Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098

HÄMEENLINNAN JA SEUDUN MATKAILULLINEN TAPAHTUMASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2016

- versio 0.98 - 24.5.2012

Kehittämiskeskus Oy Häme

Panu Kekäle

1 (40)

- versio 0.93 -

2 (40)

- versio 0.93 -

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012-2016

Sisällys

Lukijalle ............................................................................................................................................................. 4

0. Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 5

1. Johdanto ................................................................................................................................................ 6

Taustatekijät ja määritelmät ............................................................................................................................ 7

2. Tapahtumat ........................................................................................................................................... 7

2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta ................................................................................... 7

2.2. Tapahtumat voimavarana ..................................................................................................................... 8

2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ....................... 8

2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ....................................................... 8

2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ....................................................................................... 8

2.3. Tapahtumien tilastointi ......................................................................................................................... 9

3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................. 10

4. Arvot .................................................................................................................................................... 11

Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely ..................................................................................................... 12

5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena ................................................................................... 12

6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 13

6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo lähteä ................ 13

6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja ........................................................................................................ 15

6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ............................................................................ 16

6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello .............................................................................................. 18

7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 19

8. Kilpailija-analyysi ................................................................................................................................. 20

8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................................... 20

8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti........................................................................................................................ 21

8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere ................................................................................................................. 23

8.4. Kilpailija-analyysi: Turku ...................................................................................................................... 24

Mihin haluamme päästä? Visiomme.............................................................................................................. 26

9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta .......................................................................... 26

3 (40)

- versio 0.93 -

Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi ................................. 28

10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen ................................................................. 28

10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen ....................................... 28

10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten parantaminen ja

uusien tapahtumien hankkiminen ............................................................................................................... 28

10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden joukossa ........... 30

10.4. Markkinointi ja viestintä .............................................................................................................. 30

10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen ................................................. 31

10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen ........................................... 33

11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys .................................................................................... 35

11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus ........................................................... 35

12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria ................................................................................................. 37

12.1. Kärkituotestrategian laatiminen .................................................................................................. 38

13. Organisoituminen ................................................................................................................................ 39

13.1. Organisaatio................................................................................................................................. 39

13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli .............................. 40

14. Strategiatyön jatko ja seuranta ........................................................................................................... 42

15. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 43

16. Liitteet .................................................................................................................................................. 44

16.1. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) ........................... 44

16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011) ....................................................................... 45

16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy .............................................................................. 46

16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot .................................................................... 47

4 (40)

- versio 0.93 -

Lukijalle

Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa:

”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita

kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”(1

Tämä strategia pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

• Missä olemme nyt?

• Mihin haluamme päästä?

• Miten pääsemme sinne?

Rakenteellisesti tämä strategia jakautuu määritelmien ja rajausten jälkeen näiden kolmen kysymyksen

mukaan. Nykytilannetta määriteltäessä on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Hämeenlinnassa ja seudulla,

tai jos Hämeenlinnassa ja seudulla ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti

matkailu- ja tapahtumasektorilla. Samalla on kuvattu, missä tärkeimmät kilpailijamme ovat.

Nykytilanteen hahmottamisen jälkeen on määritetty tulevaisuuden tahtotilamme, visio ja keskeiset

tavoitteemme. Tämän jälkeen on määritetty ne toimenpiteet, jotka auttavat vision saavuttamisessa.

Tarve matkailulliselle tapahtumastrategiatyölle on kirjattu ”Hämeenlinnan seudun matkailun strateginen

toimenpideohjelma 2009-2013” (Creamentors, 2008). Hämeenlinnan seudun ohjelma syntyi samaan aikaan

kuin ”Kanta-Hämeen matkailun strateginen jatkoselvitys vaihe III” –raportti (Creamentors, 2008,

toimeksiantajana Hämeen Matkailu Oy ja Hämeen Liitto), jossa taas kuvataan tarkemmin painopistealueita.

Tuolloin on myös määritetty, että matkailullisilla tapahtumilla käsitetään yleisötapahtumia (eli kokous- ja

kongressimatkailu on eriytetty ja käsitelty erikseen) vastaten kansallista suurtapahtumastrategiaa (OPM

2006, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr27.pdf?lang=fi).

Tässä strategiassa käsitellään tapahtumia matkailullisesta näkökulmasta siksi, tapahtumat nähdään yhtenä

merkittävimpänä syynä matkailuun ja sitä kautta taloudellisesta merkityksestä kohdealueelle, tässä

tapauksessa Hämeenlinnan seudulle. Matkailun taloudellinen merkitys sisältää ne taloudelliset vaikutukset,

jotka syntyvät ihmisten liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton

johdosta. Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten majoituspalvelut,

ravitsemispalvelut, henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta),

matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut, kulttuuripalvelut, urheilu- ja virkistyspalvelut,

liikennevälineiden vuokraus ja sekalaiset palvelut. Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla, mutta

niiden liikevaihto ei synny pelkästään matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi

suurempi, kuten ravintola-alalla.

Tämä strategia on vaiheessa 0.93 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu

kaikki ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan

tullut. Asiakirja on käsitelty versiomuodossa 0.9 matkailuelinkeinon keskuudessa. Asiakokonaisuuksia

voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka.

1 ) Strategian määrittely, kuten Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ”Uudistuva Hämeenlinna 2015 (KV 14.6.2010)”

se on tehty http://www.hameenlinna.fi/Paatoksenteko-ja-talous/Strategia/

5 (40)

- versio 0.93 -

0. Tiivistelmä

HämeEvent –hankkeessa on ollut tehtävänä laatia Hämeenlinnan seudun matkailullisten tapahtumien

strategia. Hankkeessa strategiatyö rajattiin koskemaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan

toimialalle. Tieteelliset kongressit ja tapahtumat eivät kuuluneet hankkeen tehtäväksi antoon.

Lähtötietojen selvitys paljasti selkeästi kehitystarpeita Hämeenlinnan, seudun ja maakunnan

matkailullisen tapahtumaelinkeinon tuki-infrastruktuurissa, aina lähtien ihan perustavaa laatua olevista

tilastoista alkaen. Toisaalta selvitysten kautta aukesi moni muukin aukko Hämeenlinnan matkailussa,

mm. tapahtumien erikoinen ja poikkeuksellinen keskittyminen tiettyihin ajankohtiin, seitsemän

kuukauden tyhjyys matkailullisten tapahtumien suhteen sekä kaupungin, seutukunnan ja maakunnan

majoitusliikkeiden muuta maata alhaisemmat käyttöasteet.

Hämeenlinnan seudulla on kuitenkin valtavasti potentiaalia, joka oikein hyödynnettynä voi säteillä

positiivista taloudellista hyötyä matkailuelinkeinolle laajemminkin maakunnassa. Merkittävin

potentiaali on tähän hetkeen sidottua ja toisaalta sijaintiin; molemmat vaativat kuitenkin

julkishallinnon sitoutumista ja panostusta, sillä yksityisin varoin tai myyntiin pohjautuen näitä

resursseja ei saada käyttöön, vaan alkupanostuksen turvaamiseen tarvitaan julkisia pääomia.

Strategian sisällä on kaksi linjaa, jotka voidaan määrittää kuvauksella ”Kantolalla tai ilman”. Kantolan

Tapahtumapuiston toteutuminen avaa Hämeenlinnalle, seudulle ja laajemmin koko maakunnalle täysin

uudet mahdollisuudet. Käytännössä puhutaan 100 000 - 200 000 uuden matkailijan potentiaalista.

”Ilman Kantolaa” vaihtoehto tulee kuitenkin toteuttaa, sillä jotta Hämeenlinnan seudun

majoitusliikkeiden käyttöastetta saadaan nostettua valtakunnalliselle keskiarvotasolle, ei keskittyminen

pelkkiin kesätapahtumiin riitä, vaan tapahtumia tarvitaan kaikille kuukausille (syksy, talvi, kevät). Tällöin

luontaisina painopistealueina ovat sisätiloissa tapahtuvat liikunta-, harraste- ja kulttuuritapahtumat.

Toisaalta alueella on myös muissa matkailullisissa strategioissa tunnistetut vahvat teemat, kuten

ratsastus, golf ja moottoriurheilu.

6 (40)

- versio 0.93 -

1. Johdanto Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) matkailullista tapahtumastrategiaa on työstetty reilun

vuoden ajan osana HämeEvent –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin

Ypäjää – niiltä osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat

Hämeenlinnaan ja seutuun.

Matkailullinen tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent’in liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet

ja palvelut sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan

matkailutoiminnot olivat murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa etsinnässä. Vaikka strategiassa

on pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa

ole unohdettu. Matkailullinen tapahtumastrategia on samalla Häme Event –palvelukonseptin perusta.

HämeEvent –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelututkimus, jonka tarkoitus oli selvittää

Hämeenlinnan ja seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 ensisijaisesti

Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin

yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin Kanta-

Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaari, johon osallistui 40 maakunnallista toimijaa;

tässä vaiheessa tavoitteena oli vielä luoda maakunnallinen strategia, josta tavoitteesta myöhemmin

luovuttiin valitsevien faktojen paineessa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita

ja mallia HämeEvent –organisaatiolle.

Osana HämeEvent –hanketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien

tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, matkailullisen

tapahtumastrategiaseminaarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla

laadittiin HämeEvent –organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeenlinnan seudun

tapahtumakentän SWOT .

HämeEvent –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten

toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy,

Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy,

Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto

yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone

Oy Tampereelta.

Hämeenlinnassa 24.5.2012

Panu Kekäle Lasse Paananen

projektipäällikkö toimitusjohtaja

HämeEvent –hanke, Ideone Oy

Kehittämiskeskus Oy Häme

7 (40)

- versio 0.93 -

Taustatekijät ja määritelmät

2. Tapahtumat

2.1. Tapahtumien luokittelu matkailunäkökulmasta

Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti.

Tällöin tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista

vaikuttavuutta (paikallinen – alueellinen – kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on

painotettu muita, kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia.

Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta: tapahtuma on

syy ihmisten lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista

Hämeenlinnan seudulla ja tapahtumien kasvaessa muuallakin Kanta-Hämeen alueella

Hämeenlinnan seudun majoituskohteiden täyttyessä. Tällä ei haluta väheksyä paikallisia

tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista, sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista

vaikutusta, joka hyödyntää matkailua. Lisäksi ne luovat yleistä matkailullista imagoa ja

toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta tuleville ihmisille matkailullisena

syynä. Tapahtumat ovat merkittävä osa matkailun ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa

kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa paikkakunnalle.

Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen

vaikuttavuuteen: tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla

matkailullisesti vähemmän vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa

puolet osallistujista tulee muualta ja majoittuu paikkakunnalla.

8 (40)

- versio 0.93 -

2.2. Tapahtumat voimavarana

Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisilla mittareilla jo siitäkin syystä, että

mittaaminen on siten kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä

kehitys, sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana

näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat aluetalouteen pidemmällä aikavälillä

imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta.

2.2.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä

Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian

ymmärtämistä ja huomioimista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy

paikallisen ja muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata

joko rikastuttavia elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa

huomioida mahdollisimman hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien

suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa tapahtuma-alueita.

2.2.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina

Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan

kunnat ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa

Kanta-Hämeen kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman

väestönkin keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se

tekijä, josta paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen

kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan

Oopperajuhlat jne. Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”Etelä-

Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki

tunnistettaisiin myös tapahtumiensa kautta.

2.2.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana

Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori

2009-2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta

mitataan useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta

tapahtumamatkailu – tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun

aseman muiden elinkeinojen joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm.

julkisten investointien päätöksenteon tueksi.

Ohessa on yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010:

• 24 festivaalia

• Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20%

• Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten

240 euroa

• Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa

Pirkanmaan ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)

9 (40)

- versio 0.93 -

Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaarirock Joensuuhun 4 miljoonaa

euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman

toteutettua tutkimusta.

Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset

esim. kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan

oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per

katsoja 120 – 140 euroa).

2.3. Tapahtumien tilastointi

Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun

toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan

kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko

maakunnan kattavaa tilastointia ei ole.

Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl.

Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden

toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.

10 (40)

- versio 0.93 -

3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen

matkailustrategiaa 2015, jossa on määritelty seuraavasti:

”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla

hankitaan, tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti Kanta-

Hämeen matkailun strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen

mukaisesti.”

Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että matkailullisessa

tapahtumastrategiatyössä on painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta

golfia ja ratsastusta.

Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä

alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin

ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta

se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi);

myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu.

Myöskään Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin

strategia [hyväksytty valtuustossa 14.6.2010], Palvelu- ja hankintastrategia [hyväksytty valtuustossa

14.6.2010]), pois lukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka

on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.

11 (40)

- versio 0.93 -

4. Arvot

Matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu arvoihin, jotka ovat osittain yhteiset Hämeenlinnan

kaupungin kanssa. Toisaalta arvomaailmassa on pyritty huomioimaan vallalla olevat yhteiskunnalliset ja

matkailulliset trendit, jotka ovat paikallisesti luontevia.

• Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys

− kaikkia tapahtumatoimijoita kohdellaan yhdenvertaisina

− matkailullisten tapahtumien järjestäjiä ohjataan yhteistoimintaan ja verkottumiseen muun

matkailuelinkeinon kanssa

• Luovuus ja rohkeus

− etsimme rohkeasti uusia keinoja tapahtumatoiminnan aktivointiin, kuten uusien tapahtumien

saamiseen

• Kestävä kehitys osana kokonaislaatua:

− tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja

kulttuuristen seikkojen huomioinnin (mm. paikallisen väestön huomioimisen) sekä

ekologisuuden

� sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus

− kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia tapahtumia

− kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua, kuten myös palveluhenkisyys

• Saavutettavuus:

− saavutettavuudella ymmärretään tässä ensisijaisesti esteettömyyttä

− kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja toteutuksessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa tukeutumista Hämeenlinnan vammaisneuvoston konsultaatioon

mm. tapahtumien saavutettavuuden suunnittelussa.

12 (40)

- versio 0.93 -

Missä olemme nyt? Nykytilan määrittely

5. Kanta-Häme ja Hämeenlinna matkailualueena

Tämä strategia ei ota kantaa matkailuun yleisesti. Tapahtumamatkailu nähdään kuitenkin

mahdollisuutena koko matkailuelinkeinolle Hämeenlinnan seudulla. Matkailuna käsitetään kaikki

ihmisten liikkuminen tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle joko työn tai vapaa-ajan vieton johdosta.

Matkailutoimialat ovat matkailulle tyypillisiä toimialoja, kuten

• majoituspalvelut,

• henkilöliikennepalvelut (tie-, lento-, vesiliikenne ja rautatiet sekä tukitoiminta),

• ravitsemispalvelut,

• matkatoimisto-, matkanjärjestäjä- ja matkaopaspalvelut,

• kulttuuripalvelut,

• urheilu- ja virkistyspalvelut,

• liikennevälineiden vuokraus ja

• sekalaiset palvelut sikäli,

kun niihin yhdistyy tuo aiemmin määritetty ehto liikkumisesta tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella.

Matkailun merkitys on suuri näillä toimialoilla. Niiden liikevaihto ei kuitenkaan synny pelkästään

matkailun ansiosta, vaan paikallinen kysyntä voi olla selvästi suurempi, kuten ravintola-alalla.

Merkittävin rooli matkailulla on majoituspalveluissa. Hämeenlinnan, seudun ja Kanta-Hämeen

majoitustilastot osoittavat maakunnan majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen

keskiarvon (vuonna 2011 majoitusliikkeiden käyttöaste valtakunnallisesti 49,69%, Kanta-Hämeessä

40,51%, Hämeenlinnan seudulla 39,51% ja Hämeenlinnassa 43,54%).

13 (40)

- versio 0.93 -

6. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena

Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten

vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti,

Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko

pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden:

• Sijainti

• Tapahtumapaikat

• Resurssit ja sitoutuminen

Kanta-Hämettä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan

pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset

hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös

heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea

majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla.

6.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla: helppo tulla on helppo

lähteä

Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km

Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle

2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi

valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla,

Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.

14 (40)

- versio 0.93 -

Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden

Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä

matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan

liittyvä, ei etäisyyteen perustuva.

Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeen-

linnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä 435

huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584 vuodepaikkaa

(Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä). Toisille tapahtumille tämä kapasiteetti on

riittävä, toisille se on taas sitten liian pieni.

Sijainnin vahvuudet

+

• Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä

liikennevälineillä

• Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille

• Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa

• Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen

saavutettavan tapahtumakaupunkina

• Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä

• Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat

tapahtuma-alueen kehittämisen

• Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet

Sijainnin heikkoudet

-

• Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa

hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa?

• ”Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?”

• Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä

• Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä

pääkaupunkiseutuun

• Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta –

riittämätön

15 (40)

- versio 0.93 -

6.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja

Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään – merkittävimmät

paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä

maaseutukohteet.

Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna,

Aulanko, Ahvenisto, Evo, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki ja

Tiilaakson alle brändätyt golfkentät. Näistä etenkin liikunnan ympärille rakentuvat tapahtumat

tarjoavat hyvän kehittymispotentiaalin

Myös Parolannummi ja siellä toimiva varuskunta alueineen tulee nähdä tulevaisuuden

potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria

miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle.

Suuria kaupunkiulkoilmatapahtumia Hämeenlinnassa järjestetään lähinnä Linnanpuistossa ja

Etelärannan alueella. Haasteen muodostaa se, että Linnanpuistolla on hyvin rajallinen

yleisökapasiteetti (rakennettu suon päälle) ja Etelärantaa ollaan kaavoittamassa asuinalueeksi.

Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja tässä suhteessa

Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden.

Koko alueen tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjen läheisyys ja

tämän luomat mahdollisuudet.

Tapahtumapaikkojen vahvuudet

+

• Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja

keskikokoisille kongresseille

• Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön

• Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien

järjestämisen ja osin myös kansainväliset suurtapahtumat/arvokilpailut

• Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien

järjestämisen

• Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa

Tapahtumapaikkojen heikkoudet

• Hämeenlinna ei ole saavuttanut vakiintunutta asemaa kokous- ja

kongressikaupunkina – kuten Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat

tehneet

• Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema

(Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen)

• Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla

16 (40)

- versio 0.93 -

-

• Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja

• Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti

• osa urheilupaikoista auttamattomasti vanhentuneita

6.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen

Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista.

Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin.

Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua

tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja

seutukuntineen.

Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet

+

• Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö

• Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi

• Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille

• Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa

• Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja

saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa

• Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista

Hämeenlinnassa

Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet

-

• Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien

hankinnassa

• Helsingissä tapahtumayksikkö on aloittanut 2008, Tampereella

tapahtumatoimisto 2011. Molemmat on resursoitu vahvasti ja ilman

tulorahoitusvelvoitetta.

• Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut

• Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien

houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja

17 (40)

- versio 0.93 -

Turun henkilö- ja raharesurssit

• Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän

korkealle

• Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa

(kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus)

Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz,

Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin

seuraavaa:

• mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne

kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas

talkoohenki

→ tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista

omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa

kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi

→ tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen

• mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011

Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton

Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut

paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta.

• ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski

• konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat

(kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat.

Johtopäätöksenä tästä voidaan vetää, mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden

synnyttämiseen löytyä myös riittäviä julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys,

kuuluvatko tällaiset tapahtumat julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi

maakunnallinen tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten

tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)

18 (40)

- versio 0.93 -

6.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello

Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello:

Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

(14) Kalamarkkinat

Rakenna – Sisusta – Asu –messutVanajalinna RalliRadalle.COMCumulus-turnausTomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali

Nice Run Hml

(26) AmyRockRadalle.COM

LinnaJazzSalibandy-tapahtuma UUSI!

WanajaFestival(30) Hippalot

(31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI!

(32) Elomessut(32) Radalle.COM –Suolenkki

(33) Hämeen Keskiaikamarkkinat(33) Historic Grand Race

(34) Kirjan aika –festivaali(34) Aulanko CUp

(37) Kalamarkkinat

(34-36) Art Häme – UUSI!

(41) HämeenlinnanTaikaviikko – UUSI!

(39) Radalle.COM Finals

(49) Tuomaan markkinat(48)Wetterhoffin Korttelijoulu

Tapahtuman nimen edessä suluissa viikko, jolloin tapahtuma järjestetään.

Tekstin väri:

Uusi tapahtumaAlueellinen tapahtumaKertaluontoinen tapahtuma

10.1.2012 1

Nykyisen vuosikellon perusteella voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta

ei ole kovin vahvaa ja on keskittynyt merkittävästi loppukesään ja vaatii monipuolistamista.

Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli Hämeenlinnassa on heikko, vaikka

kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous

näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät eivät näe itseään matkailutoimijoina ja

toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa kiinni mm. joulun välipäivinä, joka

kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun sesonkiajankohta.

19 (40)

- versio 0.93 -

7. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT

MAHDOLLISUUDET

• potentiaalia kehittyä

• vetovoiman lisääminen

maankäytön suunnittelulla,

kaavoituksella ja tonttipolitiikalla

• uudet tapahtuma-alueet: Kantola,

Laivaranta ja Sarionranta

• keskustan elinvoiman tukeminen

• uusi monitoimihalli

• majoitusmuotojen

monipuolistuminen

• yhteinen teema

• vesimatkailu

• keskiaikateeman hyödyntäminen

laajemmin

• iso tapahtuma

• lähimatkailun kasvaminen

• Hämeen linnan monipuolisempi hyödyntäminen

UHAT

• ”läpiajo” kaupunki

• yhteistyön pysähtyminen

• yhteismarkkinoinnin

hiipuminen

• Helsingin ja Tampereen

vetovoima

• velkaantuminen, lama

• väestöpohjan eläköityminen ja

palvelujen keskittyminen

senioreille

VAHVUUDET

• sijainti ja hyvät kulkuyhteydet

• alueen historia ja keskiaikateema

• kaunis luonto ja vesistöt

• sopivankokoinen logistisesti ja

toiminnallisesti

• vahvat brändit: Hämeen linna,

Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff

ja Vanajanlinna

• halu kehittyä ja tukea

tapahtumakenttää

• tapahtumapaikat lähellä keskustaa

• maakunnallinen liikuntaosaaminen

kärkituotteina: golf, hevosmatkailu ja jalkapallo

HEIKKOUDET

• ei omaa lentokenttää

• alueen julkinen liikenne

• hotellikapasiteetin riittämättömyys

isoille tapahtumille

• edullisemman majoituksen

puuttuminen

• rohkeuden puute uusille avauksille ja

yhteistyölle

• ammattimaisen tuottamisosaamisen

puute

• tapahtumat painottuvat

voimakkaasti kesään ja

talvikuukaudet ovat hiljaista aikaa

• profiilitapahtuman puute:

Hämeenlinnaa ei tunneta

tapahtumakaupunkina - eikä

tapahtumia yhdistetä

Hämeenlinnaan

• hallintokaupungin imago

20 (40)

- versio 0.93 -

8. Kilpailija-analyysi

Hämeenlinnan seudun ympärillä reilun sadan kilometrin säteellä on useita väkiluvultaan yli 100 000

asukkaan kaupunkeja. Näistä neljä valittiin kilpailija-analyysitarkasteluun: Helsinki, Lahti, Tampere ja

Turku. Tässä kappaleessa esitellään kunkin kaupungin nykyhetken tilanne tapahtumatoimiston tai sen

luonteisen toiminnan osalta. Kaupunkien mallit eivät ole keskenään vertailukelpoisia, mutta antavat

kuvan erilaisista ratkaisuista ja painotuksista.

8.1. Kilpailija-analyysi: Helsinki

Helsingin kaupungilla tapahtumat nousivat keskiöön vuonna 2007 kaupungin elinkeinostrategiassa

sekä Helsingissä järjestettävän Euroviisu-kilpailun myötä. Elinkeinostrategia linjasi tapahtumat

vetovoimaisen kaupunkiympäristön kulmakiveksi ja Euroviisut merkittävänä suurtapahtumana

nosti muun muassa esiin teeman, miten tapahtumilla voidaan muokata kaupunkikuvaa, kehittää

kaupungin vetovoimaisuutta ja matkailua. Nykyisessä kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012

tapahtumat nostetaan laajasti esiin.

Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö perustettiin vuonna 2008 elinkeinopalvelujen alle, jonne

on sijoitettu myös elinkeinokehitysyksikkö, matkailu- ja kongressitoimisto sekä YritysHelsinki -

yksikkö. Tapahtumatoimiston suuntalinjojen ja kaupungin virastojen sekä liikelaitosten

poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämiseksi kaupunginjohtaja perusti tapahtumatyöryhmän.

Työryhmä koostuu talous- ja suunnittelukeskuksen, hallintokeskuksen, liikuntaviraston,

kiinteistöviraston, rakennusviraston, ympäristökeskuksen sekä kulttuuriasiankeskuksen päättäjistä.

Tapahtumatyöryhmällä ei ole päätäntävaltaa vaan työryhmä toimii tapahtumayksikön työkaluna.

Tapahtumayksikön budjetti on 3,2 miljoonaa euroa ja yksikössä työskentelee yhteensä 10

henkilöä. Palvelu on tapahtumajärjestäjille maksutonta ja suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja.

Tapahtumien hankintaan on käytössä henkilöresursseja sekä paikallistuntemusta. Rahallista tukea

annetaan vain yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin ja näissäkin kohdennetusti esimerkiksi

siisteyteen ja turvallisuuteen. Suoraa rahallista tukea tapahtumille myönnetään

kulttuurikeskuksesta ja liikuntavirastosta normaalin avustuskäytännön mukaisesti. Myös Helsingin

kaupunginhallitus tekee päätöksiä kertaluonteisten suurtapahtumien hakemisesta.

Helsinki on ollut tähän saakka merkittävin massaulkoilmakonserttien (yli 25 000 katsojaa)

järjestämispaikka, jonka vaihtoehtoina ovat olleet lähinnä Tampereen Ratina ja Porin Kirjurinluoto.

Helsingin asema on kuitenkin muuttumassa johtuen pääkaupunkiseudun voimakkaasta kasvusta,

minkä vuoksi monet tapahtumapaikat (mm. Jätkäsaari ja Kalasatama) ovat poistuneet käytöstä.

Tapahtumayksikölle on määritelty seuraavat tehtävät:

• Kaupungin omien tapahtumien järjestäminen kotimaassa ja ulkomailla

• Tapahtumajärjestäjille suunnattujen palveluiden kehittäminen

• Kumppanuuden tiivistäminen kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien välillä:

− Kaupungin ulkoalueilla yksi yhteinen varausjärjestelmä

− Tapahtumaluvat löytyvät keskitetysti verkosta

21 (40)

- versio 0.93 -

• Kansainvälisten suurtapahtumien hakeminen Helsinkiin

− Kartoittaa haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä

− Laatia malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012)

• Luoda järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle

Esimerkki Helsingin kaupunginhallituksen tapahtumahakupäätöksestä:

Kaupunginhallitus päätti hakea MTV Europe Music Awards -tapahtumaa vuodelle 2012 tai 2013.

Tapahtuman tuotantobudjetti on keskimäärin 10–15 miljoonaa euroa, josta noin puolet käytetään

paikallisten palveluiden ostoon. MTV edellyttää isäntäkaupungilta järjestelyihin osoitettavaa

rahallista panostusta, joka aiempien tapahtumien perusteella on Helsingin hakemuksessa

määritetty 1,5 miljoonaksi euroksi. Ministeriöistä OKM ja TEM ovat valmiita tukemaan EMA:n

järjestämistä 750 000 eurolla. Helsingin kaupungin panostuksen arvoksi tulee samoin 750 000

euroa. Mikäli Helsinki saa EMA:n, kaupunki ei myönnä järjestelyihin suoraa rahallista avustusta,

vaan järjestää tapahtumalle palveluita ja markkinointitoimenpiteitä edellä mainitun panostuksen

arvoisesti. Palveluita ovat mm. paikallinen koordinointi, paikallinen markkinointi ja näkyvyys,

vastaanotto, tilaisuuden jatkojuhlat, turvallisuuspalvelut sekä kuljetuspalvelut.

8.2. Kilpailija-analyysi: Lahti

Lahden kaupunkistrategiassa 2025 (päivitetty 2011) tapahtumat nostetaan esille: ”Kehitetään

alueen vetovoimaa vahvistavia vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin

liittyvää yritystoimintaa.” Tapahtumien osalta strategia painottaa isoja, kansainvälistä huomiota

saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen strategisten kärkien (ympäristö,

muotoilu ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta) ympärille. Myös Päijät-Hämeen liiton

maakuntaohjelmassa tapahtumamatkailua käsitellään mahdollisuutena.

Lahdessa työ tapahtumayksikön perustamiseksi on muotoutumisvaiheessa. Tapahtumatoiminnan

edistämiseksi Lahdessa on aloitettu tapahtumayksikön käynnistämishanke, joka toteutetaan

aikavälillä 1.1.2011–31.12.2013. Hankkeen rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan

aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy Lakesin rahoittama

IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi. Tapahtumayksikön

kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on 375 000 €. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: EAKR + valtio 70

%, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %.

Tapahtumayksikkö -hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen tapahtumatoimisto,

joka tarjoaa tapahtumajärjestäjille kehitysapua ja palvelua sekä kaupungin/alueen päättäjille

uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvää koordinointi-

ja arviointiapua. Tavoitteena on synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä

kansainvälisesti ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys

(Design for all -näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden työtä

sekä ottaa palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.

22 (40)

- versio 0.93 -

Tapahtumatoimiston tehtävät:

• Palvelumallien kehittäminen ja konseptointi:

− ”Yhden luukun” palvelumallin luominen

− IDEAL –palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen

− Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon

− Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen

− Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen

− Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen

� Tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta

� Pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle

sopivasta kaupungin tuesta

� Malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset

− Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus

− Yhteiskuntavastuumallin luominen

− Uudet tapahtumakonseptit

− Promootioapumallinnus

− Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus

− Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen

− Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen

• Yhteistyön kehittäminen ja koordinointi:

− Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen

− Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarking-matkat

− Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen tapahtumia

• Sähköiset palvelut:

− Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live)

− Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle

− Tapahtumatilojen varausjärjestelmä ja yhteinen hinnoittelumalli

23 (40)

- versio 0.93 -

Esimerkki tapahtumapalvelukonsepti hankkeesta: IDEAL 2017

IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen

IDEAL –palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu, puuosaaminen ja

kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan elämyksellisempi ja

kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Tavoitteena on houkutella alueelle uusia

tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita. Hanke on Lahden kaupungin Sivistystoimen

alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön muodostama yhteishanke, jonka

päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi. Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen

kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston

tehokkaampi hyödyntäminen osana tapahtumajärjestämistä. IDEAL –hankkeen kokonaisbudjetti

kolmelle vuodelle on 897 500 €.

8.3. Kilpailija-analyysi: Tampere

Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampere -ohjelmassa, aloitettiin

laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen vuonna 2006. Seuraavana vuonna

2007 Tampereen kaupungilla aloitti sisäinen suurtapahtumatyöryhmä, joka koordinoi

suurtapahtumien hankintaa. Pirkanmaan liiton aloitteesta alueelle luotiin matkailun, tapahtumien

ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna 2009. Vuonna 2011 perustettiin

tapahtumatoimisto tukemaan kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan

keskittyviä yhtiöitä. Tapahtumien hankinta ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin

että maakunnan strategioista ja että mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden

etenemisen seurannasta. Tavoitteena on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen

tapahtumien houkuttelu.

Tapahtumatoimiston budjetti on 200 000 euroa ja toimistossa työskentelee kaksi henkilöä:

projektijohtaja ja vastaava tuottaja.

24 (40)

- versio 0.93 -

Tapahtumatoimistolle on määritelty seuraavat tehtävät:

• Tapahtumien hankinta: Tapahtumatoimisto tukee Tampereella järjestettävien tapahtumien

toteutusta, koordinoi kaupungin sisäistä toimintaa ja osallistuu kansallisten ja kansainvälisten

arvokilpailujen ja tapahtumien hakuprosesseihin. Painopiste on kulttuurin ja liikunnan

suurtapahtumissa.

• Tampereen omien tapahtumien koordinointi

• Tapahtumajärjestäjän tukeminen: Toimisto toimii myös tietopankkina erilaisten tapahtumien

järjestäjille ja opastaa tapahtumajärjestäjiä muun muassa lupa-asioissa.

• Vuosikalenteri

• Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan myötä

Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia

palveluja. Tapahtumien hankintaan käytössä henkilöresurssien lisäksi rahaa, vuosittain 100 000-

500 000 euroa. Kaupunginhallituksen päätöksellä avustusta voidaan myöntää 20 000-60 000€ per

tapahtuma. Erikseen ovat suurtapahtumat, kuten olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity

World Forum (yli 500 000 €), Metropolis yli 500 000 €), joille myönnettävä tuki on korkeampi.

Kaupunginhallituksen tuen lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja

kulttuuritoimella sekä tilaajalla kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset.

Esimerkki yhteistyöstä: Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja pirkanmaalaisten kuntien tuella

käynnistettiin Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 pirkanmaalaisen

festivaalin yhteenliittymä. Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo

on noin 500 000. Näillä toteutettiin mm.:

• Festivaalien kävijäkyselyt

• Festivaalien ympäristösuunnitelmat

• Festivaalien yhteinen markkinointi

• Resurssi- ja kalustopankki

• Festivaalien muu yhteinen kehittäminen

8.4. Kilpailija-analyysi: Turku

Turussa tapahtumat ovat osana kaupungin vuonna 2009–2012 strategista toimeenpano-ohjelmaa.

Turku-sopimuksen kuuluu ”Osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009-2013”, jonka yhtenä

painopisteenä matkailu ja kulttuuripääkaupunki. Näissä kohdissa tapahtumamatkailu sekä

elämystuotannon osaaminen on nostettu esiin. Myös tapahtumien lupaprosessien kriittiset

palvelupolut nostetaan tavoitteena esiin.

Turussa ei ole perustettu tapahtumiin keskittyvää tapahtumatoimistoa. Kaupungin roolia

tapahtumakoordinoinnissa ollaan kuitenkin parhaillaan suunnittelemassa. Tällä hetkellä

25 (40)

- versio 0.93 -

tapahtumajärjestäjiä avustavia tahoja ovat kaupungin keskushallinnon Strategia ja viestintä -

yksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto Turku Touring.

Turun kaupungin keskushallinnon strategia ja viestintä -yksikön kansainväliset asiat osastolla on

kolme henkilö, jotka vastaavat kaupungin tapahtumapalveluista. Tapahtumapalvelut tuottavat

kaupungissa järjestettäviä suurtapahtumia sekä erityyppisiä vuosittain toistuvia tilaisuuksia.

Tapahtumapalvelut myös neuvovat tapahtumajärjestäjiä kaupungin lupa-asioissa, yhteistyö- ja

muissa toimintaperiaatteissa.

Strategia ja viestintä -yksikön tehtävät tapahtumakentällä:

• Järjestää kaupungin omia vuosittain toistuvia tapahtumia ja tukea ulkopuolelta tulevia

tapahtumia. Budjetti tapahtumien järjestämisen on noin 500 000 €

• Tapahtumien konsultointi ja koordinointiapu

• Yhteistyön kehittäminen eri hallintokuntien välillä: yhteistyötä on alettu tehdä

suurtapahtumien saralla ja taustalla on positiivisia kokemuksia mm. kulttuuripääkaupunki

vuoden osalta.

Turku Touring Oy on maakunnan kattava alueellinen matkailun markkinointi- ja

myyntiorganisaatio, joka perustettiin vuonna 1998. Henkilökuntaa yhtiössä yhteensä 26, joista

vaihtelevasti 3-5 henkilöä toimivat tapahtumien parissa. Yhtiön toiminta rahoitetaan 60 %

kaupungin budjetista ja loput omalla liiketoiminnalla.

Turku Touringin tehtävät tapahtumakentällä (tarjoavat pääosin palvelujaan kongressitoimijoille,

mutta myös tapahtumille)

• keskitetty majoitusvaraus

• oheisohjelmapalvelut

• myynti

• verkkokauppa: Turku card ja matkapaketit

• tapahtumakalenteri

• asiakaspalvelu

• kierrätys mahdollisissa tapahtumapaikoissa

Turku Touring Oy:n kongressipalvelut ovat tietyin kriteerein maksuttomia järjestäjälle, mutta

tarjoavat myös maksullista palvelua. Organisaatio on mukana Turun suurtapahtumien

hakuprosessissa ja tekevät tässä yhteistyötä kaupungin keskushallinnon kanssa. Varsinaista

suunnitelmaa suurtapahtumien houkutteluun ei ole. Turku Touring Oy on panostanut

huomattavasti nettisivuihin sekä sosiaaliseen mediaan ja verkkokaupan myynti on kasvanut

tasaisesti.

26 (40)

- versio 0.93 -

Mihin haluamme päästä? Visiomme

9. Visio 2016 – kuva haluamastamme tulevaisuudesta

Visio käsitetään tässä strategiassa tavoitteeksi, johon tähdätään. Tämän matkailullisen

tapahtumastrategian visio on, että vuonna 2016

”Hämeenlinnan seutu on yksi Etelä-Suomen johtavista kansallisten tapahtumien järjestämisalueista,

jossa on tapahtumia vuoden ympäri ja

jonka tapahtumia leimaavat jatkuvuus, kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.”

Hämeenlinnan seudulla sisältää tässä Hämeenlinnan kaupungin, Hattula ja Janakkalan kunnat. Etelä-

Suomella käsitetään puolestaan Hämeenlinnasta noin 120 säteellä oleva alue, jota asuttaa 2,7

miljoonaa ihmistä.

Kansallisilla tapahtumilla käsitetään tapahtumia, joiden vaikutusalue on koko Suomi, kuten SM-

kilpailuja. Kuvaavaa on, että nämä tapahtumat herättävät mielenkiintoa ja niihin tulee osallistujia

eripuolilta maata. Kansallisuus ei sulje pois kansainvälisiä osallistujia ja mielenkiintoa, mutta enemmistö

osallistujista on suomalaisia.

Visiossa puhutaan myös kestävästä kehityksestä, joka käsitellään arvoissa. Tämän arvon merkitys on

kasvussa laajemman arvomaailmojen muutoksen kautta, joka heijastuu nykyisin myös matkailuun mm.

sitä kautta, että tapahtumajärjestäjät vaativat entistä useammin hiilijalanjäljen mitattavuutta ja muita

vastaavia toimenpiteitä kohdealueilta. Kestävässä kehityksessä haluamme myös korostaa liikkumisen

minimointia, joka kansallisessa mitattavuudessa puoltaa Hämeenlinnaa.

Korkean laadun mittari tulee puolestaan arvojen noudattamisesta, ja mitattavuus taas tulee eri

asiakasryhmien asiakastyytyväisyyden kautta.

Tähän visioon on voimakkaasti vaikuttaneet mm. seuraavat, aiemmin tässä strategiassa mainitut seikat:

• majoitusliikkeiden valtakunnallista alhaisempi käyttöaste:

− nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman tuloksen, eli

massatapahtumissa.

− lisäksi tähän visioon sisältyy oletus ja ajatus siitä, että Kanta-Hämeen menestys matkailullisten

tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että Hämeenlinnan

tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muuallekin maakuntaan

• muuttuva toimintaympäristö massaulkoilmatilaisuuksien kentässä mahdollistaa tämän vision

kohtuullisella ponnistelulla

− tämän toteutuminen edellyttää isoille, yli 25 000 osallistujan tapahtumapaikan toteutumista

(Kantola)

27 (40)

- versio 0.93 -

• tapahtumien vuosikellon tasaaminen ympärivuotiseksi

− Hämeenlinnassa on vähintään yksi matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena

Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Hämeenlinnan seudun majoitusliikkeiden

käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää

Hämeenlinnan seudun nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien

avauksien löytämistä.

Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset

massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista

tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.

28 (40)

- versio 0.93 -

Miten pääsemme sinne? Keskeiset strategiset toimenpiteet vision

toteuttamiseksi

Vision toteuttaminen on haasteellinen. Keskeiset toimenpiteet vision toteuttamiseksi voidaan jakaa kolmen

pääluokkaan:

• toiminnan organisoiminen

• toiminnallisten perusteiden luominen ja suunnitelmallisen toiminnan käynnistäminen

• kärkiteemoihin keskittyminen

• tapahtumainfrastruktuurin kehittäminen

Toimenpidevalinnat pohjaavat aiemmin tässä strategiassa esitettyihin havaintoihin, jotka taas pohjaavat

tehtyihin haastatteluihin sekä 3.11.2011 pidetyn seminaarin strategiatyöpajojen tuloksiin (LIITE).

10. Toiminnallisten perusteiden luominen ja käynnistäminen

10.1. Perustiedon kerääminen ja tapahtumien vaikuttavuuden tutkiminen

Tapahtumamatkailusta ei ole olemassa tutkittua tietoa. Koska haluamme pohjata päätökset ja

toimenpiteet faktoihin, ja haluamme tietää tapahtumamatkailun todellisen tilanteen

Hämeenlinnassa ja minkälaiset vaikutukset sillä on myös laajemmin yhteiskunnallisesti katsottuna,

tarvitsemme asiasta tutkittua tietoa. Tästä syystä alueella tulee aloittaa säännöllinen tiedon

kerääminen, jotta jatkossa on mahdollista kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa

Suomen matkailukentässä oikein ja avoimesti, hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen

vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen.

Toimenpide-ehdotukset: Vastuutaho: Aikataulu:

• alueella toteutetaan jatkossa säännöllisesti tapahtumien

kävijätutkimuksia, joilla pyritään saamaan selville

tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset

vaikutukset

Kehittämiskeskus Oy

Häme / matkailu

(HämeEvent)

2012-2014

• matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan kerätä

järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa internetissä

sekä tilastoista pidetään säännölliset

tiedotustilaisuudet.


Häme / matkailu

per heti

10.2. Tapahtumien tukeminen: olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten

parantaminen ja uusien tapahtumien hankkiminen

Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan erilaisilla

resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla. Nämä linjaukset

olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että kuntatasolla oleellisiin

strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian hyväksymisen yhteydessä:

29 (40)

- versio 0.93 -

• perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa aiotaan

tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein

• kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan

kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia

• kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä strategiassa

määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle ja luvan varaisille

toiminnoille).

Tukemista linjattaessa tulee huomioida seuraavat seikat ja niiden vahvuudet, heikkoudet,

mahdollisuudet ja uhat:

• halutaanko tukea paikallista tapahtumatoimintaa ja sen kehittymistä?

• mitenkä suhtaudutaan siihen, että joku tapahtumatoimija haluaa tuoda tapahtuman

Hämeenlinnaan?

• kuinka suhtaudutaan kiertäviin tapahtumiin

Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille nykyisten

rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi

Kuopiossa.

Toimenpide-ehdotukset, ”Tapahtumien tukeminen”

ja ”Rahoitus ja tuet”:

Vastuutaho: Aikataulu:

• määritellään kaupungin periaatteet tapahtumien

tukemiselle linjalla ”vanhojen tapahtumien

elikelpoistaminen ja toimintaedellytysten ylläpitäminen”

vs. ”uusien tapahtumien synnyttäminen ja kaupunkiin

hankkiminen”

Hämeenlinnan

kaupunki


Hämeen esityksestä

2012

• tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia

tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi näiden

koulutusta

luotava

tapahtumayksikkö

2012, jatkuva

toiminto

• tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia

tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään

luotava

tapahtumayksikkö

2012, jatkuva

toiminto

• pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä

keskenään, muiden matkailualan yritysten kanssa että

kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta

luotava

tapahtumayksikkö

2012, jatkuva

toiminto

• luodaan talkoopankki luotava

tapahtumayksikkö

2012, jatkuva

toiminto

• luodaan tapahtumille hankintapooli luotava

tapahtumayksikkö

2012, jatkuva

toiminto

30 (40)

- versio 0.93 -

• tapahtumatuottajan oppaan aktiivinen ylläpito luotava

tapahtumayksikkö

2012, jatkuva

toiminto

”Rahoitus ja tuet”:

• ”Rahoitus ja tuet”: alueen kuntien, kehitysyhtiöiden (ja

maakuntaliiton) tulee luoda pelisäännöt siitä,

minkälaisia tapahtumia tuetaan ja näiden tulee

pohjautua tähän strategiaan

− rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman

kevyt ja selkeä


Häme koordinoi

2013

• selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen

hallinnointi


Häme

2013

• Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien

matkailullisesta vaikutuksesta arvion luotavalta

HämeEvent-yksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan

tukea matkailullisen vaikuttavuuden perusteella.

Hämeenlinnan

kaupunki

2012

10.3. Matkailun ja tapahtumamatkailun roolin vahvistaminen elinkeinona muiden

joukossa

Kuten aiemmin on todettu (esim. kohta 3 ”Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin”), on

matkailu ja tapahtumamatkailu jääneet merkitystään vähäisemmälle huomiolle. Jotta matkailun ja

tapahtumien rooli yhtenä varteenotettavana elinkeinona täsmentyy, tulee tämä huomioida

strategiatasolta lähtien erilaisiin toimenpide-ohjelmiin saakka.


Matkailullinen tapahtumastrategia esitellään kunnallisille,

alueellisille ja maakunnallisille päättäjille.


Häme

06/2012

10.4. Markkinointi ja viestintä

Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa kuin

tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä. Merkittävin ero

tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla paikan lisäksi tulee

muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat merkittävämpi

matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa.

Koska matkailullisiakin tapahtumia on monen tasoisia ja kokoisia, ja toisaalta käytettävät resurssit

ovat rajallisia, tulee kärkituotteet ja nousevat mahdollisuudet tunnistaa ja keskittää toimenpiteet

niihin.

Tapahtumat ovat myös merkittävä imagotekijä: Pori tunnistetaan Jazzeistaan, Savonlinna

Oopperajuhlistaan ja Kuopio Tanssii ja Soi. Tästä syystä tapahtumien markkinoinnissa on jatkossa

31 (40)

- versio 0.93 -

nähtävä myös se elementti, että ne ovat kaupungin imagon rakentajia: näin tapahtumamatkailu

tukee koko Hämeenlinnan kaupungin strategiaa.

Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee huomioida

myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän tai ei lainkaan.

Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin markkinointimaksuihin tai

kynnysrahoihin.

Toimenpide-ehdotukset, ” Markkinointi ja viestintä”: Vastuutaho: Aikataulu:

• Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme

markkinoinnin markkinointistrategiassa huomioidaan

tapahtumien erikoisluonteet

Häme markkinointi /

Hämeen Matkailu Oy

per heti

• Kehitetään tapahtumien yhteismarkkinointia

kärkituotestrategian pohjalta

Häme markkinointi /

Hämeen Matkailu Oy

per heti

• tapahtumat ja tapahtumilla markkinointi tulee nähdä

kaupungin strategian ja imagon tukijana ja siihen tulee

osoittaa riittävät resurssit

Hämeenlinnan

kaupunki osoittaa

resurssit, Hämeen

Matkailu toteuttaa

2013 budjetista

alkaen jatkuvana

strategisena

toimenpiteenä

10.5. Myyntityön kehittäminen ja uusien tapahtumien hankkiminen

Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti vapaa-

ajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa viime vuosina.

Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin käyttämistä, sillä

matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi

suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan. Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen

ja hinnoittelun osalta.

Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että

matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten

majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa hankittaessa

pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa korostuu myös se, että

tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin majoitusliikkeillä on

asiakastarvetta, jotteivät tapahtumat kasaannu toistensa kanssa päällekkäin tai sellaisiin

ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste. Tämä edellyttää

tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta majoitusliikkeiden

sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan tiiviillä ja avoimella

vuoropuhelulla.

Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja tapahtumien

tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija voisi auttaa

tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä panostaa jo

olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu enemmän yöpymisiä.

32 (40)

- versio 0.93 -

Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä ja samalla markkinointia.

Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden

tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä

enemmän tapahtumaa tuotetaan vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua

verkottumisessa ja sponsorihankinnassa.

Toisaalta myynniksi tulee nähdä se, että haetaan alueelle uusia tapahtumatuottajia. Toiminnan

lähtökohtana tulee olla periaate ”Löydä tuottaja – älä tuota itse”, sillä kaupallista

tapahtumatuotantoa ei voi nähdä julkisin varoin toimivan yhtiön ensisijaiseksi tehtäväksi, jos

vastaavan palvelun voi toteuttaa yksityisesti toimiva toimija.

Jo olemassa olevista tapahtumista huolehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkein periaate. Tähän

keskitytään tarkemmin myöhemmin kohdassa ”Tuotekehitys”. Tapahtumayksikön tulee myös

aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa. Tässä on

käytettävissä kolme eri periaatetta:

1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita tuomaan

tapahtumansa Hämeenlinnaan

2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Hämeenlinnassa

infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta

3. resursoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle yrittäjälle, kuten

Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai tuetaan uutta tapahtumaa

vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka laskee toiminnan käynnistyttyä,

kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin kysyä, voitaisiinko Elomessut

Hämeenlinnassa yksityistää.

4. uusia tapahtumia pyritään synnyttämään ja hankkimaan nimenomaan tapahtumien vuosikello

huomioiden, jotta tapahtumat eivät kasautuisi liikaa samoille ajankohdille, vaan niitä olisi

tasaisesti pitkin vuotta.

Toimenpide-ehdotukset, ”Myyntityön kehittäminen”: Vastuutaho: Aikataulu:

• kehitetään ristiinmyyntiä (osana myyntistrategia ja sen

pelisääntöjä)


Häme / matkailu

(HämeEvent) ja

Hämeen Matkailu Oy

yhteistyössä muiden

toimijoiden kanssa

2012-2016,

jatkuva prosessi

• liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän

matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa


Häme / matkailu

(HämeEvent) ja

Hämeen Matkailu Oy


toimijoiden kanssa

2012-2013,

jatkuva prosessi

• kehitetään hinnoittelujärjestelmää yhteistyössä Kehittämiskeskus Oy 2013-2014,

33 (40)

- versio 0.93 -

majoitusliikkeiden kanssa Häme / matkailu

(HämeEvent) ja

Hämeen Matkailu Oy


toimijoiden kanssa

jatkuva prosessi

• uusien tapahtumatuottajien löytäminen alueelle Kehittämiskeskus Oy

Häme / matkailu

(HämeEvent)

jatkuva prosessi

10.6. Keskitymme keskikokoisien ja suurten tapahtumien hankkimiseen

Tapahtumat voidaan luokitella Hämeenlinnan ollessa kyseessä kolmeen luokkaan kokonsa

mukaan:

• Alle 300 osallistujaa

− useita eri toteutuspaikkavaihtoehtoja,

− ei vaadi koko kaupungin majoituskapasiteettia

• 300-1500 osallistujaa

− vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle,

− tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista

• Yli 1500 osallistujaa

− vain joitakin mahdollisia paikkoja tapahtuman toteuttamiselle,

− tapahtuma täyttää suurimmanosan kaupungin majoituspaikoista ja tapahtuman

majoitusjärjestelyiden osalta joudutaan tekemään erikoisjärjestelyitä sekä

hyödyntämään maakunnan muuta majoituskapasiteettia

Suurtapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan. Myös niiden imagohyöty on

tapahtuman onnistuessa poikkeuksellisen suuri. Suuratapahtumien kohdalla haasteena on

järjestämispaikka (tila), joka varsinaisesti puuttuu, mutta jolle on kysyntää. Tarvitaan erillinen

tapahtumayksikkö tekemään töitä näiden saamiseksi. Tällainen tapahtuma, esim. 25 000 hengen

konsertti, täyttäisi kaikkien kaupungin majoituspaikkojen lisäksi myös maakunnan

majoituspaikkoja. Lisäksi tällaista vierasmäärää varten jouduttaisiin rakentamaan

tilapäismajoitusjärjestelyjä (koulumajoitus, tilapäisleirinnät, kotivuokraus) sekä järjestämään muita

erityistoimenpiteitä (liikennöinti jne). Tällaisten tapahtumien yhteydessä myös päiväkävijöiden

määrä kasvaa.

34 (40)

- versio 0.93 -


• Hämeenlinnan seudulla tullaan jatkossa panostamaan

etenkin keskikokoisten ja suurten tapahtumien

hankkimiseen priorisoiden siten, että pysyvät

tapahtumat ovat järjestyksessä ensimmäisenä

väheksymättä kuitenkaan kiertäviä tai pienempiä

tapahtumia.

luotava

tapahtumayksikkö

jatkuva periaate

35 (40)

- versio 0.93 -

11. Kärkiteemoihin keskittyminen ja tuotekehitys

Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana kokonaismatkailustrategiaa, ts.

tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä

matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista että tämän

painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja

golf-tapahtumat kuuluvat maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin

syystä, että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan.

Toisaalta kärkituotteet ja teemat löytyvät luontaisesti olemassa olevan infrastruktuurin kautta siten,

että mitkä tapahtumat ovat kaupungissa mahdollisia.

Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti matkailustrategisesti

teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat

ja liikuntatapahtumat, joille on potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa.

11.1. Tuotekehitys, verkostoituminen, osaaminen ja koulutus

Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän tapahtumayksikön päätehtävistä.

Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren

pidentäminen) kuin uusien tapahtumien saaminenkin.

Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee olla

käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman pöydän ääreen.

Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta, tukea ja koordinointivastuuta

kentästä ja sen kehittämisestä.

Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään suunniteltaessa erilaisia

koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille. Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii

tilaajan roolissa järjestettävien koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen

tapahtumastrategia, sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia

suunniteltaessa.

Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea. Tapahtumajärjestäjiä tulee

jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille luoda muita kanavia keskustelulle ja

vuorovaikutukselle, esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin sitoutumista näiden

palveluiden vastineena.

Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä materiaalien että

talkoohenkilöstön osalle.


• olemassa olevien tapahtumien toimintaedellytysten

parantaminen tuotekehityksen ja koulutuksen kautta

luotava

tapahtumayksikkö

alkaen 2012,

jatkuva prosessi.

• tapahtumatuottajien säännölliset tapaamiset luotava alkaen 2012,

36 (40)

- versio 0.93 -

tapahtumayksikkö jatkuva prosessi.

• hankintapoolin ja talkoopankin luominen luotava

tapahtumayksikkö

valmis 2013

37 (40)

- versio 0.93 -

12. Tapahtumat vaativat infrastruktuuria

Tapahtumien toteuttaminen vaatii aina siihen tarkoitukseen sopivan tilan, mutta tila ei korvaa

toimintaa. Aiemmin on todettu, että alueen luontaiset tapahtumapaikat ovat seuraavat ja niiden

kehittämiseen ja niihin toiminnallisuuden kehittäminen on tapahtumamatkailullisesti merkittävää:

• sisäliikuntatilat: jäähallit, salibandyhalli, Hämeenkaari jne: erittäin soveltuvia

sisäliikuntatapahtumiin ja turnauksiin sekä messuihin ja näyttelyihin etenkin sinä aikana, kun

niiden luontainen käyttö ei sido niitä ja toisaalta matkailullisesti vuotuisen kellon tasaamiseen,

jossa niillä on jopa päärooli. Ongelmana kuitenkin se, että vastaavia tiloja löytyy lähes kaikista

Suomen kaupungeista. Suunniteltu Pullerin liikuntahalli siirtäisi tilojen puolesta Hämeenlinnan

uudelle tasolle ja tukisi tapahtumamatkailuakin (mm. haetut naisten salibandyn MM-kisat).

• muut urheilutilat ja muut urheilutilat, kuten Pullerin kentästö ja Kauriala: myös tilat

mahdollistavat

• Verkatehdas, Hämeen linna, Aulanko, keskusta-alue toreineen ja satamineen muodostaa

yhden kokonaisuuden, jonka kehittämisessä tulee tapahtumien tuottaminen ja

• Ahveniston moottorirata on poikkeuksellinen kohde Suomessa ja sen toiminnan kehittäminen

on tärkeää

• Evo on tällä hetkellä käytännössä eteläisen Suomen merkittävin luontomatkailutapahtumien

alue (mm. partioleirit ja vaelluskilpailut), jonka aktiivista tuotteistamista tapahtumille tulee

tutkia entistä enemmän, kuitenkaan unohtamatta luonnon rajallista kantokykyä.

• ratsastuskeskukset tukeutuen Ypäjän Hevosopistoon

• Eerikkilän Urheiluopisto pystyy hyödyntämään koko maakuntaa

• Parolan varuskunta pystyy synnyttämään tapahtumatoimintaa (mm. valatilaisuudet). Toisaalta

varusmiehet muodostavat suuren asiakaspotentiaalin Hämeenlinnan ja seudun tapahtumille.

• Tiilaakson alle brändätyt golfkentät mahdollistavat kansainväliset, suuremmatkin golfkilpailut ja

–leirit. Hämeenlinnan seutua voidaan pitää Suomen golfpääkaupunkina ja golfin ympärillä

olevissa tapahtumissa on jopa luontaista kansainvälistä potentiaalia.

Lisäksi tulee tutkia ja selvittää seuraavia alueita, joiden mahdollisuuksia tapahtumamatkailulle ei ole

vielä täysin tutkittu, että tarjoavatko ne mahdollisuuksia uusiin avauksiin:

• Kantola tai muu vastaava paikka massaulkoilmatilaisuuksille

• Iittalan lasimäki

• koko Hämeenlinnan seudun vesistö mm. kalastus- ja veneilymatkailun näkökulmasta

38 (40)

- versio 0.93 -


• matkailuelinkeinon tulee osoittaa tukensa

tapahtumamatkailua tukevien tilojen kehittämiseen ja

toisaalta matkailuelinkeinoa tulee kuulla tällaisten

tilojen kehittämisessä


Häme

2012, jatkuva

toiminto

12.1. Kärkituotestrategian laatiminen

Hämeenlinnan seudun kärkituotteet löytyvät yleisen matkailustrategian, tapahtumien vuosikellon

ja infrastruktuurin kautta. Koska aitoa, mitattua tietoa eri tapahtumista ja niiden vaikutuksesta ei

ole, ei varsinaisia kärkituotteita pystytä tämän hetkisen tiedon pohjalta objektiivisesti valitsemaan.

Tästä syystä tämä työ jätetään tulevaan strategiapäivitykseen.


• lisätään kärkituotteet matkailulliseen

tapahtumastrategiaan omana osanaan

luotava

tapahtumayksikkö

2014

39 (40)

- versio 0.93 -

13. Organisoituminen

13.1. Organisaatio

Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on olemassa

tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on ilmeisimmin lopulta nykyisen

matkailuorganisaation yhteydessä, mutta vielä sen aika ei ole kypsä: tapahtumatoiminnan

käynnistäminen vaatii ensin enemmän kehitystyötä, jolloin tapahtumayksikkö on luonnollisempaa

luoda Kehittämiskeskus Oy Hämeen yhteyteen.

Pitkällä aikajänteellä, kehittämis- ja käynnistämistyön jälkeen, organisaation toiminnan tulee olla

avointa kaikille niille tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja

muualla Kanta-Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa

panostusta.

Organisaatiolle ajatellut tehtävät:

Yhden luukun periaatteella:

• nykyisten tapahtumien matkailullistaminen sekä elinkeinoistaminen

− uusien tapahtumien luominen ja houkuttelu

− uusien tapahtumien julkisen tukijärjestelmän luominen

-> kaupunki tukee tapahtumajärjestäjää

-> kaupunki käynnistää tapahtuman itse

40 (40)

- versio 0.93 -

-> avoin tarjouskilpailu

• tapahtumaklusterin kehittäminen ja toiminnan organisoiminen

− strategisten kumppanuuksien luominen -> luonteva win-win yhteistyö

− poikkihallinnollisen toiminnan kehitys ja koordinointi

− matkailullisten tapahtumien ja muiden tapahtumien alueellinen tulovaikutuksen

selvittäminen

− vuosikellon mukainen tapahtumien koordinointi ajan ja tilan suhteen tapahtumien

markkinoinnin koordinointi alueelliseen yhteismarkkinointiin

• tapahtumapaikkojen kehittäminen/arviointi

− mahdollisuudet uusiin avauksiin

− nyt Kantola, monitoimihalli, Tiilaakso, mitkä ovat tarpeet

− HämeEventin pysyvän ansaintamallin luominen

• toimintakenttä Hämeenlinna/seutu

Toimenpide-ehdotukset, ”Organisaatio”: Vastuutaho: Aikataulu:

Haetaan jatkohanketta toimintaympäristötuelle Hämeen

ELY-keskukselta (kaksi vuotta, 1. strategiakausi)

Tavoitteena HämeEventin toiminnan jalkauttaminen ja

ensimmäisen strategiakauden aikainen organisoituminen

sekä kehittämistoiminnan käynnistäminen


Häme

13.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen, tuet ja kestävä

liiketoimintamalli

HämeEventin rahoitus voi muodostua yhdistelmästä:

1) Julkinen rahoitus eli kuntien ja kaupunkien rahoitus

2) Projektimuotoinen julkinen rahoitus

3) Yksityinen rahoitus, jonka voidaan jakaa seuraaviin lähteisiin

3a. Kiinteä kynnysrahoitus Hämeen matkailualan toimijoilta eli lähinnä majoituslaitoksilta

3b. Kerätään komissiopohjaisesti rahoitusta majoituslaitoksilta, tapahtumajärjestäjiltä

sekä mahdollisesti tapahtumapaikoilta ja muilta tapahtumista hyötyviltä tahoilta.

Toivottavinta olisi, että perustettavan tapahtumayksikön (HämeEventin) annettaisiin

hallinnoida tapahtumapaikkaa (Kantola) tai –paikkoja, koska tällöin toteutuisi yhden

palveluluukun periaate ja toisaalta yksikkö voisi rahoittaa vuokratuloilla toimintaansa.

41 (40)

- versio 0.93 -

3c. Muu myyntitoiminta, kuten lippuvälitys, yhteismarkkinoinnin organisoiminen jne.

Lopullinen valinta eri rahoitusmuotojen välillä arvioidaan neuvotteluissa julkisten ja

yksityisten rahoittajien kanssa. Tavoitteena on muodostaa yksikkö, jolla on myös

liiketaloudellista vastuuta omasta toiminnastaan. Kilpailutilanne eri kaupunkiseutujen välillä

sekä Hämeen tapahtumien volyymi ei mahdollistane pelkälle yksityiselle rahoituksella

pohjautuvaa toimintaa. Välivaiheessa toiminnan on tukeuduttava projektirahoitukseen, mikäli

tällaiseen rahoitukseen löytyy Hämeestä yhteinen tahtotila.

Toimenpide-ehdotukset, ” Organisaation toiminnan

rahoittaminen, tuet ja kestävä liiketoimintamalli”:

Vastuutaho: Aikataulu:

Selvitetään rahoitusmuodot ja niiden tuotto sekä etsitään

hallinnoimisratkaisu mahdollisen suurtapahtuma-alueen

syntyessä (Kantola)

• kohdan 10.7. ”Myyntityön kehittäminen” toimenpide-

ehdotus hinnoittelusta koskettaa tätä aihetta


Häme ja sen

tapahtumayksikkö

2012-2014

• organisaatio, josta tietoa saatavilla keskitetysti

tulevaisuudesta. Tämä organisaatio on syytä kehittää

yhden pisteen palvelutiskiksi.


Häme

2012-2014

etsitään

organisaatiolle

oikea sijoitus,

2015

• toimijoiden aktivointi luotava

tapahtumayksikkö

jatkuva prosessi

• tapahtumien laaja-alaistaminen ja

ympärivuotisuuden lisääminen


Häme / matkailu

(HämeEvent) ja

Hämeen Matkailu Oy


toimijoiden kanssa

• myyntistrategian laatiminen

• strategiaan pohjautuva aktiivinen myyntityö


Häme / matkailu

(HämeEvent) ja

Hämeen Matkailu Oy


toimijoiden kanssa

42 (40)

- versio 0.93 -

14. Strategiatyön jatko ja seuranta

Strategiakaudeksi on määritelty 2012-2016. Tämä on kuitenkin tämän hetkisessä maailmassa pitkä aika.

Kuten tässä strategiassa on kuitenkin jo aiemmin määritelty, tehdään tiettyjä toimenpiteitä (kuten

organisoituminen) välivaiheen kautta ajanjaksolla 2012-2014. Tästä syystä on järkevää, että tätä

strategiaa tarkastellaan suunnitellun HämeEvent II –hankkeen aikana aktiivisesti ja että se päivitetään

viimeistään 2014. Suotavaa olisi, että tästä strategiasta tulisi kiinteä osa laajempaa matkailustrategiaa.


HämeEvent II –hankkeen ohjausryhmä vastaa tämän

strategian välipäivityksestä. Samalla se toimii strategisena

johtoryhmänä, joka raportoi kaupugille strategian

toteutumisesta.

HämeEvent II –

hankkeen

ohjausryhmä

2014

43 (40)

- versio 0.93 -

15. Kirjallisuutta ja lähteitä

Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015

Hämeen maakuntaohjelma 2011-2014

Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015

Kaupungin strategia

Palvelu- ja hankintastrategia

Karppinen, A., Vähäsantainen, S. 2011. Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja

sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A.

Kyllä tapahtuu! Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma. Lappeenranta–Imatra-kaupunkiseudun

aluekeskusohjelman julkaisuja 2008:1.

http://www.luovasuomi.fi/images/stories/liitteet/kyll%20tapahtuu.%20tapahtumatuotannon%20toime

npideohjelma.pdf

Lampinen, J. 2011. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Pori: Suomen Ympäristö-

ja Tervesyalan Kustannus Oy.

Mikkonen, J., Pasanen, K., Taskinen, H. 2008. Itäsuomalaisten tapahtumien asaiakasprofiilit ja

aluetaloudellinen vaikuttavuus. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Matkailualan opetus- ja

tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 1.

44 (40)

- versio 0.93 -

16. Liitteet

16.1. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy)

120102_HämeEvent_toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx

HämeEvent_haastattelutulokset-V09.doc

45 (40)

- versio 0.93 -

16.2. LIITE 3: Strategiatyöpajojen tulokset (3.11.2011)

111103_Strategiapäivä_Vaakuna_työpajojen tulokset.docx

46 (40)

- versio 0.93 -

16.3. LIITE 3: Toimenpide-ehdotukset / Ideone Oy

120102_HämeEvent_toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx

47 (40)

- versio 0.93 -

16.4. LIITE 4: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot

Projektipäällikkö

• Panu Kekäle, projektipäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme

HämeEvent-hankkeen ohjausryhmä (rahoittajien edustus)

• Heikki Hietanen, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.12.2011 saakka)

• Antti Jokivirta, hankepäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.3.2011 saakka ELY-

keskuksen edustajana)

• Antti Välimäki, rakennerahastoasiantuntija, Hämeen ELY-keskus (1.9.2011alkaen)

• Raija Forssman, toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (31.5.2011 saakka)

• Kati Tiitola, vt. toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (1.6.2011 alkaen)

• Leena Puumalainen, matkailupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Kari Viitamaki, aluejohtaja, Restel

• Jouko Astor, toimistusjohtaja, Verkatehdas

• Jorma Hassinen, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy

• Sirkku Korkiamaki, palvelupäällikkö, Ypäjän Hevosopisto

• Mika Walkamo, , Vanajanlinna

• Esa Palosaari, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna

Strateginen kumppani palvelukonseptin ja strategian rakentamisessa – Ideone Oy (mm.

haastattelujen toteuttaminen ja analysointi)

• Lasse Paananen, toimitusjohtaja, Ideone Oy

• Noora Vaaraniemi,asiantuntija , Ideone Oy

Haastatellut

• Pertti Kurki-Suonio, Ahvenisto

• Göran Enckelman, Eerikkälän Urheiluopisto

• Janne Hallenberg, Forkwork

• Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff –säätiö

• Jouni Airaksinen, Historic Grand Race

• Pia Ryöppy, Hotelli Emilia

48 (40)

- versio 0.93 -

• Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus

• Niko Blomberg, Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke

• Sanni Hallavaara, Hämeen Keskiaikamarkkinat

• Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat

• Jouni Marjamäki, Hämeen Linna

• Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy

• Esko Tuovinen, Hämeen Taikaviikot

• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustyhdistys ry

• Kalevi Lauronen, Hämeenlinnan yrittäjät

• Kari Viitamäki, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko

• Ann-Mari Virta, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX

• Juha Liedes, Lasten liikunnan tuki ry

• Jere Rauhala, Metsähallitus

• Tomi Enäjärvi, Oiva - matkailuyrittäjien koulutusohjelma

• Esa Palosaari, Sokos Hotel Vaakuna

• Heikki Matiskainen, Suomen lasimuseo

• Veikko Lindholm, Tawastia Group

• Birgitta Putkonen, Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali

• Mikko Hansson, Wanaja Festival

• Tapio Vekka, Vekka Liikenne Oy

• Janne Nieminen, Verkatehdas

• Heikki Heiskanen, Ypäjän hevosopisto

• Sirkku Korkeamäki, Ypäjän hevosopisto

• Päivi Lilja, Ämy ry

Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 3.11.2011

• Marjo Salo, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry

• Arja Mäkinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö

49 (40)

- versio 0.93 -

• Simo Viertonen, Hattulan kunta

• Markku Juhola, Hehkua Liikunnasta ry

• Pekka Räsänen, Hopealinja

• Antti Välimäki, Hämeen ELY-keskus

• Panu Kekäle, HämeEvent

• Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat

• Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat

• Jaana Laakso, Hämeen liitto

• Mari Vadén, Hämeen linna

• Kati Tiitola, Hämeen Matkailu Oy

• Tomi Enäjärvi, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma

• Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma


• Aino Koecher, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

• Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo

• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys

• Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara

• Noora Vaaraniemi, Ideone Oy

• Lasse Paananen, Ideone Oy

• Jorma Ranta, Ideone Oy

• Ulla Vehmasaho, Ideone Oy

• Heidi Lampsijärvi, Janakkalan kunta

• Antti Jokivirta, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Mirva Lemmetty, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Maritta Sandler, Koulutuskeskus Tavastia

• Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia

50 (40)

- versio 0.93 -

• Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry

• Ville Ketonen, Local Crew Oy

• Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila-hanke

• Erno Hyvättinen, Oy Forkwork Ltd

• Matti Arnkil, Riihimäen Teatteri

• Erkki Korhonen, Sibeliuksen Syntymäkaupunki-säätiö

• Esa Palosaari, Sokotel Oy

• Kristian Schmidt, Suisto Oy

• Esko Tuovinen, T:mi Tuovinen Esko

• Pia Ryöppy, Tawastia Group

• Susanna Mattila, Hämeen Yrityssanomat

• Timo Martola, valokuvaaja y-tunnuksella

• Pekka Allinen, Vanajanlinna Group

• Janne Nieminen, Verkatehdas Oy

Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 11.1.2012

• Pekka Allinen, Vanajanlinna Group

• Mari Ampuja-Valaja, Hämeen Matkailu Oy

• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustayhdistys ry

• Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat

• Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia

• Satu Hiisijärvi, Petrol Promotions

• Erno Hyvättinen, Oy ForkWork Ltd.

• Jari Hämäläinen, Viihdemoguli Oy

• Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila –hanke

• Tiina Kassari, Jalo-lautta

• Panu Kekäle, HämeEvent

• Timo Koivu, Hämeenlinnan kaupunki

51 (40)

- versio 0.93 -

• Erkki Korhonen, Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö

• Jarkko Kurvinen, Plutoni Oy

• Pirkko Könnölä, Könnölän lomamökit

• Mauri Könnölä, Könnölän lomamökit

• Jaana Laakso, Hämeen liitto

• Erja Laine, Kriipin lomamökit

• Arto Laine, Kriipin lomamökit

• Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy


• Timo Martola, valokuvaaja

• Virpi Messman, Innopark Programmes Oy

• Antti Nousimaa, Local Crew Oy

• Lasse Paananen, Ideone Oy

• Lasse Pakarinen, Suomen TilausAktiviteetit Oy

• Saana Pirhonen, Suisto-klubi

• Leena Puumalainen, Kehittämiskeskus Oy Häme

• Leena Rankila, Hämeenlinnan seudun TE-toimisto

• Carita Rantala, Hämeen keskiaikamarkkinat

• Pia Ryöppy, Tawastia Group

• Karri Salo, Sibeliuksen syntymäkaupunki-säätiö

• Esa Salokorpi, Salokorpi-Yhtiot Oy

• Kristian Schmidt, Suisto-klubi

• Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut

• Kati Tiitola, Hämeen Matkailu

• Esko Tuovinen, T:Tuovinen Esko

• Sinikka Wegelius, Terolan Taimitarha

• Esa Vienamo, Taidekeskus Kettuki

52 (40)

- versio 0.93 -

• Simo Viertonen, Hattulan kunta

• Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö

Travel

Hämeenlinnan ja seudun matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012 2016 v098