TEKO webinaari 2 Lasten ja nuorten astma sekä liikunta

Tervetuloa!

Teemana tänään: Lasten ja nuorten astma sekä liikuntaAsiantuntijana: Mervi Puolanne, Hengitysliitto

Turvallisinta on,että lapsi ja nuori

liikkuu.

Riittävästi ja monipuolisesti.

TEKO − Terve koululainen

Rahoitus: STM (2010-2012) ja OKM (2013-2016)

4

terveurheilija.fi

terv

eko

ulu

lain

en.f

i

Rajaa etusivun kuva

viivaan asti.

Lisää etusivun kuva.

Lasten ja nuorten astma sekä liikunta

Terve koululainen -webinaarisarja syksyllä 2016/10.11.2016

Järjestöjohtaja, THM, ft Mervi Puolanne, Hengitysliitto ry

Hengitysliitto Hyvässä hengessä. Jo 75 vuotta.

Edistämme hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää.

6

Valtakunnallinen liikuntajärjestö. Vuonna 2017, jo 30 vuotta.

Keuhkojen limakalvon tulehdussairaus

Vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta

laukeava keuhkoputkien ahtautuminen

Tyyppioireet:

yskä

lisääntynyt limaneritys

hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus

toistuvat keuhkoputken tulehdukset

6-10 %:lla lapsista on astma (yleisin pitkäaikaissairaus)

Jokaisessa luokassa vähintään yksi astmaa

sairastava koululainen

80 %:lla lapsista allerginen astma

ASTMA

Normaali keuhkoputki

Keuhkoputki, jonka limakalvon

on tulehtunut

Tulehtunut limakalvo erittää

limaa

Tulehtunut ja limaa erittävä

keuhkoputki supistuu

Lähde: Astmaopas, Hengitysliitto

Lähde: Endeavors – The University of North Carolina at Chapel Hill

Astmatesti http://hengitys.fi/astma/lasten-astma/tee-lasten-astmatesti/

1

2

ASTMAN HOITO

Kansallinen astmaohjelma 1994-2004 ja allergiaohjelma 2008-2018

Tavoitteet:

Keuhkojen toiminta mahdollisimman normaali

Oireet mahdollisimman vähäisiä oireeton arki

Sairauden pitkäaikainen hallinta ja pahenemisvaiheiden

estäminen

Turvataan iän mukainen opiskelu-, toiminta- ja työkyky

Hyvä omahoito

Lääkeinhalaattoreja

ASTMAN LÄÄKEHOITO

Yksinkertainen, yksilöllinen

Hoitavan ja avaavan lääkkeen ero

Sivuvaikutukset

Sopiva inhalaatiolaite: jauheinhalaattori,

ponnekaasuaerosoli ja tilanjatke (paikallisten

haittavaikutusten ehkäisy, suunhoito!)

Oikea lääkkeenottotekniikka, ohjaus, harjoittelu

Tilanjatkeen puhdistus

RASITUSOIREEN MÄÄRITELMÄ

”Fyysisesti rasittava liikunta aiheuttaa

tilapäisesti ilmateiden vastuksen

lisääntymisen.”

Andersson S.D. (1993)

EIA / EIB

EIA (Exercised induced

asthma) = rasituksen jälkeen ilmaantuva keuhko-putkien supistuminen eli rasitusoirereaktio

todetaan lähes kaikilla astmaa sairastavilla toistuvassa ja riittävässä rasituksessa

EIB (Exercised inducedbronchochonstriction) = ainoastaan rasitukseen liittyvä keuhkoputkien supistuminen

vain harvoilla astmaa sairastavilla

PATOFYSIOLOGIA?

Lisääntynyt keuhkotuuletus

jäähdyttää ja kuivattaa ilmateitä

aiheuttaa muutoksia keuhkoputkia ja ilmateitä

verhoavan nestevaippaan

vapauttaa välittäjäaineita

ilmatiet supistuvat, limakalvot

turpoavat, limaneritys lisääntyy

ASTMAN RASITUSOIREISTON

DIAGNOSOINTI

Kriteerit – FEV1 (PEF –arvo) laskee 10 % (tiukka kriteeri)

– FEV1 laskee 15% tai enemmän (yleisin kriteeri) ennen liikuntaa

mitatuista arvoista (rasitus=VO2max 60-85%)

VÄLITÖN REAKTIO 4-6 min liikunnan

aloittamisesta ”BASELINE” 30-60 min

MYÖHÄISREAKTIO (3-9) useita tunteja

liikunnasta

REFRAKTORIPERIODI

LÄÄKEHOITO LIIKUNNASSA

ENNALTAEHKÄISY!

käyttö ennen vaikutusaika

liikuntaa

lyhytvaikutteinen 10-20 min 1-2 h (3-6 h)

Pitkävaikutteinen 20-40 min 2-12h

tarvittaessa anti-inflammatoriset lääkkeet (edellisten yhteydessä tai

yhdistelmä lääkkeet)

oireenmukainen lääkitys = avaava lääkitys/heti oireiden ilmaannuttua

REFRAKTAARIPERIODI - AVAAVA LÄÄKITYS!

HAASTE: AJANTASALLA OLEVA LÄÄKITYS!

hengästyminen?

hengenahdistus

Sairauden aiheuttama liikkumattomuuden kierre

Krooninen

keuhkosairaus

Keuhkosairaudet ja liikunta. Heikki Tikkanen, Liikuntalääketiede, Duodecim 2005, 333-347.

heikentynyt

rasituksensieto

eristäytyminen

LIIKKUMATTOMUUS

hengenahdistus

rasituksessa

huono fyysinen

suorituskyky

parantunut

rasituksensieto

aktiivisuuden

lisääntyminen

LIIKUNNALLINEN

KUNTOUTUS

rasitusoireiden

vähentyminen

kohentunut fyysinen

suorituskyky

RASITUSOIREISTOON REAGOINTI

tyypilliset ja ei-tyypilliset oireet

astmakohtauksella

ylihengittämisellä

(shokilla)

AJURIN ASENTO HELPOTTAA HENGITYSTÄ

Hengenahdistuksessa

käytetyt niskahartiaseudun

apuhengityslihakset rentoutuvat

Painovoima tukee

tärkeimmän hengityslihaksen,

pallean, työtä ja auttaa

pidentämään uloshengitystäHuulirakohengitys

(vastusta vastaan puhallus)

Auttaa vaikeutunutta

uloshengitystä avaamalla

keuhkoputkia

RASITUSOIREISTON OIREET

TYYPILLISET

• hengenahdistus

• hengitysteiden vinkuminen

• yskä

• kurkun käheytyminen

• rintakipu

• painon tunne rinnassa

• huono kestävyys

• hidas palautuminen kuormituksesta

EI-TYYPILLISET

• tunne tavallisesta

suuremmasta

hengästymisestä ja

väsymyksestä

• vatsakipu

• tukehtumisen tunne

RASITUSOIREISTON EHKÄISY

hyvä hoitotasapaino

optimaalinen lääkitys!

oikea lääkkeenottotekniikka (myös

rasitusoireessa)

kausi-influenssarokotus

taloudellinen hengitystekniikka

sisäilma: lämmin, kostea, pölytön, terve,

allergeenivapaa

allergeenit, huom! hajusteet

talviolosuhteiden hallinta

”astmageenisen” liikunnan välttäminen

refraktoriperiodin hyväksikäyttö

hyvä fyysinen peruskunto

mitattu ilman lämpötila, astetta

tuule

n n

opeus,m

/s

erittäin

kylmä

paleltumisvaara suuri paleltumis-

vaara

Viimaindeksi kertoo tuulen ja lämpötilan

yhteisvaikutuksen, lähde: Osczevski & Bluestein, 2005

0 -5 -10 -15 -20 -25 -30 -35 -40 -451 -1 -7 -12 -18 -23 -29 -34 -40 -45 -512 -3 -8 -14 -20 -26 -32 -38 -43 -49 -554 -4 -11 -17 -23 -29 -35 -41 -47 -54 -606 -6 -12 -18 -25 -31 -37 -44 -50 -56 -638 -7 -13 -19 -26 -32 -39 -46 -52 -58 -65

10 -7 -14 -20 -27 -34 -40 -47 -54 -60 -6712 -8 -14 -21 -28 -35 -41 -48 -55 -62 -6814 -8 -15 -22 -29 -35 -42 -49 -56 -63 -7016 -9 -16 -23 -29 -36 -43 -50 -57 -64 -7118 -9 -16 -23 -30 -37 -44 -51 -58 -65 -7220 -9 -17 -24 -31 -38 -45 -52 -59 -66 -73

ILMAN LÄMPÖTILA JA HENGITYSOIREET

Pakkasta –1 °C:n ja –12 °C:n välillä

nenän limakalvot turpoavat (vesinuha)

limaneritys lisääntyy

suuhengitys

Pakkasta –20 °C

hengitysoireita ilmaantuu

saattaa laukaista tulehdusreaktion

Pakkasta –15 °C:n ja –25 °C:n välillä

laukaisee hengenahdistusta,

yskää, hengitysteiden vinkumista

Holmer 2002, Stocks ym. 2004

Hengitysilman lämmittimet

OHJEET LIIKUNTAAN TALVELLA

pidä sisäänhengitettävät lääkkeet toimintakunnossa ja

helposti saatavilla

suojaa tarvittaessa kasvot kylmältä (erityisesti suu,

nenä, posket, kaula)

käytä hengitysilmanlämmitintä

pidä lämmintä juotavaa mukanasi

opettele hengitystekniikka kohtalaisessa rasituksessa

opettele huulirakohengitys ja uloshengityksen

pidentäminen hengenahdistuksen hallitsemiseksi

vältä pakokaasuja ja muita ilmansaasteita

ota kaveri mukaan lenkille

ENNEN LIIKUNNAN ALOITTAMISTA

• perussairauden tilanne = astman hoitotasapaino

• hengitysteiden infektiot

• fyysinen kunto? kunto pahenemisvaiheen jälkeen?

• ylipaino?

• liikuntaympäristö?

• iho-ongelmat?

• valmiudet hoitaa rasitusoireistoa/ ”astmakohtaus”

(huulirakohengitys, uloshengityksen pidentäminen,

rentoutuminen, lääkkeenotto)

• lääkkeet aina helposti saatavilla

LIIKUNTALAJIT

Kestävyys-, voima-, liikkuvuus-, tasapaino

intervalliharjoittelu (HIT)

juoksu pyöräily uinti

SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT

• kohentaa suorituskykyä ja keuhkofunktioita -> vastustuskyky paranee -> parantaa kykyä selviytyä hengitystieinfektioista

• parantaa rasituksen sietokykyä: nostaa oirekynnystä -> vähentää rasitusoireiston/hengenahdistuksen vaikeusastetta ja esiintymistä (keuhkoputkien supistumisherkkyyttä)-> lisää harjoituksen sietoa -> vähentää rasituksen pelkoa

• vähentää lääkkeen kulutusta ja tarvetta sekä terveyspalveluiden käyttöä

• tehostaa keuhkotuuletusta -> tehostaa liman poistumista hengitysteistä

• harjoittaa hengityslihaksia

• parantaa ryhtiä ja rintakehän liikkuvuutta

Eichenberger, P.A., Diener, S.N. et al Sport Med (2013) Effects of exercise training on airway hyperreactivity in asthma:

a systematic review and meta-analysis 43; 1157, doi 10.1007/s40279-013-0077-2

terveyteen liittyvä elämänlaatu paranee koettu hyvinvointi lisääntyy sairauden hallinnan tunne lisääntyy pystyy samaan kuin ikätoverit arjesta selviytyminen helpottuu

rentouttaa ja virkistää

lisää motivaatiota huolehtia omasta kunnosta

Carson, K.V, Chandratilleke, M.G, et ala (2013) Physical training for asthma, Cochrane

Database of Systematic Reviews, DOI: 10.1002/14651858.CD001116.pub4

SÄÄNNÖLLISEN LIIKUNNAN HYÖDYT

MUUTAMIA

ERITYISKYSYMYKSIÄ

YLIPAINO

Painon laskiessa

Keuhkoputkien reagointiherkkyys

Astman hoitotasapaino

Hengitysfunktiot

Hengenahdistusta esiintyy

Lisälääkityksen tarve

Pahenemisvaiheita esiintyy

Tietoa hengityssairaiden liikunnasta

http://www.hengitysliitto.fi/fi/keuhkosairaudet/hengityssairaan-liikunta

http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/opastilaus, Hengitä ja hengästyopas

HUS Astma nuori

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/iho-ja-allergiasairaala/astma_nuoret/Sivut/default.aspx

Töissä terveenä – ammatinvalinta

http://www.ttl.fi/fi/tyoura/toissa_terveena/sivut/default.aspx

Astmatesti

http://hengitys.fi/astma/astmatesti/tee-astmatesti/

Hengityslehti

http://www.hengitysliitto.fi/fi/julkaisut/hengitys-lehti

Terveydenhuollon ammattilaisille: Hengityskanava

http://www.hengityskanava.fi/

Rintala P, Huovinen T, Niemelä S. (2012): Soveltava liikunta

Parkkari J. (2011): Liikunnan turvallisuus.

Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. HKI: Duodecim, 236-246.

Tärkeitä lähteitä