Näkökulmia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen · 2018-02-05 · Jari Kolehmainen Johtamiskorkeakoulu / Sente 3 Aluekehityksen iso kuva: Kilpailukyky ja resilienssi

Kirsi Siltanen

Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente

www.uta.fi/sente

Kunnat, kaupunkiseudut ja maakunta: Näkökulmia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen

Jari Kolehmainen

Tampereen yliopisto

Johtamiskorkeakoulu

S-posti: [email protected]

Puh. 050-5749704

mailto:[email protected]

Jari Kolehmainen

Johtamiskorkeakoulu / Sente

www.uta.fi/sente

2

Sisältö

• Aluekehityksen iso kuva: Kilpailukyky ja resilienssi

• Tulevaisuuden tekeminen yhdessä?

• Maakuntauudistus: legitimiteetti ja yhteistyö

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

3

Aluekehityksen iso kuva:

Kilpailukyky ja resilienssi

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

4

Kilpailukykyparadigma

Lähde: Kostiainen, Castellsia mukaillen Lähde: Linnamaa 1999, Sotarauta 2001

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

5

Väestökehitys kunnittain 2010-luvulla

Lähde: aineistot Tilastokeskus, analyysi Timo Aro 2016

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

6

Maakuntien kilpailukyky

Lähde: A

lueid

en v

ahvuuksie

n a

naly

ysi, 2

017

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

7

Toinen näkökulma: aluetalouden resilienssi

1. RAKENNEMUUTOSHERKKYYS / VASTUSTUSKYKY

• Kysymys: Kuinka herkkä aluetalouden nykyinen elinkeinorakenne on sekä

negatiivisille että positiivisille shokeille?

2. PALAUTUMIS- / TOIPUMISNOPEUS

• Kysymys: Millä vauhdilla aluetalous palautuu negatiivisista tai positiivisista

shokeista (entisellä rakenteella) perusuralle?

3. KASVU-URAN UUDISTUMINEN

• Kysymys: Kuinka aluetalouden perusura muuttuu talouden negatiivisten tai

positiivisten shokkien johdosta?

3. RAKENNEMUUTOSVALMIUSOMINAISUUS

• Kysymys: Mikä on aluetalouden kyky muuttua rakenteellisesti negatiivisen tai

positiivisen taloudellisen shokin kautta?

Lähde: muokattu Martin 2012; Karppinen & Vähäsantanen 2015

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

8

EP - Resilienssin paradoksi? (1/2)

Lähde: Kurikka & Kolehmainen, tulossa

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

9

EP - Resilienssin paradoksi? (2/2)

• Resilienssiä selittää todennäköisesti suurelta osin

pienyritysvaltaisuus, mutta myös erilaiset kulttuuriset tekijät.

• Vientiriippuvuus on pientä, mikä on kaksiteräinen miekka:

hitaampaa heilahtelua kv-markkinoiden mukana, mutta kasvun

imuun pääsy vaikeampaa.

• Etelä-Pohjanmaan resilienssin vahvuus on laman

vastustuskyvyssä, haasteena uusiutuminen. → Mistä impulssit

tuotantorakenteen uudistamiseen?

• Alueen resilienssi ja suorituskyky eivät näytä kulkevan käsi

kädessä, pikemminkin päinvastoin

Lähde: muokattu Kurikka & Kolehmainen (tulossa)

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

10

Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle

• Kuinka kehitetään sekä alueellista kilpailukykyä että

resilienssiä? Ovatko nämä tavoitteet mahdollista

yhdistää?

• Kuinka voidaan varmistaa ekologisesti, sosiaalisesti

ja taloudellisesti kestävä kehittämistyö?

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

11

Tulevaisuuden tekeminen yhdessä

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

12

Etelä-Pohjanmaa

Muuttuvan

väestön preferenssit

Yritysten sijaintipreferenssit

Tietämys-, elämys- ja

biotalouden logiikka

Natisevan hyvinvointi-

järjestelmän tarpeet &

uudet rakenteet

• Tietoisuus mahdollisuuksista

• Moninaisempi väestö

• Kuluttajuuden muutos

• Vaihtoehtojen kaipuu

• Vaativammat asiakkaat

• Eriytyvä sosio-ekonominen kehitys

• Muuttuva kansalaisuus &

kuntalaisuuus

• Julkisrahoitteisten palveluiden

uudelleenrakenteistuminen

• Osaavan työvoiman saatavuus

• Muut toiminnan edellytykset

• Uudet, radikaalit teknologiat?

• Kansainvälisesti hajautuvat

arvoverkot?

• Niukkenevat luonnonvarat

• Uudet osaamistarpeet

Lähde: muokattu ja täydennetty Sotaraudan pohjalta

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

13

Alueyhteisön toivottu tulevaisuus

Alueyhteisön nykytila(esim. resurssit, osaamiset, yritykset)

”Musta aukko”

Mitä tilkkeeksi ”mustaan aukkoon”?

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

14

Alueyhteisön toivottu tulevaisuus

Eri toimijoiden omat toimet (alueen kehittämiseksi)

Maakunta, kunnat, muut paikalliset toimijat

ja niiden verkostot

Alueyhteisön nykytila(esim. resurssit, osaamiset, yritykset)

Eri toimijoiden omatulevaisuustyö ja visiointi

Mitä tilkkeeksi ”mustaan aukkoon”?

Yhteinen verkostomainentulevaisuus- ja strategiatyö

Alueyhteisön yhteistyön laatu

”Puhumisesta tekemiseen” - Vastuu omista teoista

Lähde: m

uokatt

u K

ole

hm

ain

en y

m. 2015

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

15

Verkoston kehittyminen

Lähde: Siltanen & Kolehmainen 2011

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

16


• Missä asioissa Etelä-Pohjanmaalla tulisi pystyä

syvään yhteistyöhön (esim. agrobiotalous / ruoka,

korkeakoulut, maakuntauudistus)?

• Mitkä asiat maakunnan sisäisessä yhteistyössä toimii?

• Millaisia pullonkauloja maakunnan sisäisessä

yhteistyössä on?

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

17

Maakuntauudistus:

Legitimiteetti ja yhteistyö

sanotaan, että on

kiire, mihin on kiire

MAAKUNTAUUDISTUS: TUNNELMAPUNTARI

2/2/2018

odottava. Mutta sitten se vaihtelee, mitä tässä kollegan

kanssa erilaisissa tilaisuuksissa keskustelee, niin sen

kuvais näin, että jos kysymys on nykyisten

hallituspuolueitten edustajista, varsinkin Kokoomuksen tai

Keskustan kannattajista tai niin ku sitä lähellä olevista, niin

usko on vahvempi kuin vasemmistolaisissa

hämmentynyt on paras sana, että ei täs niiku…

Hämmentynyt ja sellanen epäuskoinen, ja… En, en oikein

niiku, tosiaan se, että ku ei löydy niitä vankkoja

puheenvuoroja tämän puolesta, ei kokonaisuuden puolesta

ne jotka on tonne valikoitunu noita asioita valmistelemaan, nii

niihin sillä tavalla luotetaan, että ne nyt sentään yrittää

parhaansa

tuo sote on ollut niin, se on ollut niin dominoiva asia

kunnissa, että kenties koetaan vähän helpotustakin

Nii semmonen tietty

epätietosuus, ja vähän

sekavuus, mikä on mun

mielestäni ihan

ymmärrettävää, koska tässä

on niin isosta asiasta kysymys

En mä sitä välttämätt sanos et tää ois

mikään huono henki tän asian tiimoilta.

Kenties se on ymmärretty että näin

ollaan nyt päätetty ja mennään

eteenpäin.

emme ainakaan ole huonoimmasta päästä siitä kuinka tähän

suhtaudutaan, vaan ihan mä uskon että ihan parhaimmassa

päässä kuitenki tässä SuomessaTässä ja musta tuntuu, että lähemmäs väliaikaishallintoa

siirryttäessä on sellainen odottava ja semmoinen

innostunut olo siitä, että tässä oikeesti tapahtuu jotain

Kysyi ryhmässä mukana olijoilta

kysymyksen, että miltä tää nyt

vaikuttaa tää uudistus, että

oottekste tästä innoissanne?

Kukaan ei vastannut hänelle

yhtään mitään

kyllä aika monella sellainen epäilyksen

siemen kalvaa siellä jossain syvällä

vaikka uudistuksessa on täysillä mukana

ja valmistelee ja haluaa uskoa, että

kaikki menee hyvin

Aikamoista odottelua ja semmosta

epäselvyyttä, epämääräisyyttä

Etelä-Pohjanmaalla ei ollut - - että oltais tätä

peruslinjaa vastaan protestoitu

liikehdintääkin tietyllä tavalla sitten muihin töihin ja sellaista

pelkoa

Laaja

spektri

tunnelmia

ne ihmiset jotka tätä tekee tällä hetkellä virkansa puolesta,

miettii sitä, että mitenkä minun työni säilyy

Väsyminen - - kun

lakeja odotellaan ja

odotellaan

yleisvaikutelma on innostunu ja kyl mun mielest tätä tosi

hyvässä yhteishengessä tehdään

MAAKUNTAUUDISTUS: TOIMINNAN JA

KOKEMUKSEN PARADOKSI

Haasteena on uudistuksessa mukana olevien toimijoiden toiminnan ja

kokemuksen ristiriita

1. Uudistus etenee, joten omasta asemasta käsin siihen on julkisesti

luotava uskoa, jotta on mahdollisuus onnistua. Valmistelijat erittäin

sitoutuneita uudistusprosessiin ja heillä on hyvä tuki.

• EP:llä on vahva tekemisen ”henki”, työryhmät ovat saaneet aikaan tuloksia

• Kritiikki kohdistuu lähinnä valtakunnantason politiikkaan, maakunnalliset

valmistelijat nauttivat laajaa luottamusta.

2. Uudistukseen liittyy paljon myös epäilyjä ja huolia, joita esitetään

yksityisesti.

• Kuinka yhdistää valmisteluprosessissa oikea tieto, ripeä eteneminen ja

mahdollisuus tuoda esille myös prosessiin liittyviä huolia ja epävarmuuksia?

→ Kuinka luotettava ja laadukas valmistelu yhtäältä ja epäilyt ja huolet

toisaalta voitaisiin kääntää jatkovalmistelun ja maakuntamallin

kehittämisen voimavaraksi?

2/2/2018

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

20

Julkisen arvojohtamisen strateginen triangeli

Julkinen arvo

Legitimiteetti ja

tuki

Operationaalinen

kapasiteetti

Lähde: Moore 2013, 103.

Mallin perimmäiset tavoitteet,

Esim. julkistalouden tasapainottaminen, integraatio

Haluttujen suoritteiden ja arvojen

tuottaminen toimivien prosessien avulla. Eri toimijoiden toiminnan

oikeutus ja vastuu siitä.

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

21

Legitimiteetin rooli uudistuksen onnistumiseksi

• Kuntien legitimiteetin painopiste siirtynee tuotospainotteisesta (output)

syötepainotteiseen (input) legitimiteetin suuntaan:

• Aiemmin kuntien legitimiteetti on näyttäytynyt lähinnä kykynä suorittaa

tehtäviä ja tarjota laadukkaita palveluita kuntalaisilleen (output).

• Jatkossa korostuvat toimivallan, edustuksellisuuden, päätöksenteon

sujuvuuden ja yhteisön kehittämisen ulottuvuudet (input).

• Maakunnat aloittavat legitimiteettinsä rakentamisen (lähes) tyhjästä:

• Siirtymävaiheessa ja palvelujärjestelmän toimintakäytäntöjen ja -

prosessien hakiessa muotoaan erilaiset palveluhäiriöt (uudistuksen

inertiavaikutukset) murentavat palvelunkäyttäjien uskoa maakunnan

kykyyn hoitaa tehtäviään.

• Maakuntien demokratiaan ja edustuksellisuuteen liittyvät kysymykset

voivat hankaloittaa legitimiteetin rakentamista entisestään.

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

22

Legitimiteetin rooli uudistuksen onnistumiseksi

• Suurin legitimiteettiongelma muodostuu uudistuksen

tasapäistävyydestä eli siitä, ettei maakuntauudistus tunnista erilaisten

alueiden tarpeita, edellytyksiä eikä tulevaisuuksia, vaan perustuu

samanlaisen mallin luomiseen koko maahan.

• Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta kyseessä on paikallisen ja

seudullisen vallan uusjako ja valtionohjauksen voimistuminen

• Kasvavien kaupunkiseutujen intressissä olisi paikallisen itsehallinnon

kasvattaminen kaupungistumiseen liittyvien toimintaympäristön

muutosten hyödyntämiseksi

• Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta ongelmana uudistuksessa on,

että maakuntia ei koeta ylipäätään tarpeellisiksi.

• Pienten kuntien kannalta kysymys kuuluu, onko niillä rahkeita ja

legitimiteettiä toimia esimerkiksi ”elinvoimakuntina” tai ”yhteisökuntina”.

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

23


• Millaista maakunnallista yhteistyötä tarvitaan, jotta

maakuntauudistus saadaan maaliin?

• Millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta kaikkien toimijoiden

legitimiteetti ja tuki säilyvät ja jopa vahvistuvat?

Jari Kolehmainen


www.uta.fi/sente

24

Kiitos!

Jari Kolehmainen

Tampereen yliopisto


Puh. 050-5749704

S-posti: [email protected]

Documents

Näkökulmia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen · 2018-02-05 · Jari Kolehmainen Johtamiskorkeakoulu / Sente 3 Aluekehityksen iso kuva: Kilpailukyky ja resilienssi