• Coach huomioi työskentelyssä yksilön ja organisaation psykodynamiikan

– Kuinka tietoinen ja tiedostamaton (rationaalinen ja regressiviinen) vaikuttavat asiakkaan edellytyksiin saavuttaa työskentelyn tavoitteet

• Psykodynamiikan suhteuttaminen vallitsevaan kontekstiin (systeemiin)

• Puhtaasti psykoanalyyttisen viitekehyksen soveltaminen työyhteisöihin on vaarallista – Työntekijöiden herkkyyden lisääminen systeemiset

elementit unohtaen

– Mustamaalaus (character assassination) • Teorian käyttö yksilön ja hänen motiiviensa

kyseenalaistamiseksi

• Yksilön tai ryhmän patologisointi ja hyvän sivuuttaminen

LÄHDE: Mosse 2006, 26-27

• Tiedostamattoman puolen hyväksyminen on lähtökohta, jolle psykodynaamisen coachingin viitekehys perustuu (Sandler 2011, 35)

• Psykodynaamista viitekehystä hyödyntävä coach – kerää asiakkaasta tietoa eri lähteistä (puhe, tapa puhua ja olla

tilanteessa, vastatunteet)

– tiedostaa omien tunteiden ja tulkintojen merkityksen asiakastilanteessa

– tutkii omia asiakkaaseen liittyviä psykologisia, emotionaalisia ja fysiologisia vasteita ennen ja jälkeen tapaamisten sekä tapaamisten väleillä

• Psykodynaamisessa mallissa huomioidaan paitsi tämän hetken tunnekokemukset myös varhaiset, lapsuuteen liittyvät kokemukset.

• Kysymyksiä coachille pohdittavaksi: – Tunteiden käsittely, näyttäminen ja jakaminen eri tilanteissa

(emotionaalinen väljyys/tunnetaidot)

– Kuinka asiakas käsittelee tunteita työssä niin normaalitilanteessa kuin paineen alaisena?

– Miten asiakas hallitsee erilaisia ihmissuhteita työssään?

• Useat työelämän tilanteet (muutokset, epävarmuus, kuviteltu tai todellinen menetys, epäonnistuminen jne.) synnyttävät asiakkaissa ahdistusta

• Erityisesti johtajiin sijoitetaan niitä tunteita, joita yhteisössä ei kyetä käsittelemään (valtasuhteen analogia varhaislapsuuden asetelmaan).

• Työyhteisöt toivovat usein ettei ongelmia selkeytetä, vaan ne hävitetään ts. coach/konsultti ratkaisee ongelman yhteisön puolesta. (mm. Moylan 2006, 74)

• Ahdistus manifestoituu usein käytöksenä, joka ei rationaalisella tasolla näytä linkittyvän ahdistukseen millään tavoin (mm. Sandler 2011, 42, Moylan 2006, 74)

• Kuinka asiakkaiden sisäinen maailma (toiveet, tunteet ja ajatukset) ovat linjassa niin keskenään kuin ulkoisen, työhön liittyvän todellisuuden kanssa

• Perustyön toteutus saattaa haastavissa tilanteissa ja työtehtävissä edellyttää emotionaalista etäisyyttä työhön ja omiin tunteisiin (Cohn 2006, 90)

– Kuinka distanssi ilmentyy 1) asiakkaissamme, 2) heidän työsuorituksissaan ja 3) coachingsuhteessa

• Asiakkaat (yksilöt ja ryhmät) kehittävät tunnistettavia defenssejä puolustautuakseen vaikeilta tunteilta ja ristiriidoilta (mm. Halton 2006, 31)

• Keskeisiä defenssejä ovat splittaus, idealisaatio, kieltäminen , rationalisaatio, projektio, projektiivinen identifikaatio (sijoitukseen samaistuminen)

• Yhteisöt ja ryhmän taantuminen työryhmätasolta perusolettamustasoille (taistelu-pako, parinmuodostus, riippuvuus)

• Keskeisiä yksilön omaksumien toimintamallien kehityksessä

• Eivät ole keskeinen tutkimuksen kohde asiakasprosessissa -> taustatietona kuitenkin coachille tarpeen johtajien/esimiesten kanssa työskenneltäessä (yksilötapaamisissa)

Ura

Vapaa-aika

Oma-aika

Perhe

• Suhde itsessään tarjoaa asiakkaille rakenteellisen mahdollisuuden muutokseen/kehittymiseen/itsereflektioon

• Coach-asiakas-suhde on a-symmetrinen (valta)suhde, joten coachin tulee varautua toimimaan kehitysobjektina erilaisille kehityksellisille tarpeille.

– Itsetuntemuksen ja omien vastatunteiden tunnistamisen merkitys on keskeistä suhteen onnistumisen kannalta.

Rakenteet

Emootiot

Asi

akka

an h

enki

löko

hta

inen

tas

o

Tilaajaorgan

isaation

taso

Johtajuus

viitekehyksestä, omista kyvyistä, tiedoista ja näiden yhdistämisestä…