Agora 1/2011

Innovatiivista! Promotion of innovations

8

Menestykseen laskemallaComputational intelligence

10

Aurinkoenergiaa ja konenäköäSolar energy & Machine vision

12

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

UUsi tUtkimUsohjelma lUpaa älykkyyttä

ja yhteistyötä

1| 2

01

1

AGORA 1|2011

Sisäl lysluettelo Index4

8

10

12

14

17

18

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

1•11

3

4

8

10

12

13

14

16

17

18

Pääkirjoitus

Editorial

Uusi tutkimusohjelma lupaa älykkyyttä ja yhteistyötä

New research programme promises intelligence and cooperation

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain innovatiivista

Partnership for the promotion of innovations

Lyhin reitti menestykseen voi löytyä laskemalla

Computational intelligence for public transport

Aurinkoenergian tutkimus ja tuotanto ovat vahvassa vauhdissa

Solar energy from Satakunta

Konenäkö kertoo, mitä silmät eivät näe

Machine vision is invisible to the eye

TV-tähti ja yrittäjä Jone Nikula: Yrittäjyydessä tärkeää kokonaisuuden käsittäminen

TV celebrity acts as an ambassador for entrepreneurship

Kaikkien Koti on Satakunnan alueen ensimmäinen esteetön koti

Living Lab is accessible

Osaamisen johtaminen on toiminnan johtamista

Organisation’s success is based on skills and knowledge

The urban area of Pori is developed within a European network project

Porin kaupunkialuetta kehitetään eurooppalaisen verkostohankkeen välityksellä

AGORA 1|2011



jUlkaisija pUBlisheRSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied SciencesTiedepuisto 3, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0) 2 620 3000fax + 358 (0) 2 620 3030

päätoimittaja eDitoR iN ChieFHanna Isoaho

toimitUskUNta eDitoRsEeva-Leena FormaSari KahriAnna-Liisa MontonenSusanna RuohomäkiElina ValkamaKatri Väkiparta

kääNNökset tRaNslatioNs Jarmo Nousiainen

taitto layoUtHeidi Valtonen/Vida Design

kaNNeN kUVa CoVeR photoVeera Korhonen/Vida Studio

paiNopaikka pRiNtEuraprint

paiNos CiRCUlatioN4 000 kpl

sähköpostit [email protected] [email protected]

seURaaVa aGoRa ilmestyyFolloWiNG aGoRa Will Be pUBlisheDToukokuussa/in May 2011www.samk.fi

osoitteeNmUUtokset, lehtitilaUk-set, palaUtteet ChaNGes oF aDDRess, sUBsCRiptioNs, FeeDBaCk:[email protected]

ISSN 1456-114X

Agora-lehden teemana on tällä kertaa tut-

kimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta.

Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi

tutkimusohjelma on vastikään ilmesty-

nyt ja artikkeleissa valotetaan ohjelman

teemoja, jotka ovat tulevaisuuden energia

ja ympäristö sekä älykkyyttä teollisuu-

teen ja palveluihin. Teemat jakautuvat

edelleen painopistealueisiin, joita ovat

energiajärjestelmät; rakennettu ympäristö

ja kestävä kehitys; kustannustehokkuus ja

tuottavuus sekä palvelun laatu ja asiakas-

tyytyväisyys.

Tutkimusohjelman tavoitteita ovat Sa-

takunnan elinkeinoelämän keskeisten

kehittämistarpeiden palveleminen 3–5

vuoden tähtäimellä ja läheinen yhteistyö

alueen elinkeinoelämän kanssa. Edelleen

tarkoituksena on kytkeä SAMKin tutkimus-

toiminta alueen muuhun TKI-toimintaan

sekä osaksi kansainvälisiä verkostoja, min-

kä tärkeyttä myös Satakunnan Yrittäjien

toimitusjohtaja Markku Kivinen painottaa

Agoran haastattelussa. Myös SAMKin

sisällä syntyy säpinää: omien osaamisalu-

eiden yhdistäminen uutta luovalla tavalla

sekä uusien avausten ja korkeamman

riskin hankkeiden mahdollistaminen.

Lehden ilmestymisen aikaan SAMK järjes-

tää ammattikorkeakoulujen valtakunnalliset

TKI-päivät Porissa. Päivien teemana on

hyvinvointi ja kilpailukyky, jotka löytyvät

painopisteinä myös SAMKin tutkimusoh-

jelmasta. Kaksipäiväiseen tapahtumaan

osallistuu noin 200 ammattikorkeakoulujen

TKI-kehittäjää.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä Satakuntaan

teksti teXt: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

This magazine focuses on research,

development and innovation activities. The new

research programme of Satakunta University

of Applied Sciences (SAMK) was released

recently. The articles in this magazine shed

light on the themes of the programme: energy

and environment of the future, and intelligence

for industry and services. Coinciding with the

issuing of this magazine, SAMK arranges a

nationwide RDI event of the Finnish universities

of applied sciences in Pori. The event is

dedicated to well-being and competitiveness,

which are also among the priorities in SAMK’s

research programme. The two-day event will be

attended by approximately 200 RDI developers

from various universities of applied sciences.

Well-beInG And cOmpetItIveneSS

AGORA 1|20114

teksti teXt: Hanna Isoaho kUVa photo: Veera Korhonen

tutkimuksessa saavutettu uusi tieto siirretään suoraan koulutusohjelmien hyväksi, lupaa vararehtori matti lähdeniemi, joka on myös samkin koulutus- ja tutkimusneuvoston puheenjohtaja.

UUSI TUTKIMUSOhjELMA LUPAA äLYKKYYTTä jA YhTEISTYöTä

AGORA 1|20115

TKI-toiminnassa saavutettujen tulosten perusteella. – Se tukee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittuja painoaloja, profiilia sekä SAMKin strategiaa erottua muista ammatti-korkeakouluista.

Tutkimusohjelmasta on moninaista hyötyä SAMKille, opiskelijoilla ja ympäristölle. – Se tukee myös henkilökunnan ja opiskeli-joiden osaamisen kehittämistä. Opiskelijat saavat konkreettisia harjoittelukohteita ja opintopisteitä rapisee.

Tutkimustoiminnassa liikkuu myös raha. Vuonna 2010 hankkeiden kokonaisarvo oli vajaat 9 miljoonaa euroa. Jatkossa tavoitel-laan miljoonan euron vuosikasvua.– Tutkimushankkeissa on aina ulkopuolista rahoitusta, Lähdeniemi toteaa.

SATAKUNTA KEHITTYY ENERgIAMAAKUNTASatakunta on ennestään vahva ja monipuoli-nen energiamaakunta. Uusiutuvat energia-muodot ja puhtaan energian tuotantoratkai-sut ovat erityisenä tutkimuskohteena sekä teollisuudessa että SAMKissa.– Meillä on perinteikästä energiatekniikan koulutusta ja tutkimusta, mihin uusiutu-vat energiamuodot ovat tulossa vahvasti mukaan. Aurinkoenergia on jo nyt vahva osaamisalueemme, sanoo Matti Lähdeniemi.

Energiajärjestelmien tutkimuskohteista mai-nittakoon integroidut aurinkoenergiaratkai-sut ja tuulienergian tehokas hyödyntäminen sekä energiankäytön optimointi tuotantolai-toksissa, energian jakelussa, varastoinnissa ja latauksessa.– Lopputuotteet tulevat lähelle kulutta-jaa, kuten aurinkoenergiaa hyödyntävät

Satakunnan ammattikorkea-koulun uuSi tutkimuSohjelma on valmiSteltu yhdeSSä elin-keinoelämän kanSSa. Se palve-lee elinkeinoelämän kehittä-miStarpeita, tuottaa uutta tietoa, tukee alueen muuta tki-toimintaa ja liSää yhteiS-työtä kouluttajien välillä.

– Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittä-mistä koskeneessa Markku Linnan selvi-tyksessä esitettiin uuden tutkimusohjelman valmistelua yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja tutkimuksen kohdentamista Satakunnan kannalta keskeisille alueille ja riittävän suu-riin kokonaisuuksiin, selvittää vararehtori matti lähdeniemi lähtötilannetta.

Tutkimusohjelman valmistelussa olivat mukana alueen keskeisten yritysten ja yhtei-söjen edustajat.– Alueellisia ja kansallisia vaikuttajia kuultiin ja haastatteluja tehtiin. Haasteellinen työ ki-teytettiin lopulta kahteen pääteemaan, jotka ovat tulevaisuuden energia ja ympäristö sekä älykkyyttä teollisuuteen ja palveluihin.– Kummallekin nimettiin kaksi painopistettä ja niihin kaksi tutkimusaihetta.

Tutkimusohjelma on tarkoitettu palvele-maan elinkeinoelämän keskeisiä tarpeita noin viiden vuoden periodilla. Tutkimus-toimintaa kytketään nyt entistä vahvemmin osaksi alueen muuta TKI-toimintaa sekä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja.– Ohjelmaa tullaan toteuttamaan yritysten ja yhteisöjen sekä muiden tutkimusorgani-saatioiden kanssa.– Myös SAMKin omia osaamisalueita on tarkoitus yhdistää uutta luovalla tavalla, tehdä uusia avauksia sekä tuottaa välitöntä lisäarvoa, Lähdeniemi lupaa.

HYöTYä OPISKELIJOILLE Ollaanko SAMKista nyt tekemässä tutkimuskorkeakoulua? Lähdeniemen mukaan SAMK on jo nykyisinkin paitsi laatu- ja yrittäjyysammattikorkeakoulu myös TKI-korkeakoulu, koska tutkimus on yksi ammattikorkeakoulujen tehtävis-tä opetuksen ja aluekehitystyön ohella. Soveltavan tutkimustoiminnan merkitys on kasvussa, sillä tulevaisuudessa osa am-mattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee

kattopaneelit, valmistaloelementit ja risteilijät.

Rakennetun ympäristön kestävä kehitys tarkoittaa muun muassa ekologisuutta sekä esteettömän elämän edistämistä ihmisen eri ikäkausina. Esteettömyyden tutkimusta hyödynnetään mm. rakentamisessa ja kor-jausrakentamisessa.– Myös Environmental Engineering -koulutus-ohjelma ja hyvinvointialan koulutusohjelmat hyödyntävät tämän alan tutkimuksen tuloksia.

äLYKKYYDELLä KILPAILUKYKYäTutkimusohjelman laatijat uskovat, että korkeatasoisen soveltavan tutkimuksen ja pitkäaikaisten kumppanuuksien avulla on mahdollista lisätä Satakunnan alueen yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä. Tätä haetaan sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden että palvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden kaut-ta. Keskeistä on tiedon liikuttelu ja jalostus: Tarvitaan älykästä tiedonkäsittelyä, optimoin-tia ja oppivia järjestelmiä.– Konenäkö ja oppivat koneet ovat yksi tutkimuskohde. Älykästä näkemistä voi-daan soveltaa teollisuuteen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mutta myös pelisovelluksiin, Lähdeniemi kertoo.– Tuotantoprosesseissa ja -ketjuissa voimme tutkia mm. teollisuuden tuotantolinjojen optimointia ja kehittää uusia digitalisoituja tuotantomalleja.

Palvelun laatuun ja asiakastyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa tutkimalla tiedon älykästä jalostamista esimerkkinä laskennallinen älykkyys monimutkaisen tiedon ymmärtä-misessä Samaan aihepiiriin kuuluu ihmisen hyvinvoinnin tutkimus, joka käsittelee esi-merkiksi työaikoja, työvuoroja ja terveyden-huollon palveluketjuja. ▶▶

AGORA 1|20116

Satakunnan yrittäjät ovat ol-leet mielenkiinnolla mukana Satakunnan ammattikorkea-koulun uuden tutkimuSoh-jelman valmiSteluSSa. toimi-tuSjohtaja maRkkU kiVisellä oli näköalapaikka hankkeen ohjauSryhmäSSä.

jos tUtkimUs-toimiNNaN tUloksista oN hyötyä yRityksille, Ne oVat myös Valmiita

maksamaaN siitä.

Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen:

Synergiaa yrittäjyyspolkuun ja ennakointia bisnesmahdollisuuksiin

YRITTäjäT MUKANA SAMK-OSAKEYhTIöN hALLITUKSESSAElinkeinoelämällä on yksi hallituspaikka myös

SAMK-yhtiössä, joka perustettiin joulukuussa

2011 ja jolle ammattikorkeakoulun toimilupa

tullee siirtymään vuoden 2012 alusta lähtien.

Hallituspaikka jakaantuu elinkeinoelämää

edustavien osakkaiden eli Satakunnan ja

Rauman kauppakamarin sekä Satakunnan

Yrittäjien kesken ja instanssien edustajat

vuorottelevat hallituspaikalla aina kaksi vuotta

kerrallaan. Hallituspaikkaa tärkeämpänä Kivi-

nen pitää osakaskohtaista paikkaa koulutus-

ja tutkimusvaliokunnassa.

– Uskon, että valiokuntatyöskentelyssä

päästään lähemmäs koulutusohjelmia ja niiden

työelämälähtöisyyttä.

Aiempaakin kokemusta yhteistyöstä toki on. Satakunnan Yrittäjät on ollut muka-na yrityskiihdyttämön toiminnassa ja erilaisten hankkeiden ohjausryhmissä sekä asiantuntijajäsenenä missä on tarvittu, ja yhdistyksen yksittäiset jäsenet ovat osallis-tuneet neuvottelukuntien toimintaan.

Kiviselle on muodostunut kattava kuva siitä, miten oppilaitokset edistävät yrittä-jyyttä.

Porin yliopistokeskuksen yrittäjyyspro-fessuuri, SAMKin yrityskiihdyttämö sekä ammattioppilaitosten, lukioiden ja perus-koulun yläasteen yrittäjyyskasvatus ovat kaikki yrittäjyyttä tukevia asioita, joiden välille Kivinen toivoo nykyistä enemmän synergiaa.– Peruskoulusta lähtevä ja asteittain etenevä yrittäjyyskasvatus tukee sitä, että opiskelijoista tulee yrittelijäitä, joistakin tulee myös yrittäjiä. Joka tapauksessa siinä

teksti teXt: Hanna Isoaho kUVat photos: Heidi Valtonen & Jussi Partanen

AGORA 1|20117

KATSE SAMAAN SUUNTAANKivinen pitää ongelmallisena sitä, että maakunnassa tehdään runsaasti stra-tegioita ja kehittämisohjelmia, mutta niil lä ei ole ollut riittävästi, jos lain-kaan, tekemistä toistensa kanssa. Tämä sudenkuoppa on hänen nähdäkseen vältetty SAMKin uudessa tutkimusoh-jelmassa.– Siinä on otettu huomioon esimer-kiksi maakuntaohjelma ja seudullinen elinkeinostrategia, joissa molemmissa nostetaan esiin Satakuntaa energiamaa-kuntana.

– Tutkimusohjelman tulee palvella maakun-nan elinkeinoelämän kehittämistarpeita, jolloin kilpailukyky paranee, mikä taas luo kysyntää, työpaikkoja ja verotuloja, jolloin

taas voidaan kehittää asioita ja saadaan ehkä koko maakunta muuttovoittoiseksi, Kivinen visioi.

ASIAKASLäHTöISTä TUTKIMUSTAKivinen toivoo, että tutkimusohjelmaa sovelletaan käytäntöön niin, että siitä tulee mahdollisimman asiakaslähtöinen: tutkitaan elinkeinoelämän tarvitsemia asioita ja aiheita. Omalta osaltaan tähän ohjaa myös rahoitusrakenne. Yritykset ovat omalta osaltaan maksamassa hank-keita.

– Esimerkiksi puhtaan energian tuotanto-ratkaisuissa on jo perustettu klustereita, joilla on yhteisiä tutkimustarpeita ja jotka voivat hyödyntää SAMKin aurinkoenergia-tutkimusta.

oppii sisäistä yrittäjyyttä, joka on tärkeää työelämässä.Kivisen mielestä nyt vain SAMKin opiskeli-joille tarkoitetun yrityskiihdyttämöä pitäisi laajentaa ja hyödyntää koko koulutuskentälle ammattioppilaitoksista yliopistoihin. – Näin voisi muodostua yrittäjäverkostoja ja yrityksiä, joissa olisi itsessään eri koulu-tustasojen osaaminen.– Nyt kukin puhuu vaan omistaan, vaikka pitäisi pyrkiä laajempaan yhteistyöhön ja vahvuuksien yhdistämiseen.

Kivinen näkisi mielellään uusia yrityksiä, joihin lähtee useampi yrittäjä kimpassa.– Yhden ihmisen yrityksien lisäksi voisi tavoitteena olla myös useamman yrittäjän kimppa, jossa yhdistettäisiin esimerkik-si tekniikan, liiketalouden ja luovuuden ammattilaiset ja lähdettäisiin alusta alkaen monialaisemmin liikkeelle. – Tuotteen tai palvelun keksijä tarvitsee ympärilleen monen alan osaamista: tekijää, markkinoijaa, myyjää, tuotekehittäjää, asiakaspalvelijaa ja liiketoiminnan kokonais-osaamista.

Kivinen arvelee, että SAMKin yrityskiih-dyttämön pohjalle rakentuvaan systeemiin saataisiin lisäarvoa yliopistokeskuksen yrittäjyysprofessuurista.– Koordinoimalla saataisiin lisäarvoa koko yrittäjyyskasvatukseen, Kivinen kiteyttää.

AKKUTEKNOLOgIA JA PELIT PöYDäLLESAMKin uuden tutkimusohjelman teemois-ta Kivinen nostaa esille erityisesti tulevaisuu-den energian ja ympäristön.– Satakunta on merkittävä sähkön tuottaja. Tiedämme, että sähköautot tekevät tuloaan. Nyt pitäisi hyödyntää akkuteknologiaan liittyvät mahdollisuudet. Siinä on selvä markkinarako ja joku sen ottaa. Nykyisin sähköautoihin soveltuvia akkuja tehdään Suomessa muutamia tuhansia vuodessa, mutta hetken päästä miljoonia, tässä olisi mahdollisuus olla mukana kehittämässä yhtä energiateknologian osa-aluetta.– Tällaisia asioita on hyvä lähteä ennakoi-maan, kaivamaan esiin ja tutkimaan. Toinen vahvistettava osa-alue on pelien kehittämi-nen, millä saralla SAMK onkin jo lähtenyt liikkeelle. Tietokonepeleissä on suuria bisnesmahdollisuuksia.

neW ReSeARch pROGRAmme pROmISeS IntellIGence And cOOpeRAtIOnThe new research programme of Satakunta University of Applied Sciences is now ready. It serves the development of industry and commerce, generates new information, supports other RDI activities in the region and increases cooperation between educators.

“Regional and national opinion leaders were consulted, and interviews were made. Finally, the challenging work was crystallised into two main themes, which are energy and environment of the future, and intelligence for industry and services,” says Matti Lähdeniemi, SAMK’s Vice President.

Satakunnan Yrittäjät ry (Enterprise Association of the Satakunta Region) was

closely involved in the preparation of the research programme. Markku Kivinen, Managing Director of the Association, hopes that when applied into practice, the programme will be geared towards the customers’ needs as much as possible. This implies that research should focus on matters and topics needed by industry and commerce. The financial structure of the programme also points to this direction: the enterprises make financial contributions to the projects.

Kivinen emphasises the importance of research on renewable sources of energy and encourages the educational institutions to intensify their cooperation, so that new, vital enterprises can be established in the Satakunta region.

AGORA 1|20118

innovaatio on päivän Sana. ympäri maailman luodaan innovaatiokeSkukSia ja -keSkittymiä ja kaikki haluavat olla Seuraavan innovaation kehittäjiä. mutta miStä niiSSä innovaatioiSSa oikeaStaan on kySymyS?

jOTAIN UUTTA, jOTAIN VANhAA, jOTAIN INNOVATIIVISTA

Enterprises face a steadily increasing competition in the global economy. In order to be successful in this competition, they need innovations, new products or services, which bring essential benefits in comparison to the earlier ones. Creation of innovations requires new information, which is usually produced at higher education institutions. SAMK wants to act in partnership with enterprises for the purpose of promoting innovations.

In his doctoral dissertation, Kari Laine, Project Manager at SAMK, studied the promotion of innovations as part of the interaction between a higher education institution and enterprises

pARtneRShIp fOR the pROmOtIOn Of InnOvAtIOnS

teksti teXt: Sari Kahri kUVat photos: Veera Korhonen

iNNoVaatio oN päiVäN saNa.

Yksi tapa määritellä innovaatio on, että innovaatio on vanhan ja uuden tiedon yhdistämistä tavalla, josta syntyy jotain uutta. Innovaation ei siis välttämättä tarvitse olla koko maailmaa mullistava uusi tuote, vaan se voi olla vaikka uusi ja parempi tapa hoitaa joku asia, josta on hyötyä jollekin. Yritykset tarvitsevat innovaatioita koko ajan kovenevassa kilpailussa. Innovaatioiden syntymiseksi tarvitaan tietoa ja sen hyödyn-tämistä ja korkeakoulut ovat yksi keskeinen tiedon tuottaja. Korkeakoulut voivat siis olla merkittävänä apuna yrityksille innovaatioita kehitettäessä.

Yksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetyistä innovaatioista on SMSGateway-ta käyttävä tekstiviestipalvelu, jota voidaan hyödyntää erilaisissa tarpeissa. Sen avulla voidaan muun muassa valvoa jonkin tilan

lämpötilaa, jolloin palvelu lähettää määritel-tyyn numeroon tekstiviestin, jos lämpötila nousee tai laskee liikaa. Samaista palve-lua voidaan käyttää myös reaaliaikaisen asiakaspalautteen keräämiseen. Esimerkiksi yhteistyökumppani Satakunnan Autotalo Oy hyödyntää palvelua niin että, kun asiakas tuo autonsa huoltoon ja huolto tehdään ja kui-tataan koneelle tehdyksi, muutaman päivän sisällä asiakkaalle lähtee tekstiviesti, jossa pyydetään vastaamaan viestiin ja antamaan arvosana tehdylle työlle sekä halutessa myös sanallista palautetta. Asiakastyytyväisyyttä voidaan näin seurata jatkuvasti, ajantasaises-ti ja automerkeittäin.

Toinen esimerkki SAMKissa kehitetystä innovaatiosta on insinööri iiro Uusitalon opinnäytetyönään tekemä uuden sukupolven kosketusnäyttö, joka mahdollistaa muun mu-

AGORA 1|20119

nen toisessa yhteydessä ei todennäköisesti kuitenkaan onnistuisi samalla tavalla.Pääpiirteet prosessista kuitenkin on tunnis-tettava ja tunnettava ja ne kaikki on otettava huomioon innovaatioihin pyrittäessä.Laine on väitöksessään luonut systeemisen mallin innovaatioiden edistämiseksi, joka muodostuu useammasta kohdasta. Mallissa nousee esiin muun muassa yritysten tarpei-den huomioiminen sekä sellaisen strategian laatiminen, jossa huomioidaan osaamisen kehittäminen SAMKissa halutuilla alueilla, ja jossa määritellään konkreettiset tavoitteet yrittäjyydelle ja innovaatioille.

Tärkeäksi Laine nostaa myös tiedon kierrät-tämisen ja vaihtamisen erilaisten klusterien, verkostojen ja kumppanuuksien sisällä sekä kesken. Erityisen tärkeään asemaan hän nostaa SAMKin yrityskiihdyttämössä syn-tyvät yritykset ja niiden kytkemisen alueen innovaatioverkostoihin.– Pienet osaamisintensiiviset yritykset ovat notkeita muuttumaan ja mukautumaan kulloinkin käsillä oleviin tarpeisiin. Ne myös siirtävät osaamistaan asiakkailleen, Kari Laine perustelee.

samkissa projektipäällikkönä työskentelevä kari laine tutki väitöskirjassaan innovaatioiden edistämistä

korkeakoulun ja yritysten vuorovaikutuksessa.

KARI LAINEEN SYSTEEMINEN MALLI INNOVAATIOIDEN LUOMISEEN1. Alueen yritysten tarpeiden tunnistaminen

ja strategia, jossa konkreettiset tavoitteet

yrittäjyydelle ja innovaatioille

2. Kompetenssien ja kriittisen massan

kehittäminen

3. Tiedon ja resurssien kierrätys

prosessien välillä

4. Klusterien, verkostojen ja

kumppanuuksien hyödyntäminen

5. Tutkimuksen, soveltamisen ja kokeilujen

integrointi

6. Prosessit, työkalut ja teknologia toteutuk-

seen, oppimiseen ja tiedon kombinointiin

7. Kiihdyttämö opiskelijoille osaamis-

intensiivisten yritysten luomiseksi

8. Osaamisintensiivisten yritysten

kytkeminen innovaatioverkostoihin

9. Henkilöstön yrittäjämäisen toiminnan

arvostaminen ja johdon tuki

10. Opiskelijan tunnistaminen

keskeiseksi toimijaksi

assa kokouksissa pöytäkirjan laatimisen niin, että se on kaikkien osallistujien nähtävillä reaaliaikaisesti, sekä useamman henkilön samanaikaisesti käytettävissä.

INNOVAATIOIDEN EDISTäMISEN MALLISatakunnan ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä työskentelevän kari laineen sydäntä lähellä innovaatiot ja niiden edistäminen ovat olleet jo usean vuoden ajan. Laine on mukana useissa innovaatioita edistävissä projekteissa, muun muassa SAMKin innovaatiolaboratoriossa, Massideassa ja Neloskierteessä. Ei siis ihme, että hänen väitöskirjansakin aiheena oli innovaatioiden edistäminen korkeakoulu-tuksen ja yritysten vuorovaikutuksessa, Fostering Innovation in Collaboration bet-ween Higher Education and Industry, A Systemic Model Based on Case Study.

Yhtä taikatemppua innovaatioiden edistämi-selle ei Laineen mukaan ole.– Innovaatioprosessit ja yritysten tarpeet ovat aina ainutlaatuisia. Ei auta vaikka pro-sessin kuvaisi pilkun tarkasti, sen toistami-

Ideaa voisi verrata henkivartijaan. Yksin

hän ei voi taata asiakkaan turvallisuutta,

mutta yhdessä kokonaistilannekartoituksen,

erilaisten turvatoimien sekä pitkäkestoisten

toimintamallien kanssa on kaikki edellytyk-

set tehtävän onnistumiseen. Ideoiden ke-

hittämiseen ja kaupallistamiseen vaaditaan

monenlaista tietoa, taitoa sekä sparraus-

ta. Kaikki tämä löytyy uudesta SAMKin

käynnistämästä toimintamallista nimeltä

Apparaatti.

Apparaattiverkosto muodostuu mm. sata-

kuntalaisista korkeakouluista, toisen asteen

ammatillisista oppilaitoksista, elinkeino-

elämästä, kehittäjäorganisaatioista sekä

työvoimaviranomaisista. Verkostoyhteistyön

tavoitteena on synnyttää uusia innovaatioita ja

uutta yritystoimintaa. Tarkoituksena on erityi-

sesti aktivoida alueen yrityksiä hyödyntämään

verkoston osaamista sekä madaltaa yritysten

ja opiskelijoiden kynnystä tehdä yhteistyötä

sekä yhdessä että muiden kanssa.

Satakuntalainen verSio Demola- ja

Protomo-innovointiymPäriStöiStä

Apparaatti tarjoaa Demolan ja Protomon

tapaan toimitilat ja laitteet, koulutus- ja

kehittäjäorganisaatioiden tuen sekä asian-

tuntijoiden sparrauksen esimerkiksi uusien

tuotteiden sekä palvelujen kehittämiseen ja

markkinoille viemiseen. Apparaatin vahvuus

on helposti lähestyttävässä ja kevyes-

sä toimintamallissa, joka mahdollistaa

verkostoitumisen ja osaamisen jakamisen.

Kaikki ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Lähtökohtana on, että ”koskaan ei voi tietää

mikä idea kantaa”.

SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin

yritysprojekteista merkittävä osa tullaan

toteuttamaan Apparaattitoimintana. Näin

SAMK pystyy tarjoamaan yritysyhteistyö-

kumppaneilleen entistäkin monipuolisempaa

osaamista sekä mahdollisuuden joustavaan

yhteistyöhön muiden verkosto-organisaati-

oiden kanssa.

Yhteistyöverkosto on innolla mukana uuden-

laisen toimintamallin rantauttamisessa Sata-

kuntaan. Toiminta käynnistyy keväällä 2011.

hYVä IDEA! SANOI APPARAATTI jA KääRI hIhANSA

AGORA 1|201110

SAMKin laskennallisen älykkyyden tutkimus keräsi käynnistyessään kiinnos-tusta haasteellisilla tavoitteillaan ja alansa pioneerina. Yksi laskennallisen älykkyyden tutkimuksen yhteistyökumppaneista on Numeron Oy, joka tarjoaa henkilöstöresurs-sien suunnittelujärjestelmiä (WorkForce Management) vaativiin toimintaympäris-töihin, kuten aluepelastuslaitoksille sekä Suomen suurimpien kaupunkien joukko-liikenteestä huolehtiville operaattoreille. Numeron Oy on alansa markkinajohtaja. Yhteistyötä SAMKin kanssa tehdään

Numeron oy:n toimitusjohtaja seppo Varpukari hyödyntää laskennallista älykkyyttä joukkoliikenteen työvuorojen optimoinnissa.

Lyhin reitti menestykseen voi löytyä laskemallateksti teXt: Maarit Gratschew kUVat photos: Ossi Ahola & Futureimagebank

miten järjeStää tehokkaaSti kaikille Sopivat ja jouStavat työvuorot monen Sadan tai jopa tuhannen ihmiSen yritykSiSSä? vaStauSta on etSitty ja Se on myöS löydetty numeron oy:n ja laSkennalliSen älykkyyden yhteiStyöStä.

joukkoliikenteen ajoneuvojen, ajosarjojen ja työntekijöiden työjaksojen laatimisen optimoinnissa.

SATOJEN MUUTTUJIEN YHTäLöITäNumeron Oy:n perushaaste on sopivien työvuorojen, ajosarjojen ja aikataulujen räätälöiminen asiakkaiden vaihteleviin tarpeisiin. – Jokaisen henkilön työjakso on saatava mahdollisimman lähelle tavoitetuntimäärää, mutta tämä on tehtävä niin, että lainsäädän-tö, työehtosopimukset, työtyytyväisyys ja

AGORA 1|201111

toiveet huomioon. Kyseessä on valtava, lukemattomien palojen palapeli.

MILJARDEJA MAHDOLLISIA YHDISTELMIäJoukkoliikenteessä kuljettajan päivä voi koostua erilaisista siirtymäajoista, halliajosta, kaupallisesta ajosta, ruokatunnille valmistau-tumisesta, erilaisista ajopaloista ja kävellen tai ajoneuvolla tehdyistä siirtymistä. Päivä suunnitellaan lähes sekunnin tarkkuudella. – Tämän kaiken suunnittelussa haastavaa on se, että autokiertoja saattaa olla satoja ja jokainen niistä on jaettu vielä lukuisiin osiin. Varpukarin mukaan päivän työpalojen järjestelymahdollisuuksia voi olla miljardeja. Tässä kohtaa laskennallisen älykkyydellä ja optimoinnilla on suuri rooli.

HAASTEITA PALJON, MAHDOLLI-SUUKSIA VIELä ENEMMäNYhteistyö liikkuu jo alunperinkin haastel-lisella alalla, mutta erottuu siten monista kilpailijoista. Isoimpia konkreettisia haas-teita ovat työvuoroihin liittyvien työehtoso-pimusten tulkinnanvaraisuus ja monimut-kaisuus. – Ratkaistavissa olevia asioita tosin ovat nekin, muistuttaa Varpukari. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta suurin haaste ovat monet julkishallinnon organisaatiot, jotka ovat vielä varsin haluttomia kokeilemaan uusia hallintamenetelmiä ja joissa vanhat työvuorosuunnittelun tavat ja järjestelmät ovat linnoittautuneet syvälle rakenteisiin.

SAMK is a pioneer in the field of computational intelligence research. One of its partners in this field is Numeron, which provides workforce management systems for demanding operational environments, such as regional rescue depart-ments and operators in charge of public transport in the major cities in Finland. Cooperation with SAMK is related to the optimised planning of public transport vehicles, drivers’ daily schedules as well as employee working periods.

cOmputAtIOnAl IntellIGence fOR publIc tRAnSpORt

INFO

laskennallinen älykkyys?

Monimutkaisia matemaattisia kaavoja,

algoritmeja ja ohjelmistoteknisiä ratkaisuja

kehittävä sekä huipputehokkaita tietoko-

neita apunaan käyttävä tutkimusryhmä

luo ratkaisuja muun muassa ajoneuvojen,

ajosarjojen, reittien ja työvuorojen laatimisen

optimointiin. Toinen tutkimusalue on oppivat

järjestelmät pelisovelluksissa, informaatio-

tulvan hallitsemisessa ja oppimisalustoissa/

opetusohjelmissa.

tutkimusryhmä (Samk):

FT Harri Ketamo, DI Antti Koivisto, FL

Jari Kyngäs, FM Nico Kyngäs, Traden-

omi Markus Leinonen ja FT Cimmo Nurmi

sekä useita kansainvälisiä tutkijakollegoita

Euroopasta, Australiasta ja Pohjois- ja

Etelä-Amerikasta.

yhteistyökumppaneita:

Hollming Works Oy, Jääkiekon SM-liiga

Oy, Kustannusosakeyhtiö Otava Oy,

Logica Oy, Numeron Oy, Satakunnan

Sairaanhoitopiiri, Suomen Jääkiekkoliitto

ry, Satakunnan Kansa, Targetor Oy, Veikko

Lehti Oy

työntekijän toiveet otetaan huomioon – toi-mialasta riippumatta, kertoo Numeron Oy:n toimitusjohtaja seppo Varpukari. – Emme tosin tarjoa palveluja pelkästään joukkoliikenteen asiakkaille vaan myös suu-rille henkilöstövaltaisille toimijoille, kuten palo- ja pelastustoimelle ja terveydenhuollol-le. Numeronin asiakkaiden toimialat sisältä-vät paljon erilaisia työtehtäviä, sopimuksia ja työaikalakeja. Siksi työvuorot ovatkin usein hyvin vaikeasti optimoitavissa.

PAINIA ISOJEN LUKUJEN KANSSA– Ratkomme Numeronilla joukkoliikenteen kalustokierron suunnittelua eli sitä mikä auto ajaa milloin minnekin, kertoo Varpuka-ri. Lähtötietoina suunnittelussa ovat linjat, joita ajetaan. Asiakkaat tilaavat liikennöin-nin, josta suunnitellaan kalustokierto, miten mitäkin linjaa ajetaan.

Kun kalustokierto on suunniteltu, Numeron laatii myös työntekijöiden ajosarjat. – Toisin sanoen, rakennamme käytössä ole-vien kuljettajien työpäivät siten, että kaikki linjat tulevat ajettua, mutta myös siten, että jokaisella kuljettajalla olisi riittävä määrä lepo- ja siirtymäaikaa, kertoo Varpukari.

Lisäksi Numeron tekee työvuorosuunnitte-lua. Henkilöstöjen työvuorot suunnitellaan esimerkiksi 2-, 3- tai 4-viikkoisjaksoissa. Suunnittelussa on otettava käytettävissä olevien henkilöiden osaaminen, tyytyväi-syys työjaksoon sekä työ- ja poissaolo-

AGORA 1|201112

tulevaisuuden energia sekä konenäkö ja oppivat koneet ovat ovat samkin tutkimusohjelman tärkeitä painopisteitä. yliopettaja suvi karirinne on erityisesti aurinkoenergian ja tutkija mirka leino konenäön asiantuntija.

Aurinkoenergian tutkimus ja tuotanto ovat vahvassa vauhdissa teksti teXt: Eeva-Leena Forma kUVa photo: Veera Korhonen

aurinkoenergiamaakunta Satakunta panoStaa energia-tuotannon kehittämiSeen ja tutkimiSeen yritySyhteiS-työn, tutkimukSen ja koulu-tukSen voimalla. uuSiutuvat energiamuodot ovat kehityS-työn fokukSeSSa.

Satakunta tarjoaa energiatuotannon kehittä-miselle mitä parhaimman toimintaympäris-tön. Tällä alueella ovat laajasti käytössä eri-laiset energiatuotannon muodot uusimmasta ydinvoimateknologiasta tuulivoimaloihin ja nyt vahvasti nousuaan tekevään aurinko-energiaan. Satakunnan ammattikorkeakou-lussa aurinkoenergia-alan tutkimus kuuluu tutkimusohjelman Tulevaisuuden energia -painoalueeseen.

Satakunnassa aurinkoenergian hyödyn-tämisen pilottikohteena on Porin uusi uimahalli, joka vihitään käyttöön Porin Päivänä syyskuussa 2011. Yliopettaja suvi karirinne kertoo, että parhaillaan SAMKin tutkimusprojektissa rakennetaan etäseuran-tajärjestelmää, jolla voidaan reaaliaikaisesti seurata uimahallin energiajärjestelmien toimivuutta.

Hankkeessa yhdistyvät uusin teknologia, uusiutuvien energiamuotojen kehittämi-nen, tutkimus ja innovaatiot sekä tulevien alan osaajien koulutus. Tutkimuksen ohella uusien osaajien kouluttaminen aurinkoenergia-alalle ja uusiutuviin ener-giamuotoihin kuuluu olennaisena osana koko energia-alan toimintaympäristön kehittämiseen.

Osaamisen siirtoa ja tiedon jalostumista tapahtuu tutkimuksesta koulutukseen ja hankkeissa mukana oleviin yrityksiin ja sieltä taas takaisin tutkimus- ja koulu-tusprosessiin. Karirinne kertoo myös uudesta innovaatioympäristöstä, joka on otettu aurinkoenergiaosaajien käyttöön. Tarkoitus on, että yhdessä paikassa on tietoa aurinkoenergia-alan projekteissa mukana oleville yrityksille, korkeakou-

AGORA 1|201113

teutetaan Satakunnan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella osaamiskeskusohjel-man Energiateknologiaklusterin, korkea-koulujen ja yritysten yhteistyönä.

Taustalla on SataPV-projekti, jossa tehtiin esiselvitys aurinkoenergian kehitys- ja tuotantomahdollisuuksista Satakunnassa. SataPV synnytti Solar Forum -hankkeen, joka jatkaa tätä kehitys- ja tutkimustyötä yhteistyössä yritysten kanssa.

SolarForumia koordinoi Satakunnan ammat-tikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Luvata Pori Oy, CimSolar Oy, Satmatic Oy, Sermatech Oy, Porin Termolaite Oy ja Cupo-ri Oy, Akvaterm Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Bitec Oy.

SOlAR eneRGy fROm SAtAkuntAThe Satakunta region offers an optimal op-erational environment for energy production. Various forms of energy production – from state-of-the-art nuclear power technology, to wind power stations, to solar energy whose role is becoming very prominent – are widely used in this region. The pilot project of solar energy utilisation is Pori’s new swimming pool, which will be inaugurated in Septem-ber 2011. The focus has been on research, as well as cooperation with companies, and this evidently brings good results.

mAchIne vISIOn ApplIcAtIOnS InvISIble tO the eye

Machine vision applications that are based on wavelengths imperceptible to the eye bring significant benefits when analyz-ing an object or a phenomenon invisible to the eye or a conventional machine vision camera. Thanks to the Pro Machine Vision project, industrial opportunities for using the latest intelligent imaging technologies in production and product development have become familiar in Satakunta region. The project is based on the notion that enter-prises are not sufficiently acquainted with machine vision and its opportunities. There-fore, enterprises do not use it for enhancing their processes. New applications based on intelligent vision improve productivity and f lexibility of automatic processes. Engineer-ing education aims at equipping students with a more comprehensive competence in machine vision systems and their usage.

Silmälle näkymättömien aallonpituuksien ko-

nenäköratkaisut tuovat huomattavaa etua, kun

tutkittavana on kohde tai ilmiö, jota ei silmin

eikä tavallisella konenäkökameralla voi havaita.

Pro Machine Vision -hankkeen myötä Sata-

kunnassa on perehdytty erityisesti teollisuuden

mahdollisuuksiin hyödyntää tuotannossaan ja

tuotekehittelyssään uusinta älykkään kuvan-

tamisen teknologiaa. Hanke liittyy Satakun-

nan ammattikorkeakoulun tutkimusohjelman

painoalueeseen älykkyyttä teollisuuteen ja

palveluihin, jonka toisena painopisteenä ovat

konenäkö ja oppivat koneet.

Konenäkö on kehittynyt tutkimuksen ja tutki-

muskohteiden laajenemisen myötä aina vain

älykkäämpiin sovelluksiin. Vuorivillan, paperi-

tuotannon, hitsaussaumojen tai vaikkapa auton

tuulilasien jännitysten tarkkailujärjestelmässä

ja laadunvarmistuksessa ns. pitkäaaltoiseen

infrapuna- eli lämpökuvaukseen perustuva IR-

kuvaus on perinteinen ja toimiva tutkimusme-

netelmä. Teollisuuden tutkimustarpeiden ohella

konenäkötutkimusta on sovellettu ja kehitetty

hyvinvointiteknologiaan liittyvissä tutkimus-

hankkeissa, joissa on selvitetty yhteistyössä

SAMKin sosiaali- ja terveysalan toimialan

asiantuntijoiden kanssa mm. polven kiputilojen

yhteyttä verenkierron häiriöihin, kylmähoito-

jen vaikutusta verenkierron häiriöihin sekä

alaraajan verenkierron muutoksia harjoitteiden

yhteydessä.

konenäön uuSi aalto

Aikaisempien tutkimusten viitoittamalla tiellä

on älykkääseen näkemiseen pohjautuvaa

tutkimusta jatkettu lähi-infrapuna-aallonpi-

tuusalueen NIR-kuvauksilla. Lähi-infrapu-

nakuvausta on SAMKissa käytetty esimer-

kiksi silmälle näkymättömän kemikaalin

läpi kuvaamiseen sekä piin ja muovin läpi

kuvaamiseen. Tulevaisuudessa NIR-sovellus

voisi helpottaa esimerkiksi diabeetikoiden

arkea, kun veren glukoosipitoisuus voitaisiin

selvittää päivittäisten verikokeiden sijaan

kuvaamalla.

luille ja tutkijoille. Ympäristö toimii pait-si yhteistyöalustana, myös tietopankkina ja tulee tarjoamaan useita uusia tutkimus- ja opinnäyteyöaiheita, ennakoi Karirinne. SAMKissa alkoi myös syksyllä 2010 kan-sainvälinen koulutusohjelma Environmental Engineering, johon on sisällytetty aurinko-energiateknologioiden järjestelmäsuunnittelu, mitoitus ja järjestelmien integrointikoulutus. Koulutus vastaa uusiutuvan energian osaajien tarpeeseen Satakunnassa ja Länsi-Suomessa.

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoener-giasta liiketoimintaa -projektissa tuetaan ja edistetään suomalaisen aurinkoenergiatek-nologiateollisuuden tuotekehitystä, verkos-toitumista ja vientiä edistävän sisämarkki-nan syntyä. Hankkeessa kerätään tutkittua tietoa erilaisten aurinkoenergiaratkaisujen toimivuudesta ja tuottavuudesta. Hanke to-

Konenäkö kertoo, mitä silmät eivät näe

AGORA 1|201114

TV-TähTI jA YRITTäjä jONE NIKULA:

YRITTäjYYDESSä TäRKEää KOKONAISUUDEN KäSITTäMINEN

teksti teXt Anna-Liisa Montonen kUVat photos: Harri Joensuu

AGORA 1|201115

oman alan aSiantuntijuuS on tärkeää, mutta vielä tär-keämpää on kokonaiSuuden käSittäminen, painotti media-alan yrittäjä joNe NikUla Satakunnan ammattikorkea-koulun opiSkelijoille Suun-natuSSa yrittäjyyStilaiSuu-deSSa.

Tyypilliseksi suomalaiseksi yrittäjäksi itsensä luokitteleva Nikula aloitti luentonsa vertaamalla yrittäjyyttä maailman vanhim-paan ammattiin, prostituutioon.

– Yrittäjyys on aina myymistä. Nyky-ään itse tuote jää taka-alal le ja paino on siirtynyt palveluiden myymiseen. Olemme tottuneet vähän l iiankin hy-vään palveluun ja val itamme herkästi, jos tuotteen palveluominaisuudet ovat puutteel l isia.

Nikula pohti myös miten varmistaa katteet kilpailun kiristyessä.

– Tärkeintä yrittäjyydessä on muistaa, että se on työtä, kykyä kehittyä ja muuttua säi-lyttämällä aloite. Vaikka paperilla kaikki toimisikin, me ihmiset teemme suunnitel-miin ongelmia.

ASENNETTA JA TAITOJAMedian sekatyömiehenäkin kunnostau-tunut Jone korostaa, että yrittäjyys ei ole vain työtä, vaan myös kovaa suunnittelua ja kehittämistä. – Hyvällä yrittäjällä pitää olla käsitys siitä mitä tekee, miten ja kenelle, myös sil loin kun tilanteet muuttuvat. Pelkkä hyvä tyyppi tai hyvä idea ei riitä, vaan sosiaaliset taidot pitää olla hanskas-sa. Kaikki on periaatteessa jo keksitty kertaalleen, mutta miten sinä tuot siihen lisäarvoa?

Yrittäjä tarvitsee myös kykyjä löytää kil-pailuedut muihin vastaaviin yrityksiin. – Elämme elämää varten, emme kuo-lemaan valmistautuen. Väkisin ei siis kannata suuntautua siihen, mikä on juuri nyt pinnalla, vaan on tunnistettava omat resurssinsa ja uskottava siihen mitä tekee.

Media entrepreneur Jone Nikula is a national TV celebrity, known e.g. as one of the judges in the Finnish version of “Strictly Come Dancing”. During the Entrepreneurship Week, he told the students of SAMK about his views and experiences of being an entrepreneur. “A good entrepreneur must have an idea of what he or she is doing, how and to whom, even when the circumstances change. It is not enough that you are a nice person or that you have a nice idea; you must also be socially capable. Basically, everything has already been

invented once; therefore, decide how you can add value to it,” Jone Nikula said.

Nikula urged the students to concentrate on matters which they like and which they are good at. “Life is for living, not for preparing for death. Therefore, do not force yourself into whatever is trendy right now. Recognise your own resources, and believe in what you are doing. Moving ahead without a personal view only results in a heart attack.”

tv celebRIty ActS AS An AmbASSAdOR fOR entRepReneuRShIp

INFOYrityskiihdyttämö on kymmenen

toimintavuotensa aikana tuottanut

− 235 yhteistyösopimusta, joista lähes kaikki

ovat johtaneet yrityksen perustamiseen

− lähes 200 yritystä

− noin 250 yrittäjää

SAMK tarjoaa opiskelijayrittäjälle tutkimus-

ja kehittämistoiminnan tukea sekä laajan

yhteistoimintaverkoston. Yrityskiihdyttämö

luo aktiivisesti yhteyksiä opiskelijayrittäjien,

elinkeinoelämän toimijoiden, julkisten ja yksi-

tyisten yrittäjyyden toimijoiden sekä ammatti-

korkeakoulujen TKI-toimijoiden kanssa.

Lue lisää:

www.samk.fi/yrityskiihdyttamo

Näköalaton eteneminen johtaa vain sydän-kohtaukseen.

OSAAMISINTENSIIVINEN OPPINEN TäRKEääJone Nikula kertoi pärjänneensä yrittäjänä menettämättä elopainoaan. SAMKin yritys-kiihdyttämöä hän pitää erittäin tärkeänä.

– Vaikka yrittäjyys on mielentila, joka tarvitsee asennetta ja laajoja edellytyksiä toimiakseen, on hyvä tutustua yrittäjyy-teen opiskeluaikana ymmärtääkseen eri ammatteja ja yritysten toimintaa, vaikka itse ei yrittäjäksi ryhtyisikään. Palkkatöis-sä käyminen on hyvä lähtökohta ja ainoa laillinen tapa suorittaa teollisuusvakoilua, hän naurahtaa.

AGORA 1|201116

Kaikkien Koti on Satakunnan alueen ensimmäinen esteetön koti

teksti & kUVa teXt & photo: Anna-Liisa Montonen

The first accessible home (Living Lab) in the Satakunta region has been built at SAMK. The Living Lab is a home-like space designed particularly for functionally impaired people, to become acquainted with different furniture solutions and aid devices, and test and practice the suitability and use of equipment and aid devices. Mari Törne, Project Manager and Lecturer of Physiotherapy, hopes that the customers will come and visit the Lab, where they can try cooking, personal hygiene aids and various solutions that promote accessibility.

The Living Lab acts as an innovative environ-ment for the higher education institutions, re-search institutes, companies and corporations in the region. Functional impairment is simulated in the Lab by creating constraints for persons who participate in the accessibility study. In the Living Lab environment, the test users can test pro-accessibility innovations independently or with an assistant.

lIvInG lAb IS AcceSSIble

Sataesteetön-kehittämishankkeen projektipäällikkö, fysioterapian tun-tiopettaja, mari törne toivoo, että asiakkaat tulisivat tilaan kokeilemaan ruoanlaittoa, peseytymistä ja kokeile-maan erilaisia ratkaisuja esteettömyyden edistämiselle.

Hankkeen tavoitteena oli luoda estee-tön koti, joka toimii innovatiivisena ympäristönä alueen korkeakouluil-le, tutkimuslaitoksil le, yrityksil le ja yhteisöil le. Esteettömässä kodissa simuloidaan toimintakykyrajoitteita kehittämällä rajoitteita henkilöil le, jotka osal l istuvat esteettömyyden tut-kimiseen.

kaikkien koti -hankkeen avajaisia juhlittiin yhteistyökumppanien kesken. takarivi vas. mika saustamo (kone-ketola oy), tony lönnqvist (puustelli Group oy), mikael stens (oras oy) päivi saustamo, johanna porkka (länsi-suomen Diakonialaitoksen sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskus) ja satu evilampi (suorakanava oy). edessä hankkeen projektipäällikkö mari törne.

Kaikkien Koti kuuluu Sataesteetön-hank-keseen, ja se on Satakunnan alueen ensim-mäinen Esteetön koti–Living lab (LL).

ESTEETöN KEITTIö Suunnittelija tony lönnqvist Puustelli Group Oy:stä toimi hankkeessa yhtenä yhteistyökumppanina. – Haluamme olla vahvasti mukana ke-hityshankkeissa ja tukea satakuntalaista osaamista, kertoo Tony.

Turvalliseksi ja toimivaksi toimintakyvyn ra-joitteita omaavien sekä kaikkien muidenkin käyttöön suunnitellussa keittiössä on hyö-dynnetty mm. liikuteltavia sekä elektronises-ti avautuvia ja sulkeutuvia keittiökaapistoja.

kaikkien koti on erityiSeSti toimintarajoitteiSille Suunniteltu kodinomainen eSteetön tila, joSSa voi käydä tutuStumaSSa erilaiSiin kaluSteratkaiSuihin ja apuvälineiSiin.

INFOSataesteetön on kehittämishanke, jossa

SAMKin sosiaali- ja terveysalan, tekniikan

ja liiketoiminnan alan osaajat ja opiskelijat

kehittävät yritysverkoston kanssa uusia

käyttäjälähtöisiä tuotteita ja toimintoja es-

teettömän elämän näkökulmasta. Hankkeen

tavoitteena on lisäksi käynnistää kansain-

välinen esteettömyyden yhteistyö partne-

riyliopistojen kanssa, joilla on jo esteettö-

myyteen liittyvää tutkimus-, kehittämis-, ja

innovaatiotoimintaa. Hanketta rahoittavat

mm. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja

Satakuntaliitto.

AGORA 1|201117

toimitusjohtaja taina hanhisen (vas.) ja koulutussuunnittelija sari lohikosken (samk) mukaan yrityk-sen osaamistarpeita ja henkilöstön osaamista keskenään peilaavia kartoituksia voidaan pitää yrityksen

yhtenä tärkeimmistä inventaareista.

teksti teXt: Katri Väkiparta kUVa photo: Harri Joensuu

Osaamispääomasta on tullut nykypäivän

organisaatioissa yhä keskeisempi tuotanto-

tekijä ja kilpailuetu. Tietopohjan lisäksi on

ratkaisevaa kyetä käyttämään osaamisre-

sursseja tehokkaasti ja joustavasti. Osaa-

misen johtaminen jää työorganisaatioissa

kuitenkin usein työtehtävien miettimisen

tasolle tai jos yrityksessä tunnetaan osaa-

misen teoria, sen hallintaan ei ole käytössä

konkreettisia työkaluja.

Osaamisella parempaa tulosta (OSTU) –

hankkeessa syvennytään tähän osaamisen

hallinnan maailmaan. Hankkeessa on tällä

hetkellä mukana 27 yritystä, jotka saavat

sen myötä konkreettisen mahdollisuuden

mitata henkilöstön osaamispotentiaalia

suhteessa yrityksen osaamistarpeisiin. Han-

ke tarjoaa osaamisen hallinnan kokonais-

paketin: osaamisen määrittelyn, dokumen-

taation, analysoinnin ja koulutuksen kautta

osaamisen suunnitellun kehittämisen.

MITEN OSAAMISTA JA SEN TARVETTA VOIDAAN MITATA?OSTU–hanke kilpailutti keväällä 2010

osaamisen hallintajärjestelmän ja valinta

kohdistui Taitotoimisto Hanhinen Oy:n

C&Q-järjestelmään. Käytettävä C&Q,

osaamisen hallinnan tietojärjestelmä ja

–menetelmä, perustuu viimeiseen ammat-

tikasvatustieteen teoriaan ja se sisältää

valmiiksi n. 10 000 luokiteltua kvalifikaatio-

ta (osaamisaluetta). Työelämäosaamisesta

väitöskirjan tehnyt FT taina Hanhinen tuli

mukaan sittemmin hankkeeseen asiantun-

tijaksi.

Osaamisresurssin mittaamisessa lähde-

tään liikkeelle määrittelemällä yrityksen

keskeiset osaamistarpeet ja niiden paino-

arvot. Tämän jälkeen jokainen työntekijä

arvioi vastaaville kvalifikaatioille oman

kompetenssinsa (osaamisen tason) vas-

tata niihin. Järjestelmässä tiedot yhdis-

tämällä saadaan aikaan ns. kuiluanalyysi;

miten hyvin työntekijän osaamisresurssit

vastaavat yrityksen tarpeita. Negatiivinen

kuiluanalyysi osoittaa osaamisen kehittä-

misen tarpeen ja positiivinen esimerkiksi

käyttämättömiä voimavaroja.

MONENSUUNTAISTA HYöTYäOsaamistarpeiden sanoiksi pukemisen

myötä yritysjohdolle ja myös henkilöstölle

tarkentuu, mitä osaamista eri ammattiryh-

miltä edellytetään. Sen lisäksi, että analyy-

sit kertovat osaamisen ja osaamistarpeiden

kohtaamisesta ja osoittavat täsmälliset

koulutustarpeet, ne ovat myös hyvä pohja

kehityskeskusteluille. Yksittäinen työntekijä

voi kartoituksessa osoittaa käyttämättö-

mät kompetenssinsa tai mielenkiintonsa

haasteellisempiin työtehtäviin. – Hanhisen

mukaan työntekijät arvioivat herkästi oman

osaamisensa alakanttiin. Hankkeessa saa-

Osaamisen johtaminen on toiminnan johtamista

dun kokemuksen myötä voidaan kuitenkin

sanoa, että omien työntekijöiden arvostus

yrityksissä on osaamiskartoitusten myötä

vain noussut.

Skills and knowledge constitute an increasingly essential production factor and competitive advan-tage for present-day organizations. It is decisive that the organization is capable of using skills and knowledge resources in an efficient and flexible manner. The OSTU project (2009–2012) provides the participant enterprises with a comprehensive system for knowledge management: systematic development of skills and knowledge through determination, documentation, analysis and training.

ORGAnISAtIOn’S SucceSS IS bASed On SkIllS And knOWledGe

AGORA 1|201118

samk’s media and communication students have documented the current landscape of the karjaranta area.

Accessible and humane Karjaranta The urban area of Pori is developed within a European network project

teksti teXt: Hanna Isoaho kUVat photos: Kalle Björkroth & Veera Korhonen

the karjaranta area in the city of pori participateS in an eu project which aimS to find Socio-economic meanS to revive declining and cyclically vulnerable urban areaS in a comprehenSive manner. Samk iS currently the only higher education inStitution involved in thiS project which iS Set to diScover the reSidentS’ and companieS’ deSireS and viSionS of promoting well-being.

The SURE project within the URBACT II programme, supported by the European Regional Development Fund, was started on the initiative of Eger, which is Pori’s Hungarian twin city. Now the project involves nine cities across Europe, as well as an expert partner specialising in participa-tory planning.

“Karjaranta differs from the target areas of the other cities in that it has no major prob-lems. Construction of new buildings is ac-tive, and residential buildings are taking the place of industrial buildings by the River Kokemäenjoki. Our role in the project is to bring out the residents’ and other actors’ ideas for improvement and development, which serve as a basis for the planning of this area and the entire city centre,” says Daniel Nagy, the local project coordinator and city planning architect in Pori.“We concentrate on comprehensively developing the physical environment, on coordinating the activities in the area and on diversifying the use. Thus, we create the

most important project output: the local action plan.”

Every project partner prepares its action plan with a local support group. Further-more, the network compiles a set of socio-economic methods which can be utilised elsewhere in similar target areas.“Essential elements include contacts and networking between partners, workshops and study trips on a mutual basis. Thus, the examples of good practices and the new methods are made available to various parties.”

The SURE project aims to increase interac-tion between experts, public authorities and local actors. The support group work-ing on the future of the Karjaranta area consists of the representatives of the munic-ipal administration, residents, companies, as well as social and health services.“Notable property owners and develop-ers are also involved. The aim is to have an influence on long-term developments and

AGORA 1|201119

City planning architect Daniel Nagy presumes that the development plan of the karjaranta area benefits the resident-driven building and occupation of the entire urban area of pori and particularly the areas by

the River kokemäenjoki.

INFOProject: Fostering diversification of local

economies by using innovative Socio-

economic methods of Urban REhabilitation

in deprived urban areas

Duration: November 2009 – January 2013

Total budget: EUR 709,365

Topic: Integrated policies for urban renewal

Priority Axe 2 – Attractive and Cohesive Cities

Theme 2.1 – Integrated development of de-

prived areas and areas at risk of deprivation

Network partners: Eger (Lead Partner,

Hungary), Albacete (Spain), Alcobaca (Por-

tugal), Dun Laoghaire Rathdown (Ireland),

gheorgheni (Romania), Komotini (greece),

Larnaca (Cyprus), Ottignies Louvain-La-

Neuve (Belgium), Pori (Finland) and Studio

Metropolitana (Budapest, Hungary)

Further information: http://urbact.eu/en/

projects/disadvantaged-neighbourhoods/

sure/homepage/

Porin Karjarannan alue on mukana EU-hankkeessa, jossa etsitään sosioekonomisia keinoja taantuvien ja suhdanneherkkien kaupunkialueiden kokonaisvaltaiseen elvyttämiseen. SAMK on toistaiseksi ainoana korkeakouluna mukana selvittämässä alueen asukkaiden ja yritysten toiveita ja visioita alueen hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Karjaranta poikkeaa muiden kaupunki-en kohteista siinä, ettei alueella ole suuria ongelmia. Uudisrakentaminen on vilkasta ja asuminen valtaa tilaa teollisuudelta Kokemä-enjoen rannassa. Meidän roolimme hankkees-sa onkin saada esiin asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden parannus- ja kehittämi-sideoita alueen ja koko kaupunkikeskustan suunnittelun perustaksi, kertoo hankkeen paikallinen koordinaattori, Porin kaupungin kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy.

pORIn kAupunkIAluettA kehItetään euROOppA-lAISen veRkOStOhAnk-keen välItykSellä

to communicate views and experiences of today’s residents to those constructing new buildings,” Nagy recounts.

Nagy believes that the experiences from the Karjaranta area are going to benefit the development of the entire city centre. The project has already enhanced cooperation between various actors. Cooperation with Satakunta University of Applied Sciences is an example of this.

PROACTIVE RESEARCH WITH SAMK“Are there ways to have a more versatile population structure in the area, more green areas and light traffic routes, as well as business activities serving the residents? What would make families with children move to the area? Which matters would attract new residents? These are the kind of questions we try to answer together with SAMK,” Daniel Nagy describes.Students do proactive research, which is the basis for attempts to create the profile of future users.

“At least three theses on these topics will be prepared in the degree programme in Business Administration at SAMK. One thesis focuses on the views of residents and building firms in the so-called Slaughterhouse area, one analyses the im-age of the area through newspaper articles and one concentrates on finding out about the business activities and mapping out the future.

Nagy tells about protected industrial buildings which could be made available for enterprises of the welfare sector, for example. A survey of vacant premises would also constitute a basis for organis-ing the activities of associations in the area. This topic is closely related to the priorities of SAMK’s research programme, such as environment, accessibility and hu-man well-being.

AGORA 1|201120

Documents

Agora 1/2011