Embed Size (px)
Citation preview
Kanalintupoikueiden
elinympäristöt laserkeilauksen
valossa KAUKOKARTOITUS JA RIISTAKOLMIOT
Markus Melin
Tutkijatohtori
Itä-Suomen Yliopisto – Metsätieteiden osasto
Pohjustusta
Riistakolmiot.fi:
Kannoissa on luonnostaan syklisyyttä sekä alueellista vaihtelua
Pitkän ajan trendi on kuitenkin ollut alaspäin
Miksi?
Ilmasto/Sää?
Metsästys?
Pienpedot ja petolinnut?
Metsätalous elinympäristöt?
Tämän tutkimuksen idea
Tutkia millä tavoin kanalintupoikueiden suosimat elinympäristöt poikkeavat muusta ympäristöstä.
Liittää saadut tulokset nykyiseen metsänkäsittelymenetelmiin sekä riistametsänhoidon suosituksiin.
Riista elää pääosin metsissä.
Metsien käsittely on myös riistaelinympäristöjen käsittelyä.
Ensimmäiset huomattavat tutkimukset metsien rakenteen merkityksestä etenkin linnuille tehtiin jo 1960 luvulla.
Metsän rakenne vaikuttaa mm. pesäpaikkoihin, suojaan ja ravintoon.
Kuinka tutkia metsän- ja esim. latvuston rakennetta mitattavissa olevilla tunnuksilla, ja vieläpä puolueettomilla sellaisilla.
Ratkaisu:
Samalla menetelmällä, jolla metsiä nykyään tavataan inventoida
Laserkeilaus.
Laserkeilaus pähkinänkuoressa Valoon perustuvaa mittausta ja
etäisyyden laskentaa:
Lähetetään keilattavaan
kohteeseen valopulsseja
Mitataan aika pulssin lähettämisen
ja kaiun saamisen välillä
Lasketaan sijainti (XYZ-koordinaatit) josta saatu kaiku tuli Mihin pulssi
osui
Tehdään tämä jopa 800,000 kertaa
sekunnissa:
Jari Vauhkonen (UEF - Metsätiede)
Tutkimusasetelma Viisi tutkimusaluetta.
98 riistakolmiota (2014 ja 2015).
157 kanalintupoikuetta.
Kolmiot valittiin alueilta, joilla
kanta oli laskenut, vahvistunut ja pysynyt ennallaan.
Kohdelajeina metso-, teeri- ja
pyypoikueet.
Muu aineisto:
MML laser
MML maastotietokanta
Satelliittikuviin perustuva
lehtipuualaindeksi (METLA)
Tutkimusasetelma – Riistakolmioista linnun sijainti, kaukokartoituksesta sen ympäristö
Riistakolmiolinja paloiteltiin 60 x 60m soluiksi.
Laserdata leikattiin joka solun alueella, ja siitä laskettiin metsän rakennetta kuvaavia muuttujia.
Lisäksi laskettiin muita solutason muuttujia kuten etäisyys
Sorateihin
Suoalueisiin
Vesialueisiin
Peltoihin
Seuraavaksi tutkittiin poikkesivatko poikue ja ei-poikue solut toisistaan näiden muuttujien suhteen.
Ja olivatko erot merkitseviä.
Tilastolliset yksityiskohdat löytyvät tutkimusartikkelista.
Tulokset – Mitä poikueiden ympärillä oli?
Lajista riippumatta, poikue-elinympäristöt olivat alueilla, joissa oli:
Tiheämpi latvuskerros
Enemmän aluskasvillisuutta
Lisäksi latvuston korkeus vaikutti, mutta ei yhtä merkittävästi kuin latvuston ”tuuheus”
Aluskasvillisuus: maanpinnan ja viiden metrinvälillä oleva kasvillisuus
Latvustomuuttujat (esim. tiheys): yli viiden metrin korkeudessa oleva kasvillisuus
Mistä muuttujat kertoivat?
Suojaa sekä maapetoja että petolintuja vastaan?
Suojaa säätä vastaan?
Ravintoa?
Soratiet, ojat, vesistö tai pellot eivät saaneet tilastollista merkitsevyyttä
Eivät yhtä tärkeitä kuin metsän rakenne
Tulosten tulkinta.. Ja keskustelu
Jos aluskasvillisuuden määrä kasvoi tai latvusto tuuhentui, kasvoi myös
todennäköisyys poikueiden läsnäololle.
Liian voimakas harvennus tai liikaa aluskasvillisuuden poistaminen poistaa metsästä ne asiat, joita poikueet eniten käyttivät.
Päti jokaisen lajin poikueille.
Aineiston kertomaa, ei mielipide.
Ensimmäinen näin laaja kanalintupoikueita koskeva tutkimus.
Metsän rakenne arvioitiin menetelmällä, jota myös metsäkeskus ja
metsäyhtiöt käyttävät.
Tulosten tulkinta.. Ja keskustelu
Poimintoja riistametsänhoidon työoppaasta:
…[riista]tiheikköjen lisäksi suojaa tuovaa alikasvosta kannattaa säästää kuvion muissakin osissa…
…[Harvennuksessa] säästä pensaat (kataja ym.) ja alikasvosta (kuusi, leppä, pihlaja ym.) jos ne eivät ole ainespuun juurella…
Riistatiheiköiden puuston on hyvä olla vaihtelevan kokoista ja monilajista ja koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä 2 aarin kokoon… Sopivia kohtia riistatiheikölle löytyy usein kosteista painanteista tai läheltä kuvion reunaa…
…ennakkoraivaa vain kun on pakko, tällöinkin vain ainespuun korjuuta merkittävästi haittaavista kodista (Metsäteho – Riistakeskus)
Muuta huomioimisen arvoista:
Tutkimukset ovat todistaneet että harvennettu metsä saavuttaa latvuston osalta kanalinnuille suotuisan ”tuuheuden” verrattain nopeasti.
Aluskasvillisuus ei sen sijaan palaa kovinkaan nopeasti, etenkään karuilla mailla.
Kuinka moneksi vuodeksi poikue-elinympäristö hävitetään jos harvennettava metsä ennakkoraivataan täydellisesti?
Tutkimuksesta yleensä
Tehtiin käyttäen vain avointa ainestoa.
Miksi ei enempää kolmioita? Kolmion koko aiheutti haastetta 100% laserpeiton
saamiseksi.
Kohta laserkattavuus on 100%.
Ja kun kolmioaineistoa kertyy lisää…
Ovatko hyvät alueet aina hyviä?
Pesintä?
Poikueiden selviäminen?
Lisätään mukaan myös Ilmatieteen laitoksen säädataa, riistakolmioiden
pienpetodataa… Tutkimukset näillä aineistoilla ovat vasta lähtökuopissa.
Riistakolmioaineisto on ainutlaatuista, ja yhdessä kk-aineistojen kanssa ne muodostavat tutkimusasetelman jollaista ei ole muualla maailmassa.
Kiitokset Riistakeskus
Itä-Suomen Yliopisto – Metsätieteiden osasto
Riistanhoitosäätiö
MMM Olli Piiparisen Pro Gradu työ (Googlaamalla)
