Embed Size (px)
DESCRIPTION
Presentation of a case study on the application of project-based learning in relation to life-cycle management. A student class of environmental engineering at the Lahti University of Applied Sciences assessed the material flows of the renovation and enlargement of a building. A former building and laboratory of wood sector education was renovated and enlarged in order to turn it into a centre for gastronomy education. An interesting finding of the assessment was that in large-scale renovation projects including major enlargements the material intensity of buildings might rise if a sufficient long-term use of the newly built parts of the building cannot be ensured due to the age of the remaining parts of the old building. Therefore, heavy renovation should be planned carefully in order to avoid excessive resource use. (Sorry, the presentation is "only" on Finnish.)
Citation preview
Kulinaaritalo – Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta
korjausrakentamisessa
Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu
Michael Lettenmeier, D-mat oy
Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu, Ecomill-projekti
Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013
Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta
Opiskelijaprojekti – ympäristöinsinöörit, LAMK Projektioppiminen – käytäntöä ja ongelmien ratkaisua Case “Kulinaaritalo” – peruskorjaus ja laajennus Kulinaaritalon materiaalivirtojen arviointi rakennuksen elinkaaren ajalta (rakennusmateriaalit + käyttö)
Kumppanit
EcoMill-‐projek- • mahdollistaja • kehi.äjä • rahoi.aja
D-‐mat • asiantuntemus • opastus • arvioin5
Opiskelijat • 5etojen keräys, käsi.ely ja
tulkinta • oppiminen
Kiinteistöyksikkö • 5laaja • asiantun5ja • rahoi.aja
Ope9aja • vuorovaikutus • opastus • arvioin5
Case Kulinaaritalo: 5 rakennusliike9ä tai insinööritoimistoa
Rakennukset käyttävät luonnonvaroja
• Talojen ja muun infrastruktuurin rakentaminen aiheuttaa 22 % luonnonvarojen käytöstä (TMR) 9 Euroopan maassa.
• Energian, kaasun ja veden kulutukseen sekä kiinteistöpalveluihin menee lisäksi 12 % TMR:stä.
• Suomessa keskimäärin 28 % kotitalouden materiaaljalanjäljestä (TMR) tulee asumisesta, puolet rakentamisesta ja puolet käytön aikaisesta energian ja veden kulutuksesta.
Watson et al. 2013
Luonnonvarojen kokonaiskäy.ö (TMR)
Materiaalitehokkuuden arviointi
© seppo.net
…kun tämän puhelimen kanssa
tuli sellainen ekologinen selkäreppu…
• MIPS-‐menetelmä ja materiaalijalanjälki
• Materiaalien suora ja välillinen käy.ö, (uusiutuma.omat ja uusiutuvat, vesi, ilma)
• Laskenta massayksiköissä (kg, tn)
• Soveltuu materiaaleihin, tuo.eisiin ja palveluhin, yrityksiin ja julkiselle sektorille
• Resurssitehokkuuden näkökulma
KULINAARITALON PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS
… JA KOMEA LOPPUTULOS
Kulinaaritalon materiaalijalanjälki – joitain tuloksia
• Betoni hallitsee suoran materiaalinkulutuksen • Vaihtoehtojen kehittäminen, esim. puu?
• Koko elinkaaren tarkastelussa myös alumiini ja kupari nousevat merkittäviksi • Jatkuuko trendi rakennusten lisääntyvässä “sähköistämisestä”?
• Käyttöikä huomattavasti vaikuttaa rakennuksen MIPS-arvoihin • Yleisesti käyttöikäarvio on 50 vuotta, voisiko olla 100 vuotta? • Korjauksissa vanhojen perusrakenteiden pitää kestää uusien
rakennusosien riittävän pitkän käyttöiän. Muuten peruskorjaus säästää vähemmän luonnonvaroja kuin on oletettu.
• Kulinaaritalossa uusien rakennusosien käyttöikä on “vain” 50 (eikä 100) vuotta, vanhojen osien 110 (eikä 160) vuotta à Tämä nostaa huoneistoneliön materiaalijalanjälkeä lähdes puolella.
Kulinaaritalon ja sen energiaskenaarioiden materiaalijalanjälki kg/htm2/a
Rakennus-‐materiaalit
Sähkö
Lämpö
11
Vanhan peruskorjaus vai uudisrakennus? Kolmen rakennuksen materiaalijalanjälki
Fellmannian peruskorjaus
Kulinaaritalon peruskorjaus
HY Infokeskus (uudisrakennus)
Pinta-‐ala 7699 htm2 4323 htm2 9728 htm2
Materiaalijalanjälki 17 100 tn 40 500 tn 158 600 tn
Huoneistoneliön materiaalijalanjälki
2,2 tn/htm2
9,4 tn/htm2
16,3 tn/htm2
Johtopäätöksiä • Ensisijaisesti kyse oppimisesta – muidenkin kuin opiskelijoiden
• Projektin ansiosta opiskelijat saivat tavallista enemmän opastusta ja huomiota. Tähän saatetaan tarvita ulkopuolista apua – sen mahdollisti EcoMill-projekti
• Elinkaaren hallinnan näkökulmasta peruskorjaus on uudisrakentamista järkevämpää, mutta raskas peruskorjaus voi nostaa materiaalinkäyttöä huomattavasti. Energiankulutukseen kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa.
• Oikeassa elämässä projektit eivät aina suju niin kuin on suunniteltu – vuorovaikutustaidot, joustavuus ja luovuus ovat arvossaan. “Learning by Doing with Difficulties (LDD)” voi tarjota hyvää oppia kaikille osapuolille sekä silmiä avaavia lopputuloksia.
Kiitos!
• Sakari Autio • LAMK [email protected]
• Michael Lettenmeier • D-mat oy • [email protected]
• Reetta Jänis • Ecomill, LAMK • [email protected]
