Suomalaisen radiokemian synty Jorma K. Miettinen – Suomen radiokemian isä

Radiokemian laboratorion 50 vuotta

professori Jukka LehtoRadiokemian laboratorioHelsingin yliopisto

Suomalaisen radiokemian synty Jorma K. Miettinen – Suomen radiokemian isä

Aloitti radionuklidien käytön biokemiallisessa tutkimuksessa 1952

Aloitti radiokemian opetuksen, ensimmäinen ”Radioisotooppikurssi” 1956

Aloitti ydinasekoelaskeuman radionuklidien ravintoketjututkimuksen 1959

Petteri, minun lienee syytä huomauttaa, että lukuisissa vaikutusvaltaisissa julkilausumissa on asetuttu vastustavalle kannalle ydinaseitten käyttöön nähden (Kari: HS 1955)

RADIOKEMIAN LAITOKSEN PERUSTAMINEN

Jorma K. Miettinen nimitetään radiokemian vt.

professoriksi 1.7.1962 Radiokemian laitos

Tarpeet radiokemian laitoksen perustamiseen:

Radionuklidien käyttö tutkimuksessa

Ydinasekoelaskeuman vaikutusten

selvittäminen

Ydinvoiman käyttöönoton näkymät

Radiokemian laitos vuonna 1962

Professori, kolme laboratorioinsinööriä, kaksi assistenttia, teknikko, toimistosihteeri (8 henkeä yli 30 henkeä vuonna 2012)

1959-1964 1964 (Unioninkatu 35) 1995 (Kumpula)

Väliaikaistilat

Lapin projekti (1960- ja 1970-luvut)

1959 havaitaan Lapin maidossa Etelä-Suomea

korkeampia 90Sr-pitoisuuksia

1960 aloitetaan Lapin ympäristö- ja ravintonäytteiden

keräys ja mittaus

1961 aloitetaan saamelaisten radioaktiivisuusmittaukset

Kriittisin ravintoketju137Cs jäkälässä porossa ihmisessä

1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 19760

10000

20000

30000

40000

50000

Saamelaisten kehon Cs-137

vuosi

Bq

Eteläsuomalaiset

Transuraanitutkimukset

Ydinasekoelaskeuman Pu ja Am ympäristössä ja ravintoketjuissa (1973 )

Tsernobylin onnettomuuden (1986) laskeuman Pu:n, Am:n,Cm:n ja Np:n levinneisyys Suomessa ja käyttäytyminen ympäristössä

Tsernobylin Pu Suomessa

Luonnon radionuklidien tutkimukset

Pääpaino 1990-luvun lopulta alkaen

U, Ra, Po ja radiolyijy:

Porakaivovesissä

Metsämaassa sienissä ja marjoissa

Kaivosteollisuuden jätteissä

???

YDINVOIMALOIDEN TULO SUOMEEN

Olkiluoto

Loviisa

Pyhäjoki (2020)

YDINJÄTETUTKIMUS SUURIMMAKSI TUTKIMUSALUEEKSI

Ydinjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvä tutkimus alkaa Radiokemian laitoksella 1970-luvun lopulla

Laajimmaksi tutkimusalueeksi muodostuu ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden tutkimus, erityisesti

Radionuklidien kulkeutuminen savipuskurissa ja maa- ja

kallioperässä

AINUTLAATUISIA IONINVAIHTIMIA YDINJÄTELIUOSTEN PUHDISTAMISEEN

Radiokemian laboratoriossa kehitetty ainutlaatuisia ioninvaihtimia ydinjäteliuosten puhdistamiseen

Fortum tuottaa kolmea Radiokemian laboratoriossa kehitettyä vaihdinta

Vaihtimia käytetty 20 vuoden ajan useilla ydinlaitoksilla maailmassa

Kaksi vaihdinta valittu Fukushiman onnettomuudessa syntyneiden jäteliuosten puhdistamiseen

Radiolääkeainetutkimus

Radiokemian laboratorioon syklotroni 1998 – 18F:n ja 18F-FDG:n tuotanto alkaa

PET- ja SPECT-tutkimus:Kliininen diagnostiikkaLääketieteellinen tutkimusLääkeainekehitys

Radiokemian koulutus Radiokemian maisteriohjelma HY:ssa

ainutlaatuisen kattava maailmassa

Keskimäärin neljä maisteria vuodessa – yhteensä 180

Tohtoreita vuoteen 1998 mennessä 12, tämän jälkeen 24 – tällä hetkellä 12 tohtorikoulutettavaa

Radiokemian professorit

Jorma K. Miettinen 1962-1986

Timo Jaakkola 1988-2000

Olof Solin 2002-2003

Jukka Lehto 2005 -

Mihin ollaan menossaTutkimuksen laadun parantaminen

Edistyneimmät kemialliset menetelmät ja laitteet käyttöön

Radionuklidien käyttäytymisen tutkimus atomi- ja molekyylitasolla

Keskittyminen perusasioihinTutkintojen tuottaminenTieteellisten julkaisujen tuottaminen

Tohtoriopiskelijoita riittävästi – perusopiskelijoiden määrän turvaaminen haaste

Tavoitteet korkealla

Kiitos Maikki, Risto, Tuija, Martti, Raimo,

Kerttuli, Anu, Pirkko, Jussi, Ripa, Teija, Heini, Esa, Susanna, Boyan, Malli, Nina, Jussi, Juuso, Annukka, Maarit, Merja, Stewart, Reijo, Mirkka, Mervi, Hanna, Sinikka, Elmo, Janne, Hanna, Katja, Ilkka, Kai, Santeri, Maria, Jenna, Lauri, Idris, Suvi, Sami, Daniela, Jari