SUSIEN AIHEUTTAMAT KOIRAVAHINGOT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN

•Koiravahinkojen luonne

•Metsästyskoiravahinkoihin vaikuttavat tekijät laumassa ja reviirillä

•Metsästyskoiravahinkojen sijainti reviirillä

•Pantaseurannan vaikutus metsästyskoiravahinkojen määrään

Koiravahinkojen luonne

• Riistavahinkorekisteriin 2010 – 2015 merkitty 214 vahinkoa

• Metsästysaikana 91 % vahingoista

0

10

20

30

40

50

60

elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu

0

10

20

30

40

50

60

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Koiravahingot ja susireviirit 2010 - 2015

Reviirit Vahingot

• Tiedetyt reviirialueet ja koiravahingot vuosina 2010 – 2015

• Koiravahingon riskialueet vuosittain (keskihajonnan perusteella)

Suurin riskialue Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun rajalla

• Metsästysaikaan ( 20.8. – 28.2.) tapahtuneet vahingot 2010 - 2015

• Koiravahingot ovat vahvasti klusteroituneet, kuten reviiritkin

• Vahingot mean distance: 13 km

• Reviirit mean distance: 6,4 km

Metsästyskoiravahinkoihin vaikuttavat tekijät

• Laumatekijät: Lauman koko, syntyneiden pentujen määrä, lauman ikä, alfojen iät

• Reviiritekijät: Reviirin koko, ydinalueen (50 %) koko, ydinalueen osuus (%) reviiristä, hirvien saalismäärä reviirillä (hirvien ja metsästyspäivien määrä)

• Aineistona Kainuun ja Pohjois-Karjalan vahingot vuosilta 2000 – 2009 ja riistavahinkorekisteriin merkityt vahingot 2010 – 2015 sekä Luken pantasusista keräämät tiedot

• Reviirin määrityksessä käytettiin susien paikannuksia metsästysajalta

• Paikannukset 4 h välein

• Reviirit paikannuksista Kernel-tiheyspinnalla 100 % ja 50 % polygonit

• Tutkimuksessa mukana 42 reviiriä

osa reviireistä samojen laumojen (vahinkoja peräkkäisinä vuosina)

toistot poistettiin analyysista n=28 reviiriä

• Reviirit luokiteltiin vahinkoreviiri / ei vahinkoja –reviireiksi

• Ainoa tilastollisesti merkittävä tekijä 100 % reviirin koko

• Reviirin koko (2003 - 2015) vahinkolaumoilla n. 1 500 km²

• Ei vahinkoja –laumoilla n. 1 000 km²

Metsästyskoiravahinkojen sijainti reviirillä

• Aineistona riistavahinkorekisterin tiedot metsästysajan vahingoista ja Luken pantasusitiedot vuosilta 2010 - 2015

• Määriteltiin 100 % ja 90 % reviiripolygonit niiden välissä rajavyöhyke

• Lisäksi 50 % ydinalue

• Reviirejä tutkimuksessa 23 kpl reviireillä vahinkoja 12 kpl

• Rajavyöhyke muodosti reviirin koosta n. 60 % (ydinalue n. 10 %)

• Susien paikannuksista 8,5 % raja-alueella

• Jakautuvatko vahinkojen tapahtumapaikat susien paikannusten tiheyden mukaan? Rajavyöhykkeellä 10 % vahingoista, ydinalueella 50 % ja loppu reviirillä 40 %

• Verrataan havaittuja vahinkojen tapahtumapaikkoja odotettuihin Rajavyöhykkeellä tapahtui 42 % vahingoista, ydinalueella 17 %

• Reviirin säde 21 km

• Vahinkojen pitäisi jakaantua satunnaisesti säteen matkalle etäisyyden keskiarvo reviirin ulkorajasta 10,5 km

• Havaittu etäisyys vain 5,4 km merkittävästi lähempänä reviirin ulkorajaa kuin olisi odotettavissa

• Rajavyöhykkeen vahinkojen määrään vaikuttaa raja-alueen osuus (%) koko reviiristä

• Rajavahinkolaumoilla osuus n. 60 % Ei rajavahinkoja –laumoilla n. 50 %

• Mitä suurempi on rajavyöhykkeen osuus reviiristä, sitä enemmän siellä tapahtuu vahinkoja

Pantaseurannan vaikutus metsästyskoiravahinkojen määrään

• Tutkimusvuodet 2013 ja 2015

• Tutkimusalueet Kainuu, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala

• Reviirejä mukana 39 kpl pannallisten 12, pannattomien 27

• Pannattomien reviirit määriteltiin tiedetyn reviirikeskipisteen perusteella 19 km säteellä reviirialueet kartalle

• Pannallisten reviirit syksyn paikannusten perusteella 4 h välein paikannukset

• Vahinkoja tarkasteltiin reviirialueittain

• Yhteensä reviireillä 29 vahinkoa 90 % pannattomien reviireillä

• Keskimäärin pannattomien reviireillä 1 vahinko / reviiri

• Pannallisten reviireillä 0,25 vahinkoa / reviiri

KIITOS!