBC:n puitteissa jatkuu

K I I T O S !