Ajankohtaista EU:ssa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustusto 7.8.2012

1

Ajankohtaista EU:ssa

Eikka Kosonen

Euroopan komission Suomen-edustusto

7.8.2012

Talouspoliittinen koordinaatio

2

3

Lissabonin sopimus

• Luo perustan Euroopan unionin ja euroalueen jäsenmaiden talouspoliittiselle yhteistyölle

• Talouspoliittisen yhteistyön pääosapuolet Ecofin-neuvosto ja Euroopan komissio

• Päätäntävalta Ecofin-neuvostolla, joka päättää määräenemmistöllä komission esityksen hyväksymisestä

Määräenemmistö: Vähintään 55 % kokoukseen osallistuvista, jäsenvaltioita edustavista neuvoston jäsenistä, joiden yhteenlaskettu väestö vähintään 65% kokoukseen osallistuvien valtioiden väestöstä

4

Lissabonin sopimus• Artikla 121

• Määrittelee jäsenvaltioiden talouspoliittisen yhteistyön yleisperiaatteet• Talouspolitiikkka on yhteistä etua koskeva asia, joka vaatii yhteensovittamista• Laajat suuntaviivat: Ecofin-neuvosto valvoo komission raporttien pohjalta yksittäisen jäsenvaltion

talouspolitiikkaa suhteessa sovittuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin• Komissio voi antaa jäsenmaalle varoituksen

• Artikla 126

• Kehotus jäsenmaille välttää liiallisia julkistalouden alijäämiä• Arviointiperusteena julkinen alijäämä ja julkinen velka• Päätöksen liiallisen alijäämän menettelyn käynnistämisestä tekee Ecofin-neuvosto komission

ehdotuksen pohjalta• Jos jäsenmaalla on alijäämää, sille annetaan suositukset korjata tilanne määräajassa

• Artikla 136

• Euroa valuuttanaan käyttäville maille mahdollisuus sopia, että artikloja 121 ja 126 sovellataan muita EU-maita tiukemmin

5

Makrotalouden epätasapainon

ehkäisy

Uusi menetelmä ja mahdolliset sanktiot

Tehokkaampi ennaltaehkäisevä

kasvu- ja vakaussopimus

Kustannusten vertailuarvot

Keskittyminen velkakehitykseen

vakaus-ja kasvusopimuksen

vertailuarvot

Eurooppa 2020:-Kestävä kasvu-Työllisyyden edistäminen 

-rakenneuudistukset-yhtenäismarkkinat

Sound fiscal policy

Kriisin ratkaiseminen

ERVM / ERVV /EVM

Kriisin ratkaiseminen

ERVM / ERVV /EVM

Makrotalouden vakauden valvonta

Rahoitusjärjestelmän sääntely ja valvonta

Tasapainoinen  kasvu

Sääntöjen täytäntöönpano

Uusi asetus pakotteistaUusi direktiivi kansallisista

budjettikehyksistä

Terve finanssipolitiikka

Parannettu taloushallinto osana kokonaisvaltaista kriisinhallintaa

6

EU:n taloushallinnollinen uudistus

• Six-Pack -lainsäädäntöpaketti - Astui voimaan 12/2011- Selkeyttää vakaus- ja kasvusopimusta ja nopeuttaa sen täytääntöönpanoa

• Seuraava askel: Two-Pack- Astui voimaan 11/2011- Kansallisten budjettien valvonta

• Viimeisin askel: ns. Fiscal Compact - Hallitusten välinen sopimus- Vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta

7

Six-Pack -lainsäädäntöpaketti

• Täsmentää Lissabonin sopimuksen artiklojen 121 ja 126 tulkintaa

• 5 asetusta ja 1 direktiivi

• julkisen talouden alijäämän oltava alle 3 % / BKT

• julkisen velan määrä korkeintaan 60 % BKT:stä

• sakko kattorajoja jatkuvasti rikkoville euromaille

• makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely

8

Vakaus- ja kasvusopimuksen tehostaminen

• Vakaus- ja kasvusopimus jaettu kahteen osaan: ennalta ehkäisevään ja korjaavaan osaan

• 1. versio voimaan 1997

• Vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3 % BKT:stä• Julkisen velan oltava alle 60 % BKT:stä

• 2. versio voimaan 2005

• Enemmän harkinnavaraa

• 3. versio voimaan 2011

• Sitovuutta tiukennettiin uudelleen• 3 % rikkoutumiseen harkinnanvara poikkeustilantessa• 60 % raja konkreettinen osa vajekriteerin arvointia (jos ylittyy myös alijäämäkriteeri tiukentuu)• Prosessien läpimenoaikoja kiristetty konkreettisin aikarajoin• Äänestysmenettelyitä tiukennettu (kääänteinen määräennemistöäänestys käytössä lähinnä

rangaistuksista päätettäessa)

9

Talouspoliikan yhteensovittaminen

• Kukin jäsenvaltio ilmoittaa julkisen talouden rahoitusasemaa koskevan keskipitkän aikavälin tavoitteensa rakenteellisena ja sopeutusuran tavoitteen saavuttamiseksi

• Julkisten menojen BKT-suhde ei pääsääntöisesti saa suurentua

• Jos jäsenmaa on poikennut sopeutusurasta merkittävästi, komissio antaa ennakkovaroituksen

• Jos maa ei määräajan kuluessa toteuta suosituksia voidaan rangaistukseksi määrätä maa tekemään komissiolle korollinen talletus, joka on suuruudeltaan 0,2% maan BKT:stä

10

Talouden ohjausjärjestelmä

Finanssivalvonta:Finanssipolitiikan valvonta

Makrotalouden epätasapainon valvonta

Komission arviointi jäsenvaltioden rakenteellisen rahoitusaseman perusteella

-Makrotalouden epätasapainon valvonta-Varoitusjärjestelmän raportti-Perusteellinen maakohtainen tutkimus

Julkisen talouden epätasapainon riski

Liiallisia alijäämiä koskeva menettely

Makrotalouden epätasapainon olemassaolo

Liiallinen makrotalouden epätasapaino

Ennaltaehkäisy:

1. Suosituksia jäsenvaltioille

2. BKT:sta 0,2% talletetaan korkoineen*

Korjaavat toimenpiteet:1.Liiallisia alijäämiä

koskevat suositukset ja tarkkailun lisääminen

2.BKT:sta 0,2% talletetaan ilman korkoa*

3.Sakko, jonka summa on 0,2% BKT:sta*

4.Sakottaminen, jos korjaavia toimenpiteitä ei toteuteta*

Ennaltaehkäisy:

Suosituksia jäsenvaltioille

Korjaavat toimenpiteet: 1. Liiallista epätasapainoa

koskeva menettely1. Neuvoston suositus ja

jäsenvaltion korjaava suunnitelma

2. BKT:sta 0,1% talletettava korkoineen, jos korjaavia toimia ei suoriteta*

3. Sakko BKT:sta, jos vuosittainen epätasapaino jatkuu tai korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta*

*koskee vain euroalueen maita

11

2-pack

• Kahdella asetuksella vahvistettaan kuuden lain pakettia

• Sisältö liittyy pääasiassa euromaiden julkisen talouden tilan ennakointiin ja seurantaan

• Asetusten velvoitteet kiristyvät maan ongelmien syventyessä

• Esitykset voidaan jakaa:

1) kaikkia euromaita koskeviin,

2) euromaihin, jotka ovat joutuneet tai joita uhkaa joutuminen liiallisen alijäämän menettelyyn, sekä

3) niihin euromaihin, jotka ovat vakavissa rahoitusvaikeuksissa tai sen uhan alla.

12

Miksi tarvitaan hallitustenvälinen sopimus?

• Negatiivisten ulkoisvaikutusten ehkäisy- ja korjausprosessien tehostamisessa merkittävä puute: päättäminen itse ongelman olemassaolosta

• Koska unionin perussopimusta täydentävä toissijainen lainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa perussopimuksen kanssa, ongelmaa ei ole mahdollista korjata unioni tasoisen lainsäädännön avulla

• Tästä syystä asiaa ollaan korjaamassa hallitusten välisen sopimuksen avulla

13

Hallitusten välinen sopimus

• Hallitusten välisellä sopimuksella vahvistetaan koko vakaus- ja kasvusopimusta

• Keskeistä sopimuksessa:

- käänteinen määräenemmistöäänestys liiallisen alijäämän menettelyssä

- 1/2 % rakenteellinen vajetavoite

- kansalliseen lainsäädäntöön lisättävät säännöt, joilla tavoite saavutetaan

Kriisistä kasvuun?

Eurooppa 2020 -strategia

14

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Taustaa

• * EU:n ensimmäinen tavoite on irtautua talouskriisistä onnistuneesti.

• * Kestävän tulevaisuuden periaatteen vuoksi on kuitenkin katsottava pidemmälle. Eurooppa on saatava takaisin raiteilleen ja raiteilla on pysyttävä. Tähän pyritään Eurooppa 2020 –strategialla.

• * Eurooppa pystyy luomaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. EU:lla on viisi tavoitetta ja ne pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

• * Onnistuminen edellyttää, että EU:n jäsenmaat ottavat strategian omakseen ja että toimia koordinoidaan kansalaisyhteiskunnan kanssa.

15

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Prioriteetit

Strategian ytimen muodostavat 3 prioriteettia:1) Älykäs kasvu – osaamiseen ja innovointiin

perustuvan talouden kehittäminen2) Kestävä kasvu – resurssitehokkaamman,

vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen

3) Osallistava kasvu – taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen

16

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Tavoitteet

Euroopanlaajuiset tavoitteet vuoteen 2020 mennessä:

1) 20–64 -vuotiaiden työllisyysaste nostettava 75 prosenttiin2) Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostettava 3 prosenttia

bruttokansantuotteesta3) Kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta,

uusiutuvien energianlähteiden osuus nostettava 20 prosenttiin energian loppukäytöstä ja energiatehokkuutta parannettava 20 prosenttia

4) Koulupudokkaiden määrä laskettava 15 prosentista 10 prosenttiin sekä nostettava korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34 -vuotiaiden ikäryhmässä 40 prosenttiin

5) Kansallisten köyhyysrajojen (60 % mediaanitulosta, Suomessa noin 1100 euroa) alapuolella elävien eurooppalaisten määrää on vähennettävä 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä

17

EUROOPPA 2020 –STRATEGIA: Lippulaivahankkeet

Älykäs kasvu:• Digitaalistrategia • Innovaatiounioni • Nuoret liikkeellä (Youth on the Move)

Kestävä kasvu:• Resurssitehokas Eurooppa • Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka

Osallistava kasvu:• Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma • Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan foorumi

18

EU:n budjetti ja monivuotinen rahoituskehys 2014-2020

19

EU:n budjetti 2012

20

Monivuotinen rahoituskehys

• * Rahoituskehyksessä annetaan enimmäismäärät unionin talousarvion kaikille keskeisille menoluokille

• * Muodostaa puitteet, joita EP:n ja neuvoston (=budjettivallan käyttäjien) on noudatettava sopiessaan vuosittain seuraavan vuoden talousarviosta

• * Rahoituskehyksessä määritellään poliittiset painopisteet

21

22

Komission ehdotus

23

Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi - osallistu!

• Oletko kohdannut vaikeuksia muuttaessasi toiseen EU-maahan?

• Onko sinulla ollut ongelmia, kun olet yrittänyt tehdä verkko-ostoksia toisesta EU-maasta?

• Millaisessa Euroopan unionissa sinä haluaisit elää vuonna 2020?

• Julkinen kuuleminen9.5.–9.9.2012

• ec.europa.eu/yourvoice24