Työn ja sen tekijän puolesta

SAK:N TAVOITTEET VAALIKAUDELLE 2011–2015

PAINO VALKEALAN PAINOKARELIA 2011

ISBN 978-951-714-269-4

FAKTOJA

MAAILMASSA ON 3 200 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.

KIINASSA ON 780 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.

INTIASSA ON 450 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.

YHDYSVALLOISSA ON 160 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ.

SUOMESSA ON 2,7 MILJOONAA TYÖNTEKIJÄÄ. 1

JOHTOPÄÄTÖKSET

Työvoima on Suomessa niukka voimavara.

Meillä ei ole varaa menettää kenenkään työpanosta. Ketään ei kannata jättää kouluttamatta, ei päästää ketään syrjäytymään eikä antaa yhdenkään työttömän työttömyyden pitkittyä.

Suomen kilpailukyky rakentuu jatkossa entistäkin vahvemmin osaavan, ammatistaan ylpeän ja työssään viihtyvän työvoiman varaan.

Kansainvälinen taloustaantuma ja yhä jatkuva talouden epävarmuus yhdistettynä histori-alliseen Suomen väestörakenteen muutokseen tekevät näistä eduskuntavaaleista poikke-uksellisen tärkeät. Edessä on väistämättä Suomen ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymysten käsittely.

Suomeen tarvitaan hallitus, jonka ohjelman punaisena lankana on toimiminen työn ja sen tekijän puolesta.

1 Lähde Maailmanpankki. Tässä ”työntekijällä” tarkoitetaan työvoimaa (labour force), sisältäen sekä työlliset että työttömät.

6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA 376.1 Työurienpidentämiseenkestävälinja 37

6.2 Työttömyysturvastatyömarkkinaturvaksi 38

6.3 Asumistukeajatyömarkkinatukeaparannettava 39

6.4 Joustavatjariittävätperhevapaat 40

6.5 Tapaturmavakuutuksenuudistaminen 40

6.6 Terveydenhuollonvahvistaminenkaventaaterveyseroja 40

7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA 437.1 Lisääinnovaatioitajakasvuyrityksiä 43

7.2 Parempaaomistajapolitiikkaa 43

7.3 Kasvunmahdollisuudetotettavakäyttöön 43

7.4 Palvelujenmerkityskorostuu 44

7.5 Liikennepolitiikkapitkäjänteiseksi 44

7.6 Ilmasto-jaenergiapolitiikkaaSuomenedunmukaisesti 45

7.7 Kilpailupolitiikka 46

7.8 Asuntopolitiikkaantarmoa 46

8 VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO 508.1 Euroopansosiaalistamalliaonkehitettävä 50

8.2 Reiluglobalisaatioedellyttääpelisääntöjä 50

8.3 Kauppa-jakehityspolitiikallavoidaantukeaköyhyydenvähentämistä 51

9 KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE 539.1 Uudistuvakolmikanta–työmarkkinakoordinaatiotatarvitaan 53

9.2 Sopimistakeskustasolla,liittotasollasekäpaikallisesti 53

SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS 05

SISÄLLYS

1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 71.1 Kriisinjälkeenedessätasapainotus 7

1.2 Kuntatalouttavahvistettava 8

1.3 Hyvinvointirahoitetaanveroilla 9

1.4 Harmaatalouskuriin 11

1.5 Tuottavuusohjelmaarvioitavauudelleen 12

2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 142.1 Työvoimapolitiikanpäivitys:aktivointiasteeksivähintään30% 15

2.2 Työvoimapolitiikanrahoitusonuudistettava 17

2.3 Laatuatyövoimapolitiikkaan 17

2.4 Nuorettyöttömättyöhönjakoulutukseen 18

2.5 Paikallisinvoimintehokkaaseentyönvälitykseen 18

2.6 Kaikkipelaa–kaikkientyöpanostatarvitaan 18

3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO 213.1 Työnantajillelisäävastuutatyöntekijöidenosaamisenparantamisesta 21

3.2 Laadukkaampaaaikuiskoulutustatyöikäistentarpeisiin 22

3.3 Kaikillenuorilleammatti 23

3.4 Opintoihinsiirtymistänopeutettavajakoulutusaikojalyhennettäväyliopistoissa 24

4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA 264.1 Työajatelämäntilanteenmukaan 26

4.2 Työehdotkuntoontyönteettämisenmuodostariippumatta 27

4.3 Tasa-arvoajayhdenvertaisuuttatyöelämään 29

4.4 Työsuojelujatyöterveyskuntoon 29

4.5 Ammattiliitoillekanneoikeus 30

5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN 335.1 Tilastointiakehitettävä 33

5.2 Kotouttaminenonavain–sitäontarjottavamyöstyönvuoksimuuttaville 33

5.3 Kahdenkerroksentyömarkkinatontorjuttava 34

04 SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS

6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA 376.1 Työurienpidentämiseenkestävälinja 37

6.2 Työttömyysturvastatyömarkkinaturvaksi 38

6.3 Asumistukeajatyömarkkinatukeaparannettava 39

6.4 Joustavatjariittävätperhevapaat 40

6.5 Tapaturmavakuutuksenuudistaminen 40

6.6 Terveydenhuollonvahvistaminenkaventaaterveyseroja 40

7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA 437.1 Lisääinnovaatioitajakasvuyrityksiä 43

7.2 Parempaaomistajapolitiikkaa 43

7.3 Kasvunmahdollisuudetotettavakäyttöön 43

7.4 Palvelujenmerkityskorostuu 44

7.5 Liikennepolitiikkapitkäjänteiseksi 44

7.6 Ilmasto-jaenergiapolitiikkaaSuomenedunmukaisesti 45

7.7 Kilpailupolitiikka 46

7.8 Asuntopolitiikkaantarmoa 46

8 VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO 508.1 Euroopansosiaalistamalliaonkehitettävä 50

8.2 Reiluglobalisaatioedellyttääpelisääntöjä 50

8.3 Kauppa-jakehityspolitiikallavoidaantukeaköyhyydenvähentämistä 51

9 KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE 539.1 Uudistuvakolmikanta–työmarkkinakoordinaatiotatarvitaan 53

9.2 Sopimistakeskustasolla,liittotasollasekäpaikallisesti 53

SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS 05

SISÄLLYS

1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 71.1 Kriisinjälkeenedessätasapainotus 7

1.2 Kuntatalouttavahvistettava 8

1.3 Hyvinvointirahoitetaanveroilla 9

1.4 Harmaatalouskuriin 11

1.5 Tuottavuusohjelmaarvioitavauudelleen 12

2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 142.1 Työvoimapolitiikanpäivitys:aktivointiasteeksivähintään30% 15

2.2 Työvoimapolitiikanrahoitusonuudistettava 17

2.3 Laatuatyövoimapolitiikkaan 17

2.4 Nuorettyöttömättyöhönjakoulutukseen 18

2.5 Paikallisinvoimintehokkaaseentyönvälitykseen 18

2.6 Kaikkipelaa–kaikkientyöpanostatarvitaan 18

3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO 213.1 Työnantajillelisäävastuutatyöntekijöidenosaamisenparantamisesta 21

3.2 Laadukkaampaaaikuiskoulutustatyöikäistentarpeisiin 22

3.3 Kaikillenuorilleammatti 23

3.4 Opintoihinsiirtymistänopeutettavajakoulutusaikojalyhennettäväyliopistoissa 24

4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA 264.1 Työajatelämäntilanteenmukaan 26

4.2 Työehdotkuntoontyönteettämisenmuodostariippumatta 27

4.3 Tasa-arvoajayhdenvertaisuuttatyöelämään 29

4.4 Työsuojelujatyöterveyskuntoon 29

4.5 Ammattiliitoillekanneoikeus 30

5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN 335.1 Tilastointiakehitettävä 33

5.2 Kotouttaminenonavain–sitäontarjottavamyöstyönvuoksimuuttaville 33

5.3 Kahdenkerroksentyömarkkinatontorjuttava 34

04 SAK:N VAALITAVOITTEET / SISÄLLYS

1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄTALOUSKASVUA

Kansainvälisen talouskriisin jäljiltä Suomen työllisyys on alentunut ja tuotanto pudonnut kauas aiemmalta kasvu-uraltaan. Valtion velka kasvaa ja väestön ikääntyminen alkaa todella näkyä talouselämässä. Julkinen talous voidaan tasapainottaa vain työllistävällä ja kestävällä talouskasvulla, maltillisella verotuksen korottamisella ja suurista menonlisäyksistä pidättymällä. Hyvissä olosuhteissa valtiontalous saadaan tasapainoon ensi vaalikaudella.

Kuluvavaalikausialkoitaloudellisestiupeissamerkeissä:nopeankasvunkausijatkuijatyöl-lisyydessäoltiinetenemässäkohtipohjoismaisiatäystyöllisyyslukemia.Taloudenhyvätajatkuitenkinloppuivat2008,jolloinYhdysvaltainasuntoluottomarkkinoiltaalkanutfinanssikriisilevisikokomaailmaan.Loppuvuodesta2008finanssikriisimuuttuikokotalouttakoskevaksikriisiksijalopulta2009työllisyyskriisiksi.

1.1 KRIISIN JÄLKEEN EDESSÄ TASAPAINOTUS

Suomieitotisestiselvinnyttalouskriisistäkuinkoiraveräjästä.Vientivetoisenamaanako-konaistuotantommeromahtivuonna2009noin8prosenttia,kuntalouskriisinaikaansaamaepävarmuusjäädyttiinvestointitoimintaaympärimaailmaa.Työmarkkinoillatilanneheikke-ni,muttakaikeksionneksieiniinpahastikuin8prosentinkokonaistuotannonpudotusolisiantanutaiheenodottaa.Työllistenlukumääräsupistuitaantumanjohdostanoin100000hengellä,mikätokionsekinkorkealuku.

130125120115110105100

95908580

1996

1997

1998

1999

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

2010

KUVA 1. SUOMEN KOKONAISTUOTANNON TASO 1996–2010. INDEKSI, 2000=100.

Lähde: Tilastokeskus.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 07

1 TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄTALOUSKASVUA

Kansainvälisen talouskriisin jäljiltä Suomen työllisyys on alentunut ja tuotanto pudonnut kauas aiemmalta kasvu-uraltaan. Valtion velka kasvaa ja väestön ikääntyminen alkaa todella näkyä talouselämässä. Julkinen talous voidaan tasapainottaa vain työllistävällä ja kestävällä talouskasvulla, maltillisella verotuksen korottamisella ja suurista menonlisäyksistä pidättymällä. Hyvissä olosuhteissa valtiontalous saadaan tasapainoon ensi vaalikaudella.

Kuluvavaalikausialkoitaloudellisestiupeissamerkeissä:nopeankasvunkausijatkuijatyöl-lisyydessäoltiinetenemässäkohtipohjoismaisiatäystyöllisyyslukemia.Taloudenhyvätajatkuitenkinloppuivat2008,jolloinYhdysvaltainasuntoluottomarkkinoiltaalkanutfinanssikriisilevisikokomaailmaan.Loppuvuodesta2008finanssikriisimuuttuikokotalouttakoskevaksikriisiksijalopulta2009työllisyyskriisiksi.

1.1 KRIISIN JÄLKEEN EDESSÄ TASAPAINOTUS

Suomieitotisestiselvinnyttalouskriisistäkuinkoiraveräjästä.Vientivetoisenamaanako-konaistuotantommeromahtivuonna2009noin8prosenttia,kuntalouskriisinaikaansaamaepävarmuusjäädyttiinvestointitoimintaaympärimaailmaa.Työmarkkinoillatilanneheikke-ni,muttakaikeksionneksieiniinpahastikuin8prosentinkokonaistuotannonpudotusolisiantanutaiheenodottaa.Työllistenlukumääräsupistuitaantumanjohdostanoin100000hengellä,mikätokionsekinkorkealuku.

130125120115110105100

95908580

1996

1997

1998

1999

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

2010

KUVA 1. SUOMEN KOKONAISTUOTANNON TASO 1996–2010. INDEKSI, 2000=100.

Lähde: Tilastokeskus.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 07

löstönasemaonturvattavamuutostilanteissasäilyttäenennallaannykyisenpuitelainsään-nöksethenkilöstönasemasta,vaikutusmahdollisuuksistajamuutostilanteidenkatsomisestaliikkeenluovutuksiksi.

Kuntakoonkasvattaminenmahdollistaapalvelurakenteenkehittämisenkansanvaltaisessaohjauksessa.Ylikunnallistenmallienongelmanaonvarsinaisenpäätösvallankarkaaminenhahmottomilleyhtymille,verkostoillejayhtiöille.Suuremmillakunnillaonuseinparemmatmahdollisuudetkehittäähankintaosaamistaan.Tällöinkunnatvoivatryhdistäytyämarkkinaval-lankäytössäjaasettaahankinnoissaanenemmänpainettahintakehityksenhillintään.Kuntienomapalvelutuotantoonsäilytettävä,jasitäonhyväverratamarkkinatoimijoihinhinnanjalaaduntarkkailemiseksisekäkunnanomissapalveluissaettäostopalveluissa.Kunnatovatkantaneetvastuutamm.osatyökykyistentyöllistämisessäjajoskilpailutustahalutaanjatkaa,tuleetätäsosiaalistavastuutaedellyttääkaikiltakilpailuunosallistuvilta.

Kuntatalouttatuleevahvistaavastaamaankasvaneitajakasvaviapalveluvelvoitteita.Uusiapalveluvelvoitteitaeisaalisätäkunnilleilmanasianmukaistenvoimavarojenosoittamista.Kuntienosuuksiatuloveroistaontarkasteltavasekätarvittaessanostettavajakiinteistöveronveropohjaalaajennettava.Jäteverontuotostaosavoidaanohjatakunnille.Valtionosuus-järjestelmääonedelleentarvekehittääselkeämmäksijakannustavammaksi.Järjestelmäntulisiohjatakuntarakenteeneheyttämiseenjaomaantoimeliaisuuteenelinkeinopolitiikassa,unohtamattasyrjäisimpienkuntienerityisongelmia.

1.3 HYVINVOINTI RAHOITETAAN VEROILLA

Suomenverotustakehitettäessäonlähtökohtanaoltavariittävienverotulojenkerääminenjulkistenpalvelujenjasosiaaliturvanylläpitämiseksijakehittämiseksi2.Verotulotonke-rättäväprogressiivisuudenperiaatettanoudattaenelisiten,ettäsuuremmanveronmaksu-kyvynomaavienverotusonkorkeampaakuinvähäisemmänveronmaksukyvynomaavilla.Tuloerojentasaaminenonverotuksentärkeätehtävä,jaSuomenverotustaonmuutettavaprogressiivisemmaksi.

Työllisyyssyistäansiotulojenverotuksenyleistäkiristämistätulisivälttääerityisestipieni-jakeskituloisilla.Verotuksessaonpyrittäväkompensoimaanyleisenansiotasonnousustaaiheutuvaverotuksenautomaattinenkiristyminen.Työeläkemaksujenjosovitutkorotuksetjatulevaisuudenkorotustarveaiheuttavatpaineitapalkansaajienpakollistenmaksujenki-ristymiseen.Lähtökohtanaon,ettäpalkansaajientyöeläkemaksunnousukompensoidaantuloverotuksessa.

Koskaansiotuloerotovatkasvaneetjaveronmaksukykyonkasvanuterityisestipalkkahaitarinyläpäässä,valtiontuloveroasteikkoonvoidaanlisätäuusituloporras,jossaverotettavanan-siotulonrajaon150000euroa.Ansiotulojenmuuntamistapääomatuloiksivoidaanvähentäämuuttamallaosinkoverotusprogressiiviseksi.Pääomatuloverotussovitetaanyhteenuuden

2SAK on julkaissut verotuksesta myös oman puheenvuoron: Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjauk-set 2011–2015, lokakuu 2010.

09SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUASAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

Työllisyydenjatuotannontasonpudotusjääjäytämäänjulkistatalouttapidemmäksiaikaa.Koskatyövoimapolitiikanpassiivisuudenvuoksipitkäaikais-januorisotyöttömyyspääsivättaantumanaikanakasvamaan,tuleetyöllisyystilanteenpalautuminenkestämäänvalitettavankauan.Seuraavaltahallitukseltaodotetaankinreippaampaaotettatyövoimapolitiikanuudis-tamisessajatyömarkkinoidenkohtaanto-ongelmienratkaisemisessa.

Julkinentalousvoidaantasapainottaajasenkestävyyttävahvistaavainnostamallatyölli-syysastetta.Työllisyysasteennousumerkitseepidempiätyöuria,enemmänverotulojajavähemmäntyöttömyydestäaiheutuviasosiaalimenoja.Työllisyysvoinoustavainriittävänjatyöllistäväntalouskasvunvallitessa.JokauankäynnissäollutSuomenelinkeinorakenteenasteittainenmuuttuminenpalveluvaltaisemmaksi,myösteollisuuslähtöisiksipalveluiksi,edis-tääkasvuntyöllistävyyttä.

Keinotjulkisentaloudentasapainottamiseksiovatjärjestyksessäseuraavat:Tärkeintäonedistäätalouspolitiikallariittäväätaloudenjatyöllisyydenkasvua.Ensivaalikaudellakeski-määrinkolmenprosentinkasvuvauhdinsaavuttaminenluomahdollisuudenvaltiontaloudentasapainottamiseenvaalikaudenaikana.Toiseksiuudistetaanverotustasiten,ettäverotulotkasvavatmaltillisestijaverotuksenkokonaisuusmuuttuuprogressiivisemmaksi.Kolmanneksiharkitaanmenojatarkoinjapyritäänpriorisoimaanniitäsiten,ettäkaikkiapalvelevanhyvin-vointiyhteiskunnanperustehtäväteivätkärsi.

1.2 KUNTATALOUTTA VAHVISTETTAVA

Kuntientalousonnytsuhdanteenparanemisenmyötäkohentunut,muttapidempiaikaisiarakennekysymyksiäonedelleenavoinna.Kunnatottavatväestönikääntymisenvaikutuksetensinvastaankasvavanahyvinvointipalvelujentarpeena.Kuntarakenteenjärkeistämisenjakuntakoonkasvattamisentuleeollayksivastauskuntienasemanvahvistamiseksi.Henki-

2600

2500

2400

2300

2200

2100

2000

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

2010

KUVA 2. TYÖLLISTEN LUKUMÄÄRÄ 1990–2010, 1 000 HENKEÄ, 12 KK LIUKUVA KESKIARVO

Lähde: Tilastokeskus.

08

löstönasemaonturvattavamuutostilanteissasäilyttäenennallaannykyisenpuitelainsään-nöksethenkilöstönasemasta,vaikutusmahdollisuuksistajamuutostilanteidenkatsomisestaliikkeenluovutuksiksi.

Kuntakoonkasvattaminenmahdollistaapalvelurakenteenkehittämisenkansanvaltaisessaohjauksessa.Ylikunnallistenmallienongelmanaonvarsinaisenpäätösvallankarkaaminenhahmottomilleyhtymille,verkostoillejayhtiöille.Suuremmillakunnillaonuseinparemmatmahdollisuudetkehittäähankintaosaamistaan.Tällöinkunnatvoivatryhdistäytyämarkkinaval-lankäytössäjaasettaahankinnoissaanenemmänpainettahintakehityksenhillintään.Kuntienomapalvelutuotantoonsäilytettävä,jasitäonhyväverratamarkkinatoimijoihinhinnanjalaaduntarkkailemiseksisekäkunnanomissapalveluissaettäostopalveluissa.Kunnatovatkantaneetvastuutamm.osatyökykyistentyöllistämisessäjajoskilpailutustahalutaanjatkaa,tuleetätäsosiaalistavastuutaedellyttääkaikiltakilpailuunosallistuvilta.

Kuntatalouttatuleevahvistaavastaamaankasvaneitajakasvaviapalveluvelvoitteita.Uusiapalveluvelvoitteitaeisaalisätäkunnilleilmanasianmukaistenvoimavarojenosoittamista.Kuntienosuuksiatuloveroistaontarkasteltavasekätarvittaessanostettavajakiinteistöveronveropohjaalaajennettava.Jäteverontuotostaosavoidaanohjatakunnille.Valtionosuus-järjestelmääonedelleentarvekehittääselkeämmäksijakannustavammaksi.Järjestelmäntulisiohjatakuntarakenteeneheyttämiseenjaomaantoimeliaisuuteenelinkeinopolitiikassa,unohtamattasyrjäisimpienkuntienerityisongelmia.

1.3 HYVINVOINTI RAHOITETAAN VEROILLA

Suomenverotustakehitettäessäonlähtökohtanaoltavariittävienverotulojenkerääminenjulkistenpalvelujenjasosiaaliturvanylläpitämiseksijakehittämiseksi2.Verotulotonke-rättäväprogressiivisuudenperiaatettanoudattaenelisiten,ettäsuuremmanveronmaksu-kyvynomaavienverotusonkorkeampaakuinvähäisemmänveronmaksukyvynomaavilla.Tuloerojentasaaminenonverotuksentärkeätehtävä,jaSuomenverotustaonmuutettavaprogressiivisemmaksi.

Työllisyyssyistäansiotulojenverotuksenyleistäkiristämistätulisivälttääerityisestipieni-jakeskituloisilla.Verotuksessaonpyrittäväkompensoimaanyleisenansiotasonnousustaaiheutuvaverotuksenautomaattinenkiristyminen.Työeläkemaksujenjosovitutkorotuksetjatulevaisuudenkorotustarveaiheuttavatpaineitapalkansaajienpakollistenmaksujenki-ristymiseen.Lähtökohtanaon,ettäpalkansaajientyöeläkemaksunnousukompensoidaantuloverotuksessa.

Koskaansiotuloerotovatkasvaneetjaveronmaksukykyonkasvanuterityisestipalkkahaitarinyläpäässä,valtiontuloveroasteikkoonvoidaanlisätäuusituloporras,jossaverotettavanan-siotulonrajaon150000euroa.Ansiotulojenmuuntamistapääomatuloiksivoidaanvähentäämuuttamallaosinkoverotusprogressiiviseksi.Pääomatuloverotussovitetaanyhteenuuden

2SAK on julkaissut verotuksesta myös oman puheenvuoron: Hyvinvointi rahoitetaan veroilla – SAK:n verolinjauk-set 2011–2015, lokakuu 2010.

09SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUASAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

Työllisyydenjatuotannontasonpudotusjääjäytämäänjulkistatalouttapidemmäksiaikaa.Koskatyövoimapolitiikanpassiivisuudenvuoksipitkäaikais-januorisotyöttömyyspääsivättaantumanaikanakasvamaan,tuleetyöllisyystilanteenpalautuminenkestämäänvalitettavankauan.Seuraavaltahallitukseltaodotetaankinreippaampaaotettatyövoimapolitiikanuudis-tamisessajatyömarkkinoidenkohtaanto-ongelmienratkaisemisessa.

Julkinentalousvoidaantasapainottaajasenkestävyyttävahvistaavainnostamallatyölli-syysastetta.Työllisyysasteennousumerkitseepidempiätyöuria,enemmänverotulojajavähemmäntyöttömyydestäaiheutuviasosiaalimenoja.Työllisyysvoinoustavainriittävänjatyöllistäväntalouskasvunvallitessa.JokauankäynnissäollutSuomenelinkeinorakenteenasteittainenmuuttuminenpalveluvaltaisemmaksi,myösteollisuuslähtöisiksipalveluiksi,edis-tääkasvuntyöllistävyyttä.

Keinotjulkisentaloudentasapainottamiseksiovatjärjestyksessäseuraavat:Tärkeintäonedistäätalouspolitiikallariittäväätaloudenjatyöllisyydenkasvua.Ensivaalikaudellakeski-määrinkolmenprosentinkasvuvauhdinsaavuttaminenluomahdollisuudenvaltiontaloudentasapainottamiseenvaalikaudenaikana.Toiseksiuudistetaanverotustasiten,ettäverotulotkasvavatmaltillisestijaverotuksenkokonaisuusmuuttuuprogressiivisemmaksi.Kolmanneksiharkitaanmenojatarkoinjapyritäänpriorisoimaanniitäsiten,ettäkaikkiapalvelevanhyvin-vointiyhteiskunnanperustehtäväteivätkärsi.

1.2 KUNTATALOUTTA VAHVISTETTAVA

Kuntientalousonnytsuhdanteenparanemisenmyötäkohentunut,muttapidempiaikaisiarakennekysymyksiäonedelleenavoinna.Kunnatottavatväestönikääntymisenvaikutuksetensinvastaankasvavanahyvinvointipalvelujentarpeena.Kuntarakenteenjärkeistämisenjakuntakoonkasvattamisentuleeollayksivastauskuntienasemanvahvistamiseksi.Henki-

2600

2500

2400

2300

2200

2100

2000

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

2010

KUVA 2. TYÖLLISTEN LUKUMÄÄRÄ 1990–2010, 1 000 HENKEÄ, 12 KK LIUKUVA KESKIARVO

Lähde: Tilastokeskus.

08

Ympäristöverotuksellaonoltavaensisijassaympäristöystävällisyyteenliittyvätperusteet.Senonohjattavakotitalouksienjayritystentoimintaavähemmänsaastuttavaanjatehokkaamminresurssejahyödyntäväänsuuntaan.Energiaverojenjamuidenympäristöverojenosuuttaverotulojenrakenteessaeipidäpitkälläaikavälillämerkittävästikasvattaa.Energiaverojenkauttatapahtuvaaohjaustatuleekehittääerityisestipäästökaupanulkopuolisillasektoreilla.Energiateollisuudenjaenergiaintensiivisenteollisuudenosaltapäästöjenvähentämisentuleetapahtuaensisijassapäästökaupanavulla.

1.4 HARMAA TALOUS KURIIN

Harmaastataloudestaontullutongelma,jokaheikentäämahdollisuuksiammeylläpitääkansa-laistenarvostamialaadukkaitajulkisiapalveluja3.Se,ettämaassammetyöskenteleepysyväis-luontoisestisatojaulkomaisiayrityksiäjakymmeniätuhansiatyöntekijöitäkuudenkuukaudenjaksoissavaillatodellistaverovelvollisuutta,eiolehyväksyttävää.Markkinoillaseonaiheutta-nutkilpailuhäiriön,jokavinouttaayritystenvälisenkilpailuasetelmanveronkiertäjieneduksi.Laajallaharmaallataloudellaonmyösyleinenveronmaksumoraaliaheikentävävaikutus.

Harmaantaloudenrajoittaminenonnostettavaseuraavanhallituksenasialistankärkeen.Ve-tovastuutulostavoitteidenasettamisestaonannettavavalmisteltavanaolevanselvitysyksikönvastuulle,jokakoordinoiviranomaistenvälistätoimintaa.Kiireellistävalmisteluatarvitaanrajatustiverovelvollistenulkomaalaistentyöntekijöidenverovastuuntäsmentämiseksi,ar-vonlisäverollakeinottelunrajoittamiseksijahallintorekisterienavaamiseksisiten,ettämyöspääomatulojasaavattahottulevatidentifioiduiksikutenmuutkinverovelvolliset.

Tilaajavastuutaonkehitettäväsiten,ettätilaajavastaaalihankkijankanssayhteisvastuullisestialihankkijanpalveluksessaolevientyöntekijöidenpalkoista,veroista,sosiaalimaksuistajaeläk-keistä.Selonottovelvollisuuttalaajennetaanmm.siten,ettätilaajanonsopimustatehdessäänesimerkiksiurakkahinnanperusteellaarvioitava,aikookosopimuskumppaninoudattaalaki-sääteisiävelvoitteitaan.Tilaajavastuunlaiminlyömisestäseuraaviasanktiotatuleetehostaa.

KansainvälisensijoitustoiminnanverovalvontaanonSuomessapanostettuvarsinvähänsekälainsäädännössäettäviranomaistoiminnassa.Senseurauksenaharmaastapääomatulostaontullutnopeimminkasvavaharmaantaloudenmuoto,jossakiinnijäämisriskiontodellapieni.Siksiverohallintoontuleemuodostaaerityinenkansainväliseenverovalvontaankeskitty-nytyksikkö,jossaonriittäväammattitaitoinenjaasiantuntevahenkilöstö.Kansainvälinenviranomaisyhteistyöonkeskeisessäasemassarajatylittävientyöntekijöiden,palveluiden,tavaroidenjapääomienverovalvonnassa.

3SAK on julkaissut harmaasta taloudesta myös oman puheenvuoron: SAK:n aloitteet harmaan talouden torju-miseksi, marraskuu 2010.

11SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

ansiotuloveroasteikonkanssasiten,ettäsuurtenpääomatulojenjasuurtenpalkkatulojenmarginaaliveroasteonyhtenäinen.

NykyinenSuomenverojärjestelmäonvarsinepäneutraalilistaamattomanyhtiönosalta.Ve-rotusvaikuttaamonellatavallayhtiönpäätöksentekoon.Verotuskannustaakasvattamaannettovarallisuuttainvestoimallamatalatuottoiseensijoitusvarallisuuteen.Tämävoimerkitäsitä,ettäsamallajarrutetaaninvestointejariskipitoisiinkohteisiin,joihinvoiliittyäkorkeatuotto-odotus.Verotusohjaamyösyhtiönosingonjakopäätöksiä,koskaverotuskannustaajakamaanosinkonavähintäänverovapaanosingonmäärän.Tämänäkyymyöskäytännössä:huomattavaosayrityksistäjakaajuurituottoprosenttiavastaavanmääränosinkoina.

Nykyisinlistaamattomanyhtiönosinkoonsaajalleverovapaatatuloa90000euroonsaakkayhdeksänprosentinnettovarallisuusrajanpuitteissa.Suurieroverotuksentasossalistatunyhtiönjaka-manosingonverotukseenverrattunavoivaikuttaayrityksenpäätökseenlistautua.Listaamattomanyhtiönjakamanosin-gonlieväverotuskannustaamyösmuuttamaanansiotu-lojapääomatuloiksi,koskaeroansiotulojenkorkeimpienrajaveroasteidenjapääomatuloiksikatsottavanverova-paanosingonveroasteenvälilläonsuuri.Listaamattomanyhtiönverotustatuleemuuttaaneutraalimpaansuun-taan.Pääomatulojenverotustanostetaanjamuutetaanprogressiiviseksisekäveropohjaalaajennetaansiten,ettälistaamattomanyhtiönjakamanosingonverovapauspois-tuisi.Myöslistatustayhtiöstäsaatujenosinkojenveropohjaalaajennetaan:osingotluettaisiinkokonaansaajansaveronalai-seenpääomatuloon.

Yhteisöverokantavoidaansäilyttääennallaan.Yritysverotuksentuleeollakilpailukykyinen.Suomessayhteisöverontasoonlinjassakeskeistenvertailumai-denkanssa,eikäpakottavaatarvettasenalennukselleole.

Välillisenverotuksen,esimerkiksienergiaverotuksen,aiheuttamiahaitallisiatulonjakovaiku-tuksiapitäälieventääerityisestipieni-jakeskituloisillepalkansaajille,jotkaeivätsaahintojennousustajohtuviaindeksikorotuksiaeläketulojensaajientapaan.Tämäontehtäväpieni-jakeskipalkkaistentuloverotustaalentamalla.Kiinteistöveronala-jaylärajojavoidaantarvit-taessanostaa,muttatällöinonotettavakäyttöönkiinteistöveronhuojennuspienituloisillehenkilöille.Kiinteistöveropohjaatuleelaajentaamaa-jametsätalousmaahan.Tämätoisilisääverotulojaerityisestimetsävaltaisillekunnille,joillauseinontaloudellisestitiukkaa.Lisäksitoimenpiteellävoitaisiinedistääpuunmyyntiä.

Päästökaupastajohtuvienns.tuulentuomienvoittojenverottamiseksituleeottaakäyttöönwindfall-vero.Sentuottovuositasollaolisinoin200miljoonaaeuroa.Samallavoitaisiinnostaaharkitustins.energiaveroleikkurinmaksimimäärää.

10 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

Ympäristöverotuksellaonoltavaensisijassaympäristöystävällisyyteenliittyvätperusteet.Senonohjattavakotitalouksienjayritystentoimintaavähemmänsaastuttavaanjatehokkaamminresurssejahyödyntäväänsuuntaan.Energiaverojenjamuidenympäristöverojenosuuttaverotulojenrakenteessaeipidäpitkälläaikavälillämerkittävästikasvattaa.Energiaverojenkauttatapahtuvaaohjaustatuleekehittääerityisestipäästökaupanulkopuolisillasektoreilla.Energiateollisuudenjaenergiaintensiivisenteollisuudenosaltapäästöjenvähentämisentuleetapahtuaensisijassapäästökaupanavulla.

1.4 HARMAA TALOUS KURIIN

Harmaastataloudestaontullutongelma,jokaheikentäämahdollisuuksiammeylläpitääkansa-laistenarvostamialaadukkaitajulkisiapalveluja3.Se,ettämaassammetyöskenteleepysyväis-luontoisestisatojaulkomaisiayrityksiäjakymmeniätuhansiatyöntekijöitäkuudenkuukaudenjaksoissavaillatodellistaverovelvollisuutta,eiolehyväksyttävää.Markkinoillaseonaiheutta-nutkilpailuhäiriön,jokavinouttaayritystenvälisenkilpailuasetelmanveronkiertäjieneduksi.Laajallaharmaallataloudellaonmyösyleinenveronmaksumoraaliaheikentävävaikutus.

Harmaantaloudenrajoittaminenonnostettavaseuraavanhallituksenasialistankärkeen.Ve-tovastuutulostavoitteidenasettamisestaonannettavavalmisteltavanaolevanselvitysyksikönvastuulle,jokakoordinoiviranomaistenvälistätoimintaa.Kiireellistävalmisteluatarvitaanrajatustiverovelvollistenulkomaalaistentyöntekijöidenverovastuuntäsmentämiseksi,ar-vonlisäverollakeinottelunrajoittamiseksijahallintorekisterienavaamiseksisiten,ettämyöspääomatulojasaavattahottulevatidentifioiduiksikutenmuutkinverovelvolliset.

Tilaajavastuutaonkehitettäväsiten,ettätilaajavastaaalihankkijankanssayhteisvastuullisestialihankkijanpalveluksessaolevientyöntekijöidenpalkoista,veroista,sosiaalimaksuistajaeläk-keistä.Selonottovelvollisuuttalaajennetaanmm.siten,ettätilaajanonsopimustatehdessäänesimerkiksiurakkahinnanperusteellaarvioitava,aikookosopimuskumppaninoudattaalaki-sääteisiävelvoitteitaan.Tilaajavastuunlaiminlyömisestäseuraaviasanktiotatuleetehostaa.

KansainvälisensijoitustoiminnanverovalvontaanonSuomessapanostettuvarsinvähänsekälainsäädännössäettäviranomaistoiminnassa.Senseurauksenaharmaastapääomatulostaontullutnopeimminkasvavaharmaantaloudenmuoto,jossakiinnijäämisriskiontodellapieni.Siksiverohallintoontuleemuodostaaerityinenkansainväliseenverovalvontaankeskitty-nytyksikkö,jossaonriittäväammattitaitoinenjaasiantuntevahenkilöstö.Kansainvälinenviranomaisyhteistyöonkeskeisessäasemassarajatylittävientyöntekijöiden,palveluiden,tavaroidenjapääomienverovalvonnassa.

3SAK on julkaissut harmaasta taloudesta myös oman puheenvuoron: SAK:n aloitteet harmaan talouden torju-miseksi, marraskuu 2010.

11SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

ansiotuloveroasteikonkanssasiten,ettäsuurtenpääomatulojenjasuurtenpalkkatulojenmarginaaliveroasteonyhtenäinen.

NykyinenSuomenverojärjestelmäonvarsinepäneutraalilistaamattomanyhtiönosalta.Ve-rotusvaikuttaamonellatavallayhtiönpäätöksentekoon.Verotuskannustaakasvattamaannettovarallisuuttainvestoimallamatalatuottoiseensijoitusvarallisuuteen.Tämävoimerkitäsitä,ettäsamallajarrutetaaninvestointejariskipitoisiinkohteisiin,joihinvoiliittyäkorkeatuotto-odotus.Verotusohjaamyösyhtiönosingonjakopäätöksiä,koskaverotuskannustaajakamaanosinkonavähintäänverovapaanosingonmäärän.Tämänäkyymyöskäytännössä:huomattavaosayrityksistäjakaajuurituottoprosenttiavastaavanmääränosinkoina.

Nykyisinlistaamattomanyhtiönosinkoonsaajalleverovapaatatuloa90000euroonsaakkayhdeksänprosentinnettovarallisuusrajanpuitteissa.Suurieroverotuksentasossalistatunyhtiönjaka-manosingonverotukseenverrattunavoivaikuttaayrityksenpäätökseenlistautua.Listaamattomanyhtiönjakamanosin-gonlieväverotuskannustaamyösmuuttamaanansiotu-lojapääomatuloiksi,koskaeroansiotulojenkorkeimpienrajaveroasteidenjapääomatuloiksikatsottavanverova-paanosingonveroasteenvälilläonsuuri.Listaamattomanyhtiönverotustatuleemuuttaaneutraalimpaansuun-taan.Pääomatulojenverotustanostetaanjamuutetaanprogressiiviseksisekäveropohjaalaajennetaansiten,ettälistaamattomanyhtiönjakamanosingonverovapauspois-tuisi.Myöslistatustayhtiöstäsaatujenosinkojenveropohjaalaajennetaan:osingotluettaisiinkokonaansaajansaveronalai-seenpääomatuloon.

Yhteisöverokantavoidaansäilyttääennallaan.Yritysverotuksentuleeollakilpailukykyinen.Suomessayhteisöverontasoonlinjassakeskeistenvertailumai-denkanssa,eikäpakottavaatarvettasenalennukselleole.

Välillisenverotuksen,esimerkiksienergiaverotuksen,aiheuttamiahaitallisiatulonjakovaiku-tuksiapitäälieventääerityisestipieni-jakeskituloisillepalkansaajille,jotkaeivätsaahintojennousustajohtuviaindeksikorotuksiaeläketulojensaajientapaan.Tämäontehtäväpieni-jakeskipalkkaistentuloverotustaalentamalla.Kiinteistöveronala-jaylärajojavoidaantarvit-taessanostaa,muttatällöinonotettavakäyttöönkiinteistöveronhuojennuspienituloisillehenkilöille.Kiinteistöveropohjaatuleelaajentaamaa-jametsätalousmaahan.Tämätoisilisääverotulojaerityisestimetsävaltaisillekunnille,joillauseinontaloudellisestitiukkaa.Lisäksitoimenpiteellävoitaisiinedistääpuunmyyntiä.

Päästökaupastajohtuvienns.tuulentuomienvoittojenverottamiseksituleeottaakäyttöönwindfall-vero.Sentuottovuositasollaolisinoin200miljoonaaeuroa.Samallavoitaisiinnostaaharkitustins.energiaveroleikkurinmaksimimäärää.

10 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

SAK:N VAALITAVOITTEET 2011–2015 / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 13

1.5 TUOTTAVUUSOHJELMA ARVIOITAVA UUDELLEEN

Tuottavuuttajatuloksellisuuttatuleeparantaajatkuvastikaikkiallayhteiskunnassa,yksityi-selläjajulkisellasektorilla.Kokoajanonmietittävä,tehdäänköoikeitaasioitajatehdäänköniitäoikeallatavalla.Valtionhallinnonnykymuotoinentuottavuusohjelmaeivalitettavastisisällätodellistatuottavuudenjatuloksellisuudenparantamista,vaansenydinovatolleethenkilötyövuosienvähentäminenvaltiolta.Tuottavuusohjelmaontoiminutitseäänvastaanajaessaanvirastojajaministeriöitähankkimaankalliitaostopalvelujaomantoiminnansijas-ta.Lisäksisentoimeenpanoonvaarantanutyhteiskunnalletärkeidentoimienhyvänhoidonesimerkiksitullissajatyösuojelussa.Seuraavanhallituksenonkinarvioitavatuottavuusoh-jelmauudelleen.Nykymuotoisestavaltiontuottavuusohjelmastaeioleesikuvaksikuntientuottavuudenparantamiseen.

Tuottavuusohjelmastaontehtävätodellinentuloksellisuusohjelmailmanyksisilmäistäsitou-tumistahenkilötyövuosienvähentämiseen.Sentuleesisältäämahdollisuusaidostiuudistaavoimavarojenkohdentumistatoimintojenkeskensekäparantaatyöntuloksellisuuttaorga-nisaatioitajatyötapojakehittämällä.Henkilöstöjärjestötonotettavamukaantuottavuus-jatuloksellisuusohjelmanvalmisteluunjatäytäntöönpanoon.

Valtionhallinnontoimintojavoidaankehittäätiivistämälläministeriöidenvälistäyhteistyötäjamiettimällämyösministeriörakennettauudeltapohjalta.Ministeriöidenjaolemassaolevienkoordinaatioelimien(mm.talousneuvosto)toimintaakehittämällävoidaantoteuttaapoikkihal-linnollisiakinhankkeita.Niitävarteneitarvitaerillisiäpolitiikkaohjelmia,joidentuloksellisuusonosoittautunuterittäinkyseenalaiseksi.

TALOUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA

• Valtiontaloustasapainotetaanensisijassahuolehtimallariittävästäkas-vusta.Toiseksiontehtäväverouudistus,jokalisääverotulojahaittaamattatyöllistävääkasvuajakolmanneksimenokehitysonpidettävämaltillisena.Hyvissäolosuhteissavaltiontalousvoidaantasapainottaa2015mennessä.

• Pääomatulojenjaomaisuudensekäsuurimpienpalkkojenverotustaonkiristettäväjanäinmuutettavaverojärjestelmääprogressiivisemmaksi.Työllisyyssyistäpieni-jakeskipalkkaistenverotustaeipidäkiristää.Välil-lisenverotuksenkorottaminenvoidaantehdävainvaltiontaloudenniinvaatiessa,jatällöinonlievennettäväsentulonjakovaikutuksia.

• Kuntatalouttaonvahvistettavakuntienmääräävähentämälläjavahvistamal-lakuntienveropohjaa.Julkisensektorintuloksellisuuttaonparannettavaaidoillakehittämistoimilla,eihenkilöstömääränleikkaustavoitteilla.

• Harmaantaloudentorjuntaaonjatkettavaentistätehokkaammin.Selvi-tyskeskukselleontaattavariittävätvoimavaratjatietojensaatavuuttaonparannettava.

12 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

SAK:N VAALITAVOITTEET 2011–2015 / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA 13

1.5 TUOTTAVUUSOHJELMA ARVIOITAVA UUDELLEEN

Tuottavuuttajatuloksellisuuttatuleeparantaajatkuvastikaikkiallayhteiskunnassa,yksityi-selläjajulkisellasektorilla.Kokoajanonmietittävä,tehdäänköoikeitaasioitajatehdäänköniitäoikeallatavalla.Valtionhallinnonnykymuotoinentuottavuusohjelmaeivalitettavastisisällätodellistatuottavuudenjatuloksellisuudenparantamista,vaansenydinovatolleethenkilötyövuosienvähentäminenvaltiolta.Tuottavuusohjelmaontoiminutitseäänvastaanajaessaanvirastojajaministeriöitähankkimaankalliitaostopalvelujaomantoiminnansijas-ta.Lisäksisentoimeenpanoonvaarantanutyhteiskunnalletärkeidentoimienhyvänhoidonesimerkiksitullissajatyösuojelussa.Seuraavanhallituksenonkinarvioitavatuottavuusoh-jelmauudelleen.Nykymuotoisestavaltiontuottavuusohjelmastaeioleesikuvaksikuntientuottavuudenparantamiseen.

Tuottavuusohjelmastaontehtävätodellinentuloksellisuusohjelmailmanyksisilmäistäsitou-tumistahenkilötyövuosienvähentämiseen.Sentuleesisältäämahdollisuusaidostiuudistaavoimavarojenkohdentumistatoimintojenkeskensekäparantaatyöntuloksellisuuttaorga-nisaatioitajatyötapojakehittämällä.Henkilöstöjärjestötonotettavamukaantuottavuus-jatuloksellisuusohjelmanvalmisteluunjatäytäntöönpanoon.

Valtionhallinnontoimintojavoidaankehittäätiivistämälläministeriöidenvälistäyhteistyötäjamiettimällämyösministeriörakennettauudeltapohjalta.Ministeriöidenjaolemassaolevienkoordinaatioelimien(mm.talousneuvosto)toimintaakehittämällävoidaantoteuttaapoikkihal-linnollisiakinhankkeita.Niitävarteneitarvitaerillisiäpolitiikkaohjelmia,joidentuloksellisuusonosoittautunuterittäinkyseenalaiseksi.

TALOUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA

• Valtiontaloustasapainotetaanensisijassahuolehtimallariittävästäkas-vusta.Toiseksiontehtäväverouudistus,jokalisääverotulojahaittaamattatyöllistävääkasvuajakolmanneksimenokehitysonpidettävämaltillisena.Hyvissäolosuhteissavaltiontalousvoidaantasapainottaa2015mennessä.

• Pääomatulojenjaomaisuudensekäsuurimpienpalkkojenverotustaonkiristettäväjanäinmuutettavaverojärjestelmääprogressiivisemmaksi.Työllisyyssyistäpieni-jakeskipalkkaistenverotustaeipidäkiristää.Välil-lisenverotuksenkorottaminenvoidaantehdävainvaltiontaloudenniinvaatiessa,jatällöinonlievennettäväsentulonjakovaikutuksia.

• Kuntatalouttaonvahvistettavakuntienmääräävähentämälläjavahvistamal-lakuntienveropohjaa.Julkisensektorintuloksellisuuttaonparannettavaaidoillakehittämistoimilla,eihenkilöstömääränleikkaustavoitteilla.

• Harmaantaloudentorjuntaaonjatkettavaentistätehokkaammin.Selvi-tyskeskukselleontaattavariittävätvoimavaratjatietojensaatavuuttaonparannettava.

12 SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISTÄVÄÄ JA KESTÄVÄÄ TALOUSKASVUA

Sadantuhannentyöpaikanlisäysmerkitsisityöllisyysasteessamelkovoimakastanousuanoin73,5prosenttiin4.Työllisyysasteennousuntoinentekijäontyöikäisenväestönmääränaleneminen,jokaalkaanäkyäensivaalikaudella.

2.1 TYÖVOIMAPOLITIIKAN PÄIVITYS: AKTIVOINTIASTEEKSIVÄHINTÄÄN 30 %

Viimeistenvuosikymmentenaikanatyöttömäksijääneistävainnoinpuoletonpalannutavoi-milletyömarkkinoille.Työttömyysnouseetaantumassanopeasti,muttaaleneenousukaudellahuomattavastihitaammin.Osintämäjohtuusiitä,ettäuudettyöpaikatsyntyväterialoillekuinmistätyötähävisi.Työnteettämisentapojenmuuttuessatyöttömyysjaksotvuorottelevattyönkanssa.Toisaaltapitkistätyösuhteistairtisanotutnäyttävätajautuvanepävarmemmalletyöuralle.Siirtymiätyöstätyöhönonvoitavalisätä5.

MuutosturvantoimintamallisyntyiSAK:ntyöntuloksenavuonna2005.Mallioliensimmäinenvastaussiihen,ettätyöntekijöidensiirtyminentyöstätoiseenvoidaanturvatarakennemuu-tostilanteissa.Mallionosoittanuttarpeellisuuteensa,jaseontoiminuterityisestiisoissairtisanomistilanteissa.Vuodesta2009muutosturvanpiiriinovatpäässeetmyöslomautetut.Muutosturvallisuuttaovatolennaisestiparantaneetmyöskoulutuksenaikaistenetuuksienparantaminen.

Nytonaikaottaaseuraavaaskel.Jatkuvanrakennemuutoksentakiasiirtymävaiheitatyöstätyöhöntapahtuukaikenaikaa,eivaintaloudenlaskukausina.Siksikoulutusta,palkkatuettuatyötäjatyöharjoitteluasekämuitatarpeellisiatoimiaonoltavakaikenaikaatarjolla.Toimienmääräeivoiseuratayksintaloudensuhdanteita.

Työllistämistoimienmäärääonlisättävähuomattavasti.Tavoitteenaonoltava,ettäseuraa-vallavaalikaudellaaktiivisiintoimiinosallistuukaikistatyöttömistävähintään30prosenttiajapitkäaikaistyöttömistävähintään50prosenttia.Samallatyö-jaelinkeinotoimistojenpal-velutarjonnassaonhuomioitavaasiakkaidenerilaisetpalvelutarpeetjalisättäväpalvelujatyöttömyydenpitkittyessä.

Muutosturvanpiiriinpääsynehtojaonsyytähelpottaajayksinkertaistaa.Määräaikaisentyösuhteenpäättyessäjairtisanomistilanteissatyöntekijöidenpitäisipäästämuutosturvanpiiriinsamoinehdoin.Kaikkityönsämenettäneetovatlopultasamantilanteenedessä:mitenlöytääuuttatyötä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 15

4Määritelmän mukaan työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista työllisten suhteena koko sen ikäiseen väestöön. Työllisten lukumäärä ilmoitetaan tavallisesti 15–74-vuotiaista. Jos työpaikkojen kasvu painottuisi yli 64-vuo-tiaisiin, voisi työllisyysaste kehittyä tässä laskettua heikommin, koska tässä työpaikkojen lisäys tapahtuu 15–64-vuotiaiden ryhmässä.

5Työvoimapolitiikkaa käsitellään laajemmin maaliskuussa 2010 julkaistussa SAK:n työllisyyspuheenvuorossa.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA14

2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA

Maailmantalouden taantuman jäljiltä kuluvan vaalikauden työllisyyssaldoksi jää likimain plus miinus nolla työpaikkaa. Ensi vaalikaudella tarvittaisiin noin 100 000 työllistä lisää, mikä merkitsisi työllisyysasteen nousua yli 73 prosenttiin eli pohjoismaiselle tasolle. Tavoit-teen toteutuminen edellyttää työvoimapolitiikassa voimavarojen lisäystä ja tehokkaampaa käyttöä. Työmarkkinoiden reunoilla olevat ryhmät on otettava mukaan rakentamaan Suo-mea, ja siinä myös työnantajien on otettava enemmän vastuuta.Mikälihyvinvointiyhteiskunnanpelastamisessaollaantosissaan,ontyöllisyystavoiteasetettavaseuraavallavaalikaudellaerittäinkunnianhimoiseksi.Seuraavanhallituksenpitäisikyetäjälleentutunoloiseentyöllisyystavoitteeseeneli100000uudentyöpaikanluomiseen.Nykyisissäolosuhteissatavoitesaattaatosinollaaiempaavaikeampaasaavuttaa.

Tavoitteentoteutuminenedellyttääensisijassajokaisennuorensaamistatyömarkkinoil-leriittävinvalmiuksin.Ketääneipidäpudottaakelkastapois.Parhaassatyöiässäolevientyöttömyysjaksojaonlyhennettäväparemmallajaaktiivisemmallatyövoimapolitiikallasekätarjoamallavälineetammattitaidonpäivittämiseen.Pitkäaikaistyöttömyydenkatkaisemiseenonpuututtavavoimakkaasti.Tämänlisäksityöllisyystavoitteensaavuttaminenedellyttäätyömarkkinoidenmarginaalissaolevienryhmienintegroimistanormaaliintyöelämään.Osa-työkykyiset,työttömyysturvanlisäpäivilläolevat,maahanmuuttajat,yksinhuoltajatjamuutns.työmarkkinoidenreunoillaolevatryhmätoneritoimenpiteinotettavamukaantyöelämään.

Työllisyysaste 100.000uuttatyöpaikkaa

1989

1990 1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

200

020

01

200

220

03

200

420

05

200

6 20

07

200

8 20

09

2010

2011

2012

2013

2014

2015

KUVA 3. TYÖLLISYYSASTEEN TAVOITELTAVA KEHITYS 2015 ASTI

80

75

70

65

60

55

50

Sadantuhannentyöpaikanlisäysmerkitsisityöllisyysasteessamelkovoimakastanousuanoin73,5prosenttiin4.Työllisyysasteennousuntoinentekijäontyöikäisenväestönmääränaleneminen,jokaalkaanäkyäensivaalikaudella.

2.1 TYÖVOIMAPOLITIIKAN PÄIVITYS: AKTIVOINTIASTEEKSIVÄHINTÄÄN 30 %

Viimeistenvuosikymmentenaikanatyöttömäksijääneistävainnoinpuoletonpalannutavoi-milletyömarkkinoille.Työttömyysnouseetaantumassanopeasti,muttaaleneenousukaudellahuomattavastihitaammin.Osintämäjohtuusiitä,ettäuudettyöpaikatsyntyväterialoillekuinmistätyötähävisi.Työnteettämisentapojenmuuttuessatyöttömyysjaksotvuorottelevattyönkanssa.Toisaaltapitkistätyösuhteistairtisanotutnäyttävätajautuvanepävarmemmalletyöuralle.Siirtymiätyöstätyöhönonvoitavalisätä5.

MuutosturvantoimintamallisyntyiSAK:ntyöntuloksenavuonna2005.Mallioliensimmäinenvastaussiihen,ettätyöntekijöidensiirtyminentyöstätoiseenvoidaanturvatarakennemuu-tostilanteissa.Mallionosoittanuttarpeellisuuteensa,jaseontoiminuterityisestiisoissairtisanomistilanteissa.Vuodesta2009muutosturvanpiiriinovatpäässeetmyöslomautetut.Muutosturvallisuuttaovatolennaisestiparantaneetmyöskoulutuksenaikaistenetuuksienparantaminen.

Nytonaikaottaaseuraavaaskel.Jatkuvanrakennemuutoksentakiasiirtymävaiheitatyöstätyöhöntapahtuukaikenaikaa,eivaintaloudenlaskukausina.Siksikoulutusta,palkkatuettuatyötäjatyöharjoitteluasekämuitatarpeellisiatoimiaonoltavakaikenaikaatarjolla.Toimienmääräeivoiseuratayksintaloudensuhdanteita.

Työllistämistoimienmäärääonlisättävähuomattavasti.Tavoitteenaonoltava,ettäseuraa-vallavaalikaudellaaktiivisiintoimiinosallistuukaikistatyöttömistävähintään30prosenttiajapitkäaikaistyöttömistävähintään50prosenttia.Samallatyö-jaelinkeinotoimistojenpal-velutarjonnassaonhuomioitavaasiakkaidenerilaisetpalvelutarpeetjalisättäväpalvelujatyöttömyydenpitkittyessä.

Muutosturvanpiiriinpääsynehtojaonsyytähelpottaajayksinkertaistaa.Määräaikaisentyösuhteenpäättyessäjairtisanomistilanteissatyöntekijöidenpitäisipäästämuutosturvanpiiriinsamoinehdoin.Kaikkityönsämenettäneetovatlopultasamantilanteenedessä:mitenlöytääuuttatyötä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA 15

4Määritelmän mukaan työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaista työllisten suhteena koko sen ikäiseen väestöön. Työllisten lukumäärä ilmoitetaan tavallisesti 15–74-vuotiaista. Jos työpaikkojen kasvu painottuisi yli 64-vuo-tiaisiin, voisi työllisyysaste kehittyä tässä laskettua heikommin, koska tässä työpaikkojen lisäys tapahtuu 15–64-vuotiaiden ryhmässä.

5Työvoimapolitiikkaa käsitellään laajemmin maaliskuussa 2010 julkaistussa SAK:n työllisyyspuheenvuorossa.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA14

2 TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA

Maailmantalouden taantuman jäljiltä kuluvan vaalikauden työllisyyssaldoksi jää likimain plus miinus nolla työpaikkaa. Ensi vaalikaudella tarvittaisiin noin 100 000 työllistä lisää, mikä merkitsisi työllisyysasteen nousua yli 73 prosenttiin eli pohjoismaiselle tasolle. Tavoit-teen toteutuminen edellyttää työvoimapolitiikassa voimavarojen lisäystä ja tehokkaampaa käyttöä. Työmarkkinoiden reunoilla olevat ryhmät on otettava mukaan rakentamaan Suo-mea, ja siinä myös työnantajien on otettava enemmän vastuuta.Mikälihyvinvointiyhteiskunnanpelastamisessaollaantosissaan,ontyöllisyystavoiteasetettavaseuraavallavaalikaudellaerittäinkunnianhimoiseksi.Seuraavanhallituksenpitäisikyetäjälleentutunoloiseentyöllisyystavoitteeseeneli100000uudentyöpaikanluomiseen.Nykyisissäolosuhteissatavoitesaattaatosinollaaiempaavaikeampaasaavuttaa.

Tavoitteentoteutuminenedellyttääensisijassajokaisennuorensaamistatyömarkkinoil-leriittävinvalmiuksin.Ketääneipidäpudottaakelkastapois.Parhaassatyöiässäolevientyöttömyysjaksojaonlyhennettäväparemmallajaaktiivisemmallatyövoimapolitiikallasekätarjoamallavälineetammattitaidonpäivittämiseen.Pitkäaikaistyöttömyydenkatkaisemiseenonpuututtavavoimakkaasti.Tämänlisäksityöllisyystavoitteensaavuttaminenedellyttäätyömarkkinoidenmarginaalissaolevienryhmienintegroimistanormaaliintyöelämään.Osa-työkykyiset,työttömyysturvanlisäpäivilläolevat,maahanmuuttajat,yksinhuoltajatjamuutns.työmarkkinoidenreunoillaolevatryhmätoneritoimenpiteinotettavamukaantyöelämään.

Työllisyysaste 100.000uuttatyöpaikkaa

1989

1990 1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

200

020

01

200

220

03

200

420

05

200

6 20

07

200

8 20

09

2010

2011

2012

2013

2014

2015

KUVA 3. TYÖLLISYYSASTEEN TAVOITELTAVA KEHITYS 2015 ASTI

80

75

70

65

60

55

50

17

2.2 TYÖVOIMAPOLITIIKAN RAHOITUS ON UUDISTETTAVA

Suomessaaktiivisentyövoimapolitiikantoimiinkäytetäänedelleentyöttömyysturvamenoi-hinverrattunavähänrahaa,vaikkakoulutusjatukityöselkeästilisäävättyöllistymismahdol-lisuuksia.Työvoimapolitiikanmäärärahojaeiolesidottuvallitsevaantyöllisyystilanteeseen,vaanniistäpäätetäänjokavuosierikseen.Talouskriisinaikaontuonutesiintämänmenet-telynongelmat.Työvoimapolitiikanmäärärahojaleikattiinvuoden2009budjetissa,vaikkajositälaadittaessa2008talouskriisijylläsimaailmalla.Tämänjälkeentehdyistälisäyksistähuolimattamäärärahatovatvainvuoden2008tasollatyöttömyydenkasvustahuolimatta,jaaktiivitoimenpiteisiinosallistuneidenlukumäärätjopalaskivatkriisinaikana.Senseurauksenatyöttömyysjaksotovatpitkittyneetjapaluuavoimilletyömarkkinoilleonvaikeutunut.Syksyllä2010vaikeastityöllistyviäolijoyli130000.

Suomessatyöllisyysmäärärahatolisisidottavaosittaintyöllisyystilanteeseen.Kuntyövoimapo-litiikanresurssitseuraisivattyöllisyystilannetta,työvoimapolitiikkavakauttaisisuhdanteitajaestäisinykyistätehokkaammintyöttömyydenkasvunjapitkittymisen.Muutosturvanosaltajatyöttömyysturvassanäinjotoimitaan.Nytolisisyytälaajentaatätämenettelyäkoskemaankokoaktiivistatyövoimapolitiikkaa.Lisäksirakennerahastovarojaonohjattavatyöllistymistätukeviintoimiin,erityisestinuortensyrjäytymisenehkäisyynjapitkäaikaistyöttömyydentorjuntaan.

2.3 LAATUA TYÖVOIMAPOLITIIKKAAN

Aktiivisestatyövoimapolitiikastapuhutaanjoskustempputyöllistämisenä.Koulutusta,tuki-työtäjatyöharjoitteluakäytetääntoisinaankontrollikeinonatyöttömyysturvansaamiseksitaityöttömyystilastojensiivoamiseksiilmankunnollistasuunnitelmaasiitä,mitentyöttömäntyönhakijantyöhönpaluutaparhaitentuettaisiin.

Tällaisestaaktiivitoimienväärinkäytöstäonpäästäväeroon.Samallaonlopetettavatyöttömiensyyllistäminenjanöyryyttäminen.Työttömäntilanneonvoitavaselvittäänopeastijatyöllisty-missuunnitelmassaonsovittavatäsmällisesti,mitentyöhönpaluutatuetaan.Työllistymissuun-nitelmanonjatkossasidottavasekätyönhakijaaettäviranomaisia.Työttömällätyönhakijallaonoltavamahdollisuuskieltäytyätäysinepätarkoituksenmukaisestakoulutuksesta,työhar-joittelustataipalkkatuetustatyöstä.Työttömäntyönhakijanoikeusturvaaonparannettava.EsimerkiksiTE-toimikunnatvoisivatarvioidatyöllistymissuunnitelmientarkoituksenmukai-suutta,jossuunnitelmansisältöeioleasiakkaanmielestätyydyttävä.

Lisäksiontarpeenarvioidauudelleen,millaisissatilanteissatyötöntyönhakijavoisimenettääoikeutensatyöttömyysturvaanelisaadakarenssin.Karenssinkestonvoisiporrastaatyöstäkieltäytymistätaieroamistakoskevissatilanteissatyösuhteenlaadunjakestonmukaan.Ka-renssinporrastaminenvoisiollatarpeenmyösTE-toimistojenpalveluissa.

Työvoimapoliittisenkoulutuksenhankintaantuleeasettaalaatukriteerit.Koulutustahankit-taisiinsilloinpääsääntöisestitahoilta,joillaonopetushallinnonjärjestämislupataioikeuskorkeakoulututkinnonmyöntämiseen.Valmistavankoulutuksenkymmenienkurssienkirjostaonpäästäväeroon,jakoulutukseenonluotavakokomaahanyhtenäisetopintojaksotja-sisäl-löt.Näidenopintojaksojentavoitteenaolisitukeatyömarkkinoillepaluutataihakeutumistaammatilliseentutkintoonjohtavaankoulutukseen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA16

1990 1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

2010

5

200

4-1

200

4-4

200

4-7

200

4-10

200

5-1

200

5-4

200

5-7

200

5-10

200

6-1

200

6-4

200

6-7

200

6-10

200

7-1

200

7-4

200

7-7

200

7-10

200

8-1

200

8-4

200

8-7

200

8-10

200

9-4

200

9-7

200

9-10

2010

-120

10-4

2010

-7

KUVA 4. AKTIIVISEN TYÖVOIMAPOLITIIKAN OSALLISTUJAMÄÄRÄ 1990–2010 5

KUVA 5. VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN MÄÄRÄ ON KÄÄNTYNYT KASVUUN.

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

180 000

160 000

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

Lähde: TEM

Lähde: TEM, Tilastokeskus.

Ylivuodentyöttömänäyhtäjaksoisesti

Toimenpiteeltätyöttömäksi

Ylivuodentyöttömänä16kkaikana

Toimenpiteeltätyöttömäksi

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA

17

2.2 TYÖVOIMAPOLITIIKAN RAHOITUS ON UUDISTETTAVA

Suomessaaktiivisentyövoimapolitiikantoimiinkäytetäänedelleentyöttömyysturvamenoi-hinverrattunavähänrahaa,vaikkakoulutusjatukityöselkeästilisäävättyöllistymismahdol-lisuuksia.Työvoimapolitiikanmäärärahojaeiolesidottuvallitsevaantyöllisyystilanteeseen,vaanniistäpäätetäänjokavuosierikseen.Talouskriisinaikaontuonutesiintämänmenet-telynongelmat.Työvoimapolitiikanmäärärahojaleikattiinvuoden2009budjetissa,vaikkajositälaadittaessa2008talouskriisijylläsimaailmalla.Tämänjälkeentehdyistälisäyksistähuolimattamäärärahatovatvainvuoden2008tasollatyöttömyydenkasvustahuolimatta,jaaktiivitoimenpiteisiinosallistuneidenlukumäärätjopalaskivatkriisinaikana.Senseurauksenatyöttömyysjaksotovatpitkittyneetjapaluuavoimilletyömarkkinoilleonvaikeutunut.Syksyllä2010vaikeastityöllistyviäolijoyli130000.

Suomessatyöllisyysmäärärahatolisisidottavaosittaintyöllisyystilanteeseen.Kuntyövoimapo-litiikanresurssitseuraisivattyöllisyystilannetta,työvoimapolitiikkavakauttaisisuhdanteitajaestäisinykyistätehokkaammintyöttömyydenkasvunjapitkittymisen.Muutosturvanosaltajatyöttömyysturvassanäinjotoimitaan.Nytolisisyytälaajentaatätämenettelyäkoskemaankokoaktiivistatyövoimapolitiikkaa.Lisäksirakennerahastovarojaonohjattavatyöllistymistätukeviintoimiin,erityisestinuortensyrjäytymisenehkäisyynjapitkäaikaistyöttömyydentorjuntaan.

2.3 LAATUA TYÖVOIMAPOLITIIKKAAN

Aktiivisestatyövoimapolitiikastapuhutaanjoskustempputyöllistämisenä.Koulutusta,tuki-työtäjatyöharjoitteluakäytetääntoisinaankontrollikeinonatyöttömyysturvansaamiseksitaityöttömyystilastojensiivoamiseksiilmankunnollistasuunnitelmaasiitä,mitentyöttömäntyönhakijantyöhönpaluutaparhaitentuettaisiin.

Tällaisestaaktiivitoimienväärinkäytöstäonpäästäväeroon.Samallaonlopetettavatyöttömiensyyllistäminenjanöyryyttäminen.Työttömäntilanneonvoitavaselvittäänopeastijatyöllisty-missuunnitelmassaonsovittavatäsmällisesti,mitentyöhönpaluutatuetaan.Työllistymissuun-nitelmanonjatkossasidottavasekätyönhakijaaettäviranomaisia.Työttömällätyönhakijallaonoltavamahdollisuuskieltäytyätäysinepätarkoituksenmukaisestakoulutuksesta,työhar-joittelustataipalkkatuetustatyöstä.Työttömäntyönhakijanoikeusturvaaonparannettava.EsimerkiksiTE-toimikunnatvoisivatarvioidatyöllistymissuunnitelmientarkoituksenmukai-suutta,jossuunnitelmansisältöeioleasiakkaanmielestätyydyttävä.

Lisäksiontarpeenarvioidauudelleen,millaisissatilanteissatyötöntyönhakijavoisimenettääoikeutensatyöttömyysturvaanelisaadakarenssin.Karenssinkestonvoisiporrastaatyöstäkieltäytymistätaieroamistakoskevissatilanteissatyösuhteenlaadunjakestonmukaan.Ka-renssinporrastaminenvoisiollatarpeenmyösTE-toimistojenpalveluissa.

Työvoimapoliittisenkoulutuksenhankintaantuleeasettaalaatukriteerit.Koulutustahankit-taisiinsilloinpääsääntöisestitahoilta,joillaonopetushallinnonjärjestämislupataioikeuskorkeakoulututkinnonmyöntämiseen.Valmistavankoulutuksenkymmenienkurssienkirjostaonpäästäväeroon,jakoulutukseenonluotavakokomaahanyhtenäisetopintojaksotja-sisäl-löt.Näidenopintojaksojentavoitteenaolisitukeatyömarkkinoillepaluutataihakeutumistaammatilliseentutkintoonjohtavaankoulutukseen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA16

1990 1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

2010

5

200

4-1

200

4-4

200

4-7

200

4-10

200

5-1

200

5-4

200

5-7

200

5-10

200

6-1

200

6-4

200

6-7

200

6-10

200

7-1

200

7-4

200

7-7

200

7-10

200

8-1

200

8-4

200

8-7

200

8-10

200

9-4

200

9-7

200

9-10

2010

-120

10-4

2010

-7

KUVA 4. AKTIIVISEN TYÖVOIMAPOLITIIKAN OSALLISTUJAMÄÄRÄ 1990–2010 5

KUVA 5. VAIKEASTI TYÖLLISTYVIEN MÄÄRÄ ON KÄÄNTYNYT KASVUUN.

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

180 000

160 000

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

Lähde: TEM

Lähde: TEM, Tilastokeskus.

Ylivuodentyöttömänäyhtäjaksoisesti

Toimenpiteeltätyöttömäksi

Ylivuodentyöttömänä16kkaikana

Toimenpiteeltätyöttömäksi

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA

19

Suomessakinonselvitettävämahdollisuudetottaakäyttöönns.kiintiömalli,jossasuuretyrityksetvelvoitetaantyöllistämäänosatyökykyisiätietynosantyövoimastaan.EsimerkiksiSaksassasuuretyrityksetonvelvoitettutyöllistämääntyövoimastaanviisiprosenttiaosatyö-kykyisiätaivaihtoehtoisestimaksamaanmaksuarahastoon,jostarahoitetaansamanryhmäntyöllistämishankkeita.

Osatyökykyisettuleeensisijaisestityöllistäänormaaleilletyömarkkinoillesamointyöehdoinkuinmuutkin.Onkuitenkintilanteita,joissatällainentyöllistämineneiolemahdollista.Sil-lointuleeharkitamuitakeinoja,joitavoivatollaesimerkiksisosiaalisetjayhteiskunnallisetyritykset.Järjestöjentekemällätyölläonollutisomerkityspitkääntyöttömänäolleidenpitämisessäkiinnityönsyrjässäjaheidänyhteiskunnastasyrjäytymisensäestämisessä.Tätätyötäontuettavamyösjatkossa.

TYÖLLISYYSPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. Työllisyyspolitiikanpäätavoitteenaonlisätätyöllistenlukumäärää100000hengellä.

2. Työvoimapolitiikanmäärärahojalisätäänniin,ettätyöttömienaktivointiastekohoaavähintään30prosenttiinjapitkäaikaistyöttömien50prosenttiin.

3. Työvoimapolitiikanrahattuleeosinirrottaavaltionmenokehyksistäjasitoaniidenmääräautomaattisestisuhdannetilanteeseen.

4. Työvoimapolitiikanlaatuaonparannettavavahvistamallatyöttömänoikeus-turvaa,antamallaTE-toimikunnillevaltuudetarvioidatoimenpiteitäjaasettamallatyövoimapoliittisenkoulutuksenhankintaanvaltakunnallisetlaatukriteerit.

5. Paikallistasonhallinnonvastuutatyönvälityksessäonvahvistettava.Kunnillatuleeollaoikeatkannusteetjavoimavarattehokkaaseentyövoimapolitiik-kaan,jamuidenviranomaistenontoimittavayhteistyössä.

6. Suuremmilletyönantajilleasetetaanvelvollisuustyöllistääosatyökykyisiäns.kiintiömallinavulla.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA18

2.4 NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖHÖN JA KOULUTUKSEEN

Nuortentyöttömientyönhakijoidentyöhönpääsyntukemisessaonensisijaistalisätäpalk-katuenkäyttöä.Työharjoitteluontoimivavaihtoehtotilanteissa,joissaammattitaitoavaillaolevahenkilövieläetsiiomaaalaansa.Työharjoittelujatyöelämävalmennusvoivattullaky-symykseenensimmäisenätoimena,jotapitäisiainaseuratakoulutustaipalkkatuettutyö.

Työharjoitteluonmonissatilanteissapalkatontatyötä,jokavääristääkilpailuajaaiheuttaaongelmiatyöpaikoilla.Myöskäänammattitaitoisenhenkilönkannaltatyöharjoitteluaeivoipitäätarkoituksenmukaisenavaihtoehtona.Työharjoittelunjatyöelämävalmennuksenkäyttötyöllistämistoiminaontarpeenkäydätyö-jaelinkeinoministeriönjohdollakolmikantaisestiläpipikaisesti.

2.5 PAIKALLISIN VOIMIN TEHOKKAASEEN TYÖNVÄLITYKSEEN

Suomessatyöllisyystoimienhallintojaohjausonvarsinhajanaista.Työvoimapolitiikantoimistavastaatyö-jaelinkeinoministeriö,jokaohjaavaltionaluehallinnonkauttatyö-jaelinkeino-toimistoja.TE-toimistoillaonnoin200toimipistettäkokomaassa.Kunnillaonomaroolinsakuntalaistentyöllistymisentukemisessa.Kelajatyöttömyyskassatvastaavattyöttömyysturvanmaksatuksesta.LisäksiSuomessatoimii39työvoi-manpalvelukeskusta,jotkatarjoavattyöttömilletyöhönpaluutatukeviapalvelujatyö-jaelinkeinotoimistojen,kunnanjaKelanasiakkaidenpalveluyhteistyönä.Palvelukeskustentoimintaperustuuedellämainittujentahojenvapaaehtoiseensopi-mukselliseenyhteistyöhön.

PaikallistayhteistyötätyöllisyydenhoidossaonSuomes-satiivistettäväjalopetettavaviranomaistenpallottelusiitä,kukavastaavaikeastityöllistyvienasiakkaidenpal-veluista.Työvoimanpalvelukeskuksilletuleesaadapysy-vätoimintamallijarahoitus.SamallakuntienjaTE-toimis-tojenyhteistoimintaaesimerkiksiseutukuntakohtaisissatyöllistämisratkaisuissavoidaanparantaa.Palvelukeskuksillavoisiollajatkossakokonaisvaltainenvastuukaikkientyömark-kinatukeasaavientyöttömienpalveluista.Palvelukeskuksistasaatujenkokemustenpohjaltayhteistyötävoitaisiintulevaisuudes-saviedätätäkinpidemmälleniin,ettätyönhakijoidenjatyönantajienkaikkipalvelutlöytyisivätsamastaosoitteesta.

2.6 KAIKKI PELAA – KAIKKIEN TYÖPANOSTA TARVITAAN

Suomentyömarkkinoillatarvitaankaikkientyöpanosta.Onjärkevämpääniinyksilönkuinyhteiskunnankinkannaltasaadaosatyökykyisetjavaikeastityöllistyvätpysyvämminmukaantyömarkkinoille.Onluotavapitkääntyöttöminäolleillejatoistuvastityövoimapoliittisiintoimenpiteisiinosallistuneilletyövoimapolitiikanperälautamalli,jokatakaisipysyvämmäntyöllistymisen.Näidenhenkilöidentyöllistämiseenvoitaisiinmaksaapysyvästipalkkatukeapoistamallapalkkatuestaenimmäiskesto.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA

19

Suomessakinonselvitettävämahdollisuudetottaakäyttöönns.kiintiömalli,jossasuuretyrityksetvelvoitetaantyöllistämäänosatyökykyisiätietynosantyövoimastaan.EsimerkiksiSaksassasuuretyrityksetonvelvoitettutyöllistämääntyövoimastaanviisiprosenttiaosatyö-kykyisiätaivaihtoehtoisestimaksamaanmaksuarahastoon,jostarahoitetaansamanryhmäntyöllistämishankkeita.

Osatyökykyisettuleeensisijaisestityöllistäänormaaleilletyömarkkinoillesamointyöehdoinkuinmuutkin.Onkuitenkintilanteita,joissatällainentyöllistämineneiolemahdollista.Sil-lointuleeharkitamuitakeinoja,joitavoivatollaesimerkiksisosiaalisetjayhteiskunnallisetyritykset.Järjestöjentekemällätyölläonollutisomerkityspitkääntyöttömänäolleidenpitämisessäkiinnityönsyrjässäjaheidänyhteiskunnastasyrjäytymisensäestämisessä.Tätätyötäontuettavamyösjatkossa.

TYÖLLISYYSPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. Työllisyyspolitiikanpäätavoitteenaonlisätätyöllistenlukumäärää100000hengellä.

2. Työvoimapolitiikanmäärärahojalisätäänniin,ettätyöttömienaktivointiastekohoaavähintään30prosenttiinjapitkäaikaistyöttömien50prosenttiin.

3. Työvoimapolitiikanrahattuleeosinirrottaavaltionmenokehyksistäjasitoaniidenmääräautomaattisestisuhdannetilanteeseen.

4. Työvoimapolitiikanlaatuaonparannettavavahvistamallatyöttömänoikeus-turvaa,antamallaTE-toimikunnillevaltuudetarvioidatoimenpiteitäjaasettamallatyövoimapoliittisenkoulutuksenhankintaanvaltakunnallisetlaatukriteerit.

5. Paikallistasonhallinnonvastuutatyönvälityksessäonvahvistettava.Kunnillatuleeollaoikeatkannusteetjavoimavarattehokkaaseentyövoimapolitiik-kaan,jamuidenviranomaistenontoimittavayhteistyössä.

6. Suuremmilletyönantajilleasetetaanvelvollisuustyöllistääosatyökykyisiäns.kiintiömallinavulla.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA18

2.4 NUORET TYÖTTÖMÄT TYÖHÖN JA KOULUTUKSEEN

Nuortentyöttömientyönhakijoidentyöhönpääsyntukemisessaonensisijaistalisätäpalk-katuenkäyttöä.Työharjoitteluontoimivavaihtoehtotilanteissa,joissaammattitaitoavaillaolevahenkilövieläetsiiomaaalaansa.Työharjoittelujatyöelämävalmennusvoivattullaky-symykseenensimmäisenätoimena,jotapitäisiainaseuratakoulutustaipalkkatuettutyö.

Työharjoitteluonmonissatilanteissapalkatontatyötä,jokavääristääkilpailuajaaiheuttaaongelmiatyöpaikoilla.Myöskäänammattitaitoisenhenkilönkannaltatyöharjoitteluaeivoipitäätarkoituksenmukaisenavaihtoehtona.Työharjoittelunjatyöelämävalmennuksenkäyttötyöllistämistoiminaontarpeenkäydätyö-jaelinkeinoministeriönjohdollakolmikantaisestiläpipikaisesti.

2.5 PAIKALLISIN VOIMIN TEHOKKAASEEN TYÖNVÄLITYKSEEN

Suomessatyöllisyystoimienhallintojaohjausonvarsinhajanaista.Työvoimapolitiikantoimistavastaatyö-jaelinkeinoministeriö,jokaohjaavaltionaluehallinnonkauttatyö-jaelinkeino-toimistoja.TE-toimistoillaonnoin200toimipistettäkokomaassa.Kunnillaonomaroolinsakuntalaistentyöllistymisentukemisessa.Kelajatyöttömyyskassatvastaavattyöttömyysturvanmaksatuksesta.LisäksiSuomessatoimii39työvoi-manpalvelukeskusta,jotkatarjoavattyöttömilletyöhönpaluutatukeviapalvelujatyö-jaelinkeinotoimistojen,kunnanjaKelanasiakkaidenpalveluyhteistyönä.Palvelukeskustentoimintaperustuuedellämainittujentahojenvapaaehtoiseensopi-mukselliseenyhteistyöhön.

PaikallistayhteistyötätyöllisyydenhoidossaonSuomes-satiivistettäväjalopetettavaviranomaistenpallottelusiitä,kukavastaavaikeastityöllistyvienasiakkaidenpal-veluista.Työvoimanpalvelukeskuksilletuleesaadapysy-vätoimintamallijarahoitus.SamallakuntienjaTE-toimis-tojenyhteistoimintaaesimerkiksiseutukuntakohtaisissatyöllistämisratkaisuissavoidaanparantaa.Palvelukeskuksillavoisiollajatkossakokonaisvaltainenvastuukaikkientyömark-kinatukeasaavientyöttömienpalveluista.Palvelukeskuksistasaatujenkokemustenpohjaltayhteistyötävoitaisiintulevaisuudes-saviedätätäkinpidemmälleniin,ettätyönhakijoidenjatyönantajienkaikkipalvelutlöytyisivätsamastaosoitteesta.

2.6 KAIKKI PELAA – KAIKKIEN TYÖPANOSTA TARVITAAN

Suomentyömarkkinoillatarvitaankaikkientyöpanosta.Onjärkevämpääniinyksilönkuinyhteiskunnankinkannaltasaadaosatyökykyisetjavaikeastityöllistyvätpysyvämminmukaantyömarkkinoille.Onluotavapitkääntyöttöminäolleillejatoistuvastityövoimapoliittisiintoimenpiteisiinosallistuneilletyövoimapolitiikanperälautamalli,jokatakaisipysyvämmäntyöllistymisen.Näidenhenkilöidentyöllistämiseenvoitaisiinmaksaapysyvästipalkkatukeapoistamallapalkkatuestaenimmäiskesto.

SAK:N VAALITAVOITTEET / TYÖLLISYYSTAVOITTEEKSI 100 000 UUTTA TYÖPAIKKAA

21SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO

3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO

Työmarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammat-tilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee ja laskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat. Muodollisen, tut-kintoperusteisen koulutusjärjestelmämme kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan laajempia muutosta tukevia järjestelyjä, joissa työmarkkinaosapuo-lilla on vastuuta mm. koulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä tukevassa toiminnassa sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu aikuisena, joko henkilöstökoulutuksen tai muun ammatillisen aikuiskoulutuksen keinoin.

Suomessaonedelleenyli400000työikäistäaikuista,joiltapuuttuuammatillinenkoulutus.Nuoriaperuskoulunpäättäviäjääammatillisenkoulutuksenulkopuolellejalähes10000opiskelijaakeskeyttääammatillisenkoulutuksenjokavuosi.

2010-luvunaikanajokaiselletyöikäiselleonsaatavaammatillinentutkinto.Tavoitteensaavut-taminenedellyttääniinnuortenkuinaikuistenkinkoulutuksessauusiatoimia.Kaikillanuorillaonoltavamahdollisuusjatkaaopintojaansuoraanperuskoulunjälkeen,jatyöikäisilleaikuisilletarvitaanuusiamahdollisuuksiatutkinnonsuorittamiseen.

Työelämänmuutoksissaonensiarvoisentärkeää,ettätyöikäisetvoivathuolehtiaomastaosaamisestaanläpityöuran.Tarvitaantoimiatyöpaikoilla,riittävästioppisopimuskoulutustajamuutatutkintoonjohtavaakoulutustasekäriittävästikoulutusmahdollisuuksiatyöttömille.

3.1 TYÖNANTAJILLE LISÄÄ VASTUUTA TYÖNTEKIJÖIDENOSAAMISEN PARANTAMISESTA

Työnantajankustantamastakoulutuksestapääsevätosallisiksiuseimmitentoimihenkilötjakorkeastikoulutetut.SAK:laisistaonviimeisenvuodenaikanaosallistunuttyönantajankustan-tamaankoulutukseenvainnoinkolmannes.Työntekijöidenmahdollisuuksiaammattitaidonpäi-vittämiseenonparannettavatyöehtosopimusteitse.Samallamyösmääräaikaisissatöissäsekäpätkä-jasilpputöissätyöskentelevienmahdollisuuksiahuolehtiaosaamisestaanonlisättävä.

Taloudellisestihyvinäaikoinayrityksetvoisivatvarautuataantumaankeräämällätaseeseentuloksestaanerityistähenkilöstöinvestointeihintarkoitettuavastuuvarausta.Varaustavoi-taisiinpurkaasilloin,kunyrityshaluaavälttäätyövoimanvähentämistä.Varaustavoitaisiinkäyttääsellaisiintarkoituksiin,jotkaedistävättyöntekijöidenjaksamista,osaamista,ammatil-listakouluttautumista,kehittymistäjamyösuudelleensijoittumistatyömarkkinoille.Varaustavoitaisiinkäyttäämyöstyövoimanvähentämistilanteissavähennettävänhenkilöstönhyväksi.

Vähänkoulutustasaaneidensekämuutakuinvakituistakokoaikatyötätekevienosaamisenparantamiseksionselvitettävämahdollisuudetkoulutusrahastontehtävienlaajentamiseen.Ajatuksenaon,ettäjokaiselletyöntekijällekertyisityösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoisikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäättymisenjälkeenammattitaidonparantamiseen.

21SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO

3 KAIKILLE AMMATTITUTKINTO

Työmarkkinoilla on enää hyvin vähän työtehtäviä, joihin ei vaadita vähintään ammat-tilista peruskoulutusta. Työpaikkoja syntyy ja häviää, toimialoja nousee ja laskee, ja sen seurauksena työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot muuttuvat. Muodollisen, tut-kintoperusteisen koulutusjärjestelmämme kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan laajempia muutosta tukevia järjestelyjä, joissa työmarkkinaosapuo-lilla on vastuuta mm. koulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä tukevassa toiminnassa sekä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta tapahtuu aikuisena, joko henkilöstökoulutuksen tai muun ammatillisen aikuiskoulutuksen keinoin.

Suomessaonedelleenyli400000työikäistäaikuista,joiltapuuttuuammatillinenkoulutus.Nuoriaperuskoulunpäättäviäjääammatillisenkoulutuksenulkopuolellejalähes10000opiskelijaakeskeyttääammatillisenkoulutuksenjokavuosi.

2010-luvunaikanajokaiselletyöikäiselleonsaatavaammatillinentutkinto.Tavoitteensaavut-taminenedellyttääniinnuortenkuinaikuistenkinkoulutuksessauusiatoimia.Kaikillanuorillaonoltavamahdollisuusjatkaaopintojaansuoraanperuskoulunjälkeen,jatyöikäisilleaikuisilletarvitaanuusiamahdollisuuksiatutkinnonsuorittamiseen.

Työelämänmuutoksissaonensiarvoisentärkeää,ettätyöikäisetvoivathuolehtiaomastaosaamisestaanläpityöuran.Tarvitaantoimiatyöpaikoilla,riittävästioppisopimuskoulutustajamuutatutkintoonjohtavaakoulutustasekäriittävästikoulutusmahdollisuuksiatyöttömille.

3.1 TYÖNANTAJILLE LISÄÄ VASTUUTA TYÖNTEKIJÖIDENOSAAMISEN PARANTAMISESTA

Työnantajankustantamastakoulutuksestapääsevätosallisiksiuseimmitentoimihenkilötjakorkeastikoulutetut.SAK:laisistaonviimeisenvuodenaikanaosallistunuttyönantajankustan-tamaankoulutukseenvainnoinkolmannes.Työntekijöidenmahdollisuuksiaammattitaidonpäi-vittämiseenonparannettavatyöehtosopimusteitse.Samallamyösmääräaikaisissatöissäsekäpätkä-jasilpputöissätyöskentelevienmahdollisuuksiahuolehtiaosaamisestaanonlisättävä.

Taloudellisestihyvinäaikoinayrityksetvoisivatvarautuataantumaankeräämällätaseeseentuloksestaanerityistähenkilöstöinvestointeihintarkoitettuavastuuvarausta.Varaustavoi-taisiinpurkaasilloin,kunyrityshaluaavälttäätyövoimanvähentämistä.Varaustavoitaisiinkäyttääsellaisiintarkoituksiin,jotkaedistävättyöntekijöidenjaksamista,osaamista,ammatil-listakouluttautumista,kehittymistäjamyösuudelleensijoittumistatyömarkkinoille.Varaustavoitaisiinkäyttäämyöstyövoimanvähentämistilanteissavähennettävänhenkilöstönhyväksi.

Vähänkoulutustasaaneidensekämuutakuinvakituistakokoaikatyötätekevienosaamisenparantamiseksionselvitettävämahdollisuudetkoulutusrahastontehtävienlaajentamiseen.Ajatuksenaon,ettäjokaiselletyöntekijällekertyisityösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoisikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäättymisenjälkeenammattitaidonparantamiseen.

23

Aikuistenammatillisenkoulutuksenonreagoitavaherkästityöelämänmuutostarpeisiin.Käyttämällänykyistäenemmäntutkinnonosiaaikuiskoulutuksessa,voidaannäihintarpeisiinvastata.Aikuistenammatillisessakoulutuksessaonlisättävävalinnanmahdollisuuksiaammat-tialansisälläjaylikoulutusalojen.Tutkinnonosienjoustavayhdistäminenpalveleetyöelämäntarpeitajavoiluodakokonaanuudenlaistaosaamistatyöelämäntarpeisiin.

3.3 KAIKILLE NUORILLE AMMATTI

Kaikilleperuskoulunsapäättävilleonmahdollistettavajokoopiskelu-,työ-taiharjoittelupaikkataijokumuuaktiivitoimi.Aloituspaikkojenlisääminenammatilliseenkoulutukseeneioletätäongelmaaratkaissut.Koulutustakuuonsaatavatoimimaanmyöskäytännössäniin,ettäkaikillaperuskoulunpäättävilläonmahdollisuusjatkaaopintojaan.Tämävoidaantoteuttaamyössää-tämälläkaikilleperuskoulunpäättävilleoppioikeuskoskemaantoisenasteenkoulutusta,ja

näinvarmistaaviranomaistenvastuujärjestääkoulutuspaikkakaikillenuorille.Koulutuksenkeskeyttämistäonvähennettävälisäämälläopetusta,

ohjaustajatukitoimiaammatillisessakoulutuksessa.Opiskelijattarvitsevattukeaerielämäntilanteissa,jatässävoidaanhyödyn-

tääesimerkiksivertaistukitoimintaa.Kesällätyhjilläänolevattyöpajatoppilaitoksissaonotettavakäyttöönjamahdollis-tettavakesäopinnotmyösammatillisessakoulutuksessa.

Toisenasteenammatillistakoulutustajalukiokoulutustaonkoottavaseudullisiksi,isommiksikokonaisuuksiksi.Samallakeinotekoisiaraja-aitojaerikoulumuotojenvä-lilläonmadallettava.

Ammatillistatutkintojärjestelmääonkehitettävätyöelä-mäntarpeistalähtien.Ammatillisessaperuskoulutuksessa

ontarjottavavalmiudettyöelämässäselviytymiseenjalisäksiyleinenjatko-opintokelpoisuus.Tämätarkoittaaammattialan

hallinnanohellamyösyleisimpiävalmiuksiakutensosiaalisiatai-toja,oppimaanoppimisentaitoja,kielitaitoasekätyöelämäosaamista.

Siksiammatillisenperuskoulutuksenlaajuudestapidetäänkiinnijatkossakin.Samallaonlisättäväjoustavuuttatutkinnonsuorittamistavoissaesimerkiksiyhdistämäl-

läoppilaitosmuotoistakoulutustajaoppisopimuskoulutusta.Työssäoppimistalisäämällävoidaanvähentääkeskeyttämistä.Työelämävalmiuksienparantaminenhelpottaanuortentyössäoppimisjaksojensuorittamistajatyöelämäänkiinnittymistä.

Ammatillisenkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistettavaseuraavallahallituskaudella.Ammatillisenperuskoulutuksenrahoituksenonkannustettavahuolehtimaankokoikäluokankoulutuksestasekäsiitä,ettämahdollisimmanmonimyössuorittaatutkinnonjatyöllistyyvalmistumisenjälkeen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTOSAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO22

Työpaikoilletarvitaantehokasjakattavatoimintamalli,jokatukeesuunnitelmallistajajatkuvaaammattiosaamisenkehittymistä.Henkilöstöllätuleeollalakisääteinenoikeusvalitaerityisetosaamisvaltuutetuttyöpaikoille.Työsuojeluvaltuutettujentapaanosaamisvaltuutetuilletuleelakisääteisestiturvataoikeuskäyttäämyöstyöaikaatehtävänsähoitamiseen.

Osaamisvaltuutettujentehtävänäonedistäätyöntekijöidenammattitaidonkehittämistä,koulutukseenhakeutumista,antaavertaistukeenperustuvaaohjausta,välittäätietoakou-lutusmahdollisuuksista,edistääyhteistyötätyönantajienjakoulutuksenjärjestäjienkanssasekäosallistuainnovaatiotoiminnankehittämiseentyöpaikoilla.

3.2 LAADUKKAAMPAA AIKUISKOULUTUSTA TYÖIKÄISTEN TARPEISIIN

Työelämännäkökulmastakoulutusjärjestelmäonedelleenmonimutkainen.Koulutuksenkentässäonvaltavamäärätoimijoita,erilaisiakoulutuksenjärjestämismuotojajatutkintoja.Neuvonta-jaohjauspalvelutovatnekinedelleenhajallaanoppilaitoksissajatyöhallinnossa.

Tulevaisuudessatyöpaikkojenosaamistakoskevienneuvonta-jaohjauspalvelujenonlöy-dyttäväyhdenoventakaa,myössähköisesti.Koulutustaonoltavajoustavastitarjollaympärivuoden.Aikuistenkoulutuksessaeioletarkoituksenmukaistaodottaasyksyisintaikeväisinalkavaakoulutusta.Aikaisemminopittuontunnistettavaennenopintojenalkuajaopinnotsamallaräätälöitävä.Ohjaus-jarahoitusjärjestelmänontuettavanäitäperiaatteitanykyis-tätehokkaamminniin,ettäoppilaitostenkannattaatyötätehdä.Nytrahoitusjärjestelmäkannustaaparemminkinpitämäänopiskelijatmahdollisimmanpitkäänopiskelijoina,eikätutkintojensuorittamisestapalkita.

Koulutusjärjestelmässätarvitaanuusiatoimiaaiemminopituntunnistamiseksinykyistäpa-remmin.Opetushallinnononvalmisteltavayhteistyössätyöelämäosapuoltenkanssamenet-telytavataiemminopituntunnistamiseksijahyväksymiseksisekäopintojensovittamiseksi.Koulutuksenjärjestäjiäonkannustettavatähäntyöhön,jokalyhentääopintoaikojajalisääopiskelijoidenmotivaatiota.Ammatillisenlisäkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistet-tavanäistälähtökohdista.

Kunaikuistenkoulutuksenaikaisetetuudetonuudistettu,olisitarpeenennakkoluulotto-mastitarkastellatyö-jaelinkeinoministeriönsekäopetus-jakulttuuriministeriönammatilli-senaikuiskoulutuksenhallintoajaohjaustasekäarvioida,onkotarpeenpitääylläkahtaerijärjestelmää.Voisikoammatillinenaikuiskoulutusperustuakokonaantyöelämäntarpeistalähteväänkoulutuksenhankintaan?

Aikuisettutkintoavaillaolevattarvitsevatmyöstäsmätoimiaammattitutkinnonhankkimiseen.Oppilaitoksilleonluotavataloudellisiakannustimiakouluttaatutkintoavaillaoleviaaikuisia.Esimerkiksilisärahoitustavoitaisiinsuunnatatyöpaikkojenkanssatehtäväänyhteistyöhönjahakevaantoimintaan.Tutkintoavaillaoleviltaaikuisiltaonpoistettavaopiskelijamaksutjatoteutettavakoulutuksenmaksuttomuusmyösheidänkohdallaan.

23

Aikuistenammatillisenkoulutuksenonreagoitavaherkästityöelämänmuutostarpeisiin.Käyttämällänykyistäenemmäntutkinnonosiaaikuiskoulutuksessa,voidaannäihintarpeisiinvastata.Aikuistenammatillisessakoulutuksessaonlisättävävalinnanmahdollisuuksiaammat-tialansisälläjaylikoulutusalojen.Tutkinnonosienjoustavayhdistäminenpalveleetyöelämäntarpeitajavoiluodakokonaanuudenlaistaosaamistatyöelämäntarpeisiin.

3.3 KAIKILLE NUORILLE AMMATTI

Kaikilleperuskoulunsapäättävilleonmahdollistettavajokoopiskelu-,työ-taiharjoittelupaikkataijokumuuaktiivitoimi.Aloituspaikkojenlisääminenammatilliseenkoulutukseeneioletätäongelmaaratkaissut.Koulutustakuuonsaatavatoimimaanmyöskäytännössäniin,ettäkaikillaperuskoulunpäättävilläonmahdollisuusjatkaaopintojaan.Tämävoidaantoteuttaamyössää-tämälläkaikilleperuskoulunpäättävilleoppioikeuskoskemaantoisenasteenkoulutusta,ja

näinvarmistaaviranomaistenvastuujärjestääkoulutuspaikkakaikillenuorille.Koulutuksenkeskeyttämistäonvähennettävälisäämälläopetusta,

ohjaustajatukitoimiaammatillisessakoulutuksessa.Opiskelijattarvitsevattukeaerielämäntilanteissa,jatässävoidaanhyödyn-

tääesimerkiksivertaistukitoimintaa.Kesällätyhjilläänolevattyöpajatoppilaitoksissaonotettavakäyttöönjamahdollis-tettavakesäopinnotmyösammatillisessakoulutuksessa.

Toisenasteenammatillistakoulutustajalukiokoulutustaonkoottavaseudullisiksi,isommiksikokonaisuuksiksi.Samallakeinotekoisiaraja-aitojaerikoulumuotojenvä-lilläonmadallettava.

Ammatillistatutkintojärjestelmääonkehitettävätyöelä-mäntarpeistalähtien.Ammatillisessaperuskoulutuksessa

ontarjottavavalmiudettyöelämässäselviytymiseenjalisäksiyleinenjatko-opintokelpoisuus.Tämätarkoittaaammattialan

hallinnanohellamyösyleisimpiävalmiuksiakutensosiaalisiatai-toja,oppimaanoppimisentaitoja,kielitaitoasekätyöelämäosaamista.

Siksiammatillisenperuskoulutuksenlaajuudestapidetäänkiinnijatkossakin.Samallaonlisättäväjoustavuuttatutkinnonsuorittamistavoissaesimerkiksiyhdistämäl-

läoppilaitosmuotoistakoulutustajaoppisopimuskoulutusta.Työssäoppimistalisäämällävoidaanvähentääkeskeyttämistä.Työelämävalmiuksienparantaminenhelpottaanuortentyössäoppimisjaksojensuorittamistajatyöelämäänkiinnittymistä.

Ammatillisenkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistettavaseuraavallahallituskaudella.Ammatillisenperuskoulutuksenrahoituksenonkannustettavahuolehtimaankokoikäluokankoulutuksestasekäsiitä,ettämahdollisimmanmonimyössuorittaatutkinnonjatyöllistyyvalmistumisenjälkeen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTOSAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO22

Työpaikoilletarvitaantehokasjakattavatoimintamalli,jokatukeesuunnitelmallistajajatkuvaaammattiosaamisenkehittymistä.Henkilöstöllätuleeollalakisääteinenoikeusvalitaerityisetosaamisvaltuutetuttyöpaikoille.Työsuojeluvaltuutettujentapaanosaamisvaltuutetuilletuleelakisääteisestiturvataoikeuskäyttäämyöstyöaikaatehtävänsähoitamiseen.

Osaamisvaltuutettujentehtävänäonedistäätyöntekijöidenammattitaidonkehittämistä,koulutukseenhakeutumista,antaavertaistukeenperustuvaaohjausta,välittäätietoakou-lutusmahdollisuuksista,edistääyhteistyötätyönantajienjakoulutuksenjärjestäjienkanssasekäosallistuainnovaatiotoiminnankehittämiseentyöpaikoilla.

3.2 LAADUKKAAMPAA AIKUISKOULUTUSTA TYÖIKÄISTEN TARPEISIIN

Työelämännäkökulmastakoulutusjärjestelmäonedelleenmonimutkainen.Koulutuksenkentässäonvaltavamäärätoimijoita,erilaisiakoulutuksenjärjestämismuotojajatutkintoja.Neuvonta-jaohjauspalvelutovatnekinedelleenhajallaanoppilaitoksissajatyöhallinnossa.

Tulevaisuudessatyöpaikkojenosaamistakoskevienneuvonta-jaohjauspalvelujenonlöy-dyttäväyhdenoventakaa,myössähköisesti.Koulutustaonoltavajoustavastitarjollaympärivuoden.Aikuistenkoulutuksessaeioletarkoituksenmukaistaodottaasyksyisintaikeväisinalkavaakoulutusta.Aikaisemminopittuontunnistettavaennenopintojenalkuajaopinnotsamallaräätälöitävä.Ohjaus-jarahoitusjärjestelmänontuettavanäitäperiaatteitanykyis-tätehokkaamminniin,ettäoppilaitostenkannattaatyötätehdä.Nytrahoitusjärjestelmäkannustaaparemminkinpitämäänopiskelijatmahdollisimmanpitkäänopiskelijoina,eikätutkintojensuorittamisestapalkita.

Koulutusjärjestelmässätarvitaanuusiatoimiaaiemminopituntunnistamiseksinykyistäpa-remmin.Opetushallinnononvalmisteltavayhteistyössätyöelämäosapuoltenkanssamenet-telytavataiemminopituntunnistamiseksijahyväksymiseksisekäopintojensovittamiseksi.Koulutuksenjärjestäjiäonkannustettavatähäntyöhön,jokalyhentääopintoaikojajalisääopiskelijoidenmotivaatiota.Ammatillisenlisäkoulutuksenrahoitusjärjestelmäonuudistet-tavanäistälähtökohdista.

Kunaikuistenkoulutuksenaikaisetetuudetonuudistettu,olisitarpeenennakkoluulotto-mastitarkastellatyö-jaelinkeinoministeriönsekäopetus-jakulttuuriministeriönammatilli-senaikuiskoulutuksenhallintoajaohjaustasekäarvioida,onkotarpeenpitääylläkahtaerijärjestelmää.Voisikoammatillinenaikuiskoulutusperustuakokonaantyöelämäntarpeistalähteväänkoulutuksenhankintaan?

Aikuisettutkintoavaillaolevattarvitsevatmyöstäsmätoimiaammattitutkinnonhankkimiseen.Oppilaitoksilleonluotavataloudellisiakannustimiakouluttaatutkintoavaillaoleviaaikuisia.Esimerkiksilisärahoitustavoitaisiinsuunnatatyöpaikkojenkanssatehtäväänyhteistyöhönjahakevaantoimintaan.Tutkintoavaillaoleviltaaikuisiltaonpoistettavaopiskelijamaksutjatoteutettavakoulutuksenmaksuttomuusmyösheidänkohdallaan.

24

3.4 OPINTOIHIN SIIRTYMISTÄ NOPEUTETTAVA JA KOULUTUSAIKOJA LYHENNETTÄVÄ YLIOPISTOISSA

Suomenmenestysperustuuhuippuosaamiseenläpikoulutusjärjestelmän.Suomitarvitseemyösjatkossakattavankorkeakouluverkonniin,ettämaakunnissaontarjollalaadukastajakilpailukykyistäkorkeakoulujentoimintaa.Korkeakouluverkonrakenteellistauudistamistaonjatkettavanäistälähtökohdista.Ammattikorkeakouluillaontärkeäroolityöelämälähtöisenuudentiedontuottajana.Tästäsyystäammattikorkeakoulujentutkimus-,kehitys-jainnovaa-tiotoimintaanonsaatavariittävärahoitus.

Siirtymistäkorkea-asteenopintoihintoisenasteenkoulutuksenjälkeenonnopeutettavauudistamallaopiskelijavalintoja.Erityisestiyliopistoissatarvitaantoimia,joillaopiskelijoi-denvalmistumistatavoiteajassalisätään,esimerkiksihelpottamallamahdollisuuksiavaihtaakoulutusohjelmaakandidaatintutkinnonjälkeen.Opintojenohjaustakorkea-asteellaonlisättävä.Myösopintotukijärjestelmääonuudistettavatukemaanpäätoimistaopiskeluajatavoiteajassavalmistumista.

KOULUTUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. PäätavoitteenaonsaadajokaiselleSuomessatyöskentelevälleammattitut-kinto.Peruskoulunpäättävätohjataantutkintoonjohtavaankoulutukseentaityönjakoulutuksenyhdistelmään,jatutkintoavaillaolevilleaikuisilletarjotaanmahdollisuustutkinnonsuorittamiseen.

2. Koulutusrahastontehtäviälaajennetaansiten,ettäjokaiselletyöntekijällekertyytyösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäätyttyäammattitaidonparantamiseen.

3. Ammatillistaaikuiskoulutustakehitetäänvastaamaantyöelämäntarpeita,jatyöpaikoillevalitaanosaamisvaltuutetutedistämääntyöntekijöidenam-mattitaidonkehittämistäjakoulutuksentarjontaa.

4. Työuriaonpidennettävänopeuttamallasiirtymistäkoulutusasteeltatoisellejatyöelämään.

SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO

24

3.4 OPINTOIHIN SIIRTYMISTÄ NOPEUTETTAVA JA KOULUTUSAIKOJA LYHENNETTÄVÄ YLIOPISTOISSA

Suomenmenestysperustuuhuippuosaamiseenläpikoulutusjärjestelmän.Suomitarvitseemyösjatkossakattavankorkeakouluverkonniin,ettämaakunnissaontarjollalaadukastajakilpailukykyistäkorkeakoulujentoimintaa.Korkeakouluverkonrakenteellistauudistamistaonjatkettavanäistälähtökohdista.Ammattikorkeakouluillaontärkeäroolityöelämälähtöisenuudentiedontuottajana.Tästäsyystäammattikorkeakoulujentutkimus-,kehitys-jainnovaa-tiotoimintaanonsaatavariittävärahoitus.

Siirtymistäkorkea-asteenopintoihintoisenasteenkoulutuksenjälkeenonnopeutettavauudistamallaopiskelijavalintoja.Erityisestiyliopistoissatarvitaantoimia,joillaopiskelijoi-denvalmistumistatavoiteajassalisätään,esimerkiksihelpottamallamahdollisuuksiavaihtaakoulutusohjelmaakandidaatintutkinnonjälkeen.Opintojenohjaustakorkea-asteellaonlisättävä.Myösopintotukijärjestelmääonuudistettavatukemaanpäätoimistaopiskeluajatavoiteajassavalmistumista.

KOULUTUSPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. PäätavoitteenaonsaadajokaiselleSuomessatyöskentelevälleammattitut-kinto.Peruskoulunpäättävätohjataantutkintoonjohtavaankoulutukseentaityönjakoulutuksenyhdistelmään,jatutkintoavaillaolevilleaikuisilletarjotaanmahdollisuustutkinnonsuorittamiseen.

2. Koulutusrahastontehtäviälaajennetaansiten,ettäjokaiselletyöntekijällekertyytyösuhteenajaltakoulutusoikeutta,jonkavoikäyttäätyösuhteenaikanataisenpäätyttyäammattitaidonparantamiseen.

3. Ammatillistaaikuiskoulutustakehitetäänvastaamaantyöelämäntarpeita,jatyöpaikoillevalitaanosaamisvaltuutetutedistämääntyöntekijöidenam-mattitaidonkehittämistäjakoulutuksentarjontaa.

4. Työuriaonpidennettävänopeuttamallasiirtymistäkoulutusasteeltatoisellejatyöelämään.

SAK:N VAALITAVOITTEET / KAIKILLE AMMATTITUTKINTO

27SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

aikatyöhönsiirtyvälleikääntyvälletyöntekijällejatilallepalkattaisiinnuori,vastaammattiinvalmistunuttyötöntyönhakija.

TyöaikapankkijärjestelmiäonSuomessakäytössäyleisesti.Varsinkintyöpaikkakohtaistenjär-jestelmienkeskeinenongelmaonniidentoimiminenensisijaisestityönantajienmäärittämällätavalla.Ontarpeellistalaatialakityöaikapankista,jossamääritelläänsekäajantallettamisenettätalletetunajanulosmittaamisenehdot.

4.2 TYÖEHDOT KUNTOON TYÖN TEETTÄMISEN MUODOSTA RIIPPUMATTA

SAK:npäälinjanaon,ettäkaikkijatkuvaakokoaikatyötähaluavattyöntekijätovattöissätoi-meentulonturvaavissajatkuvissajakokoaikaisissatyösuhteissa.Tästäperusasetelmastaonhuolehdittavajatkossakin.Vaikkavaltaosatyöntekijöistätyöskenteleejatkuvassakokoaika-työssä,vakiintuiSuomenkintyömarkkinoilleviimeistään1990-luvunlamanjälkeentapateettäätyötäosinmyösmuunakuinjatkuvanakokoaikatyönä.Tilastokeskuksentyövoimatutkimuksenmukaanmuutakuinjatkuvaakokoaikatyötätekeenoin24prosenttiapalkansaajista(kuvat6ja7).Viimeisenkymmenenvuodenaikananäissäosuuksissaeiolejuuritapahtunutmuutoksia.Yhdenhengenyritystenlukumääräonollutvoimakkaassakasvussa.Muutkuinkokoaikaisetjavakituisettyösuhteetkoskevatselvästiuseamminnaisiakuinmiehiä.

1997

1998

1999

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

Mol.sp Miehet Naiset

KUVA 6. MUUSSA KUIN JATKUVASSA KOKOAIKATYÖSSÄ TYÖSKENTELEVIENPALKANSAAJIEN OSUUS 1997–2009.

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %

Lähde: Tilastokeskus.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA26

4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

Keskeisin suomalaisten työuria lyhentävä tekijä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Työelä-mää ja työterveyshuoltoa kehittämällä on mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alenemaan. Myös työaikojen ja työtehtävien parempi sovittaminen työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan pidentäisi työuria. Työelämän laatua on parannettava kehittämällä johtamista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä on uudistettava sekä tehostettava niiden noudattamisen valvontaa. Työsuojelun voimavaroja tulee lisätä, jotta sille asetetut tavoitteet voitaisiin täyttää. Erilaiset työnteon muodot on saatettava teettäjälleen saman-hintaiseksi ja ns. epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa on parannettava.

Työuratlyhenevätennenaikaisentyökyvyttömyydenvuoksi.Työkyvyttömyyseläkkeellesiirry-täänkeskimäärin52-vuotiaana.Työurienpidentämisessäonkinkeskityttävätyökyvyttömyy-denennaltaehkäisyyn.Työkyvyttömyyseläkkeetovatyleisimpiätyöntekijäammateissa.Työnfyysisillävaatimuksillaonedelleensuurimerkitystyökyvynheikkenemiselle,muttalähesyhtäyleisiäovatmielenterveydenhäiriöistäjohtuvatsyyt.

Perinteisilletyökyvynedistämisenkeinoille,työolojenparantamisellejaammatillisellekun-toutukselle,onedelleentarvetta.Työnhaittojenvähentäminen,työnmyönteistenpiirteidenlisääminenjatyöntekijänvoimavarojenvahvistaminenkoulutus-jakehittymismahdollisuuksiaedistämällä,työnkuviamuokkaamallajaterveydenhuollonkeinoinvähentävättyökyvyttö-myyseläkkeellejääntiä.

Työhyvinvointiinvaikuttaviatekijöitäsäädelläänlaeillajasopimuksilla,joitatyöpaikoillanou-datetaanvaihtelevasti.Jokainentyöpaikkavastaaitsetyöolosuhteista.Työnantajanvastuun-otonlisääminenjajohtamisenkehittäminenovatkeskeisiätyöurienpidentämisessä.Erityistähuomiotatuleesuunnataikäjohtamisenvahvistamiseen.

4.1 TYÖAJAT ELÄMÄNTILANTEEN MUKAAN

Työntekijäntarpeethuomioivillatyöajoillaonhavaittuolevansuurityössäjaksamistaedistävämerkitys.Työelämäntuleejatkossakinperustuapääsääntöisestijatkuvillejakokoaikaisille,toimeentulonturvaavilletöille.Onkuitenkinmyöselämäntilanteita,joissaesimerkiksiosa-aikatyötaimuutyöaikamallionsopiva.

Työntekijänoma-aloitteisiamahdollisuuksiasiirtyäosa-aikatyöhönonparannettava.Työ-aikalakiaonmuutettavasiten,ettätyöntekijävoisisiirtyäosa-aikatyöhönsosiaalisistataiterveydellisistäsyistänykyistähelpommin.Työnantajavoisikieltäytyätyöntekijänesittämästäosa-aikatyöstävainobjektiivisestihyväksyttävistäsyistä.

Osa-aikalisäjärjestelmääonuudistettavahelpottamaannuortentyöllistymistäjatukemaanikääntyvientyöntekijöidentyössäjatkamista.Osa-aikalisäämaksettaisiinmääräajaksiosa-

27SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

aikatyöhönsiirtyvälleikääntyvälletyöntekijällejatilallepalkattaisiinnuori,vastaammattiinvalmistunuttyötöntyönhakija.

TyöaikapankkijärjestelmiäonSuomessakäytössäyleisesti.Varsinkintyöpaikkakohtaistenjär-jestelmienkeskeinenongelmaonniidentoimiminenensisijaisestityönantajienmäärittämällätavalla.Ontarpeellistalaatialakityöaikapankista,jossamääritelläänsekäajantallettamisenettätalletetunajanulosmittaamisenehdot.

4.2 TYÖEHDOT KUNTOON TYÖN TEETTÄMISEN MUODOSTA RIIPPUMATTA

SAK:npäälinjanaon,ettäkaikkijatkuvaakokoaikatyötähaluavattyöntekijätovattöissätoi-meentulonturvaavissajatkuvissajakokoaikaisissatyösuhteissa.Tästäperusasetelmastaonhuolehdittavajatkossakin.Vaikkavaltaosatyöntekijöistätyöskenteleejatkuvassakokoaika-työssä,vakiintuiSuomenkintyömarkkinoilleviimeistään1990-luvunlamanjälkeentapateettäätyötäosinmyösmuunakuinjatkuvanakokoaikatyönä.Tilastokeskuksentyövoimatutkimuksenmukaanmuutakuinjatkuvaakokoaikatyötätekeenoin24prosenttiapalkansaajista(kuvat6ja7).Viimeisenkymmenenvuodenaikananäissäosuuksissaeiolejuuritapahtunutmuutoksia.Yhdenhengenyritystenlukumääräonollutvoimakkaassakasvussa.Muutkuinkokoaikaisetjavakituisettyösuhteetkoskevatselvästiuseamminnaisiakuinmiehiä.

1997

1998

1999

200

0

200

1

200

2

200

3

200

4

200

5

200

6

200

7

200

8

200

9

Mol.sp Miehet Naiset

KUVA 6. MUUSSA KUIN JATKUVASSA KOKOAIKATYÖSSÄ TYÖSKENTELEVIENPALKANSAAJIEN OSUUS 1997–2009.

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %

Lähde: Tilastokeskus.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA26

4 PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

Keskeisin suomalaisten työuria lyhentävä tekijä on ennenaikainen työkyvyttömyys. Työelä-mää ja työterveyshuoltoa kehittämällä on mahdollista saada työkyvyttömyyseläkkeiden määrä alenemaan. Myös työaikojen ja työtehtävien parempi sovittaminen työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan pidentäisi työuria. Työelämän laatua on parannettava kehittämällä johtamista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä on uudistettava sekä tehostettava niiden noudattamisen valvontaa. Työsuojelun voimavaroja tulee lisätä, jotta sille asetetut tavoitteet voitaisiin täyttää. Erilaiset työnteon muodot on saatettava teettäjälleen saman-hintaiseksi ja ns. epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaa on parannettava.

Työuratlyhenevätennenaikaisentyökyvyttömyydenvuoksi.Työkyvyttömyyseläkkeellesiirry-täänkeskimäärin52-vuotiaana.Työurienpidentämisessäonkinkeskityttävätyökyvyttömyy-denennaltaehkäisyyn.Työkyvyttömyyseläkkeetovatyleisimpiätyöntekijäammateissa.Työnfyysisillävaatimuksillaonedelleensuurimerkitystyökyvynheikkenemiselle,muttalähesyhtäyleisiäovatmielenterveydenhäiriöistäjohtuvatsyyt.

Perinteisilletyökyvynedistämisenkeinoille,työolojenparantamisellejaammatillisellekun-toutukselle,onedelleentarvetta.Työnhaittojenvähentäminen,työnmyönteistenpiirteidenlisääminenjatyöntekijänvoimavarojenvahvistaminenkoulutus-jakehittymismahdollisuuksiaedistämällä,työnkuviamuokkaamallajaterveydenhuollonkeinoinvähentävättyökyvyttö-myyseläkkeellejääntiä.

Työhyvinvointiinvaikuttaviatekijöitäsäädelläänlaeillajasopimuksilla,joitatyöpaikoillanou-datetaanvaihtelevasti.Jokainentyöpaikkavastaaitsetyöolosuhteista.Työnantajanvastuun-otonlisääminenjajohtamisenkehittäminenovatkeskeisiätyöurienpidentämisessä.Erityistähuomiotatuleesuunnataikäjohtamisenvahvistamiseen.

4.1 TYÖAJAT ELÄMÄNTILANTEEN MUKAAN

Työntekijäntarpeethuomioivillatyöajoillaonhavaittuolevansuurityössäjaksamistaedistävämerkitys.Työelämäntuleejatkossakinperustuapääsääntöisestijatkuvillejakokoaikaisille,toimeentulonturvaavilletöille.Onkuitenkinmyöselämäntilanteita,joissaesimerkiksiosa-aikatyötaimuutyöaikamallionsopiva.

Työntekijänoma-aloitteisiamahdollisuuksiasiirtyäosa-aikatyöhönonparannettava.Työ-aikalakiaonmuutettavasiten,ettätyöntekijävoisisiirtyäosa-aikatyöhönsosiaalisistataiterveydellisistäsyistänykyistähelpommin.Työnantajavoisikieltäytyätyöntekijänesittämästäosa-aikatyöstävainobjektiivisestihyväksyttävistäsyistä.

Osa-aikalisäjärjestelmääonuudistettavahelpottamaannuortentyöllistymistäjatukemaanikääntyvientyöntekijöidentyössäjatkamista.Osa-aikalisäämaksettaisiinmääräajaksiosa-

29

4.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA TYÖELÄMÄÄN

Kolmikantainensamapalkkaisuusohjelmaperustettiinviisivuottasitten.Ohjelmanpäätavoitekaventaaviidelläprosenttiyksikölläkeskimääräistä20prosenttiyksikönpalkkaeroavuoteen2015mennessäonedennytyhdelläprosenttiyksiköllä.Ohjelmanmonetmuutkaanosa-alueet,segregaationlieventäminen,määräaikaisuudenvähentäminenjaisienperhevapaidenkäyttä-minen,eivätoleedistyneettoivotullatavalla.Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluonedistynytmäärällisesti,muttaedelleensiinäonpuutteita.Erityisestipalkkakartoituksissaonvieläsekämäärällisiäettälaadullisiapuutteita.

Samapalkkaisuusohjelmanmonettavoitteetonasetettuvuoteen2015.Koskaohjelmallaonvielätavoitteitasaavuttamatta,tuleesitäjatkaavieläseuraavallahallituskaudella2011–2015javaratasilleriittävätvoimavarat.

Tasa-arvolainuudistusonajankohtainen.Tulevassauudistuksessaontäsmennettävätasa-arvosuunnitteluunliittyvääyhteistoimintavelvoitettaniin,ettähenkilöstölleturvataanaidotvaikutusmahdollisuudettasa-arvosuunnitelmansisältöön.Enitenpuutteitaonpalkkakar-toituksissa,jasenvuoksilakiintuleekintäsmentää,mitentöidensamanarvoisuuttatuleearvioida.Ontärkeää,ettävertailuatehdäänylityöehtosopimusrajojen.Luottamushenkilöi-dentiedonsaantioikeuttapalkoistaonlaajennettava.Tasa-arvolainvalvonnalleonturvattavanykyistäparemmatresurssit.

Yhdenvertaisuuslainsäädäntöäonuudistettavajasäädettäväihmisoikeusinstituutiotakos-kevalakisiten,ettämyösay-liikevoiosallistuatäysimääräisestiinstituutiontyöhön.Työsuo-jeluviranomaistenvaltuuksiayhdenvertaisuudenjasyrjinnänvalvomisessaonlisättäväjaviranomaisvalvonnanvoimavaratonturvattava.

4.4 TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYS KUNTOON

Työsuojeluhallinnostavähennettiinvoimavarojatuottavuusohjelmannimissäennakoituakinenemmän.Budjettikehyksistäpuuttui2,5miljoonaaeuroasiihenverrattuna,mitäedesny-kyisentoiminnansäilyttäminenolisiedellyttänyt.Määrärahakehitystuleejohtamaansiihen,ettätoimintaajoudutaanentisestäänsupistamaanmm.jättämällävirkojatäyttämättäjaleik-kaamallamuitakintoimintamenoja.Samaanaikaantyösuojeluhallinnonrunkosopimuksessaonluvattulisätätyösuojelutarkastustenmäärää50prosentilla.Tämäonyksinkertaisestimahdotonyhtälö.Lisäksivielätyötapaturmiaonluvattulaskea40prosentilla,vaikkanykyistätapaturmamäärääeiolesaatukääntymäänedeslaskuun.Tilanteenkorjaaminenedellyttäälisävoimavarojatyösuojelutarkastajienmääränjatoimintarahojensaattamiseksipysyvästinykyistäparemmalletasolle.

Aluehallintouudistusonollutepätarkoituksenmukainentyösuojeluhallinnonosalta.Työsuo-jeluviranomaisetovatpaikallishallintoviranomaisia,eikäheillekoidusynergiahyötyjäAVI-virastojenmuistatoiminnoista.Uudistusonsyönytlisäbyrokratiallajatoimistopalvelujentoimimattomuudellasekäkalleudellatyösuojelutarkastusresurssejaentisestään.Aluehallin-touudistuksenvaikutuksetonkinarvioitavakolmikantaisestiuudelleentyösuojeluhallinnonkannaltajatarvittaessatyösuojeluvastuualueettuleemääritelläuudelleentarkoituksenmu-kaisemmallatavalla.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA28

Jatkuvakokoaikatyö

1999 2009

Jatkuvaosa-aikatyö

Määräaikainenosa-aikatyö

Määräaikainenkokoaikatyö

KUVA 7. PALKANSAAJIEN ERILAISET TYÖSUHTEET 1999 JA 2009,PROSENTTIA PALKANSAAJISTA.

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Lähde: Tilastokeskus.

75,3

7,9 4,1 12,8

75,9

9,5 3,8 10,8

Onselvää,ettätyömarkkinattarvitsevatvakituisenjakokoaikaisentyövoimanlisäksimäärä-aikaisiatyöntekijöitäesimerkiksiperhe-jamuidenvapaidenajaksi.Lisäksityönmääräsaattaavaihdellayrityksissäeriaikoina.Osatyöntekijöistämyöshaluaatehdätyötäänvapaamminesimerkiksifreelancer-taitoimeksiantosuhteessa.Pätkissätehtäväntyönonkuitenkinol-tavasellaistatyötä,etteityösuhteenkestotaityöntekijänoikeudellinenasemaasetahäntäeriarvoiseenasemaanvakituisiinjakokoaikaisiintyöntekijöihinverrattunajaettätyöonteettäjälleensamanhintaistariippumattasenteettämisenjatekemisentavasta.

Seuraavallahallituskaudellatuleejatkaatyöntekijöidenasemanjayhdenvertaisuudenpa-rantamistatyönteettämisenmuodostariippumatta.Tätävartentarvitaankolmikantainentoimintaohjelma.Korjattaviaepäkohtiaonesimerkiksivuosilomanmääräytymisessätyösuh-teenkestonmukaan,osa-aikaiseksijärjestetyntyöntains.nollatyösopimuksentuottamissatoimeentulo-ongelmissataityösuhteenkestonheikommassaennakoinnissavuokratyösuh-teeksijärjestetyssätyössä.

Keskeistäonlainsäädännönparantaminenjavalvonnantehostaminenmm.senvarmistamiseksi,ettämyösvuokratyössäpääsääntönäovatvakituisetjakokoaikaisettyösuhteet,etteiperusteet-tomiamääräaikaisiatyösopimuksiaolejaettäosa-aikaiselletyöntekijälletarjotaanlisätuntejalainedellyttämällätavalla.Muunmuassatätävartentulisiammattiliitoillesäätääkanneoikeus.

ItsensätyöllistävienryhmäonkasvanutvoimakkaastiviimeisenvuosikymmenajanSuomentyömarkkinoilla.Heidänasemaansaliittyvätepäkohdatonselvitettäväjakorjattavaensivaali-kaudella.Näennäis-japakkoyrittäjyydenestämiseksitäsmennetäänlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

29

4.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA TYÖELÄMÄÄN

Kolmikantainensamapalkkaisuusohjelmaperustettiinviisivuottasitten.Ohjelmanpäätavoitekaventaaviidelläprosenttiyksikölläkeskimääräistä20prosenttiyksikönpalkkaeroavuoteen2015mennessäonedennytyhdelläprosenttiyksiköllä.Ohjelmanmonetmuutkaanosa-alueet,segregaationlieventäminen,määräaikaisuudenvähentäminenjaisienperhevapaidenkäyttä-minen,eivätoleedistyneettoivotullatavalla.Työpaikkojentasa-arvosuunnitteluonedistynytmäärällisesti,muttaedelleensiinäonpuutteita.Erityisestipalkkakartoituksissaonvieläsekämäärällisiäettälaadullisiapuutteita.

Samapalkkaisuusohjelmanmonettavoitteetonasetettuvuoteen2015.Koskaohjelmallaonvielätavoitteitasaavuttamatta,tuleesitäjatkaavieläseuraavallahallituskaudella2011–2015javaratasilleriittävätvoimavarat.

Tasa-arvolainuudistusonajankohtainen.Tulevassauudistuksessaontäsmennettävätasa-arvosuunnitteluunliittyvääyhteistoimintavelvoitettaniin,ettähenkilöstölleturvataanaidotvaikutusmahdollisuudettasa-arvosuunnitelmansisältöön.Enitenpuutteitaonpalkkakar-toituksissa,jasenvuoksilakiintuleekintäsmentää,mitentöidensamanarvoisuuttatuleearvioida.Ontärkeää,ettävertailuatehdäänylityöehtosopimusrajojen.Luottamushenkilöi-dentiedonsaantioikeuttapalkoistaonlaajennettava.Tasa-arvolainvalvonnalleonturvattavanykyistäparemmatresurssit.

Yhdenvertaisuuslainsäädäntöäonuudistettavajasäädettäväihmisoikeusinstituutiotakos-kevalakisiten,ettämyösay-liikevoiosallistuatäysimääräisestiinstituutiontyöhön.Työsuo-jeluviranomaistenvaltuuksiayhdenvertaisuudenjasyrjinnänvalvomisessaonlisättäväjaviranomaisvalvonnanvoimavaratonturvattava.

4.4 TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYS KUNTOON

Työsuojeluhallinnostavähennettiinvoimavarojatuottavuusohjelmannimissäennakoituakinenemmän.Budjettikehyksistäpuuttui2,5miljoonaaeuroasiihenverrattuna,mitäedesny-kyisentoiminnansäilyttäminenolisiedellyttänyt.Määrärahakehitystuleejohtamaansiihen,ettätoimintaajoudutaanentisestäänsupistamaanmm.jättämällävirkojatäyttämättäjaleik-kaamallamuitakintoimintamenoja.Samaanaikaantyösuojeluhallinnonrunkosopimuksessaonluvattulisätätyösuojelutarkastustenmäärää50prosentilla.Tämäonyksinkertaisestimahdotonyhtälö.Lisäksivielätyötapaturmiaonluvattulaskea40prosentilla,vaikkanykyistätapaturmamäärääeiolesaatukääntymäänedeslaskuun.Tilanteenkorjaaminenedellyttäälisävoimavarojatyösuojelutarkastajienmääränjatoimintarahojensaattamiseksipysyvästinykyistäparemmalletasolle.

Aluehallintouudistusonollutepätarkoituksenmukainentyösuojeluhallinnonosalta.Työsuo-jeluviranomaisetovatpaikallishallintoviranomaisia,eikäheillekoidusynergiahyötyjäAVI-virastojenmuistatoiminnoista.Uudistusonsyönytlisäbyrokratiallajatoimistopalvelujentoimimattomuudellasekäkalleudellatyösuojelutarkastusresurssejaentisestään.Aluehallin-touudistuksenvaikutuksetonkinarvioitavakolmikantaisestiuudelleentyösuojeluhallinnonkannaltajatarvittaessatyösuojeluvastuualueettuleemääritelläuudelleentarkoituksenmu-kaisemmallatavalla.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA28

Jatkuvakokoaikatyö

1999 2009

Jatkuvaosa-aikatyö

Määräaikainenosa-aikatyö

Määräaikainenkokoaikatyö

KUVA 7. PALKANSAAJIEN ERILAISET TYÖSUHTEET 1999 JA 2009,PROSENTTIA PALKANSAAJISTA.

80

70

60

50

40

30

20

10

0

Lähde: Tilastokeskus.

75,3

7,9 4,1 12,8

75,9

9,5 3,8 10,8

Onselvää,ettätyömarkkinattarvitsevatvakituisenjakokoaikaisentyövoimanlisäksimäärä-aikaisiatyöntekijöitäesimerkiksiperhe-jamuidenvapaidenajaksi.Lisäksityönmääräsaattaavaihdellayrityksissäeriaikoina.Osatyöntekijöistämyöshaluaatehdätyötäänvapaamminesimerkiksifreelancer-taitoimeksiantosuhteessa.Pätkissätehtäväntyönonkuitenkinol-tavasellaistatyötä,etteityösuhteenkestotaityöntekijänoikeudellinenasemaasetahäntäeriarvoiseenasemaanvakituisiinjakokoaikaisiintyöntekijöihinverrattunajaettätyöonteettäjälleensamanhintaistariippumattasenteettämisenjatekemisentavasta.

Seuraavallahallituskaudellatuleejatkaatyöntekijöidenasemanjayhdenvertaisuudenpa-rantamistatyönteettämisenmuodostariippumatta.Tätävartentarvitaankolmikantainentoimintaohjelma.Korjattaviaepäkohtiaonesimerkiksivuosilomanmääräytymisessätyösuh-teenkestonmukaan,osa-aikaiseksijärjestetyntyöntains.nollatyösopimuksentuottamissatoimeentulo-ongelmissataityösuhteenkestonheikommassaennakoinnissavuokratyösuh-teeksijärjestetyssätyössä.

Keskeistäonlainsäädännönparantaminenjavalvonnantehostaminenmm.senvarmistamiseksi,ettämyösvuokratyössäpääsääntönäovatvakituisetjakokoaikaisettyösuhteet,etteiperusteet-tomiamääräaikaisiatyösopimuksiaolejaettäosa-aikaiselletyöntekijälletarjotaanlisätuntejalainedellyttämällätavalla.Muunmuassatätävartentulisiammattiliitoillesäätääkanneoikeus.

ItsensätyöllistävienryhmäonkasvanutvoimakkaastiviimeisenvuosikymmenajanSuomentyömarkkinoilla.Heidänasemaansaliittyvätepäkohdatonselvitettäväjakorjattavaensivaali-kaudella.Näennäis-japakkoyrittäjyydenestämiseksitäsmennetäänlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

31

Useissamaissakollektiivinenkanneoikeusontyösuhteisiinliittyvissäasioissataisyrjintäasiois-sa.Suomessakollektiivinenkanneoikeusonmahdollistettukuluttaja-asioidenlisäksielinkei-nonharjoittajille.Onperusteltua,ettämyöstyöntekijöilläolisivastaavanlainenoikeus.MyösEUonrohkaissutjäsenvaltioitaanlaajentamaanammattiliittojenjamuidenyhdistyksienmahdollisuuksiapuuttuaepäkohtiin.

Järjestöjenitsenäistäkanneoikeuttaonlaajennettavasiten,ettäammattiliittotaimuure-kisteröityyhdistysvoinostaakanteenoikeudessatyösuhteisiin,tasa-arvoontaimuuhunyhdenvertaisuuteenliittyvissäasioissa.

TYÖELÄMÄN UUDISTAMISEN TAVOITTEITA

1. Työaikojenontuettavaterveyttäjamahdollisuuttatehdäpidempityöura.Työaikojenonjoustettavaihmisenelämäntilanteenmukaan.

2. Kolmikantaisessatoimintaohjelmassatyömarkkinoidenerilaisettyönteet-tämisenmuodotkartoitetaanjaniihinliittyvätepäkohdatkorjataan.Näen-näisyrittäjyydenestämiseksitarkistetaanlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.

3. Työsuojeluhallinnonvoimavarojaonlisättäväjaaluehallintouudistusonarvioitavauudelleentyösuojelunosalta.

4. Työterveyshuollonkattavuutta,laatuajavaikuttavuuttaonparannetta-va.Erityistäpainoaasetetaantyökyvynylläpitoonjasenmuutostenennakoimiseen.

5. Tasa-arvolakijayhdenvertaisuuslainsäädäntöuudistetaan.Samapalkkai-suusohjelmaajatketaan.

6. Ammattiliitoillesäädetäänkanneoikeus.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA30

Työpaikoillatyösuojelustavastaavillehenkilöilletuleelaatiapätevyysvaatimuksetjakoulu-tuskriteerit,joitavoidaanmyösvalvoa.Jatkossatyösuojeluvaltuutettupitäisivalitakaikillavähintäänviidentyöntekijäntyöpaikoilla.Lisäksituleeselvittäämahdollisuusottaakäyttöönalueellistentyösuojeluvaltuutettujenjärjestelmä.Työsuojeluvaltuutetuntyöhöntulisiinteg-roidamyöstyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoiminta.

Työturvallisuuslainsäädäntöönonkirjattavatarkemmatsäännöksetmuunmuassatyöpaikko-jenvaarojenarvioinnistatyöpaikkaväkivallanjasenuhanosalta,työpaikkaväkivallantaisenuhankohteeksijoutuneentyöntekijänjälkihoidostasekätyönantajanilmoitusvelvollisuudestaväkivaltatapauksista.

Työterveyshuollonkattavuuttajalaatuaonparannettava.Työterveyshuollonjärjestämisvastuukoskeemyösmääräaikaisissatyösuhteissa,osa-aikatöissätaivuokratöissäolevaahenkilös-töä.Työsuojeluviranomaistenonvalvottavatehokkaamminsitä,ettätyönantajathuolehtivattyöterveyshuollonjärjestämisestä.Työterveyshuollonlaadunjavaikuttavuudenlisääminenedellyttääkansallistenlaatukriteeri-enlaatimistatyöterveyshuollollejatyöterveyshuollonerikois-lääkärikoulutuksenrahoituksenvakinaistamistamuuttamallavuoden2013loppuunastivoimassaolevalakitoistaiseksivoimassaolevaksi.Työterveyshuollonkeskeisenätavoitteenaontyöperäis-tensairauksienjatapaturmienehkäisynsekätyöolojenjatyöyhteisöntoimivuudenkehittämisenohellatyönteki-jöidentyökyvynjaterveydenedistäminen.Seedellyttäätyöpaikanjatyöterveyshuollonyhteistyönkehittämistäjayhteisistäsäännöistäsopimista.Työterveyshuollonjamuunterveydenhuollonyhteistyötäonkehitettäväparan-tamallatiedonkulkuasekälisäämällämuussaterveyden-huollossatyöelämäntuntemusta.

Työssäänerityistäsairastumisvaaraaaiheuttavilletekijöillealtistu-neidenterveystarkastuksistaonhuolehdittavajaaltistumisestariippuenseurantaaonjatkettavamyöstyösuhteenpäätyttyä.Ammattitaudittuleetutkiaviranomaistentoimestaaina,kunneaiheuttavatpysyvänhaitantaivakavansairauden,janiidentutkintatuleelakitasollarinnastaasamanlaisenmenettelynpiiriinkuinvakavattapa-turmat.Työturvallisuus-jatyöterveyshuoltolainsaattamiseksikäytännöntyöelämääntuleelainvelvoitteidenlaiminlyöntiäkoskevatrangaistusmääräyksetsaattaaajantasalle.

4.5 AMMATTILIITOILLE KANNEOIKEUS

Työntekijältävaaditaanuskallustaesiintyäoikeudessaomissanimissään,eivätkäkaikkiedestiedäoikeuksistaan.Viranomaistenmahdollisuuksiavalvoatyöehtojaonvähennettyjayh-teiskunnassasiirryttyyhäenemmänns.omavalvontaan.Työnantajallesaattaatämänvuoksiollataloudellisestikannattavaaollanoudattamattalakiajatyöehtosopimuksia.Tarvitaanuusiakeinoja,jottatyöntekijöidenoikeudettoteutuisivat.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

31

Useissamaissakollektiivinenkanneoikeusontyösuhteisiinliittyvissäasioissataisyrjintäasiois-sa.Suomessakollektiivinenkanneoikeusonmahdollistettukuluttaja-asioidenlisäksielinkei-nonharjoittajille.Onperusteltua,ettämyöstyöntekijöilläolisivastaavanlainenoikeus.MyösEUonrohkaissutjäsenvaltioitaanlaajentamaanammattiliittojenjamuidenyhdistyksienmahdollisuuksiapuuttuaepäkohtiin.

Järjestöjenitsenäistäkanneoikeuttaonlaajennettavasiten,ettäammattiliittotaimuure-kisteröityyhdistysvoinostaakanteenoikeudessatyösuhteisiin,tasa-arvoontaimuuhunyhdenvertaisuuteenliittyvissäasioissa.

TYÖELÄMÄN UUDISTAMISEN TAVOITTEITA

1. Työaikojenontuettavaterveyttäjamahdollisuuttatehdäpidempityöura.Työaikojenonjoustettavaihmisenelämäntilanteenmukaan.

2. Kolmikantaisessatoimintaohjelmassatyömarkkinoidenerilaisettyönteet-tämisenmuodotkartoitetaanjaniihinliittyvätepäkohdatkorjataan.Näen-näisyrittäjyydenestämiseksitarkistetaanlainsäädäntöäsiten,etteityötäolemahdollistateettäätoimeksiantonasilloin,kuntyösuhteentunnusmerkistötäyttyy.

3. Työsuojeluhallinnonvoimavarojaonlisättäväjaaluehallintouudistusonarvioitavauudelleentyösuojelunosalta.

4. Työterveyshuollonkattavuutta,laatuajavaikuttavuuttaonparannetta-va.Erityistäpainoaasetetaantyökyvynylläpitoonjasenmuutostenennakoimiseen.

5. Tasa-arvolakijayhdenvertaisuuslainsäädäntöuudistetaan.Samapalkkai-suusohjelmaajatketaan.

6. Ammattiliitoillesäädetäänkanneoikeus.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA30

Työpaikoillatyösuojelustavastaavillehenkilöilletuleelaatiapätevyysvaatimuksetjakoulu-tuskriteerit,joitavoidaanmyösvalvoa.Jatkossatyösuojeluvaltuutettupitäisivalitakaikillavähintäänviidentyöntekijäntyöpaikoilla.Lisäksituleeselvittäämahdollisuusottaakäyttöönalueellistentyösuojeluvaltuutettujenjärjestelmä.Työsuojeluvaltuutetuntyöhöntulisiinteg-roidamyöstyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoiminta.

Työturvallisuuslainsäädäntöönonkirjattavatarkemmatsäännöksetmuunmuassatyöpaikko-jenvaarojenarvioinnistatyöpaikkaväkivallanjasenuhanosalta,työpaikkaväkivallantaisenuhankohteeksijoutuneentyöntekijänjälkihoidostasekätyönantajanilmoitusvelvollisuudestaväkivaltatapauksista.

Työterveyshuollonkattavuuttajalaatuaonparannettava.Työterveyshuollonjärjestämisvastuukoskeemyösmääräaikaisissatyösuhteissa,osa-aikatöissätaivuokratöissäolevaahenkilös-töä.Työsuojeluviranomaistenonvalvottavatehokkaamminsitä,ettätyönantajathuolehtivattyöterveyshuollonjärjestämisestä.Työterveyshuollonlaadunjavaikuttavuudenlisääminenedellyttääkansallistenlaatukriteeri-enlaatimistatyöterveyshuollollejatyöterveyshuollonerikois-lääkärikoulutuksenrahoituksenvakinaistamistamuuttamallavuoden2013loppuunastivoimassaolevalakitoistaiseksivoimassaolevaksi.Työterveyshuollonkeskeisenätavoitteenaontyöperäis-tensairauksienjatapaturmienehkäisynsekätyöolojenjatyöyhteisöntoimivuudenkehittämisenohellatyönteki-jöidentyökyvynjaterveydenedistäminen.Seedellyttäätyöpaikanjatyöterveyshuollonyhteistyönkehittämistäjayhteisistäsäännöistäsopimista.Työterveyshuollonjamuunterveydenhuollonyhteistyötäonkehitettäväparan-tamallatiedonkulkuasekälisäämällämuussaterveyden-huollossatyöelämäntuntemusta.

Työssäänerityistäsairastumisvaaraaaiheuttavilletekijöillealtistu-neidenterveystarkastuksistaonhuolehdittavajaaltistumisestariippuenseurantaaonjatkettavamyöstyösuhteenpäätyttyä.Ammattitaudittuleetutkiaviranomaistentoimestaaina,kunneaiheuttavatpysyvänhaitantaivakavansairauden,janiidentutkintatuleelakitasollarinnastaasamanlaisenmenettelynpiiriinkuinvakavattapa-turmat.Työturvallisuus-jatyöterveyshuoltolainsaattamiseksikäytännöntyöelämääntuleelainvelvoitteidenlaiminlyöntiäkoskevatrangaistusmääräyksetsaattaaajantasalle.

4.5 AMMATTILIITOILLE KANNEOIKEUS

Työntekijältävaaditaanuskallustaesiintyäoikeudessaomissanimissään,eivätkäkaikkiedestiedäoikeuksistaan.Viranomaistenmahdollisuuksiavalvoatyöehtojaonvähennettyjayh-teiskunnassasiirryttyyhäenemmänns.omavalvontaan.Työnantajallesaattaatämänvuoksiollataloudellisestikannattavaaollanoudattamattalakiajatyöehtosopimuksia.Tarvitaanuusiakeinoja,jottatyöntekijöidenoikeudettoteutuisivat.

SAK:N VAALITAVOITTEET / PIDEMMÄT TYÖURAT TYÖELÄMÄÄ PARANTAMALLA

33SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN

5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Jotta muuttajat voivat antaa panoksensa Suomen kehittämiseksi, on maahanmuuttajien kotoutumista edistettävä. Kahden kerroksen työ-markkinoiden poistamiseksi tarvitaan lisää valvontaa ja työnantajien vastuun lisäämistä.

5.1 TILASTOINTIA KEHITETTÄVÄ

Suomenväestöstähiemanvajaakolmeprosenttiaelinoin156000onulkomaidenkansalaisia.LisäksimaassakäyerityisestiVirostajaPuolastasekäVenäjältävuosittaintilapäisestitöissänoin40000–50000ihmistä.Maahanmuuttajientyöttömyysastenousivuoden2010aikanayli25prosenttiin.Toistaiseksimaahanmuutonperusteenaovatolleetuseimmitenperhesyyttaihumanitaarisetsyytjasuhteellisenvähäntyönteko.Vuonna2008Suomeenmuutti15000henkilöäenemmänkuintäältämuuttipois.

MäärällisestisuurinosaulkomaalaisestatyövoimastatuleeSuomeenEU:sta,jossatyövoimajapalvelutliikkuvatvapaasti.EU-maistatulevientyöntekijöidentilastointiaonkehitettäväniin,ettätiedetäänmillealoille,mihinammattiryhmiinjakuinkapitkäksiaikaatännetullaantöihin.

TyövoimanmaahanmuuttoaEU:nulkopuoleltaonlisättävävain,josSuomeauhkaaaidostityövoimapula.IkääntymisenaiheuttamamahdollinentyövoimatarvetuleeratkaistaensisijassanostamallaSuomennykyisentyöikäisenväestön,mukaanlukienmaahanmuuttajien,työllisyysastetta.Ulkomaisiatyöntekijöitätarvitaantäydentämään,eikorvaamaansuomalaistatyövoimaa.MyösSuomessaonnoudatettavaOECD:nmonikansallisilleyrityksilleantamiatoimintaohjeita,joidenmukaanyritystentuleemahdollisuuksienmukaanainapalkatapai-kallistahenkilöstöä.

5.2 KOTOUTTAMINEN ON AVAIN – SITÄ ON TARJOTTAVA MYÖS TYÖN VUOKSI MUUTTAVILLE

Työyhteisöissäonedistettäväyhdenvertaistaasenneilmastoajakarsittavaennakkoluuloja,jottaulkomaalaisettyöntekijätvoivatkokeaolevansatervetulleita.Rasismiaeivoihyväksyämissäänmuodossa.Kansainvälistyvätyöelämäonmahdollisuussuomalaiselleyhteiskunnalle,eiuhka.Kaikilletyöntekijöillekuuluusamatoikeudetjavelvollisuudet.

Ulkomaalaistenkotouttamiseentarvitaanriittävätvoimavarat.Myösmaahanmuuttaneillatyöntekijöilläpitääollaoikeuskotouttamistoimiin.Suomentairuotsinkielenoppiminenjatyöntekosekäyhteydetpaikalliseenväestöönedistävätparhaitensopeutumistasuomalaiseenyhteiskuntaan.Erityistähuomiotaonkiinnitettävämaassajoasuvienulkomaankansalaistenny-kyistäparempaantyöllistämiseenjakielikoulutukseen.Ulkomaalaisiatyöntekijöitäpalkkaavientyönantajienonosallistuttavakieliopetuksenjaperehdyttämisenaiheuttamiinkustannuksiin.

33SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN

5 SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN

Maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Jotta muuttajat voivat antaa panoksensa Suomen kehittämiseksi, on maahanmuuttajien kotoutumista edistettävä. Kahden kerroksen työ-markkinoiden poistamiseksi tarvitaan lisää valvontaa ja työnantajien vastuun lisäämistä.

5.1 TILASTOINTIA KEHITETTÄVÄ

Suomenväestöstähiemanvajaakolmeprosenttiaelinoin156000onulkomaidenkansalaisia.LisäksimaassakäyerityisestiVirostajaPuolastasekäVenäjältävuosittaintilapäisestitöissänoin40000–50000ihmistä.Maahanmuuttajientyöttömyysastenousivuoden2010aikanayli25prosenttiin.Toistaiseksimaahanmuutonperusteenaovatolleetuseimmitenperhesyyttaihumanitaarisetsyytjasuhteellisenvähäntyönteko.Vuonna2008Suomeenmuutti15000henkilöäenemmänkuintäältämuuttipois.

MäärällisestisuurinosaulkomaalaisestatyövoimastatuleeSuomeenEU:sta,jossatyövoimajapalvelutliikkuvatvapaasti.EU-maistatulevientyöntekijöidentilastointiaonkehitettäväniin,ettätiedetäänmillealoille,mihinammattiryhmiinjakuinkapitkäksiaikaatännetullaantöihin.

TyövoimanmaahanmuuttoaEU:nulkopuoleltaonlisättävävain,josSuomeauhkaaaidostityövoimapula.IkääntymisenaiheuttamamahdollinentyövoimatarvetuleeratkaistaensisijassanostamallaSuomennykyisentyöikäisenväestön,mukaanlukienmaahanmuuttajien,työllisyysastetta.Ulkomaisiatyöntekijöitätarvitaantäydentämään,eikorvaamaansuomalaistatyövoimaa.MyösSuomessaonnoudatettavaOECD:nmonikansallisilleyrityksilleantamiatoimintaohjeita,joidenmukaanyritystentuleemahdollisuuksienmukaanainapalkatapai-kallistahenkilöstöä.

5.2 KOTOUTTAMINEN ON AVAIN – SITÄ ON TARJOTTAVA MYÖS TYÖN VUOKSI MUUTTAVILLE

Työyhteisöissäonedistettäväyhdenvertaistaasenneilmastoajakarsittavaennakkoluuloja,jottaulkomaalaisettyöntekijätvoivatkokeaolevansatervetulleita.Rasismiaeivoihyväksyämissäänmuodossa.Kansainvälistyvätyöelämäonmahdollisuussuomalaiselleyhteiskunnalle,eiuhka.Kaikilletyöntekijöillekuuluusamatoikeudetjavelvollisuudet.

Ulkomaalaistenkotouttamiseentarvitaanriittävätvoimavarat.Myösmaahanmuuttaneillatyöntekijöilläpitääollaoikeuskotouttamistoimiin.Suomentairuotsinkielenoppiminenjatyöntekosekäyhteydetpaikalliseenväestöönedistävätparhaitensopeutumistasuomalaiseenyhteiskuntaan.Erityistähuomiotaonkiinnitettävämaassajoasuvienulkomaankansalaistenny-kyistäparempaantyöllistämiseenjakielikoulutukseen.Ulkomaalaisiatyöntekijöitäpalkkaavientyönantajienonosallistuttavakieliopetuksenjaperehdyttämisenaiheuttamiinkustannuksiin.

35

MAAHANMUUTTOPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. Kotouttamistaonlaajennettavajaparannettava.

2. Rasismiavastaanontoimittavatehokkaasti.

3. Yritystenjatyönvälittäjienvastuutaonlisättävämm.tehostamallajalaajen-tamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.

4. Työehtojenvalvontaaonlisättäväjatehostettava.

5. Maahanmuutonjatyövoimanliikkuvuudentilastointiaonkehitettävä.

6. Ihmiskaupantunnistamismekanismejaonparannettava.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOINSAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN34

5.3 KAHDEN KERROKSEN TYÖMARKKINAT ON TORJUTTAVA

Suomessaeioleyleistätyövoimapulaa,muttaalakohtaisiatyövoimakapeikkojasaattaaesiin-tyä.Liikkuvuudenlisääntymisenseurauksenameilleonvalitettavastikehittynytkahdettyö-markkinat.Suomessaonsekäkotimaisiaettäulkomaisiayrityksiä,joidenensisijainensyypalkataheikossaneuvotteluasemassaoleviaulkomaalaisiaonse,ettäheillevoidaanmaksaatyöehtosopimuksenalittavaapalkkaasekätinkiätyö-jaasuinolosuhteista.

Kaksiintyömarkkinoihinonpuututtavajatyöehtojenvalvontaalisättävä.Ennenkuintyö-perusteistamuuttoaSuomeenvoidaanlisätä,onvarmistuttavasiitä,ettäkansallisuudestariippumattakaikilleSuomessatyöskentelevillevoidaantaatayhdenvertaisetoikeudet.Yritys-kohtaisiarekistereitäonkehitettäväniin,ettätyönantaja-javerovelvoitteitarikkovattoimijatsaadaanvarmemminkiinni.

Yritystenjatyönvälittäjienyhteiskuntavastuutaonlisättävätehostamallajalaajentamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.Lisäksionestettäväse,etteitännetuodakolmansistamaistaesimerkiksiköyhiämaanviljelijöitäpoimimaanmarjojayrittäjäsuhteessa.Kouluttamistajatiedottamistasuomalaisistatyöoloistaontehostettava,jottaulkomaisettyöntekijätolisivattietoisiaoikeuksistaan.

Liikkuvientyöntekijöidenasemaaonparannettavaratifioimallasiirtotyöläistenjaheidänper-heenjäsentensäoikeuksiensuojeluakoskevaYK:nyleissopimusjakansainvälisentyöjärjestöILO:nmuuttaviatyöntekijöitäkoskevasopimusnro97sekäsiirtolaisuuteenliittyviäväärinkäy-töksiäsekäulkomaalaistentyöntekijöidenyhtäläisiämahdollisuuksiajayhtäläisenkohtelunedistämistäkoskevasopimus143.Lisäksiontehtäväenemmänyhteistyötäkansainvälistenjärjestöjen,esimerkiksiKansainvälisensiirtolaisjärjestöIOM:nkanssa.

Työpaikkatarkastuksiaonlisättäväjavarmistettavamyösammattiliittojenmahdollisuudetpuuttuatehokkaastiväärinkäytöksiin.Kiskonnantapaisentyösyrjinnänjaihmiskaupantunnus-merkistöjäontarkistettavajaoikeuskäytäntöäontarkkailtava.Tarvittaessalainsäädäntöäonmuutettava,jottakaikenlaatuinenpakkotyörangaistaisiinihmiskauppana.Valvonnanlisääminenjatehostaminenauttaisivatmyösniitärehel-lisiäyrittäjiä,jotkahaluavatnoudattaasuomalaisiatyöehtoja,muttaeivätpärjääepärehellisessäkilpailussa.EU:njaPoh-joismaidenulkopuolistenmaidenkohdallaonsäilytettävätyöntekijäammatteihinkuuluvillans.herkilläaloillatyö-lupakäytäntö,jollavarmistetaanse,ettätyösuhdeonSuomentyöehtojenmukainenjaetteikyseessäolevaantyöhönolesaatavissatyövoimaakotimaasta.

35

MAAHANMUUTTOPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. Kotouttamistaonlaajennettavajaparannettava.

2. Rasismiavastaanontoimittavatehokkaasti.

3. Yritystenjatyönvälittäjienvastuutaonlisättävämm.tehostamallajalaajen-tamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.

4. Työehtojenvalvontaaonlisättäväjatehostettava.

5. Maahanmuutonjatyövoimanliikkuvuudentilastointiaonkehitettävä.

6. Ihmiskaupantunnistamismekanismejaonparannettava.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOINSAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMESSA TÖISSÄ SUOMALAISIN TYÖEHDOIN34

5.3 KAHDEN KERROKSEN TYÖMARKKINAT ON TORJUTTAVA

Suomessaeioleyleistätyövoimapulaa,muttaalakohtaisiatyövoimakapeikkojasaattaaesiin-tyä.Liikkuvuudenlisääntymisenseurauksenameilleonvalitettavastikehittynytkahdettyö-markkinat.Suomessaonsekäkotimaisiaettäulkomaisiayrityksiä,joidenensisijainensyypalkataheikossaneuvotteluasemassaoleviaulkomaalaisiaonse,ettäheillevoidaanmaksaatyöehtosopimuksenalittavaapalkkaasekätinkiätyö-jaasuinolosuhteista.

Kaksiintyömarkkinoihinonpuututtavajatyöehtojenvalvontaalisättävä.Ennenkuintyö-perusteistamuuttoaSuomeenvoidaanlisätä,onvarmistuttavasiitä,ettäkansallisuudestariippumattakaikilleSuomessatyöskentelevillevoidaantaatayhdenvertaisetoikeudet.Yritys-kohtaisiarekistereitäonkehitettäväniin,ettätyönantaja-javerovelvoitteitarikkovattoimijatsaadaanvarmemminkiinni.

Yritystenjatyönvälittäjienyhteiskuntavastuutaonlisättävätehostamallajalaajentamallatilaajanvastuutasekäpuuttumallalaittomiintyönvälitysmaksuihin.Lisäksionestettäväse,etteitännetuodakolmansistamaistaesimerkiksiköyhiämaanviljelijöitäpoimimaanmarjojayrittäjäsuhteessa.Kouluttamistajatiedottamistasuomalaisistatyöoloistaontehostettava,jottaulkomaisettyöntekijätolisivattietoisiaoikeuksistaan.

Liikkuvientyöntekijöidenasemaaonparannettavaratifioimallasiirtotyöläistenjaheidänper-heenjäsentensäoikeuksiensuojeluakoskevaYK:nyleissopimusjakansainvälisentyöjärjestöILO:nmuuttaviatyöntekijöitäkoskevasopimusnro97sekäsiirtolaisuuteenliittyviäväärinkäy-töksiäsekäulkomaalaistentyöntekijöidenyhtäläisiämahdollisuuksiajayhtäläisenkohtelunedistämistäkoskevasopimus143.Lisäksiontehtäväenemmänyhteistyötäkansainvälistenjärjestöjen,esimerkiksiKansainvälisensiirtolaisjärjestöIOM:nkanssa.

Työpaikkatarkastuksiaonlisättäväjavarmistettavamyösammattiliittojenmahdollisuudetpuuttuatehokkaastiväärinkäytöksiin.Kiskonnantapaisentyösyrjinnänjaihmiskaupantunnus-merkistöjäontarkistettavajaoikeuskäytäntöäontarkkailtava.Tarvittaessalainsäädäntöäonmuutettava,jottakaikenlaatuinenpakkotyörangaistaisiinihmiskauppana.Valvonnanlisääminenjatehostaminenauttaisivatmyösniitärehel-lisiäyrittäjiä,jotkahaluavatnoudattaasuomalaisiatyöehtoja,muttaeivätpärjääepärehellisessäkilpailussa.EU:njaPoh-joismaidenulkopuolistenmaidenkohdallaonsäilytettävätyöntekijäammatteihinkuuluvillans.herkilläaloillatyö-lupakäytäntö,jollavarmistetaanse,ettätyösuhdeonSuomentyöehtojenmukainenjaetteikyseessäolevaantyöhönolesaatavissatyövoimaakotimaasta.

37SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA

6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA

Suomen sosiaaliturvamalli on tärkeä säilyttää lakisääteisenä ja kattavana. Sosiaaliturvalla on tulevalla vaalikaudella suuria haasteita edessään. On huolehdittava työeläketurvan riittävästä tasosta ja kestävästä rahoituksesta. Työttömyysturvaa on parannettava ja sel-kiytettävä. Asumistukeen tarvitaan parannuksia niin, että se huomioi nykyistä paremmin pienituloiset työssäkäyvät lapsiperheet. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on paran-nettava. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää saada yhteiskunnan palvelut ja sosiaalivakuutuksen antama taloudellinen turva tukemaan nykyistä paremmin toisiaan.

LakisääteisyysjakattavuusovatSuomensosiaaliturvamallinparhaitapuolia.Ansiosidonnai-nensosiaaliturvaonerittäintärkeäätavallisillepalkansaajille.Ansioturvantarkoitusontaatakohtuullinentoimeentulotilanteissa,joissatyöntekijäesimerkiksityöttömyydentaisairastu-misentakiajoutuutilapäisestityöelämänulkopuolelletaijäätyöeläkkeelle.Joslainsäädäntöturvaisivainminimitasoisensosiaalivakuutuksen,pienipalkkaisillatyöntekijöillä–toisinkuinyhteiskunnanhyväosaisilla–eiolisivaraatäydentääturvaansamaksullisillamarkkinavakuu-tuksilla.SosiaaliturvantasoeiSuomessaoleerityisenhyväverrattunaesimerkiksimuihinPohjoismaihin.Työttömyysturvaaonlähivuosinakorotettavalähemmäspohjoismaistatasoasekälisättävätyövoimapolitiikantoimiajaparannettavaniidenvaikuttavuutta.

Ainaonniitä,joillaeisyystätaitoisestaolemahdollisuuttatyönkauttaansaitasosiaaliturvaa.Tarvitaanmyösperusturvaasekäyhteiskunnantarjoamiahyvinvointipalveluja.Perusturvanosaltaerityisestityömarkkinatukeajaasumistukeaonparannettava.

Yhteiskunnantarjoamillahyvinvointipalveluillaonmahdollistettumyösnaistentyössäkäynti,kunvastuuhoivastaeioleollutpelkästäänkodinjasuvunvarassa.Palvelutovatosahyvin-vointiyhteiskuntaajaniitäonkehitettäväottaenhuomioontyöelämänmuutokset.Palvelujentuleejatkossakinollakaikkiensaatavilla.Palvelujenkustannustentuleeollasellaisia,ettäniitäonmahdollistakäyttää.

Sosiaalivakuutuksenantamataloudellinenturvasekätyövoima-,koulutus-,sosiaali-jaterveys-palvelutonsaatavanykyistäparemmintukemaantoisiaan.Muutamavuosisittenkehitettymuutosturvantoimintamallityöttömyysvakuutuksessaolitässäsuhteessaensimmäinenaskel.Työttömäntyönhakijantoimeentuloonturvattava,muttaseeiriitä:työpaikkansamenettäneillepitäälöytäämahdollisimmanpianuusityöpaikka.Tarvitsemmesiistehokkaampiajatyönha-kijoilleräätälöityjätyövoimapalveluja.Työhönpaluuntukemiseksikaivataansairausvakuutuk-sen,perusterveydenhuollon,työterveyshuollonjakuntoutuspalvelujentoimivaayhteistyötä.

6.1 TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN KESTÄVÄ LINJA

Joustavaneläkeiänalarajaaeipidänostaaseuraavanvaalikaudenaikana.Työurienpiden-tämiseentarvitaankestävätyöelämänkehittämisenlinja,jokakoskeekokotyöuraa–alustaloppuun.Eläkejärjestelmänkolmikantaisianeuvottelujajatketaanturvataksemmeeläkkeidenriittäväntasonsekäsopiaksemmeniidenrahoituksestavuoden2014jälkeen.

37SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA

6 VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA

Suomen sosiaaliturvamalli on tärkeä säilyttää lakisääteisenä ja kattavana. Sosiaaliturvalla on tulevalla vaalikaudella suuria haasteita edessään. On huolehdittava työeläketurvan riittävästä tasosta ja kestävästä rahoituksesta. Työttömyysturvaa on parannettava ja sel-kiytettävä. Asumistukeen tarvitaan parannuksia niin, että se huomioi nykyistä paremmin pienituloiset työssäkäyvät lapsiperheet. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista on paran-nettava. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää saada yhteiskunnan palvelut ja sosiaalivakuutuksen antama taloudellinen turva tukemaan nykyistä paremmin toisiaan.

LakisääteisyysjakattavuusovatSuomensosiaaliturvamallinparhaitapuolia.Ansiosidonnai-nensosiaaliturvaonerittäintärkeäätavallisillepalkansaajille.Ansioturvantarkoitusontaatakohtuullinentoimeentulotilanteissa,joissatyöntekijäesimerkiksityöttömyydentaisairastu-misentakiajoutuutilapäisestityöelämänulkopuolelletaijäätyöeläkkeelle.Joslainsäädäntöturvaisivainminimitasoisensosiaalivakuutuksen,pienipalkkaisillatyöntekijöillä–toisinkuinyhteiskunnanhyväosaisilla–eiolisivaraatäydentääturvaansamaksullisillamarkkinavakuu-tuksilla.SosiaaliturvantasoeiSuomessaoleerityisenhyväverrattunaesimerkiksimuihinPohjoismaihin.Työttömyysturvaaonlähivuosinakorotettavalähemmäspohjoismaistatasoasekälisättävätyövoimapolitiikantoimiajaparannettavaniidenvaikuttavuutta.

Ainaonniitä,joillaeisyystätaitoisestaolemahdollisuuttatyönkauttaansaitasosiaaliturvaa.Tarvitaanmyösperusturvaasekäyhteiskunnantarjoamiahyvinvointipalveluja.Perusturvanosaltaerityisestityömarkkinatukeajaasumistukeaonparannettava.

Yhteiskunnantarjoamillahyvinvointipalveluillaonmahdollistettumyösnaistentyössäkäynti,kunvastuuhoivastaeioleollutpelkästäänkodinjasuvunvarassa.Palvelutovatosahyvin-vointiyhteiskuntaajaniitäonkehitettäväottaenhuomioontyöelämänmuutokset.Palvelujentuleejatkossakinollakaikkiensaatavilla.Palvelujenkustannustentuleeollasellaisia,ettäniitäonmahdollistakäyttää.

Sosiaalivakuutuksenantamataloudellinenturvasekätyövoima-,koulutus-,sosiaali-jaterveys-palvelutonsaatavanykyistäparemmintukemaantoisiaan.Muutamavuosisittenkehitettymuutosturvantoimintamallityöttömyysvakuutuksessaolitässäsuhteessaensimmäinenaskel.Työttömäntyönhakijantoimeentuloonturvattava,muttaseeiriitä:työpaikkansamenettäneillepitäälöytäämahdollisimmanpianuusityöpaikka.Tarvitsemmesiistehokkaampiajatyönha-kijoilleräätälöityjätyövoimapalveluja.Työhönpaluuntukemiseksikaivataansairausvakuutuk-sen,perusterveydenhuollon,työterveyshuollonjakuntoutuspalvelujentoimivaayhteistyötä.

6.1 TYÖURIEN PIDENTÄMISEEN KESTÄVÄ LINJA

Joustavaneläkeiänalarajaaeipidänostaaseuraavanvaalikaudenaikana.Työurienpiden-tämiseentarvitaankestävätyöelämänkehittämisenlinja,jokakoskeekokotyöuraa–alustaloppuun.Eläkejärjestelmänkolmikantaisianeuvottelujajatketaanturvataksemmeeläkkeidenriittäväntasonsekäsopiaksemmeniidenrahoituksestavuoden2014jälkeen.

39

Ansiosidonnaisentyöttömyysturvantarkoituksenaonkohtuullisentoimeentulonturvaami-nentyöttömyydenajalta.Työttömyysturvaankuuluuolennaisenaosanamyös

aktiivinentyövoimapolitiikka,jonkatavoitteenaontyöttömienmahdol-lisimmannopeatyöllistyminen.Aktiivitoimiatuleekohdentaamyös

ikääntyviintyöttömiin.

Erilaistentyöaikojenja-muotojenlaajentuessatyöttö-myyspäivärahaanliittyvätongelmatovatlisääntyneet.Ansioturvallepääsynhelpottamiseksisovitelluntyöttö-myyspäivärahantyöaika-japalkkaehtojaonväljennet-tävä(nykyistä75prosentintyöaikarajaaonkorotettava80prosenttiinja90prosentinkattoaonnostettava95prosenttiin).Muutoksetparantaisivaterityisestipienituloistenasemaa.

Työttömyysturvanmonimutkaisuuttaonpurettavaluo-pumallalomakorvaustenjaksottamisestasekälyhentä-

mälläomavastuuaikaa.

Talouskriisinmyötänopeastikasvanuttyöttömyysvaikuttaatyöt-tömyyskassojentoimintaanpitkälläaikavälillä.Työttömyyskassojen

rahoitusonvarmistettava.Tämäedellyttääjäsenmaksujentodellistatasaa-mistasekävaltionosallistumistalomautuspäivienrahoitukseen.

6.3 ASUMISTUKEA JA TYÖMARKKINATUKEA PARANNETTAVA

Pitkäaikaistyöttömyysonaiheuttanutlaajamittaistaköyhyyttäjasyrjäytymistä.Köyhyydenvähentämisessäonkinensisijaistatukeanopeaauudelleentyöllistymistäjayleistätyöllisyydennousua.Aktiiviseentyövoimapolitiikkaantarvitaansitenlisäävoimavarojajavaikuttavuutta.Aktiivitoimiinosallistumistatuleeedistäämm.etuoikeuttamallaaktiiviajankorotusosatoi-meentulotuessa.Perusturvanosaltaetenkintyömarkkinatukeajaasumistukeatuleeparantaa.Kaikkientyöttömientyöttömyysturvanparantaminen100eurollakuukaudessanostaisijulkisiamenojakokonaisuudessaannoin150miljoonalla.Asumistukeakehitettäessäonhuomioitavatyöhönkannustavuus.Lisäksiasumistukeatuleekehittääniin,ettäseulottuumyöstyössä-käyvillelapsiperheille.Myöstyömarkkinatuentarveharkinnastatuleeluopua.

Työmarkkinatukeasaavattyöttömätkaipaavaterityistätukeatyöllistymiseensä.Heillesuun-nattujenaktiivitoimientuleeollakannustaviajatyöllistymisenmahdollistavia.Yhtenäkeinonaonkehittäätyöllistymisbonuksenkaltainenjärjestelmä,jossatyötönsaisipitäätyöllistymisenalkuvaiheenajantyöttömyysturvansajokotäysimääräisenämuutamankuukaudenajantaivaihtoehtoisestitasoltaanalenevanatukena.Työttömänolisimahdollisuustyöllistyäpitkäntyöttömyysajanjälkeenilmanpelkoataloutensaheikkenemisestätaitulojensaennustetta-vuudenkärsimisestä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVASAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA38

Työurienpidentäminenonlaajastihyväksyttytavoite,silläseontärkeääsosiaaliturvanjahyvin-vointipalvelujenrahoittamiseksi.Myöstyömarkkinaosapuoletovatsitoutuneettavoitteeseen1990-luvunalkupuoleltalähtien.Keinoistaay-liikkeelläjatyönantajillaonperinteisestiolluteripainotukset.Kunay-liikeonkorostanuttyöelämänkehittämistätyössäjatkamisentuke-miseksi,työnantajatovatvaatineetsuoraviivaisestiheikennyksiäeläke-jatyöttömyysturvaan.

Työurienpidentymisentärkeinedellytysonkorkeatyöllisyysastejatyöhönosallistumisenmahdollisuuksienturvaaminenmyösosatyökykyisille.Työkyvynmenetyksentakianoin25000suomalaistajoutuuvuosittainkeskimäärin52-vuotiaanatyökyvyttömyyseläkkeellejasiissyr-jääntyöelämästä.Sensijaanterveytensäsäilyttäneetpystyvätjatkamaantyössäpitempäänjasiirtyvätvanhuuseläkkeellenytkeskimäärin63,4-vuotiaana.Työkyvyttömyydenehkäiseminenonsiisensisijaistatyössäjatkamisenkannalta.Toiseksionvälttämätöntä,ettätyöntekijöilläontyöelämässätarvittavaosaaminenkohdallaanalkaennuoruusvuosistajajatkuenkokotyöuranajan.Joustavaneläkeiänalarajannostamineneituoyhtääntyöpaikkaalisääeikäautatyöurienpidentämisessä,jostyöntekijänterveysonmennytjaammattitaitovanhentunut.

Kansainvälisenfinanssikriisinaiheuttamatyöttömyydenkasvujaepäilyttaloudenelpymisenhitaudestaovatlisänneethuoltatyöeläketurvanpitkänaikavälinrahoituksesta.Sekätyö-eläketurvantasonettärahoituksenkannaltaratkaiseviaovattyöllisyysjatyöurienpituus.

Yksityistenalojentyöeläkemaksujenkorotuksistaonsovitturatkaisuvuosille2011–2014,muttarahoituksenkestävyysonvarmistettavamyösjatkossa.Eläkkeelläoleviensuhteellinenosuuskasvaavoimakkaastijasuomalaisetelävätkeskimäärinentistäpitempään.Laissasäädetyneläketurvanrahoittamiseksionkerättäväriittävätmaksut.Tärkeääon,ettävanhuuseläkera-hastoinninvahvistamisellatasattaisiinmaksurasitustaikäpolvienkeskenjaedistettäisiinsitensukupolvienvälistäoikeudenmukaisuutta.Myösnuorten,työuraansaaloittavienikäluokkienonvoitavaluottaaeläkelupauksiin,jasiksierityisestinuorteneläketurvantasoaonparannettavamuunmuassaluopumallatyöeläkemaksunvähentämisestäeläkepalkasta.

Työeläkelaitostensijoitustoimintaajavakavaraisuuttasäätelevänlainsäädännöntäsmentämi-nenonkäynnissä,jasetehdäänkolmivaiheisena.Ontärkeää,ettätyöeläkelaitostenvakava-raisuuspystytäänentistäparemminturvaamaanmyöstaloudenvakavissahäiriötilanteissa.

Työeläkelaitostentehtäväonlakisääteisentyöeläketurvanhoitaminenjakilpailunäkökohdatonpidettävätälletehtävällealisteisina.Työeläketurvaajamuutakinsosiaalivakuutustakos-kevalainsäädäntöonvalmisteltavakolmikantaisesti.Työeläketurvankeskeisestäsisällöstäjasenrahoituksenturvaamisestaneuvottelevatjatkossakinmaksajienedustajatelikeskeisettyömarkkinajärjestöt.

6.2 TYÖTTÖMYYSTURVASTA TYÖMARKKINATURVAKSI

Työelämässätapahtuneetmuutoksetedellyttävättyöttömyysturvankehittämisenjatkamista.Kehittämisenlähtökohtinatuleeollarahoituksenturvaaminensekäjärjestelmänselkeysjaoikeudenmukaisuus.

39

Ansiosidonnaisentyöttömyysturvantarkoituksenaonkohtuullisentoimeentulonturvaami-nentyöttömyydenajalta.Työttömyysturvaankuuluuolennaisenaosanamyös

aktiivinentyövoimapolitiikka,jonkatavoitteenaontyöttömienmahdol-lisimmannopeatyöllistyminen.Aktiivitoimiatuleekohdentaamyös

ikääntyviintyöttömiin.

Erilaistentyöaikojenja-muotojenlaajentuessatyöttö-myyspäivärahaanliittyvätongelmatovatlisääntyneet.Ansioturvallepääsynhelpottamiseksisovitelluntyöttö-myyspäivärahantyöaika-japalkkaehtojaonväljennet-tävä(nykyistä75prosentintyöaikarajaaonkorotettava80prosenttiinja90prosentinkattoaonnostettava95prosenttiin).Muutoksetparantaisivaterityisestipienituloistenasemaa.

Työttömyysturvanmonimutkaisuuttaonpurettavaluo-pumallalomakorvaustenjaksottamisestasekälyhentä-

mälläomavastuuaikaa.

Talouskriisinmyötänopeastikasvanuttyöttömyysvaikuttaatyöt-tömyyskassojentoimintaanpitkälläaikavälillä.Työttömyyskassojen

rahoitusonvarmistettava.Tämäedellyttääjäsenmaksujentodellistatasaa-mistasekävaltionosallistumistalomautuspäivienrahoitukseen.

6.3 ASUMISTUKEA JA TYÖMARKKINATUKEA PARANNETTAVA

Pitkäaikaistyöttömyysonaiheuttanutlaajamittaistaköyhyyttäjasyrjäytymistä.Köyhyydenvähentämisessäonkinensisijaistatukeanopeaauudelleentyöllistymistäjayleistätyöllisyydennousua.Aktiiviseentyövoimapolitiikkaantarvitaansitenlisäävoimavarojajavaikuttavuutta.Aktiivitoimiinosallistumistatuleeedistäämm.etuoikeuttamallaaktiiviajankorotusosatoi-meentulotuessa.Perusturvanosaltaetenkintyömarkkinatukeajaasumistukeatuleeparantaa.Kaikkientyöttömientyöttömyysturvanparantaminen100eurollakuukaudessanostaisijulkisiamenojakokonaisuudessaannoin150miljoonalla.Asumistukeakehitettäessäonhuomioitavatyöhönkannustavuus.Lisäksiasumistukeatuleekehittääniin,ettäseulottuumyöstyössä-käyvillelapsiperheille.Myöstyömarkkinatuentarveharkinnastatuleeluopua.

Työmarkkinatukeasaavattyöttömätkaipaavaterityistätukeatyöllistymiseensä.Heillesuun-nattujenaktiivitoimientuleeollakannustaviajatyöllistymisenmahdollistavia.Yhtenäkeinonaonkehittäätyöllistymisbonuksenkaltainenjärjestelmä,jossatyötönsaisipitäätyöllistymisenalkuvaiheenajantyöttömyysturvansajokotäysimääräisenämuutamankuukaudenajantaivaihtoehtoisestitasoltaanalenevanatukena.Työttömänolisimahdollisuustyöllistyäpitkäntyöttömyysajanjälkeenilmanpelkoataloutensaheikkenemisestätaitulojensaennustetta-vuudenkärsimisestä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVASAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA38

Työurienpidentäminenonlaajastihyväksyttytavoite,silläseontärkeääsosiaaliturvanjahyvin-vointipalvelujenrahoittamiseksi.Myöstyömarkkinaosapuoletovatsitoutuneettavoitteeseen1990-luvunalkupuoleltalähtien.Keinoistaay-liikkeelläjatyönantajillaonperinteisestiolluteripainotukset.Kunay-liikeonkorostanuttyöelämänkehittämistätyössäjatkamisentuke-miseksi,työnantajatovatvaatineetsuoraviivaisestiheikennyksiäeläke-jatyöttömyysturvaan.

Työurienpidentymisentärkeinedellytysonkorkeatyöllisyysastejatyöhönosallistumisenmahdollisuuksienturvaaminenmyösosatyökykyisille.Työkyvynmenetyksentakianoin25000suomalaistajoutuuvuosittainkeskimäärin52-vuotiaanatyökyvyttömyyseläkkeellejasiissyr-jääntyöelämästä.Sensijaanterveytensäsäilyttäneetpystyvätjatkamaantyössäpitempäänjasiirtyvätvanhuuseläkkeellenytkeskimäärin63,4-vuotiaana.Työkyvyttömyydenehkäiseminenonsiisensisijaistatyössäjatkamisenkannalta.Toiseksionvälttämätöntä,ettätyöntekijöilläontyöelämässätarvittavaosaaminenkohdallaanalkaennuoruusvuosistajajatkuenkokotyöuranajan.Joustavaneläkeiänalarajannostamineneituoyhtääntyöpaikkaalisääeikäautatyöurienpidentämisessä,jostyöntekijänterveysonmennytjaammattitaitovanhentunut.

Kansainvälisenfinanssikriisinaiheuttamatyöttömyydenkasvujaepäilyttaloudenelpymisenhitaudestaovatlisänneethuoltatyöeläketurvanpitkänaikavälinrahoituksesta.Sekätyö-eläketurvantasonettärahoituksenkannaltaratkaiseviaovattyöllisyysjatyöurienpituus.

Yksityistenalojentyöeläkemaksujenkorotuksistaonsovitturatkaisuvuosille2011–2014,muttarahoituksenkestävyysonvarmistettavamyösjatkossa.Eläkkeelläoleviensuhteellinenosuuskasvaavoimakkaastijasuomalaisetelävätkeskimäärinentistäpitempään.Laissasäädetyneläketurvanrahoittamiseksionkerättäväriittävätmaksut.Tärkeääon,ettävanhuuseläkera-hastoinninvahvistamisellatasattaisiinmaksurasitustaikäpolvienkeskenjaedistettäisiinsitensukupolvienvälistäoikeudenmukaisuutta.Myösnuorten,työuraansaaloittavienikäluokkienonvoitavaluottaaeläkelupauksiin,jasiksierityisestinuorteneläketurvantasoaonparannettavamuunmuassaluopumallatyöeläkemaksunvähentämisestäeläkepalkasta.

Työeläkelaitostensijoitustoimintaajavakavaraisuuttasäätelevänlainsäädännöntäsmentämi-nenonkäynnissä,jasetehdäänkolmivaiheisena.Ontärkeää,ettätyöeläkelaitostenvakava-raisuuspystytäänentistäparemminturvaamaanmyöstaloudenvakavissahäiriötilanteissa.

Työeläkelaitostentehtäväonlakisääteisentyöeläketurvanhoitaminenjakilpailunäkökohdatonpidettävätälletehtävällealisteisina.Työeläketurvaajamuutakinsosiaalivakuutustakos-kevalainsäädäntöonvalmisteltavakolmikantaisesti.Työeläketurvankeskeisestäsisällöstäjasenrahoituksenturvaamisestaneuvottelevatjatkossakinmaksajienedustajatelikeskeisettyömarkkinajärjestöt.

6.2 TYÖTTÖMYYSTURVASTA TYÖMARKKINATURVAKSI

Työelämässätapahtuneetmuutoksetedellyttävättyöttömyysturvankehittämisenjatkamista.Kehittämisenlähtökohtinatuleeollarahoituksenturvaaminensekäjärjestelmänselkeysjaoikeudenmukaisuus.

41

Monetsuurimmistaterveydenhuoltoakuormittavistasairauksistaovatennaltaehkäistävissä.Terveilläelintavoillaonkeskeinenmerkitysylipainoon,vähäiseenliikuntaanjapäihteidenkäyttöönliittyviensairauksienehkäisyssä.Tässäehkäisytyössäperusterveydenhuollollaonkeskeinenmerkitys.Myösmielenterveyspalvelujensaattaminensamanarvoisiksiperuster-veydenhuollonmuidenpalvelujenkanssaontärkeää.Mielenterveydensairauksientuomaleimaeisaahaitatahoitoonpääsyäeikämielenterveyspotilaidenfyysistensairauksientun-nistamistajahoitoa.

Hyvintoimivaterveydenhuoltoperustuuvahvaanperusterveydenhuoltoonjajoustaviinpal-veluketjuihinerikoissairaanhoidostaperusterveydenhuollonkauttakuntiensosiaalitoimeen.Tällähetkelläorganisaatioidenrajatmuodostavatesteitäjoustavalleyhteistyölle.Parhaitennäitäesteitäpoistetaanluomallasuurempiaorganisaatioita,jotkapitävätsisälläänkokohoi-toketjun.Näitäorganisaatioitaluotaessaonkuitenkinturvattavalähipalvelujensaaminenjoustavastiläheltäpalvelujentarvitsijaa.Sujuvatpalveluketjutjohtavatmyösnopeampaanhoitoonpääsyyn.SAKesittääerikoissairaanhoidonhoitotakuunasteittaistalyhentämistäkuudestakuukaudestakolmeenkuukauteenniinkuinperussairaanhoidossakinon.Hoitoonpääsynnopeutuminenvähentäisityökyvyttömyysaikaajapidentäisityöuria.

SOSIAALIPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. Turvataantyöeläkkeidenriittävätasojahuolehditaaneläketurvanrahoi-tuksestasukupolvienvälinenoikeudenmukaisuushuomioiden.

2. Työttömyysturvaakehitetääntyömarkkinaturvaksietuuksiaparantamalla,järjestelmääselkeyttämälläjatyövoimapolitiikkaatehostamalla.

3. Perusturvaaonparannettavatyömarkkinatukeajaasumistukeakehittämällä.

4. Lapsiperheitäontuettavajoustavillaperhevapaaratkaisuillajapalveluilla.

5. Tapaturmavakuutusuudistuksessaonhuomioitavatyöelämänmuutokset.

6. Terveyserojaonkavennettavajahoitotakuutalyhennettävä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA40

6.4 JOUSTAVAT JA RIITTÄVÄT PERHEVAPAAT

Vanhemmuudenjatyönhyvätasapainoonperheidenetu.Tarvitaankonkreettisiakeinojatukeavanhempienjoustavaatyöntekoalastenollessapieniä.Tällaisiakeinojaovatparempikorvaustyöajanlyhentämisestäosittaistahoitorahaakorottamallasekäosa-aikatyönjakoti-hoidontuenyhteensovittaminen.Päivähoitomaksuteivätsaamuodostuaesteeksijoustavalletöidentekemisellejarasittaapienituloisiaperheitäkohtuuttomasti.Maksujentuleemääräytyäkäytönmukaanjatulorajojenonoltavapienituloisiatukevallatasolla.

Vanhempainvapaisiintarvitaanisienosuuksia.Osuuksiatuleepidentäänykyisestäjaniistätuleetehdämahdollisimmanjoustavia.Silloinmahdollisimmanmoniperhejalapsihyötyyniistä.Vanhempainvapaankestoatuleepidentääsiihenasti,kunlapsitäyttäävuoden.Tila-päisenhoitovapaanelisairaanlapsenhoitamiseenoikeuttavaalapsenikärajaatuleekorottaanykyisestäkymmenestävuodestakahteentoistaikävuoteen.

Vanhempainetuudetkorvataantällähetkelläsairausvakuutuksenkautta.Erillinenvanhem-painvakuutusontarpeenetuuksien,perhevapaidenjatyönantajakustannustentasaisenjakautumisenkehittämiseksi.Vanhemmuudestatyönantajilleaiheutuviakustannuksiaonjoparannettumm.korottamallapäivärahojentasoajavuosilomakustannustenkompensaatiota.Mahdollinenkustannustenlisätasaustuleerahoittaatyönantajienmaksuosuuksin.

Pientenkoululaistenyksinäisetaamutjailtapäivätovatvähentyneetaamu-jailtapäivätoimin-nanlaajentumisenmyötä2000-luvulla.Tilanneeiolekuitenkaanvieläriittävänhyvä.Toimintaatuleejärjestääkunnassakaikilletarvitseville.Osallistumismaksujentuleeollatasolla,jokaeiestäketäänpientäkoululaistaosallistumastatoimintaan.

6.5 TAPATURMAVAKUUTUKSEN UUDISTAMINEN

Tapaturmavakuutuslainsäädännönuudistamistyöonkäynnissä.Uudistustatarvitaanyli60-vuo-tiaanlainsäädännönajantasaistamiseksi.Työonmittava,jasenloppuunvientiinjauudenlainvoimaantuloonmeneeaikaavieläuseitavuosia.

Tapaturmavakuutustakaatyöntekijänsosiaaliturvantyötapaturmantaiammattitaudinkohda-tessajaonsiksityöntekijöidenkeskeisintäturvaa.Palkansaajillekeskeistäonturvataetujentasojatyöelämänmuutostenhuomiointiuudistuvassalaissa.

6.6 TERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN KAVENTAA TERVEYSEROJA

Suomalainenterveydenhuoltoonollutmenestystarina,josmittareinakäytetäänkuolleisuudenjasairastavuudenvähenemistä.Kuitenkinviimeisenkahdenkymmenenvuodenaikanaovatsosiaaliseenasemaanjatuloeroihinperustuvatterveyserotkasvaneet.Pitkäaikaistyöttömillätaiperusasteenkäyneillätyöläisilläonodotettavissavähemmänelinvuosiajaennenmuutavähemmänterveitäelinvuosiakuinkorkeastikoulutetuilla.Julkisenterveydenhuollonasia-kasmaksutjakalliitlääkkeetrajoittavatpienituloistenmahdollisuuksiakäyttääterveyspalve-lujajahoidattaaitseään.Erityistoimenpiteitäonsuunnattavaterveyserojenkaventamiseen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA

41

Monetsuurimmistaterveydenhuoltoakuormittavistasairauksistaovatennaltaehkäistävissä.Terveilläelintavoillaonkeskeinenmerkitysylipainoon,vähäiseenliikuntaanjapäihteidenkäyttöönliittyviensairauksienehkäisyssä.Tässäehkäisytyössäperusterveydenhuollollaonkeskeinenmerkitys.Myösmielenterveyspalvelujensaattaminensamanarvoisiksiperuster-veydenhuollonmuidenpalvelujenkanssaontärkeää.Mielenterveydensairauksientuomaleimaeisaahaitatahoitoonpääsyäeikämielenterveyspotilaidenfyysistensairauksientun-nistamistajahoitoa.

Hyvintoimivaterveydenhuoltoperustuuvahvaanperusterveydenhuoltoonjajoustaviinpal-veluketjuihinerikoissairaanhoidostaperusterveydenhuollonkauttakuntiensosiaalitoimeen.Tällähetkelläorganisaatioidenrajatmuodostavatesteitäjoustavalleyhteistyölle.Parhaitennäitäesteitäpoistetaanluomallasuurempiaorganisaatioita,jotkapitävätsisälläänkokohoi-toketjun.Näitäorganisaatioitaluotaessaonkuitenkinturvattavalähipalvelujensaaminenjoustavastiläheltäpalvelujentarvitsijaa.Sujuvatpalveluketjutjohtavatmyösnopeampaanhoitoonpääsyyn.SAKesittääerikoissairaanhoidonhoitotakuunasteittaistalyhentämistäkuudestakuukaudestakolmeenkuukauteenniinkuinperussairaanhoidossakinon.Hoitoonpääsynnopeutuminenvähentäisityökyvyttömyysaikaajapidentäisityöuria.

SOSIAALIPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. Turvataantyöeläkkeidenriittävätasojahuolehditaaneläketurvanrahoi-tuksestasukupolvienvälinenoikeudenmukaisuushuomioiden.

2. Työttömyysturvaakehitetääntyömarkkinaturvaksietuuksiaparantamalla,järjestelmääselkeyttämälläjatyövoimapolitiikkaatehostamalla.

3. Perusturvaaonparannettavatyömarkkinatukeajaasumistukeakehittämällä.

4. Lapsiperheitäontuettavajoustavillaperhevapaaratkaisuillajapalveluilla.

5. Tapaturmavakuutusuudistuksessaonhuomioitavatyöelämänmuutokset.

6. Terveyserojaonkavennettavajahoitotakuutalyhennettävä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA40

6.4 JOUSTAVAT JA RIITTÄVÄT PERHEVAPAAT

Vanhemmuudenjatyönhyvätasapainoonperheidenetu.Tarvitaankonkreettisiakeinojatukeavanhempienjoustavaatyöntekoalastenollessapieniä.Tällaisiakeinojaovatparempikorvaustyöajanlyhentämisestäosittaistahoitorahaakorottamallasekäosa-aikatyönjakoti-hoidontuenyhteensovittaminen.Päivähoitomaksuteivätsaamuodostuaesteeksijoustavalletöidentekemisellejarasittaapienituloisiaperheitäkohtuuttomasti.Maksujentuleemääräytyäkäytönmukaanjatulorajojenonoltavapienituloisiatukevallatasolla.

Vanhempainvapaisiintarvitaanisienosuuksia.Osuuksiatuleepidentäänykyisestäjaniistätuleetehdämahdollisimmanjoustavia.Silloinmahdollisimmanmoniperhejalapsihyötyyniistä.Vanhempainvapaankestoatuleepidentääsiihenasti,kunlapsitäyttäävuoden.Tila-päisenhoitovapaanelisairaanlapsenhoitamiseenoikeuttavaalapsenikärajaatuleekorottaanykyisestäkymmenestävuodestakahteentoistaikävuoteen.

Vanhempainetuudetkorvataantällähetkelläsairausvakuutuksenkautta.Erillinenvanhem-painvakuutusontarpeenetuuksien,perhevapaidenjatyönantajakustannustentasaisenjakautumisenkehittämiseksi.Vanhemmuudestatyönantajilleaiheutuviakustannuksiaonjoparannettumm.korottamallapäivärahojentasoajavuosilomakustannustenkompensaatiota.Mahdollinenkustannustenlisätasaustuleerahoittaatyönantajienmaksuosuuksin.

Pientenkoululaistenyksinäisetaamutjailtapäivätovatvähentyneetaamu-jailtapäivätoimin-nanlaajentumisenmyötä2000-luvulla.Tilanneeiolekuitenkaanvieläriittävänhyvä.Toimintaatuleejärjestääkunnassakaikilletarvitseville.Osallistumismaksujentuleeollatasolla,jokaeiestäketäänpientäkoululaistaosallistumastatoimintaan.

6.5 TAPATURMAVAKUUTUKSEN UUDISTAMINEN

Tapaturmavakuutuslainsäädännönuudistamistyöonkäynnissä.Uudistustatarvitaanyli60-vuo-tiaanlainsäädännönajantasaistamiseksi.Työonmittava,jasenloppuunvientiinjauudenlainvoimaantuloonmeneeaikaavieläuseitavuosia.

Tapaturmavakuutustakaatyöntekijänsosiaaliturvantyötapaturmantaiammattitaudinkohda-tessajaonsiksityöntekijöidenkeskeisintäturvaa.Palkansaajillekeskeistäonturvataetujentasojatyöelämänmuutostenhuomiointiuudistuvassalaissa.

6.6 TERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN KAVENTAA TERVEYSEROJA

Suomalainenterveydenhuoltoonollutmenestystarina,josmittareinakäytetäänkuolleisuudenjasairastavuudenvähenemistä.Kuitenkinviimeisenkahdenkymmenenvuodenaikanaovatsosiaaliseenasemaanjatuloeroihinperustuvatterveyserotkasvaneet.Pitkäaikaistyöttömillätaiperusasteenkäyneillätyöläisilläonodotettavissavähemmänelinvuosiajaennenmuutavähemmänterveitäelinvuosiakuinkorkeastikoulutetuilla.Julkisenterveydenhuollonasia-kasmaksutjakalliitlääkkeetrajoittavatpienituloistenmahdollisuuksiakäyttääterveyspalve-lujajahoidattaaitseään.Erityistoimenpiteitäonsuunnattavaterveyserojenkaventamiseen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA JA KATTAVA SOSIAALITURVA

43SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

Tulevalle vaalikaudelle tarvitaan kasvustrategia, jolla turvataan kokonaistuottavuuden ja työllisyyden kasvu. Tavoitteena on oltava investointien lisääminen Suomessa. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on luotava mahdollisuuksia uusille yrityksille ja kasvualoille. Samalla on huolehdittava kriisialojen selviytymisestä taantuman yli.

7.1 LISÄÄ INNOVAATIOITA JA KASVUYRITYKSIÄ

Kehitys-,tutkimus-jainnovaatiorahoituksenriittävätasoonturvattava.Tavoitteenaonolta-vavähintäänneljänprosentinBKT-osuusseuraavanhallituskaudenaikana.Tämäedellyttääriittävääjulkistapanostusta.Innovaatiopolitiikkaaonuudistettavaparemmintalouskasvuajatyöllisyyttätukevaksi.Työelämässäjatyöpaikoillatapahtuvainnovaatiotoimintaontähänmen-nessäjäänytliianvähäisellehuomiolle.Työntekijöidennykyistäparempimukaanottaminentyöpaikanjayrityksenkehittämiseenvoituodasuuriakinuusiamahdollisuuksiaesimerkiksituottavuudenparantamiseen.

Kasvuyrittäjyyttäonedistettävätoimenpiteillä,joidentavoitteenaonuusienkasvuhakuistenyritystensaaminenmaahanjainvestointienhoukutteleminen.Yritystenrahoitus-janeuvon-taverkostoaonselkeytettävä.FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksetonturvattava.Suomalaisenvientiteollisuudenrahoituksellisetkilpailuedellytyksetonpidettäväsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Yrityksilletarjottavienvientitakuidensaatavuusjaehdotonpidettäväkilpailukykyisinä.Myösvienninjälleenrahoituksenehtojaonparannettava.Näilläkeinoillavoidaantukeavienninkasvuajapitääyllätyöllisyyttä.Kolmikantaistayhteistyö-täalueellisenelinkeinopolitiikanvalmistelussa,seurannassajatoteuttamisessaonlisättävä.

7.2 PAREMPAA OMISTAJAPOLITIIKKAA

Valtionomistajapolitiikanonoltavakasvuajatyöllisyyttätukevaa.Aktiivisellaomistajapoli-tiikallavoidaantukeaelinkeinorakenteenuudistumistasiten,ettäotetaanhuomioonmyöstyöntekijöidenasemanturvaaminenmuutoksessa.Valtionomistajapolitiikallaontavoitel-tavayhteiskunnallisestikestäväätulosta.Omistajapolitiikalleonluotavapelisäännöt,joissastrategiset,elinkeinopoliittisetjatyöllisyyspoliittisetnäkökohdatovatkeskeisessäasemassa.Menestyvätvaltionyhtiöttuottavatvaltiollemerkittäviäosinkotuottojavuosittain.Valtiononoltavatarvittaessavalmislisäämäänomistamistaan,josomistajapolitiikalleasetettujentavoitteidentoteuttaminensitäedellyttää.ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.

7.3 KASVUN MAHDOLLISUUDET OTETTAVA KÄYTTÖÖN

Kaivostoimintaanonlähivuosinamahdollistaluodatuhansiauusiatyöpaikkoja.TyöpaikatovatsyntymässäerityisestirakennemuutoksistakärsivilleItä-jaPohjois-Suomenalueille.Valtiovallantoimenpiteitätarvitaanuusienkaivostenperustamisessamuunmuassarauta-tieyhteyksienjamuuntarvittavanperusrakenteenrakentamiseksi.Tavoitteenatuleeolla

43SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

7 SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

Tulevalle vaalikaudelle tarvitaan kasvustrategia, jolla turvataan kokonaistuottavuuden ja työllisyyden kasvu. Tavoitteena on oltava investointien lisääminen Suomessa. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on luotava mahdollisuuksia uusille yrityksille ja kasvualoille. Samalla on huolehdittava kriisialojen selviytymisestä taantuman yli.

7.1 LISÄÄ INNOVAATIOITA JA KASVUYRITYKSIÄ

Kehitys-,tutkimus-jainnovaatiorahoituksenriittävätasoonturvattava.Tavoitteenaonolta-vavähintäänneljänprosentinBKT-osuusseuraavanhallituskaudenaikana.Tämäedellyttääriittävääjulkistapanostusta.Innovaatiopolitiikkaaonuudistettavaparemmintalouskasvuajatyöllisyyttätukevaksi.Työelämässäjatyöpaikoillatapahtuvainnovaatiotoimintaontähänmen-nessäjäänytliianvähäisellehuomiolle.Työntekijöidennykyistäparempimukaanottaminentyöpaikanjayrityksenkehittämiseenvoituodasuuriakinuusiamahdollisuuksiaesimerkiksituottavuudenparantamiseen.

Kasvuyrittäjyyttäonedistettävätoimenpiteillä,joidentavoitteenaonuusienkasvuhakuistenyritystensaaminenmaahanjainvestointienhoukutteleminen.Yritystenrahoitus-janeuvon-taverkostoaonselkeytettävä.FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksetonturvattava.Suomalaisenvientiteollisuudenrahoituksellisetkilpailuedellytyksetonpidettäväsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Yrityksilletarjottavienvientitakuidensaatavuusjaehdotonpidettäväkilpailukykyisinä.Myösvienninjälleenrahoituksenehtojaonparannettava.Näilläkeinoillavoidaantukeavienninkasvuajapitääyllätyöllisyyttä.Kolmikantaistayhteistyö-täalueellisenelinkeinopolitiikanvalmistelussa,seurannassajatoteuttamisessaonlisättävä.

7.2 PAREMPAA OMISTAJAPOLITIIKKAA

Valtionomistajapolitiikanonoltavakasvuajatyöllisyyttätukevaa.Aktiivisellaomistajapoli-tiikallavoidaantukeaelinkeinorakenteenuudistumistasiten,ettäotetaanhuomioonmyöstyöntekijöidenasemanturvaaminenmuutoksessa.Valtionomistajapolitiikallaontavoitel-tavayhteiskunnallisestikestäväätulosta.Omistajapolitiikalleonluotavapelisäännöt,joissastrategiset,elinkeinopoliittisetjatyöllisyyspoliittisetnäkökohdatovatkeskeisessäasemassa.Menestyvätvaltionyhtiöttuottavatvaltiollemerkittäviäosinkotuottojavuosittain.Valtiononoltavatarvittaessavalmislisäämäänomistamistaan,josomistajapolitiikalleasetettujentavoitteidentoteuttaminensitäedellyttää.ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.

7.3 KASVUN MAHDOLLISUUDET OTETTAVA KÄYTTÖÖN

Kaivostoimintaanonlähivuosinamahdollistaluodatuhansiauusiatyöpaikkoja.TyöpaikatovatsyntymässäerityisestirakennemuutoksistakärsivilleItä-jaPohjois-Suomenalueille.Valtiovallantoimenpiteitätarvitaanuusienkaivostenperustamisessamuunmuassarauta-tieyhteyksienjamuuntarvittavanperusrakenteenrakentamiseksi.Tavoitteenatuleeolla

45

Raideliikenteenohellatarvitaanmyösriittäviäpanostuksiamaantieverkostonkunnonyllä-pitoonsekäuusiininvestointeihin.Turvallisuuttajaliikenteensujuvuuttaparantaviininves-tointeihintarvitaanlisääresursseja.

Tulevallavaalikaudellaonparannettavaedelleenliikennepolitiikanpitkäjänteisyyttä.Liiken-nehankkeidenrahoituksessaonotettavakäyttöönuusiarahoitusmalleja,esimerkiksipe-rustamallavaltionomistamainfrastruktuurinrahoitusyhtiö.Mahdollisenvaltionomistamaninfrarahoitusyhtiönriittävästäomistajaohjauksestaonhuolehdittava.Eräätnykymuotoisetelinkaarihankkeetsiirtävätrahoitusvastuutatulevaisuuteenjanostavatrahoituskustannuksia,jotenniidenkäyttöäonpohdittavatarkoin.Rahoitusmallejaonuudistettavasiten,ettäinfra-struktuuri-investointejavoidaantehdävaltiontaloudenkannaltamahdollisimmanedullisesti.

Suomalaisenmerenkuluntulevaisuudenturvaaminenedellyttää,ettätuki-javerotusmuodotovatsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Myössuomalaistenjäänmurtajienjamoni-toimimurtajientoimintaedellytyksettuleevarmistaa.MerenkuluntoimintaedellytyksiäovatuhkaamassamyösItämerellekaavaillutmuitatiukemmatrikkipäästörajat.Näillärajoituksillavoiollakohtalokkaitavaikutuksiamyösvientiteollisuudentyöllisyyteen.Kansainvälisenso-pimuksensoveltamiselleEU:ssaonvarmistettavaSuomenkannaltakohtuullisetjaoikeuden-mukaisetehdot.Suomellapitääollakansainvälisessäsopimustoiminnassaomistatavoitteistalähteväaktiivisenosallistujanjavaikuttajanroolieikäpelkkäsopeutujanosa.

7.6 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKAA SUOMEN EDUN MUKAISESTI

Suomalaisenenergiapolitiikanonperustuttavauusiutuvienenergialähteidenkasvuunsekäsaastuttavanjavanhentuvaanteknologiaanperustuvanperusvoimankorvaamiseenpäästöt-tömälläperusvoimalla.Kohtuuhintaisenjavähäpäästöisenenergiansaatavuusonturvattava.Uusiutuvanenergiantukimuotojenonoltavakustannustehokkaitajatukientoimivuuttaonarvioitavasäännöllisesti.Energiantuotannossatavoitteenatuleeollase,ettäenergialuouuttakasvuaeikäoleverorahojenkäyttökohde.

Ilmastonmuutoksentorjuminenjamuutympäristöpoliittisettavoitteetedellyttävätkestäväätuotantoajakulutustakaikillasektoreilla.Tämäeimerkitsetoimintojenalasajoamilläänsekto-rilla,silläenergiatehokkuuteenjapäästöjenvähentämiseenonuseimmillaaloillajopanostettu.Kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksitarvitaanmahdollisimmanlaajaakansainvälistäsopimusta,jottakaikkiyritykseterimaissaesimerkiksienergiavaltaisessateollisuudessaovatsamallaviivalla.SuomenonajettavamahdollisimmanlaajaasopimustajavarmistettavamaammeerityispiirteidenhuomioonottaminenEU:nilmasto-jaenergiapolitiikassa.Tietoailmastopolitiikantyöllisyys-jatulonjakovaikutuksistaonsyvennettäväjatarkennettava.

SuomenonseuraavallavaalikaudellalisättäväuusiutuvanenergiantuotantoaEU-tavoitteidensaavuttamiseksi.Tämämerkitseetuulivoimanlisärakentamistajaerityisestimetsäpohjaisenuusiutuvanenergianlisääntyvääkäyttöä.Samallaonhuolehdittavasiitä,ettämetsäteollisuu-denpuunsaantiaeivaaranneta.Myösvesivoimanlisärakentamismahdollisuudetontutkittavajaotettavakäyttöönkehittyvänaurinkoenergiateknologianmahdollisuudet.Energiapolitiikanratkaisujenonoltavajohdonmukaisiajatuettavatoisiaan.Energiaverotuksenuudistuksessatehtyjävirheitäeiolevaraatoistaa.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIASAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA44

kotimaisenomistuksenvahvistaminenkaivosalalla.Valtionmukaantulokaivostoiminnanomistajaksionmyösperusteltua.

Luonnonvarojenhyödyntämisessäonsuuriamahdollisuuksiauusienyritystenjatyöpaikkojenluomiseen.Biotaloudenjamineraalialanmahdollisuuksiaontällävaalikaudellakartoitettu.Tulevallakaudellaonhyödynnettävänäitämahdollisuuksia.Toiminnalleannettavientukienonoltavakuitenkinkustannustehokkaita.

7.4 PALVELUJEN MERKITYS KOROSTUU

PalvelualojenmerkitysSuomenkokonaistyöllisyydestäonollutjatkuvastikasvussa.Alankehittymisenvarmistamiseksionhuolehdittavasiitä,ettätutkimus-,kehittämis-jainnovaa-tiopanostuksiasuunnataanriittävästipalvelualojentyöllisyydenjatuottavuudenkehittä-miseksisekämyöspalvelualojenvientimahdollisuuksienparantamiseksi.Matkailualallaonedelleensuuriamahdollisuuksiasekäkotimaisenettäulkomaisenkysynnänlisäämiseen.Alanmahdollisuuksiaontuettavapitämällähuoltaosaavientyöntekijöidenkouluttamisesta,alantoimintaedellytystenturvaamisestasekäSuomenriittävästämarkkinoinnistaulkomaille.Tarvittavattoimenpiteetonkoottavamatkailustrategiaksi.

Taide-jakulttuurialatovattyövoimavaltaisiaaloja.Työllisistäsuomalaisistalähes5prosenttiatyöskenteleekulttuurialoilla.Valtiovallanonhuolehdittavakulttuuripalveluidenriittävästärahoituksestajasaatavuudesta,silläkulttuurillaonmerkitystäihmistenhyvinvoinnille,luovuu-dellejataloudenkasvulle.Kulttuurivientiäonedistettävä.Yleisradionrahoitustuleeturvatakestävällätavalla,jottasananvapausjalaadukasmonipuolinentiedonvälitysvoidaanturvata.

7.5 LIIKENNEPOLITIIKKA PITKÄJÄNTEISEKSI

Suomionpitkienetäisyyksienmaa,jossatarvitaantoimivaliikenneverkkoteollisuudelle,palveluillejaasukkaille.Logistisenjärjestelmäntoimivuusedellyttääriittäviäinvestointejajapitkäjänteistäliikennepolitiikkaa.Perustienpidonmäärärahoihinontehtävä200miljoonaneuronjaperusradanpitoon100miljoonaneurontasokorotus.Erityisestituleevarmistaavaltakunnallisestitärkeidenyhteysväylien,kutenKehäIII:n,E18-tienitäänjaPohjanmaanradan,mahdollisimmannopeatoteutus.

Valtiononjärkeväätukeasellaisialiikenneinvestointeja,jotkamahdollistavatliikenteellisestitehokkaastihoidettujenasuinalueidenrakentamisen.PääkaupunkiseudunjoukkoliikenteelletärkeitäovaterityisestiKehäradan,länsimetronjatulevaisuudessaPisara-radanjaSipoonmetroyhteydenrakentaminen.Nemahdollistavatmerkittävienuusienasuinalueidentehok-kaanhyödyntämisenliikenteellisesti.

Junaliikenteenosuudenkasvattaminenonilmastopoliittisestiperusteltua.Raideliikenteelläonekologisuudenlisäksimerkitystäyhdyskuntarakenteentiivistämisessäsekäteollisuudenkuljetustenperustana.Rautatieliikenteentoimivuuttajasujuvuuttaonkehitettävä.Investoinnitonkohdennettavaenitenliikennöityihinrataosiin.Erityisenäpainopisteenäliikennepolitiikassaonoltavajoukko-jatyömatkaliikenteenkehittäminen.

45

Raideliikenteenohellatarvitaanmyösriittäviäpanostuksiamaantieverkostonkunnonyllä-pitoonsekäuusiininvestointeihin.Turvallisuuttajaliikenteensujuvuuttaparantaviininves-tointeihintarvitaanlisääresursseja.

Tulevallavaalikaudellaonparannettavaedelleenliikennepolitiikanpitkäjänteisyyttä.Liiken-nehankkeidenrahoituksessaonotettavakäyttöönuusiarahoitusmalleja,esimerkiksipe-rustamallavaltionomistamainfrastruktuurinrahoitusyhtiö.Mahdollisenvaltionomistamaninfrarahoitusyhtiönriittävästäomistajaohjauksestaonhuolehdittava.Eräätnykymuotoisetelinkaarihankkeetsiirtävätrahoitusvastuutatulevaisuuteenjanostavatrahoituskustannuksia,jotenniidenkäyttöäonpohdittavatarkoin.Rahoitusmallejaonuudistettavasiten,ettäinfra-struktuuri-investointejavoidaantehdävaltiontaloudenkannaltamahdollisimmanedullisesti.

Suomalaisenmerenkuluntulevaisuudenturvaaminenedellyttää,ettätuki-javerotusmuodotovatsamallatasollakuinmuissakilpailijamaissa.Myössuomalaistenjäänmurtajienjamoni-toimimurtajientoimintaedellytyksettuleevarmistaa.MerenkuluntoimintaedellytyksiäovatuhkaamassamyösItämerellekaavaillutmuitatiukemmatrikkipäästörajat.Näillärajoituksillavoiollakohtalokkaitavaikutuksiamyösvientiteollisuudentyöllisyyteen.Kansainvälisenso-pimuksensoveltamiselleEU:ssaonvarmistettavaSuomenkannaltakohtuullisetjaoikeuden-mukaisetehdot.Suomellapitääollakansainvälisessäsopimustoiminnassaomistatavoitteistalähteväaktiivisenosallistujanjavaikuttajanroolieikäpelkkäsopeutujanosa.

7.6 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKAA SUOMEN EDUN MUKAISESTI

Suomalaisenenergiapolitiikanonperustuttavauusiutuvienenergialähteidenkasvuunsekäsaastuttavanjavanhentuvaanteknologiaanperustuvanperusvoimankorvaamiseenpäästöt-tömälläperusvoimalla.Kohtuuhintaisenjavähäpäästöisenenergiansaatavuusonturvattava.Uusiutuvanenergiantukimuotojenonoltavakustannustehokkaitajatukientoimivuuttaonarvioitavasäännöllisesti.Energiantuotannossatavoitteenatuleeollase,ettäenergialuouuttakasvuaeikäoleverorahojenkäyttökohde.

Ilmastonmuutoksentorjuminenjamuutympäristöpoliittisettavoitteetedellyttävätkestäväätuotantoajakulutustakaikillasektoreilla.Tämäeimerkitsetoimintojenalasajoamilläänsekto-rilla,silläenergiatehokkuuteenjapäästöjenvähentämiseenonuseimmillaaloillajopanostettu.Kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksitarvitaanmahdollisimmanlaajaakansainvälistäsopimusta,jottakaikkiyritykseterimaissaesimerkiksienergiavaltaisessateollisuudessaovatsamallaviivalla.SuomenonajettavamahdollisimmanlaajaasopimustajavarmistettavamaammeerityispiirteidenhuomioonottaminenEU:nilmasto-jaenergiapolitiikassa.Tietoailmastopolitiikantyöllisyys-jatulonjakovaikutuksistaonsyvennettäväjatarkennettava.

SuomenonseuraavallavaalikaudellalisättäväuusiutuvanenergiantuotantoaEU-tavoitteidensaavuttamiseksi.Tämämerkitseetuulivoimanlisärakentamistajaerityisestimetsäpohjaisenuusiutuvanenergianlisääntyvääkäyttöä.Samallaonhuolehdittavasiitä,ettämetsäteollisuu-denpuunsaantiaeivaaranneta.Myösvesivoimanlisärakentamismahdollisuudetontutkittavajaotettavakäyttöönkehittyvänaurinkoenergiateknologianmahdollisuudet.Energiapolitiikanratkaisujenonoltavajohdonmukaisiajatuettavatoisiaan.Energiaverotuksenuudistuksessatehtyjävirheitäeiolevaraatoistaa.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIASAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA44

kotimaisenomistuksenvahvistaminenkaivosalalla.Valtionmukaantulokaivostoiminnanomistajaksionmyösperusteltua.

Luonnonvarojenhyödyntämisessäonsuuriamahdollisuuksiauusienyritystenjatyöpaikkojenluomiseen.Biotaloudenjamineraalialanmahdollisuuksiaontällävaalikaudellakartoitettu.Tulevallakaudellaonhyödynnettävänäitämahdollisuuksia.Toiminnalleannettavientukienonoltavakuitenkinkustannustehokkaita.

7.4 PALVELUJEN MERKITYS KOROSTUU

PalvelualojenmerkitysSuomenkokonaistyöllisyydestäonollutjatkuvastikasvussa.Alankehittymisenvarmistamiseksionhuolehdittavasiitä,ettätutkimus-,kehittämis-jainnovaa-tiopanostuksiasuunnataanriittävästipalvelualojentyöllisyydenjatuottavuudenkehittä-miseksisekämyöspalvelualojenvientimahdollisuuksienparantamiseksi.Matkailualallaonedelleensuuriamahdollisuuksiasekäkotimaisenettäulkomaisenkysynnänlisäämiseen.Alanmahdollisuuksiaontuettavapitämällähuoltaosaavientyöntekijöidenkouluttamisesta,alantoimintaedellytystenturvaamisestasekäSuomenriittävästämarkkinoinnistaulkomaille.Tarvittavattoimenpiteetonkoottavamatkailustrategiaksi.

Taide-jakulttuurialatovattyövoimavaltaisiaaloja.Työllisistäsuomalaisistalähes5prosenttiatyöskenteleekulttuurialoilla.Valtiovallanonhuolehdittavakulttuuripalveluidenriittävästärahoituksestajasaatavuudesta,silläkulttuurillaonmerkitystäihmistenhyvinvoinnille,luovuu-dellejataloudenkasvulle.Kulttuurivientiäonedistettävä.Yleisradionrahoitustuleeturvatakestävällätavalla,jottasananvapausjalaadukasmonipuolinentiedonvälitysvoidaanturvata.

7.5 LIIKENNEPOLITIIKKA PITKÄJÄNTEISEKSI

Suomionpitkienetäisyyksienmaa,jossatarvitaantoimivaliikenneverkkoteollisuudelle,palveluillejaasukkaille.Logistisenjärjestelmäntoimivuusedellyttääriittäviäinvestointejajapitkäjänteistäliikennepolitiikkaa.Perustienpidonmäärärahoihinontehtävä200miljoonaneuronjaperusradanpitoon100miljoonaneurontasokorotus.Erityisestituleevarmistaavaltakunnallisestitärkeidenyhteysväylien,kutenKehäIII:n,E18-tienitäänjaPohjanmaanradan,mahdollisimmannopeatoteutus.

Valtiononjärkeväätukeasellaisialiikenneinvestointeja,jotkamahdollistavatliikenteellisestitehokkaastihoidettujenasuinalueidenrakentamisen.PääkaupunkiseudunjoukkoliikenteelletärkeitäovaterityisestiKehäradan,länsimetronjatulevaisuudessaPisara-radanjaSipoonmetroyhteydenrakentaminen.Nemahdollistavatmerkittävienuusienasuinalueidentehok-kaanhyödyntämisenliikenteellisesti.

Junaliikenteenosuudenkasvattaminenonilmastopoliittisestiperusteltua.Raideliikenteelläonekologisuudenlisäksimerkitystäyhdyskuntarakenteentiivistämisessäsekäteollisuudenkuljetustenperustana.Rautatieliikenteentoimivuuttajasujuvuuttaonkehitettävä.Investoinnitonkohdennettavaenitenliikennöityihinrataosiin.Erityisenäpainopisteenäliikennepolitiikassaonoltavajoukko-jatyömatkaliikenteenkehittäminen.

47

Asuntopolitiikassatuleepyrkiäkokonaisvaltaiseenlähestymistapaan,jossaotetaanhuomioonasuntojenjatyöpaikkojensijaintisekäjoukkoliikenteenjapalveluidentehokasjärjestäminensekäerilaistenasukasryhmientarpeet.Kuntienvälistäkilpailua”hyvistäveronmaksajista”tuleepyrkiävälttämään.

Asuntopolitiikanpainopisteonsyytäpitääasuntojentarjonnankasvattamiseentähtäävissätoimissa.Kasvukeskuksissajaerityisestipääkaupunkiseudullakunnateivätolepystyneettarjoamaanriittävästiuusiatonttejaasuntorakentamiseen.Kyseeiolepelkästäänrakenta-miskelpoisenmaanpuutteestavaanmyössiitä,ettäkasvukunnillaeiolevaraavastataasun-tojenrakentamiseenliittyvistäpalvelurakentamisenvelvoitteista.Myöskunnallistekniikanrakentamisenrahoitusongelmatjakaavoitukseenliittyvätristiriidatjavalituksethidastavatasuntojentarjonnankasvattamista.Rakentamattomalletonttimaalletuleesäätääkorotettukiinteistövero,jottatonttiensaamistaasuntotuotantoonnopeutetaan.Pääkaupunkiseudultaonsaatuhyviäkokemuksiakiinteistöveronvaikutuksesta.

Työvoimanliikkuvuudenparantamiseksitarvitaanlisääkohtuuhintaisiajalaadukkaitavuokra-asuntojakasvukeskuksissa,työpaikkojenläheisyydessä.Vapaarahoitteinentuotantoeiriitävuokra-asuntojenriittävääntuotantooneikävarsinkaankohtuuhintaistenvuokra-asuntojentarjontaankasvukeskuksissa.Siksisosiaalistaasuntotuotantoatarvitaanyhäjaerityisestikasvavillaseuduilla.

JulkiseneliARA:ntuenonpysyttävävähintäänvuoden2009tasolla.Valtionasuntorahastonmyöntämienvuokra-jaasumisoikeusasuntojenlainojenehtojaonparannettava.Korjausra-kentamiseenjaenergiatehokkuudenlisäämiseenonpanostettavanykyistäenemmän,muttayhtätärkeääonpitääsosiaalinenasuntotuotantokäynnissäinvestointiavustustentuella.Ilmastohaaste,hissiremontitjaerityisryhmientarpeidenhuomioiminenedellyttävätmerkit-täväälisäystävaltionkorjausavustuksiin.

Tuettuasuntotuotantoonpidettävälähivuosinavähintään15000asunnontasolla.Pitkänaikavälintavoitteenatuleeolla35000asunnontaso.Lukuunsisältyy2000asunnonraken-taminenvuodessaasunnottomille.Vuokrallaasujienasemaatulisihelpottaa,minkävuoksiolisiperusteltuaalentaakorkotukilainojenomavastuutaprosenttiyksiköllä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA46

Energiatehokkuuttaonparannettava.Energia-jaympäristöteknologiantuomatmahdollisuu-detuusientuotteidenjapalveluidenkehittämiseksionkäytettävähyväksi.Tämävaatiimyösriittäväätukea.Suomenonoltavaedelläkävijämoderninympäristö-jaenergiateknologiankehittäjänäjahyödyntäjänä.Tämäluouusiatyöpaikkojajaparantaamahdollisuuksiapääs-töjenvähentämiseen.

Työntekijöidenosaaminenonotettavakäyttööntyöpaikkojenympäristöasioissa.Lainsäädän-töäonkehitettäväsiten,ettätyöntekijöilläjaheidänedustajillaanonparemmatmahdollisuu-detseuratatyöpaikanympäristöasioitajavaikuttaaniihin.Tämävoidaantehdäesimerkiksisiten,ettätyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoimintaintegroidaantyösuojelutoimintaan,jollointyösuojelunyhteistoiminnassavoidaankäsitelläkaikkiatyöpaikanympäristönsuoje-luunliittyviäasioita.

7.7 KILPAILUPOLITIIKKA

Kuluttajienetuontoimivatmarkkinat,joillakilpailuvarmistaasen,ettätuotteidenjapalveluidenhintojaeipidetäkeino-tekoisestiliiankorkeina.Kilpailuviranomaistentoiminnanresurssienonoltavariittävät.Kilpailunonoltavareiluamyösyritystennäkökulmasta.Tätävartentarvitaante-hokastaharmaantaloudenehkäisyä.

Julkisensektorinpalveluhankinnoissaonnykyistäenem-mänotettavakäyttöönlakiinjonykyisinsisältyvätso-siaalisetkriteerit,joillavoidaanturvatase,ettäkilpailuaeikäydätyöntekijöidentyösuhteenehdoilla.Julkisensektorinyhtiöittämis-,ulkoistamis-jayksityistämistilanteissatuleeturvatahenkilöstönpalvelussuhteidenehdot.

Tekijänoikeudetovattaiteenkentällämerkittävämuotosaadatulojateostenmenestyksestä.Viimevuosinatekijänoikeudetovatolleetjatkuvankiin-nostuksenkohdesuurtenmediayritystenpyrkiessäsaamaanoikeudetitselleenlainsäädäntöämuuttamalla.Tekijöidenoikeuksiatulisivahvistaasuosimallaniitälainsäädännönmuutoksia,jotkakorostavatkollektiivistasopimistaelityöehtosopimuksiajasopimuslisenssijärjestelyjä.

7.8 ASUNTOPOLITIIKKAAN TARMOA

Asuntopolitiikassatarvitaanenemmänpitkäjänteisyyttä.Asuntopolitiikantulisisaadaasun-tojentarjontavastaamaankysyntää.Suhdannevaihtelutheijastuvatnytsiten,ettävuosit-tainenasuntotuotantovaihteleepaljon.Tämäjohtaahintojennousuun,hintakuplaanjaennenpitkäähintakuplanpuhkeamisenmyötäasuntomarkkinoidenromahtamiseen.Va-kauttaasuntotuotantoonvoidaansaadavaltiovallanmäärätietoisellatoiminnallaerityisestivuokra-asuntotuotannonriittäväntasontakaamiseksi.Tarvitaanmyöskannustimiakuntienyhteistyönlisäämiseenkaavoituksessajapalvelurakentamisessasekäkaavoituksennopeut-tamista.Myöstyöeläkeyhtiöidentulisisijoituspolitiikassaansuuntautuanykyistäenemmänvuokra-asuntorakentamiseen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

47

Asuntopolitiikassatuleepyrkiäkokonaisvaltaiseenlähestymistapaan,jossaotetaanhuomioonasuntojenjatyöpaikkojensijaintisekäjoukkoliikenteenjapalveluidentehokasjärjestäminensekäerilaistenasukasryhmientarpeet.Kuntienvälistäkilpailua”hyvistäveronmaksajista”tuleepyrkiävälttämään.

Asuntopolitiikanpainopisteonsyytäpitääasuntojentarjonnankasvattamiseentähtäävissätoimissa.Kasvukeskuksissajaerityisestipääkaupunkiseudullakunnateivätolepystyneettarjoamaanriittävästiuusiatonttejaasuntorakentamiseen.Kyseeiolepelkästäänrakenta-miskelpoisenmaanpuutteestavaanmyössiitä,ettäkasvukunnillaeiolevaraavastataasun-tojenrakentamiseenliittyvistäpalvelurakentamisenvelvoitteista.Myöskunnallistekniikanrakentamisenrahoitusongelmatjakaavoitukseenliittyvätristiriidatjavalituksethidastavatasuntojentarjonnankasvattamista.Rakentamattomalletonttimaalletuleesäätääkorotettukiinteistövero,jottatonttiensaamistaasuntotuotantoonnopeutetaan.Pääkaupunkiseudultaonsaatuhyviäkokemuksiakiinteistöveronvaikutuksesta.

Työvoimanliikkuvuudenparantamiseksitarvitaanlisääkohtuuhintaisiajalaadukkaitavuokra-asuntojakasvukeskuksissa,työpaikkojenläheisyydessä.Vapaarahoitteinentuotantoeiriitävuokra-asuntojenriittävääntuotantooneikävarsinkaankohtuuhintaistenvuokra-asuntojentarjontaankasvukeskuksissa.Siksisosiaalistaasuntotuotantoatarvitaanyhäjaerityisestikasvavillaseuduilla.

JulkiseneliARA:ntuenonpysyttävävähintäänvuoden2009tasolla.Valtionasuntorahastonmyöntämienvuokra-jaasumisoikeusasuntojenlainojenehtojaonparannettava.Korjausra-kentamiseenjaenergiatehokkuudenlisäämiseenonpanostettavanykyistäenemmän,muttayhtätärkeääonpitääsosiaalinenasuntotuotantokäynnissäinvestointiavustustentuella.Ilmastohaaste,hissiremontitjaerityisryhmientarpeidenhuomioiminenedellyttävätmerkit-täväälisäystävaltionkorjausavustuksiin.

Tuettuasuntotuotantoonpidettävälähivuosinavähintään15000asunnontasolla.Pitkänaikavälintavoitteenatuleeolla35000asunnontaso.Lukuunsisältyy2000asunnonraken-taminenvuodessaasunnottomille.Vuokrallaasujienasemaatulisihelpottaa,minkävuoksiolisiperusteltuaalentaakorkotukilainojenomavastuutaprosenttiyksiköllä.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA46

Energiatehokkuuttaonparannettava.Energia-jaympäristöteknologiantuomatmahdollisuu-detuusientuotteidenjapalveluidenkehittämiseksionkäytettävähyväksi.Tämävaatiimyösriittäväätukea.Suomenonoltavaedelläkävijämoderninympäristö-jaenergiateknologiankehittäjänäjahyödyntäjänä.Tämäluouusiatyöpaikkojajaparantaamahdollisuuksiapääs-töjenvähentämiseen.

Työntekijöidenosaaminenonotettavakäyttööntyöpaikkojenympäristöasioissa.Lainsäädän-töäonkehitettäväsiten,ettätyöntekijöilläjaheidänedustajillaanonparemmatmahdollisuu-detseuratatyöpaikanympäristöasioitajavaikuttaaniihin.Tämävoidaantehdäesimerkiksisiten,ettätyöpaikkojenympäristönsuojelunyhteistoimintaintegroidaantyösuojelutoimintaan,jollointyösuojelunyhteistoiminnassavoidaankäsitelläkaikkiatyöpaikanympäristönsuoje-luunliittyviäasioita.

7.7 KILPAILUPOLITIIKKA

Kuluttajienetuontoimivatmarkkinat,joillakilpailuvarmistaasen,ettätuotteidenjapalveluidenhintojaeipidetäkeino-tekoisestiliiankorkeina.Kilpailuviranomaistentoiminnanresurssienonoltavariittävät.Kilpailunonoltavareiluamyösyritystennäkökulmasta.Tätävartentarvitaante-hokastaharmaantaloudenehkäisyä.

Julkisensektorinpalveluhankinnoissaonnykyistäenem-mänotettavakäyttöönlakiinjonykyisinsisältyvätso-siaalisetkriteerit,joillavoidaanturvatase,ettäkilpailuaeikäydätyöntekijöidentyösuhteenehdoilla.Julkisensektorinyhtiöittämis-,ulkoistamis-jayksityistämistilanteissatuleeturvatahenkilöstönpalvelussuhteidenehdot.

Tekijänoikeudetovattaiteenkentällämerkittävämuotosaadatulojateostenmenestyksestä.Viimevuosinatekijänoikeudetovatolleetjatkuvankiin-nostuksenkohdesuurtenmediayritystenpyrkiessäsaamaanoikeudetitselleenlainsäädäntöämuuttamalla.Tekijöidenoikeuksiatulisivahvistaasuosimallaniitälainsäädännönmuutoksia,jotkakorostavatkollektiivistasopimistaelityöehtosopimuksiajasopimuslisenssijärjestelyjä.

7.8 ASUNTOPOLITIIKKAAN TARMOA

Asuntopolitiikassatarvitaanenemmänpitkäjänteisyyttä.Asuntopolitiikantulisisaadaasun-tojentarjontavastaamaankysyntää.Suhdannevaihtelutheijastuvatnytsiten,ettävuosit-tainenasuntotuotantovaihteleepaljon.Tämäjohtaahintojennousuun,hintakuplaanjaennenpitkäähintakuplanpuhkeamisenmyötäasuntomarkkinoidenromahtamiseen.Va-kauttaasuntotuotantoonvoidaansaadavaltiovallanmäärätietoisellatoiminnallaerityisestivuokra-asuntotuotannonriittäväntasontakaamiseksi.Tarvitaanmyöskannustimiakuntienyhteistyönlisäämiseenkaavoituksessajapalvelurakentamisessasekäkaavoituksennopeut-tamista.Myöstyöeläkeyhtiöidentulisisijoituspolitiikassaansuuntautuanykyistäenemmänvuokra-asuntorakentamiseen.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

48

KASVUPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. EdistetääninnovatiivistenkasvuyritystensyntyähuolehtimallariittävästäT&K-rahoituksesta,FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksistäsekäkilpailukykyisestävientirahoituksesta.

2. ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.

3. Kaivosalantoimintaedellytyksistäpitäähuolehtiajamyösvaltiononpe-rusteltualähteämukaanomistajana.

4. Suomalaistamatkailualaaonkehitettäväomanstrategiansapohjalta.

5. Väyläinvestointienjaväylienkunnossapidonriittävyysonturvattava.Valtioninfrarahoitusyhtiönperustaminenonyksivaihtoehtoetsittäessäkustan-nustehokkaintatapaainvestointienpitkäjänteiseentoteuttamiseen.

6. Turvataankohtuuhintaisenenergiansaatavuuslisäämällävähäpäästöistäperusvoimaasekäkustannustehokkaastiuusiutuviaenergiamuotoja.

7. Asuntojentarjontaalisätäänedistämällätonttimaantarjontaasekähuo-lehtimallariittävästäjulkisestatuotannosta.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

48

KASVUPOLIITTISIA TAVOITTEITA

1. EdistetääninnovatiivistenkasvuyritystensyntyähuolehtimallariittävästäT&K-rahoituksesta,FinnveranjaTeollisuussijoituksentoimintaedellytyksistäsekäkilpailukykyisestävientirahoituksesta.

2. ValtionomistajayhtiöSolidiuminonpyrittäväpitkäjänteiseenomistamiseenjaaktiiviseentoimintaan.

3. Kaivosalantoimintaedellytyksistäpitäähuolehtiajamyösvaltiononpe-rusteltualähteämukaanomistajana.

4. Suomalaistamatkailualaaonkehitettäväomanstrategiansapohjalta.

5. Väyläinvestointienjaväylienkunnossapidonriittävyysonturvattava.Valtioninfrarahoitusyhtiönperustaminenonyksivaihtoehtoetsittäessäkustan-nustehokkaintatapaainvestointienpitkäjänteiseentoteuttamiseen.

6. Turvataankohtuuhintaisenenergiansaatavuuslisäämällävähäpäästöistäperusvoimaasekäkustannustehokkaastiuusiutuviaenergiamuotoja.

7. Asuntojentarjontaalisätäänedistämällätonttimaantarjontaasekähuo-lehtimallariittävästäjulkisestatuotannosta.

SAK:N VAALITAVOITTEET / SUOMELLE UUSI KASVUSTRATEGIA

51SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO

riskientunnistamista.Suomenonkinoltavaeturivissäedistämässätaloudenavoimuuttalisäävääjaveronkiertoaehkäisevääkansainvälistäsääntelyä.

8.3 KAUPPA- JA KEHITYSPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEAKÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ

Suomenkehityspolitiikantuleeedistäätaloudellisesti,yhteiskunnallisestijaekologisestikes-tävääsekäsosiaalisestioikeudenmukaistakehitystäkehitysmaissa,alueellisestijaglobaalisti.Köyhyydenvähentäminenedellyttääaktiivistapanostustatyöllisyyteen,jokakunnontyön(decentwork)periaatteidenmukaisestiturvaatyöntekijänperusoikeudetjatoimeentulonsekäluoperustanmyösjulkisentaloudenjasosiaalistenturvaverkkojenvahvistamiselle.Työllisyys-,oikeudenmukaisuus-japerusoikeusnäkökohdatonvarsinaisenkehitysyhteistyönohellahuomioitavamyösilmastopoliittisessayhteistyössä.KehitysrahoituksessaSuomentuleejatkaaetenemistäkohti0,7prosentinosuuttabruttokansantulostajatukeakansainvälistenverojen,kutentransaktioveron,kehittämistäkehitys-jailmastopolitiikanrahoittamiseen.

Kehitys-jaihmisoikeusnäkökulmatonotettavahuomioonmyöskauppa-jainvestointipolitii-kassa.Kansainvälisiinkauppa-jainvestointisopimuksiintuleeainaliittääosapuoltenvalvottujasanktioitusitoumusturvatatyöntekijöidenperusoikeuksientoteutuminen.Myössopimus-tentyöllisyysvaikutuksiaonarvioitavajohdonmukaisesti.NäidentavoitteidenedistämiseksiSuomenontuettavaKansainvälisentyöjärjestön(ILO)roolinvahvistamistajayhteistyötäMaailmankauppajärjestön(WTO)sekäkansainvälistenrahoituslaitostenkanssa.

KANSAINVÄLISPOLIITTISET TAVOITTEET

1. VahvistetaanEuroopansosiaalistamalliajahuolehditaansiitä,ettätyö-elämänoikeudeteivätolealisteisiasisämarkkinasäännöille.Sosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitetäänosaksiunioninperussopimusta.

2. Suomenontuettavakansainvälisentaloudenhallintaantähtääviähankkeita.Erityisestiyhteistyötäkansainvälisentalousrikollisuudenjaveronkierronvähentämiseksionparannettava.

3. Suomenkehityspolitiikkaansisällytetäänvahvastikäsitekunnontyöstä(decentwork).

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO50

8 VAHVA EUROOPPA– REILU GLOBALISAATIO

Globalisaation hallinnassa Suomen tärkein toimintakenttä on EU. Suomalaiset odottavat, että Suomen hallituksella on kansainvälisessä yhteisössä omat tavoitteensa ja oma aloitteel-linen roolinsa. Suomi ei voi olla pelkkä sopeutuja, vaan meidän on tuotava oma panoksemme kansainvälisen järjestelmän kehittämiseen.

8.1 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA ON KEHITETTÄVÄ

EuroopanunioninkehittämisessäpainopisteonLissaboninsopimuksenvoimaantulonjakansainvälisentalouskriisinmyötäsiirtynytinstitutionaalisistakysymyksistätaloudellisenyh-teistyönvahvistamiseen.Rahoitusmarkkinoidenvakauden,julkistentalouksienkestävyydenjaEuroopankilpailukyvynkatsotaanedellyttävänentistätiiviimpäätalouspolitiikankoordi-naatiota.SamaanaikaanuseidenEU-maidenpolitiikassakuitenkinvahvistuvatsuuntaukset,jotkakorostavatennemminkinsulkeutumistakuinkansainvälisenyhteistyönlisäämistä.

TalouskysymystenkorostuessaEU-politiikassaunioninsosiaalinenulottuvuusonedelleenjää-nytsivuosaan.SuomenEU-politiikanpitääkuitenkinlähteäsiitä,ettäeurooppalaisellemallilleominaisethyvinvointi-jasopimusvaltionperiaatteetkuuluvatmyösyhteisentalouspolitiikanytimeen.Tähäneurooppalaiseenmalliinkuuluvaterottamattomastityömarkkinaosapuoltenvahvarooli,laadukkaatjulkisetpalvelutsekähyväeläke-jasosiaaliturva.Suomentuleeedis-tääsitä,ettäsosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitettäisiinosaksiunioninperussopimusta.

EU:nyhteisillätyömarkkinoillailmenneidenongelmienratkaisemiseksionvälttämätöntävahvistaatyöntekijöidenoikeuksiensuojaasuhteessasisämarkkinoidenvapauksiin.EU:npitäätukeakansallistenviranomaistenjatyömarkkinajärjestöjentyötäulkomaistentyönte-kijöidenhyväksikäytönestämiseksi.Sisämarkkinasäännösteneipidärajoittaatyöntekijöidenperusoikeuksien,kutenneuvottelu-jalakko-oikeuden,toteutumista.

8.2 REILU GLOBALISAATIO EDELLYTTÄÄ PELISÄÄNTÖJÄ

Kansainvälisenliiketoiminnansääntelyäjaohjeistustapyritäänvahvistamaanmonillaeritahoilla.EsimerkiksiOECD:nmonikansallistenyritystentoimintaohjeidenkäynnissäolevauudistusantaamahdollisuudenselkeyttääyritystenvastuitaeritilanteissakutentyönteki-jöidenperusoikeuksienturvaamisessamonikansallistenyritystenpitkissätoimitusketjuissa.Suomenonotettavanäissäprosesseissaaktiivinenroolijaosaltaanedistettävävastuullistayritystoimintaatukeviajaperusoikeuksienturvaavahvistaviaratkaisuja.

Globaalissataloudessaläheskaikkiamaitakoskettavaongelmaonkansainvälisestitoimivienyritystenjasijoittajienlaajastihyödyntämätmahdollisuudetvältelläveronmaksua.MyösSuomimenettäävuosittainsatojamiljooniaeurojasiksi,ettävarojaohjataanverottajanulot-tumattomiinveroparatiiseihin.Läpinäkyvyydenpuuteglobaalissataloudessahelpottaamyösrikollisentoiminnanvoittojenjarahoituksenpeittelyäsekävaikeuttaafinanssimarkkinoiden

51SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO

riskientunnistamista.Suomenonkinoltavaeturivissäedistämässätaloudenavoimuuttalisäävääjaveronkiertoaehkäisevääkansainvälistäsääntelyä.

8.3 KAUPPA- JA KEHITYSPOLITIIKALLA VOIDAAN TUKEAKÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ

Suomenkehityspolitiikantuleeedistäätaloudellisesti,yhteiskunnallisestijaekologisestikes-tävääsekäsosiaalisestioikeudenmukaistakehitystäkehitysmaissa,alueellisestijaglobaalisti.Köyhyydenvähentäminenedellyttääaktiivistapanostustatyöllisyyteen,jokakunnontyön(decentwork)periaatteidenmukaisestiturvaatyöntekijänperusoikeudetjatoimeentulonsekäluoperustanmyösjulkisentaloudenjasosiaalistenturvaverkkojenvahvistamiselle.Työllisyys-,oikeudenmukaisuus-japerusoikeusnäkökohdatonvarsinaisenkehitysyhteistyönohellahuomioitavamyösilmastopoliittisessayhteistyössä.KehitysrahoituksessaSuomentuleejatkaaetenemistäkohti0,7prosentinosuuttabruttokansantulostajatukeakansainvälistenverojen,kutentransaktioveron,kehittämistäkehitys-jailmastopolitiikanrahoittamiseen.

Kehitys-jaihmisoikeusnäkökulmatonotettavahuomioonmyöskauppa-jainvestointipolitii-kassa.Kansainvälisiinkauppa-jainvestointisopimuksiintuleeainaliittääosapuoltenvalvottujasanktioitusitoumusturvatatyöntekijöidenperusoikeuksientoteutuminen.Myössopimus-tentyöllisyysvaikutuksiaonarvioitavajohdonmukaisesti.NäidentavoitteidenedistämiseksiSuomenontuettavaKansainvälisentyöjärjestön(ILO)roolinvahvistamistajayhteistyötäMaailmankauppajärjestön(WTO)sekäkansainvälistenrahoituslaitostenkanssa.

KANSAINVÄLISPOLIITTISET TAVOITTEET

1. VahvistetaanEuroopansosiaalistamalliajahuolehditaansiitä,ettätyö-elämänoikeudeteivätolealisteisiasisämarkkinasäännöille.Sosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitetäänosaksiunioninperussopimusta.

2. Suomenontuettavakansainvälisentaloudenhallintaantähtääviähankkeita.Erityisestiyhteistyötäkansainvälisentalousrikollisuudenjaveronkierronvähentämiseksionparannettava.

3. Suomenkehityspolitiikkaansisällytetäänvahvastikäsitekunnontyöstä(decentwork).

SAK:N VAALITAVOITTEET / VAHVA EUROOPPA – REILU GLOBALISAATIO50

8 VAHVA EUROOPPA– REILU GLOBALISAATIO

Globalisaation hallinnassa Suomen tärkein toimintakenttä on EU. Suomalaiset odottavat, että Suomen hallituksella on kansainvälisessä yhteisössä omat tavoitteensa ja oma aloitteel-linen roolinsa. Suomi ei voi olla pelkkä sopeutuja, vaan meidän on tuotava oma panoksemme kansainvälisen järjestelmän kehittämiseen.

8.1 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA ON KEHITETTÄVÄ

EuroopanunioninkehittämisessäpainopisteonLissaboninsopimuksenvoimaantulonjakansainvälisentalouskriisinmyötäsiirtynytinstitutionaalisistakysymyksistätaloudellisenyh-teistyönvahvistamiseen.Rahoitusmarkkinoidenvakauden,julkistentalouksienkestävyydenjaEuroopankilpailukyvynkatsotaanedellyttävänentistätiiviimpäätalouspolitiikankoordi-naatiota.SamaanaikaanuseidenEU-maidenpolitiikassakuitenkinvahvistuvatsuuntaukset,jotkakorostavatennemminkinsulkeutumistakuinkansainvälisenyhteistyönlisäämistä.

TalouskysymystenkorostuessaEU-politiikassaunioninsosiaalinenulottuvuusonedelleenjää-nytsivuosaan.SuomenEU-politiikanpitääkuitenkinlähteäsiitä,ettäeurooppalaisellemallilleominaisethyvinvointi-jasopimusvaltionperiaatteetkuuluvatmyösyhteisentalouspolitiikanytimeen.Tähäneurooppalaiseenmalliinkuuluvaterottamattomastityömarkkinaosapuoltenvahvarooli,laadukkaatjulkisetpalvelutsekähyväeläke-jasosiaaliturva.Suomentuleeedis-tääsitä,ettäsosiaalisenkehityksenpöytäkirjaliitettäisiinosaksiunioninperussopimusta.

EU:nyhteisillätyömarkkinoillailmenneidenongelmienratkaisemiseksionvälttämätöntävahvistaatyöntekijöidenoikeuksiensuojaasuhteessasisämarkkinoidenvapauksiin.EU:npitäätukeakansallistenviranomaistenjatyömarkkinajärjestöjentyötäulkomaistentyönte-kijöidenhyväksikäytönestämiseksi.Sisämarkkinasäännösteneipidärajoittaatyöntekijöidenperusoikeuksien,kutenneuvottelu-jalakko-oikeuden,toteutumista.

8.2 REILU GLOBALISAATIO EDELLYTTÄÄ PELISÄÄNTÖJÄ

Kansainvälisenliiketoiminnansääntelyäjaohjeistustapyritäänvahvistamaanmonillaeritahoilla.EsimerkiksiOECD:nmonikansallistenyritystentoimintaohjeidenkäynnissäolevauudistusantaamahdollisuudenselkeyttääyritystenvastuitaeritilanteissakutentyönteki-jöidenperusoikeuksienturvaamisessamonikansallistenyritystenpitkissätoimitusketjuissa.Suomenonotettavanäissäprosesseissaaktiivinenroolijaosaltaanedistettävävastuullistayritystoimintaatukeviajaperusoikeuksienturvaavahvistaviaratkaisuja.

Globaalissataloudessaläheskaikkiamaitakoskettavaongelmaonkansainvälisestitoimivienyritystenjasijoittajienlaajastihyödyntämätmahdollisuudetvältelläveronmaksua.MyösSuomimenettäävuosittainsatojamiljooniaeurojasiksi,ettävarojaohjataanverottajanulot-tumattomiinveroparatiiseihin.Läpinäkyvyydenpuuteglobaalissataloudessahelpottaamyösrikollisentoiminnanvoittojenjarahoituksenpeittelyäsekävaikeuttaafinanssimarkkinoiden

53SAK:N VAALITAVOITTEET / KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE

9 KOLMIKANTA– SUOMEN SALAINEN ASE 9.1 UUDISTUVA KOLMIKANTA– TYÖMARKKINAKOORDINAATIOTA TARVITAAN

Suomalainensopimusyhteiskuntaonmuutostenedessä.Sinänsäjärjestelmämmeeiolekoskaanollutniinpysyväjamuuttumatonkuinjotkutesittävät,vaanseonkyennytpaitsimuuttamaanmaailmaa,myösmuuttumaanmaailmanmukana.Suomalaisestayhteistyönperinteestäonsyytähuolehtiajakyetäsäilyttämäänsopimisenmaailmaamuuttavavoima.

Palkoistajatyöehdoistasopiminenonviimeaikoinatapahtunutliittotasollajapaikallisesti.Laajapohjaisempaantyömarkkinakoordinaatioonolisisyytäpyrkiä,muttasevoionnistuavain,josmaanhallitusonaktiivisestimukanakoordinaatiossajakaikkityömarkkinaosapuoletsuhtautuvatsiihenmyönteisesti.Tällähetkelläkoordinaatiotatehdäänpalkansaaja-jatyönan-tajapuolillasisäisesti,muttamyöslaajempiinyhteiskuntapoliittisiinratkaisuihinonaikaajointarvetta.Nytkunmaailmantalousonuudessajaepävarmassatilanteessa,olisiperusteltuatehdäpidempikestoisiaraamiratkaisujaostovoimanjakilpailukyvynvarmistamiseksi.SAKonvalmisneuvottelemaan–lisäksitarvitaanaktiivisuuttahallitukseltajarakentavaasuhtau-tumistatyönantajilta.

Seuraavallavaalikaudellakolmikantaiseltayhteistyöltäjaneuvottelultaodotetaanpoikkeuk-sellisenpaljontuloksia.Lokakuussa2010saatiinkolmikannassavalmiiksiKestävänkasvunjatyöllisyydenohjelma,jokaosaltaanvoitoimiapohjanaseuraavanhallituksentyölle.Työurienpidentämistäjaeläkejärjestelmääkäsitteleväntyöuratyöryhmäntyöjatkuuvielä,muttasenontarkoitusmyöstehdäesityksiäensivaalikaudella.

9.2 SOPIMISTA KESKUSTASOLLA, LIITTOTASOLLASEKÄ PAIKALLISESTI

Suomessa,kutenmuissakineurooppalaisissademokratioissa,onturvattutyöntekijöidenneuvottelu-,sopimus-jatyötaisteluoikeudet.Sitovattyöehtosopimuksettakaavattyönte-kijöidenpalkatjamuutvähimmäistyöehdot.Järjestöjenjäsenmaksunverovähennysoikeusturvaapalkansaajien,työnantajienjamaataloustuottajienkollektiivisenedunvalvonnanjär-jestämisen.Nämäovatsuomalaisensopimusyhteiskunnankulmakiviä,joitaeitulemurentaa.Ontärkeää,ettäsuomalaisessayhteiskunnassasäilyyhyvintoiminuttasopimusjärjestelmääarvostavailmapiiri.

Sopimusjärjestelmääkehitetäänuseimmitenkeskitetysti.Sopimuksiatulkitaanjasovelletaanpaikallisesti,jolloinluottamusmiesjärjestelmäänpohjautuvapaikallinenedunvalvontaturvaatyöntekijöitä.Suomalaisessatyömarkkinamallissaontavoitteenayhdistäähajautetunjakeski-tetynpäätöksenteonhyviäpuolia.Työtaistelutoimenpiteidenmahdollisuusonviimesijainentaesiitä,ettäneuvotteluissahuomioidaanmolemmatosapuolet.Työtaisteluoikeuksienrajoitta-miseeneioletodellisiaperusteita.Tähänliittyentoimivaatyöriitojensovittelujärjestelmäämmekannattaaedelleenkehittää.Onsyytäedistääsellaisiatoimia,joillapyritään–työntekijöiden

53SAK:N VAALITAVOITTEET / KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE

9 KOLMIKANTA– SUOMEN SALAINEN ASE 9.1 UUDISTUVA KOLMIKANTA– TYÖMARKKINAKOORDINAATIOTA TARVITAAN

Suomalainensopimusyhteiskuntaonmuutostenedessä.Sinänsäjärjestelmämmeeiolekoskaanollutniinpysyväjamuuttumatonkuinjotkutesittävät,vaanseonkyennytpaitsimuuttamaanmaailmaa,myösmuuttumaanmaailmanmukana.Suomalaisestayhteistyönperinteestäonsyytähuolehtiajakyetäsäilyttämäänsopimisenmaailmaamuuttavavoima.

Palkoistajatyöehdoistasopiminenonviimeaikoinatapahtunutliittotasollajapaikallisesti.Laajapohjaisempaantyömarkkinakoordinaatioonolisisyytäpyrkiä,muttasevoionnistuavain,josmaanhallitusonaktiivisestimukanakoordinaatiossajakaikkityömarkkinaosapuoletsuhtautuvatsiihenmyönteisesti.Tällähetkelläkoordinaatiotatehdäänpalkansaaja-jatyönan-tajapuolillasisäisesti,muttamyöslaajempiinyhteiskuntapoliittisiinratkaisuihinonaikaajointarvetta.Nytkunmaailmantalousonuudessajaepävarmassatilanteessa,olisiperusteltuatehdäpidempikestoisiaraamiratkaisujaostovoimanjakilpailukyvynvarmistamiseksi.SAKonvalmisneuvottelemaan–lisäksitarvitaanaktiivisuuttahallitukseltajarakentavaasuhtau-tumistatyönantajilta.

Seuraavallavaalikaudellakolmikantaiseltayhteistyöltäjaneuvottelultaodotetaanpoikkeuk-sellisenpaljontuloksia.Lokakuussa2010saatiinkolmikannassavalmiiksiKestävänkasvunjatyöllisyydenohjelma,jokaosaltaanvoitoimiapohjanaseuraavanhallituksentyölle.Työurienpidentämistäjaeläkejärjestelmääkäsitteleväntyöuratyöryhmäntyöjatkuuvielä,muttasenontarkoitusmyöstehdäesityksiäensivaalikaudella.

9.2 SOPIMISTA KESKUSTASOLLA, LIITTOTASOLLASEKÄ PAIKALLISESTI

Suomessa,kutenmuissakineurooppalaisissademokratioissa,onturvattutyöntekijöidenneuvottelu-,sopimus-jatyötaisteluoikeudet.Sitovattyöehtosopimuksettakaavattyönte-kijöidenpalkatjamuutvähimmäistyöehdot.Järjestöjenjäsenmaksunverovähennysoikeusturvaapalkansaajien,työnantajienjamaataloustuottajienkollektiivisenedunvalvonnanjär-jestämisen.Nämäovatsuomalaisensopimusyhteiskunnankulmakiviä,joitaeitulemurentaa.Ontärkeää,ettäsuomalaisessayhteiskunnassasäilyyhyvintoiminuttasopimusjärjestelmääarvostavailmapiiri.

Sopimusjärjestelmääkehitetäänuseimmitenkeskitetysti.Sopimuksiatulkitaanjasovelletaanpaikallisesti,jolloinluottamusmiesjärjestelmäänpohjautuvapaikallinenedunvalvontaturvaatyöntekijöitä.Suomalaisessatyömarkkinamallissaontavoitteenayhdistäähajautetunjakeski-tetynpäätöksenteonhyviäpuolia.Työtaistelutoimenpiteidenmahdollisuusonviimesijainentaesiitä,ettäneuvotteluissahuomioidaanmolemmatosapuolet.Työtaisteluoikeuksienrajoitta-miseeneioletodellisiaperusteita.Tähänliittyentoimivaatyöriitojensovittelujärjestelmäämmekannattaaedelleenkehittää.Onsyytäedistääsellaisiatoimia,joillapyritään–työntekijöiden

SAK:N VAALITAVOITTEET / KOLMIKANTA – SUOMEN SALAINEN ASE54

eduthuomioonottaen–ehkäisemäänennaltatyöriitojenetenemistätyötaistelujenasteelle.Tähänkeskusteluunkuuluvatoleellisenaosanaesimerkiksikilpailuttamiseentaiulkopuolisentyövoimankäyttöönliittyvätasiat.

Muuttuvatoimintaympäristömmeedellyttääuseinpaikallistenratkaisujenetsimistä.Paikal-listasopimistatuleekehittääyhteistyönätyöehtosopimuksissasovituissapuitteissa.Aitoapaikallistayhteistyötäjasopimistavartentarvitaantyöpaikalleselkeätosapuolet.Jottaneuvotteluistatulisiaidotjatasavertaiset,työntekijäosapuolenneuvotteluedellytyksiäpai-kallisellatasollaonvahvistettava.Luottamushenkilötmuodostavatammattiyhdistysliikkeentyöpaikkatoiminnanselkärangan.Henkilöstönedustajienasemaajatoimintaedellytyksiäonkehitettävä,jottavoidaanparantaatyönantajienjatyöntekijöidenvälisentasavertaisuudenpohjallerakentuvaavuorovaikutustajatehdäyhteistyötäyrityksentoiminnankehittämiseksi.Luottamusmiesjärjestelmäntoimivuustuleetaatakaikillatyöpaikoilla.

KOLMIKANTAYHTEISTYÖTÄ KOSKEVIA TAVOITTEITA

1. Tarpeenvaatiessaneuvotellaanlaajempiatalous-,työmarkkina-jayhteis-kuntapoliittistakehitystäraamittaviaratkaisuja.

2. Pyritäänennaltaehkäisemääntyötaistelujaparantamallaneuvottelu-kulttuuria.

3. Parannetaantyöntekijäosapuolenneuvotteluedellytyksiäpaikallistasolla.

PAINO VALKEALAN PAINOKARELIA 2011

ISBN 978-951-714-269-4

SAK:N TAVOITTEET VAALIKAUDELLE 2011–2015