Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen vähenee.Seurauksena on talouskasvun hidastuminen ja suotuisan työllisyyskehityksenheikkeneminen.

Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää energiaa.Hyvinvoinnin edellytys on BKT:n kasvu. Energia yhtenä tuotannontekijänä pyörittää talouden rattaita.

Lähde: Energia ja ilmasto – Suomen malli vuoteen 2025

Teollisuus- ja palvelutuotanto

Kotimainen kysyntä

BKT

VientiKilpailukyky

Työvoima Raaka-aine

Energia

Lähde: ET, päivitetty 28.4.2016

Lähde: ET, päivitetty 28.4.2016

Lähde: ET, päivitetty 28.4.2016

Sähkön käyttö kasvaa 1/2• Teollisuudessa sähköllä korvataan polttoaineiden suoraa käyttöä.

• Sama kehitys on havaittavissa kotitalouksissa, jotka valitsevat lämmitysjärjestelmäksi usein lämpöpumpun energiansäästö-syistä.

• Automaattiset prosessinohjausjärjestelmät ohjaavat sähköisiä prosesseja tarkemmin ja paremmalla hyötysuhteella kuin polttoaineiden käyttöön perustuvia prosesseja.

• Pk-sektorilla samaan suuntaan vaikuttaa joustavien tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotto.

Sähkön käyttö kasvaa 2/2

• Suuria tehomääriä voidaan ohjata tarkasti haluttuihin kohteisiin pienin häviöin ilman paikallisia päästöjä.

• Sähkön käytöllä lisätään tuottavuutta ja vältetään omat kattilainvestoinnit, poltinhuollot ja paikalliset ympäristökuormitukset.

• Kotitalouksissa asumisväljyys kasvaa ja samalla myös sähkölämmitettävä pinta-ala.

• Ruokakuntien koko on pienenemässä ja sen vuoksi kotitalouksissa käytettävien koneiden ja laitteiden lukumäärä kasvaa.

• Liikenteessä ladattavat hybridit voivat yleistyä nopeasti kalliin öljyn takia.

Sähkön hankinta- ja tuotantomahdollisuudet perusskenaariossa, TWh.

22.3.2013 7

Sähkön hankinta perusskenaariossa, TWh

• Edellisen vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian mukaan, sähkön käyttö vuonna 2020 oli 98 TWh

22.3.2013 8

Teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus sektoreittain perusskenaariossa, TWh.

• Edellisessä vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategiassa teollisuuden ja rakentamisen sähkönkulutus vuonna 2020 oli yhteensä 56 TWh.

22.3.2013 9

Energiasektorin haasteet• Sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentaminen• Sähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen• Sähkönsiirron pullonkaulojen poistaminen• Päästökaupan vipuvaikutus sähkön markkinahintaan

Sähkön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa sähköpörssissä

Kaa

sutu

rbiin

it

Öljy

lauh

de

KulutusMuuttuvat tuotanto- kustannukset (€/MWh)

Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin

Tuul

i Tu

ont

i

Hiil

ilauh

de

Tuotanto- kyky (TWh/a)

YdinvoimaCHP

Vesivoima (ka.)

100 200 300 400Kuva suunnilleen mittakaavassa

Pohjoismainen sähkön hinta ja CO2-päästökauppa

Kaa

sutu

rbiin

it

Öljy

lauh

de

KulutusMuuttuvat tuotanto- kustannukset (€/MWh)

Suuntaa-antava sähkön hintataso päästökaupassa

päästöoikeuksista aiheutuva muutos ?

Suuntaa-antava sähkön hintataso nykyisin

Tuul

i Tu

ont

i

Hiil

ilauh

de

Tuotanto- kyky (TWh/a)

YdinvoimaCHP

Vesivoima (ka.)

100 200 300 400Kuva suunnilleen mittakaavassa

Päästökauppasektorin ja sen ulkopuolisen sektorin päästöt perusskenaariossa (yhtenäinen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva)

• Suomen sitova tavoite ei – päästökauppasektorilla on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 16% vuoden 2005 tasosta

22.3.2013 13

Uusiutuvien energialähteiden kehitys perusskenaariossa (yhtenäinen sininen viiva) ja tarkennetussa perusskenaariossa (katkoviiva)

• Suomen sitova tavoite uusiutuvien energialähteiden osuudeksi energian loppukulutuksesta on 38% vuoteen 2020 mennessä.

Vihreä viiva on tilastotietoa (prosenttia loppukulutuksesta)

22.3.2013 14

Perusskenaarion ja tarkennetun perusskenaarion mukainen energian loppukulutus sekä vuoden 2008 strategian perus- ja tavoiteurat, TWh.

• Suomen tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20%:lla verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehitykseen

• Tämä tarkoittaa, että energian loppukulutus on 310 TWh vuonna 2020

22.3.2013 15

Lisäkapasiteetin rakentaminen• Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman lisärakentaminen• Uusiutuvien energialähteiden edistäminen erityisesti

rakentamalla biovoimaloita yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon

• Vesivoimaa lisää jo valjastetuissa vesistöissä• Yhdyskuntajätteiden polttolaitoksia kaukolämpövoiman

tuotantoon• Hajautettuun tuotantoon tuulivoimaa