Selkoa selkokielestä Pertti Rajala

Selkoa selkokielestä

Pertti Rajala

Maailma on sana

Mietittyäni asiaa 50 vuotta voin nyt sanoa, että maailma on sana!

Samuli Paronen

Kielen osaamiselle ei ole mitään ylärajaa, eikä kielitaitoa voi määritellä kielitieteellisesti sanaston, kieliopin tms. tuntemuksen perusteella. Kielen osaaminen on sitä, että pystyy sopeutumaan uusien, erilaisten tilanteiden kielenkäytölle asettamiin vaatimuksiin. Tämä kehitys ei välttämättä pääty koskaan.

Matti Leiwo 1989: Lapsen kielen kehitys.

Selkokielen määritelmä

Yleiskielen määritelmä (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)

Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa (tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit) ja on virkerakenteeltaan yksinkertaista.

Selkokielen määritelmä (Selkokeskus)

Selkokieli on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä.

Mikä tekee tekstistä vaikeasti ymmärrettävän?

Mestarien liiga: Juventus – Real MadridSuosikkina tähän kahden mahtiseuran kaksiosaiseen mittelöön lähtee jo kohti varmaa Espanjan mestaruutta porskuttanut Real, joka on kuitenkin osoittanut viime aikoina lieviä hyytymisen merkkejä.

Ote television ohjelmatiedoista

Tekstin ongelmia

• Yhteen virkkeeseen on lastattu paljon informaatiota.• Ei ole mainittu, mistä urheilulajista on kyse.• Ei kerrota, että Juventus on italialainen joukkue.• Mittelö on outo sana, samoin vaikeita ovat ilmaisut

porskuttanut ja hyytyminen.• Määritteiden ketju ja sanajärjestys vaikeuttavat sen

hahmottamista, mistä puhutaan. – esim. jo kohti varmaa Espanjan mestaruutta porskuttanut Real

• Ottelun kaksiosaisuutta on vaikea ymmärtää.

Sama teksti selkokielellä

Jalkapallon Mestarien liiga: Juventus – Real MadridOttelun suosikki on espanjalainen Real Madrid. Joukkue johtaa Espanjan sarjaa, mutta se on viime aikoina hävinnyt joitakin otteluja. Vastassa on italialainenhuippuseura Juventus. Peli pelataan Italiassa, ja toisen kerran joukkueet kohtaavat Espanjassa.

Näin tekstiä muutettiin

• Lisättiin otsikkoon sana jalkapallon.• Tieto jaettiin useaan lyhyeen virkkeeseen, joissa pää- ja

sivulauseita.• Selitettiin, että Juventus on italialainen joukkue.• Poistettiin sana mittelö ja ilmaisut porskuttamisesta ja

hyytymisestä.• Selitettiin, mitä ottelun kaksiosaisuus tarkoittaa.• Rivitettiin eri lailla.

Selkokielen tarpeen syyt (Hannu Virtanen)

1. lapsuus- ja sikiöajan kehityshäiriöt, perimän vaikutus2. sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt3. ympäristön vaikutus (esimerkiksi kuuluminen

kielivähemmistöön) 4. näiden syiden yhteisvaikutus

Selkokielen käyttäjäryhmät

• Selkokielestä hyötyviä on ainakin seuraavissa väestöryhmissä (tyypillisesti vain osa ko. ryhmästä):1. henkilöt, jotka kuuluvat eri vammaisryhmiin

(muun muassa kehitysvammaiset, autistiset, afaatikot, dysfaatikot, monivammaiset)

2. henkilöt, joilla on vaikeatasoinen lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (dysleksia)

3. vanhukset (erityisesti dementoituneet, hyvin iäkkäät)4. henkilöt, joiden äidinkieli ei ole suomi.

• Näiden lisäksi selkokielestä voi olla hyötyä muun muassa mielenterveyskuntoutujille, syrjäytyneille, lukemaan tottumattomille ja koululaisille.

Selkokielen tarve

• Selkokielen tarpeesta ei ole laajoja tutkimuksia. Arvio (Hannu Virtanen 2001) pohjautuu eri tahoilta kerättyihin tilasto- ja tutkimustietoihin.

• Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina:– lapset ja nuoret 4–8 %– työikäiset 4–6 %– yli 65-vuotiaat 10–20 %.

• Selkokielen kohderyhmiin kuuluu yhteensä noin 200 000–350 000 (4–7 %) suomalaista. – Heistä pieni osa on täysin lukutaidottomia ja pieni osa tarvitsee

puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia.

Kirjoitusohjeet

Selkeän kirjoittamisen edellytys on selkeä ajattelu.

Neljä askelta selkokieleen (Ari Sainio)

1. Kenelle kirjoitat ja mitä• Mieti, mitä haluat lukijan tai kuulijan todella oppivan,

muistavan tai omaksuvan asiasta.• Pidä päätavoite koko ajan mielessäsi.• Määritä lukijakunta, jolle julkaisu on suunnattu.• Voit ottaa kohderyhmän jäsenen mukaan suunnitteluun,

jos mahdollista.

Ota vastuu siitä, että sinut ymmärretään!

Ari Sainio 2001: Tee se helpoksi. Teoksessa Teksti, joka rakastaa lukijaansa.

Neljä askelta selkokieleen

2. Suunnittele tekstisi rakenne• Mieti, mitä tietoja lukijalla on aiheesta ennestään.• Päätä sisällöstä, aiheen rajauksesta ja näkökulmasta.• Tee lista tekstin avainkohdista.• Mieti, miten rakenteesta tulee looginen ja helposti

avautuva.• Rajaa pois asiakokonaisuuksia, jotka eivät ole suorassa

yhteydessä päätavoitteeseen.


3. Kirjoita teksti• Kirjoita sujuvaa kieltä ja noudata yleisiä kielenhuollon

ohjeita.• Selkotekstin kirjoittaminen ei ole pelkkää tekniikkaa ja

ohjeiden noudattamista, vaan kirjoittajan luova panos on ensiarvoisen tärkeä samalla tavalla kuin kaikessa kirjoittamisessa.


3. Kirjoita teksti• Käytä jokapäiväisiä, tuttuja sanoja.

– Vältä pitkiä sanoja.– Vältä vierasperäisiä sanoja, erityissanastoa, murresanoja ja

lyhennyksiä.– Selitä vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä.– Ole varovainen isojen lukujen kanssa.

• Käytä yksinkertaisia rakenteita.– Vältä vaikeita sijamuotoja, esim. vaimoineen.– Vältä vaikeita verbimuotoja, esim. juoksennellessamme.– Vältä passiivia.– Käytä persoonaan viittaavia sanoja.


3. Kirjoita teksti• Käytä lyhyitä lauseita.

– vain yksi tärkeä asia yhdessä lauseessa– tärkein asia päälauseeseen, tarkennukset sivulauseeseen– suora sanajärjestys

• Muista johdonmukainen temaattinen rakenne.– tuttu asia yleensä lauseen alkuun, uusi asia loppuun

• Käytä sidoskeinoja, joilla lauseet liittyvät toisiinsa.– lauseiden välisiä suhteita osoittavat sanat (konjunktiot):

ja, mutta, siksi – viittaukset (referenssit): Matti – hän, Helsinki – siellä


3. Kirjoita teksti• Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan.• Ole konkreettinen: vältä abstrakteja ilmaisuja, viljele

käytännön esimerkkejä ja ole varovainen kielikuvien käytössä.

• Käytä myönteistä kieltä.• Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä.• Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille lukijoille.


4. Tarkista teksti• Lue teksti uudelleen jonkin ajan kuluttua ja parantele sitä

tarpeen mukaan.• Tarkista, että rakenne on looginen.• Käytä apuna kohderyhmän edustajan palautetta, jos

mahdollista.• Tekstin ääneen lukeminen auttaa usein viimeistelyssä.

Selkokielen periaatteita tiivistetysti

• Mieti, mitä haluat sanoa ja kenelle – Rajaa aihe. – Tarkista tekstin johdonmukaisuus.

• Sanasto– Käytä yleistä, tuttua sanastoa.– Vältä pitkiä sanoja ja selitä vaikeat ilmaisut.

• Yksinkertaiset rakenteet– Korvaa vaikeat sijamuodot tai verbirakenteet helpommilla. – Vältä passiivia, käytä persoonaan viittaavia sanoja.

• Lyhyet lauseet– Kirjoita vain yksi tärkeä asia yhteen lauseeseen. – Käytä suoraa sanajärjestystä. – Kirjoita tärkein asia päälauseeseen ja tarkennukset

sivulauseeseen.


• Teksti kokonaisuutena– Sido lauseet toisiinsa eri sidoskeinoja käyttäen. – Tarkista, että tekstin rakenne on looginen. – Kiinnitä asia aikaan ja paikkaan. – Ole konkreettinen ja anna esimerkkejä. – Vältä viittauksia toisiin kohtiin tekstissä. – Käytä myönteistä kieltä. – Käytä aikuisten kieltä, kun kirjoitat aikuisille.

• Tarkista teksti– Hanki palautetta kohderyhmiltä!


• Älä pakkaa liikaa asiaa yhteen virkkeeseen.• Vältä hankalia ja pitkiä lauserakenteita.

– ei kapulakieltä tai monimutkaisia rakenteita– laita tekijät esiin ja syy–seuraus-suhteet näkyviin

• Vältä pitkiä määriteketjuja pääsanojen edellä.– esimerkiksi verbien partisiippeja (vaikeasti puhdistettavissa oleva

ruostunut pata)• Vältä vaikeita rakenteita, joita esiintyy vain kirjoitetussa kielessä.

– paperinmakuisia lauseenvastikkeita (Pulssi nousi korkealle laskeakseen taas normaaliksi; Hän kokee tulleensa iloiseksi; Sieltä luultiin löydetyn avain)

– potentiaalia (Ehdotus hyväksyttäneen; Hän tullee huomenna)– verbien infinitiivimuotoja (luistelemaisillaan, tehden, seisoskelemassa)

• Vältä vaikeita sijamuotoja abstrakteissa yhteyksissä.– esimerkiksi essiivi voi olla vaikea (EU näyttäytyy hankalana

kansalaisille), mutta se voi olla myös käyttökelpoinen rakenne (Pirjo on koulussa opettajana)

Esimerkki hyvästä selkotekstistäMikael Agricola ja ABC-kirja

Kustaa Vaasan aikaan Suomen piispana oli Mikael Agricola. Hän kirjoitti ABC-kirjan eli ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Agricola loi perustan kirjakielelle eli sille kielelle, jota kirjoitamme. Hän halusi, että suomalaiset voisivat lukea myös Raamattua omalla kielellään. Siksi hän käänsi Uuden testamentin suomen kielelle.

Pertti Rajala 1989: Suomen historia selkokielellä.

Mikä tekee esimerkistä hyvän?

• Alussa kuvataan lukijalle aika ja paikka.• Tekstin teemana on Mikael Agricola, joka esitellään heti alussa. • Uudet käsitteet (ABC-kirja, kirjakieli) määritellään tekstissä.• Teeman kuljetus ja lauseiden sidosteisuus on loogista.• Laajasta historiallisesta tiedosta on valittu oleellisin.

Leena Laurinen, Jyväskylän yliopisto.

Selkojulkaisujen taitto ja kuvitus

Ymmärrämme vain osan siitä, mitä näemme

• Näköaisti on kenties kaikkein keskeisin tiedonsiirron väylä ulkomaailmasta ihmisen aivoihin.

• Visuaaliset ympäristöt sisältävät yleensä paljon informaatiota. Tietoa on kullakin hetkellä rajattava ja valikoitava erittäin voimakkaasti.

• Voimakkaasti huomiota keräävät kohteet voivat estää tai häiritä huomion kohdistamista oleelliseen informaatioon.

• Yksilöiden välillä on suuria eroja näkökyvyssä; myös ikä tuo erilaisia muutoksia näkökykyyn.

Risto Näsänen 2007: Visuaalisen käytettävyyden opas 2007. www.ttl.fi/NR/rdonlyres/85F6B4CF-9C0C-4482-AB43-48BF17DFDD77/0/Opas2007.pdf

Selkojulkaisujen ulkoasu

• Teksti on ladottu oikealta liehuksi.• Tavujakoja ei juuri käytetä.• Tekstin rivitykseen kiinnitetään erityistä huomiota.• Peruskirjain on tavallista suurempi, yleensä 11–16

pistettä.• Kirjaimet ovat yleistä kirjaintyyppiä, leipätekstissä usein

päätteellinen kirjain.

Selkojulkaisujen ulkoasu

• Rivien välit ovat ilmavia. – Välit ovat 2–6 pistettä kirjainkokoa suurempia.

• Palstan leveys määräytyy kirjaimen koon mukaan.– Liian leveä palsta hankaloittaa lukemista. – Suositeltava merkkimäärä on 50 merkkiä rivillä,

enintään 60 merkkiä.• Taitossa eri elementtien välinen hierarkia on oikea.

– Esimerkiksi pääotsikko, väliotsikko, ingressi ja leipäteksti erottuvat riittävästi toisistaan.

Typografialla on suuri merkitys

Tavallinen lehtitaitto (Uutislehti 100) Selkouutisten taitto

Rivitysharjoitus

Katri Helena oli seurustellut 13-vuotiaasta alkaen. Hän meni naimisiin nuorena, niin kuin silloin oli tapana. Avioliitto kesti vain pari vuotta. Katri Helena on sanonut, että hän ei ollut vielä valmis perustamaan perhettä. Hän aavisti, että nuoruuden rakkaus ei sittenkään ole se oikea.

Selkoperiaatteiden mukainen rivitys

Katri Helena oli seurustellut 13-vuotiaasta alkaen. Hän meni naimisiin nuorena, niin kuin silloin oli tapana. Avioliitto kesti vain pari vuotta. Katri Helena on sanonut, että hän ei ollut vielä valmis perustamaan perhettä. Hän aavisti, että nuoruuden rakkaus ei sittenkään ole se oikea.

Johanna Kartio 2000: Suomalaisia viihdetähtiä.

Yleiskielinen esite eduskunnasta

Selkokielinen esite eduskunnasta

Värien käyttö

• Tekstin ja taustan kontrasti voi helpottaa tai vaikeuttaa lukemista.• Paras yhdistelmä on musta teksti valkoisella taustalla.• Seuraavaksi parhaita ovat:

– musta teksti keltaisella – vihreä teksti valkoisella – sininen teksti valkoisella – valkoinen teksti sinisellä taustalla.

Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa, Taideteollinen korkeakoulu 2007.

Tämä on erittäin hyvä yhdistelmä.

Tämä on surkea yhdistelmä.

Onko tämä hyvä yhdistelmä?

Värien käyttö

• Tekstin ja taustan kirkkausero vaikuttaa luettavuuteen.• Neutraali, paljon valkoista sisältävä taustaväri parantaa

tekstin luettavuutta. • Taustan ja kirjainten kontrasti pitää olla sitä suurempi,

mitä pienempi on kirjainkoko. • Kirjava tausta vaikeuttaa lukemista lähes kaikissa

tapauksissa.

Harald Arnkil 2007: Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu.

Muista lisäksi

• Kaikki yleiset, luettavuutta lisäävät ohjeet pätevät myös selkojulkaisuihin.

• Karsi pois kaikki turha, kuten ylimääräiset kehykset, liian monet väripohjat ja linjat.

• Tavoitteena on yksinkertaisen selkeä mutta tyylikäs taitto.

Lisätietoja typografiasta

• Selkojulkaisujen ulkoasu– artikkeli internetsivuilla www.selkokeskus.fi → teoriaa

• Typografia ja luettavuus– Markus Itkosen artikkeli kirjassa Leealaura Leskelä & Hannu

Virtanen (toim.) 2006: Toisin sanoen – selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Opike.

• Typografiasta– Markus Itkonen 2007: Typografian käsikirja, 3., laajennettu

painos. RPS-yhtiöt.

Selkokuva

• Erityisryhmien tapaa ymmärtää kuvia on tutkittu vähän. • Informoivalle kuvalle voidaan nimetä joitakin

vaatimuksia:– Valitse laadultaan korkeatasoisia kuvia.– Tarkista, että painojälki on korkeatasoinen.– Valitse kuva, joka on yhtenevä tekstin kanssa, ei esimerkiksi

vastakohta.– Vältä erikoisia kuvakulmia.– Vältä symbolisia kuvia.– Rajaa turhat yksityiskohdat pois.– Tarkkaile kuvien suhdetta toisiinsa, esimerkiksi hiiri ja norsu

vierekkäisissä kuvissa.• Huomio! Kaikki ohjeet eivät koske esteettisiä,

”taiteellisia” kuvia.

Vihdoinkin hiihtosäät!

Onko kuva hyvä suhteessa otsikkoon?

Vihdoinkin hiihtosäät!

Viestivätkö otsikko ja kuva samaa?

Saksa siirtyy nyt EU:n johtoon Vaasa täyttää 400 vuotta

Kuvateksti: Myös Ruotsin kuningaspari osallistuu Vaasan juhlallisuuksiin.

Selkosovellutukset

Selkosovellutukset

lehdet

esitteet, tiedotteet

kirjat

internet

multimediaohjelmat, cd-rom-ohjelmat

ääniohjelmat, radio-ohjelmat

tv-ohjelmat, elokuvat

näytelmät, esitykset

vuorovaikutus

Selkokielen historiaa

1978 Selkokirjallisuus-sana otetaan käyttöön.1981 Ensimmäinen selkoseminaari järjestetään

Oriveden opistolla.1983 Leija alkaa ilmestyä, ensimmäinen varsinainen

selkokirja ilmestyy.1986 Ensimmäinen teoriakirja ilmestyy.

Pohjoismainen yhteistyö alkaa.1990 Selkouutiset ja LL-Bladet alkavat ilmestyä

säännöllisesti.Opetusministeriön kirjatyöryhmä aloittaa

toimintansa. 10 selkokirjaa ilmestyy.

Selkokielen historiaa

2000 Selkokeskus perustetaan.2001 Ensimmäinen internetin selkosivusto avataan.2005 Selkokirjoja on julkaistu yli 200.2007 Kansainvälinen ETR-verkosto aloittaa toimintansa.2007 Radion selkouutiset alkavat Radio Suomessa.2007 Selkokieli ja vuorovaikutus otetaan huomion

kohteeksi. 2007 Internetissä on jo kymmenkunta selkosivustoa.

Selkotunnukset

• Selkojulkaisun tunnistaa logosta.• Tunnus toimii laadun takeena.• Tunnuksen selkokirjoille myöntää

Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä.• Selkokeskus myöntää tunnuksen muille

selkojulkaisuille– esitteille – lehdille– internetsivustoille (yhteistyössä Papunet-

verkkopalvelun kanssa).• Lasten selkokirjoilla on oma logonsa. Lastenkirjojen

logo

Selkokieliset lehdet

• Leija – perustettu 1983 – kehitysvammaisten aikakauslehti

• Selkouutiset – perustettu 1990 – ajankohtaislehti, suunnattu useille lukijaryhmille

• LL-Bladet – perustettu 1990 – Selkouutiset ruotsiksi

• Eräissä muissa lehdissä on pyritty selkeään ilmaisuun tai kokeiltu selkosivuja.

Leija

• Leija on kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten aikakauslehti, jossa on asiaa ja viihdettä selkokielellä.

• Lehteä julkaisee Kehitysvammaisten Tukiliitto yhteistyössä Me Itse -yhdistyksen kanssa.

• Leija ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. • Muualla Euroopassa kehitysvammaisille julkaistaan omia sivuja osana

omaisjärjestön lehteä (ainakin Saksassa ja Ruotsissa).

Selkouutiset

Selkouutiset

• Selkouutiset on 8–12-sivuinen ajankohtaislehti, joka kertoo kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista, kulttuurista, urheilusta ja viihteestä.

• Siinä käsitellään samoja aiheita kuin muissakin tiedotusvälineissä, mutta kokonaiskuva on myönteisempi.

• Lehti on suunnattu monille eri lukijaryhmille.• Se ilmestyy joka toinen viikko.• Lehden välissä on usein liitteitä eri aihepiireistä.• Lehden julkaisija on Selkokeskus/Kehitysvammaliitto.• Se julkaistaan myös ruotsiksi nimellä LL-Bladet (yhteistyössä

FDUV:n kanssa).• Verkkosivut ovat luettavissa internetissä osoitteessa

www.papunet.net/selko/selkouutiset. • Selkouutiset ilmestyy myös näköislehtenä.

Selkouutisten näköislehtiwww.digipaper.fi/selkouutiset

Arvio Selkouutisten lukijaryhmistä

• Yleis- ja erityisopetus 34 %• Vammaishuolto 29 %• Suomen kielen opetus Suomessa ja ulkomailla 24 % • Toisen asteen opetus 13 %

– muun muassa ammattikoulujen erityisopetus• Vanhushuolto 8 %• Muut tahot 1 %• Selkouutisten painetulla lehdellä on tilaajia noin 3 000,

lukijoita noin 15 000.• Verkkolehdellä on useita satoja lukijoita.

Arvio LL-Bladetin lukijaryhmistä

• Peruskoulut ja lukiot 75 %• Vammaishuolto 18 %• Muut tahot 3 %• LL-Bladetin painetulla lehdellä on

– tilaajia noin 1 200 – lukijoita noin 7 000.

• Verkkolehdellä on noin parisataa lukijaa.

Selkolehdet muissa Euroopan maissa

• Euroopassa ilmestyy viisi Selkouutisia ja LL-Bladetia vastaavaa ajankohtaislehteä:– 8 Sidor (Ruotsi, perustettu 1984)– Klar Tale (Norja, 1990)– Overblik (Tanska, 1987)– Wablieft (Belgia, 1986)– L’Essentiel (Belgia, 1990)– Okee (Hollanti, 1994).

• Joissakin maissa ilmestyy maahanmuuttajille omia helppolukuisia lehtiä – esimerkiksi Sesam Ruotsissa.

Selkokieli televisiossa

• Televisiossa ei vielä ole varsinaisia selko-ohjelmia.• Kielen ymmärrettävyyteen on kiinnitetty huomiota muun

muassa viittomakielisissä uutisissa ja lasten uutisissa.• Viikoittaisen ajankohtaiskatsauksen aloittamista on

esitetty useita kertoja Ylelle.• Vastaavaa ohjelmaa ei tiedetä myöskään muista maista.

Selkokieli internetissä

• Tarkoituksena on luoda periaatteet, jotka ottaisivat laajasti huomioon erilaisten erityisryhmien tarpeet ja mahdollisuudet.

• Selkokielisten ja saavutettavien verkkosivujenperiaatteita kehitellään jatkuvasti. Lisätietoja saa Selkokeskuksesta.

• Verkkosivuston selkokielisyydestä voi pyytää lausunnon, ja samalla arvioidaan myös sivujen käytettävyys yhteistyössä Papunet-verkkopalvelun kanssa. Tarkistuksen ja korjausten jälkeen sivustolle voidaan myöntää selkologo.

Selkokieli internetissä

• Kaikki internetissä olevat laajat selkosivustot esitellään sivulla www.selko.fi

• Esimerkiksi– Kirkon selkosivut www.evl.fi/selko– Opinopas www.opinopas.net – Papunet www.papunet.net/selko – Verneri www.verneri.net/selko– Virtuopo www.virtuopo.net/selkokieli – Oulun omahoito www.oulunomahoito.fi/omsu/– Mara-verkkosivut verso.palmenia.helsinki.fi/MARA/

Muu tiedotus

• Tiedotusaineistoja julkaistaan yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa.

• Viime vuosina esitteitä on ilmestynyt muun muassa– matkailusta– rahankäytöstä– Euroopan unionista– kirjastossa asioimisesta– kansanvallasta ja vaaleista– eduskunnan toiminnasta.

• Useimmat esitteet julkaistaan myös Papunetissä. • Joihinkin esitteisiin liittyy myös oheisaineistoja ohjaajalle.

Uusimpia esitteitä

Selkokirja

• Selkokirja voi olla– suoraan selkokielelle kirjoitettu– aiemmin ilmestyneestä kirjasta

selkokirjaksi mukautettu.• Selkokielellä on julkaistu

– tietokirjoja– oppikirjoja– kaunokirjallisuutta:

romaaneja, novelleja, runoja ja näytelmiä.

Selkokirjat

• Selkokirjoja on julkaistu kaikilta kirjallisuuden aloilta. • Kaikkiaan niitä on Suomessa ilmestynyt yli 200

nimekettä.• Suosituin selkokirja on Seitsemän veljestä, josta on

otettu jo viides painos.• Tavallisesti painosmäärä on 500–1500 kpl.

Selkokirjojen levitys

• Selkokeskus välittää uusimpia selkokirjoja keskitetysti. • Kirjoihin voi tutustua ja niitä voi tilata osoitteesta

www.papunet.net/selko/selkokirjat/. • Kirjakaupasta selkokirjoja saa yleensä tilaamalla.• Kustantajat ja eräät järjestöt myyvät selkokirjoja.• Selkokirjoja voi lainata kirjastosta.• Selkokeskus julkaisee myös vuosittain

ilmaisen selkokirjaesitteen.

Selkokirjojen tilauswww.papunet.net/selko/selkokirjat

Selkokirjat ja kirjasto

• Eri kirjastoissa selkokirjoja on vaihtelevasti.• Selkokirjat on yleensä sijoitettu omalle hyllylleen.• Selkokirjahylly on yleensä merkitty selkeästi.• Selkokirjoja kannattaa tiedustella kirjastoista, sillä

kirjastot tilaavat kirjoja myös kysynnän perusteella.• Muutamissa kirjastoissa on info-pisteitä ihmisille, joilla on

vaikeuksia lukemisessa, esimerkiksi – Kallion kirjasto Helsingissä – Sampolan kirjasto Tampereella.

• Kallion kirjaston sivuilla on lista pääkaupunkiseudun kirjastojen (Helmet) selkokirjoista– http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/lukiinfo/selkokirjat/.

Lasten selkokirjat

• Rajanveto helppolukuisiin lastenkirjoihin on vaikeaa.• Helppolukuisia lastenkirjoja on ilmestynyt runsaasti jo

1970-luvulta lähtien.

Selkokieli kaunokirjallisuudessa (Pertti Rajala)

• Noudata yleisiä selkokieliohjeita.• Rajoita henkilöiden määrää.• Esitä ajan ja tilan muutokset selkeästi.• Esittele henkilöt hyvin ja tee heidän

tunnistamisensa tekstin keskellä helpoksi.• Vältä liikaa abstraktisuutta esteettisessä ja

tunneviestissä.• Käytä kuvitusta, joka tukee tekstiä.• Muista tekstin elävyys ja rikkaus!

Kirjoittajan luova panos on yhtä tärkeä kuin muussakin kaunokirjallisuudessa.

Selkotietokirjat (Pertti Rajala)

• Noudata yleisiä selkokieliohjeita.• Käsittele tekstiä persoonallisella ja omakohtaisella tavalla.• Vältä liian monia yksityiskohtia.• Muista tekstin elävyys, rikkaus, lukijan motivointi ja mielenkiinto.• Ole konkreettinen, esitä kosketuskohtia arkeen.• Tietotekstin ei tarvitse olla ”opettavaista” eli ylhäältäpäin käskevää.• Vältä itsestäänselvyyksiä.• Kuva on tietokirjassa tärkeä.• Lisää myös kevyttä ainesta ja tunnetta tekstiin.

Mukautetut selkokirjat (Ari Sainio)

• Selkomukautus ei ole sama kirja kuin alkuperäinen teos.

• Selkomukautusta voi verrata kirjoista tehtyihin teatteri- tai elokuvasovituksiin.

• Lähtötekstiä ei saa jäädä tuijottamaan liian tiiviisti, vaan asioita on välillä kerrottava rennosti täysin omin sanoin.

• Mukauttaminen vaatii lähtötekstin syvällistä sisäistämistä.


• Selkomukautuksessa lähtöteoksen pääjuoni (tarina) esitetään yleensä melko yhtäpitävästi.

• Sivujuonia ja juonipoikkeamia karsitaan. • Tarina kerrotaan usein samassa järjestyksessä kuin

lähtöteoksessa. • Selkomukautukseen pääsevät lähtöteoksen päähenkilöt;

sivuhenkilöitä on mukautuksissa karsittu tarvittaessa rankastikin.

• Parhaimmillaan mukautettu selkokirja syntyy kirjailijan ja mukauttajan yhteistyönä.

• Ensimmäinen mukautus (Arto Paasilinnan Isoisää etsimässä) ilmestyi vuonna 1990.


• Laajat ympäristön tai olosuhteiden kuvaukset jätetään usein pois kokonaan tai niitä karsitaan reilusti.

• Jack Londonin kirjassa Whitefang on laajoja kuvauksia asumattomasta erämaasta.

• Mukautuksen alkuun niistä jäivät jäljelle seuraavat lauseet:

Joki oli jäässä. Joen molemmilla rannoilla kohosi uhkaavana tumma kuusimetsä.Kaikkialla oli hiljaista. Oli kylmä. Villi erämaa oli autio ja kolkko.

(Jack London: Valkohammas. Selkokielinen mukautus)

Selkokirjallisuuden valtiontuki• Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä

– myöntää selkokirjallisuuden valtiontukea selkokirjojen kirjoittajille, mukauttajille, kuvittajille ja kustantajille

– tukee selkokieleen kohdistuvaa koulutusta, tiedotusta ja tutkimusta

– myöntää selkokirjoille selkotunnuksen.• Työryhmän jäseninä on kirjailijajärjestöjen,

kirjastojärjestöjen sekä Selkokeskuksen neuvottelukuntaan kuuluvien tahojen edustajia.

• Selkokirjojen tukimääräraha sisältyy vuosittain valtion budjettiin. – Vuonna 2008 määräraha on 50 000 €.

• Valtiontuen hakuaikoja on vuodessa kaksi: – kevään haku päättyy 31.3. – syksyn haku päättyy 30.9.

Selkokieliset oppikirjat

• Selkokielisiä oppikirjoja on julkaistu jonkin verran, mutta oppikirjoissa ei ole selkologoa, eivätkä ne voi saada valtion selkokirjatukea.

• Kehitteillä on järjestelmä, jossa myös oppikirjat voisivat saada hakemuksesta selkologon.

• Tikas-sarja on laaja tietotekniikkaa käsittelevä sarja, jossa on ilmestynyt jo seitsemän kirjaa.– tilaukset www.opike.fi

Selkokirjat (lätt läst) Ruotsissa

• Ruotsi on edelläkävijä maailmassa selkokirjojen tuotannossa:– julkaiseminen alkanut jo 1960-luvulla– kustantaminen keskitetty omaan säätiöön (LL-Förlaget).

• Markkinointia hoitaa Lättläst-kirjakerho – 4 lehteä vuodessa.

• Ruotsissa lukuryhmätoiminta on laajaa. – Selkokeskusta vastaava Centrum för Lättläst on kouluttanut yli

4 000 lukuryhmän vetäjää, jotka toimivat maanlaajuisesti.

Selkokeskus

• Selkokeskus – toimii aloitteentekijänä – ideoi uusia selkosovellutuksia. – on osa Kehitysvammaliiton toimintaa, mutta palvelee kaikkia

selkokielestä kiinnostuneita.• Selkokeskuksella on asiantuntijoita eri puolilla Suomea.• Selkokeskuksen tukena toimii neuvottelukunta,

johon 35 eri tahoa on nimennyt edustajansa.• Voit tilata sähköpostiisi ilmaisen verkkotiedotteen,

jossa kerrotaan ajankohtaisista selkoasioista.

Uudet teoriakirjat

Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja• ilmestyi lokakuussa 2009

• tietoa kielen tehtävistä osoitteisiin• lopussa asiahakemisto

Johanna Kartio: Selkokieli ja vuorovaikutus

• ilmestyi joulukuussa 2009• ensimmäinen laajempi esitys aiheesta

Yhteystiedot

Selkokeskus Viljatie 4 A 00700 Helsinki puhelin (09) 34809 240 [email protected] www.selkokeskus.fi

Ruotsinkieliset palvelut: LL-center Vilhelmsbergsgatan 11 C 00500 Helsingfors (09) 4342 3621 [email protected]

Suuret sanat ja pienet sanatÄlä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja.Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita.

Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoillasellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha.Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli.

Opi käyttämään pieniäsanoja suurista asioista.Se on vaikeaa.Mutta pienillä sanoilla sanot,mitä todella tarkoitat.

Kun et tiedä, mitä tarkoitat,käytä silloin pitkiä, suuria sanoja– ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner

Käännös Ari Sainio

Documents

Selkoa selkokielestä Pertti Rajala