Ainedidaktiikan perusteet

Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

Sisällys

Johdattelua Didaktiikka ja tavoitteet

Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin

tavoitteet ydinsisältö toteutus ja työtavat kirjallisuus suoritus arviointi

Johdattelua

Metafysiikan alussa (1, 980b22-25) Aristoteles

määrittelee, että sellaisia eläimiä voidaan opettaa, joilla

on muistin lisäksi kuuloaisti (esim. mehiläisiä ei voi). Vaikuttaa siltä, että tässä ajatellaan muistitiedon

siirtämistä puheen avulla. Olkoon tämä A:n näkemys tai ei, se ei pidä paikkaansa. Oppiminen ja opettaminen voi olla hyvin monimuotoista. Olennaista opettamisessa on, että se tähtää johonkin

tiettyyn oppimiseen (vaikka voi olla mukana

aiheuttamassa muunlaistakin oppimista). Opetuksen tavoitteellisuuden pitää näkyä opetuksessa →

aina ensiksi pitää kysyä, mitkä ovat kunkin opetuksen

tavoitteet.

Tavoitteellisuus et:ssä ja filosofiassa

Reaaliaineiden opetuksessa opettajan esityksen

(kalvosulkeiset) ja oppikirjan informaation

mielenpainamisella on vahva ote. ET:n ja filosofian didaktiikan kannalta tuosta on päästävä

eroon, jotta voidaan määritellä niitä taitoja, joita näisää

oppiaineissa opitaan.

Ainedidaktiikan perusteet -kurssi (68251)

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää didaktiikan perusteet

yleisdidaktiikka on (kai) ohi, mitä tämä tarkoittaa (eli

puuttuuko vielä jotain, jos niin mitä)? ainedidaktiikan opetettavan oppiaineensa opetusta, opiskelua

ja oppimista sekä niihin liittyvää suunnittelua, toteutusta ja

arviointia tutkivana ja kehittävänä tieteenalana didaktinen ajatte kurssia leimaavana piirteenä määritellään lisää, jos asia ei ole selvää yleisdidaktiikan

pohjalta. lapsille -liikkeeseen liittyvää

Tavoitteet (jatkuu)

Opiskelija ymmärtää (jatkuu) oppiaineen tietoteoreettisen perustan opetuksen kannalta.

Filosofiassa tietoteoria on osa aineen substanssia,

ET:ssä kysymys oppiaineen tietoteoreettisesta

oikeutuksesta on haastavampi (”mistä opettaja tietää, että

rasistinen oppilas on väärässä?”) Didaktiikan kannalta tässä on kysymys myös siitä,

millaisena tiedon muotona oppiaine esiintyy, ennen

kaikkea: mikä on sen suhde akateemiseen kaimaansa. reflektion merkityksen opettajaksi kehittymisen kannalta sekä

teorian ja käytännön integroimisessa. Filosofisen ja kasvatustieteellisen reflektion suhde on

kiinnostava kysymys!

Tavoitteet (jatkoa)

Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta

ottamalla huomioonopetussuunnitelman

OPS määrää opetuksen tavoitteet ja sisällöt, suomalaisessa

mallissa menetelmien valinta on opettajan asia ET: oletuksena LO ET-peruskurssin tiedot eli opiskelija tietää

ET:n luonteen opiaineena ja perehtynyt perusopetuksen

OPSiin (neljä teema-aluetta, lainsäädännön perusteet,

ihmisoikeudet, keke jne.; kurssin suorittaminen yhtä aikaa

AD:n kanssa on kuitenkin mahdollista) Filosofia: lukiofilosofian, 'harrastefilosofoinnin' ja

akateemisen filosofian ero

Tavoitteet (jatkoa)

Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun

ohjausta ottamalla huomioon (jatkoa)oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän

tutkimuksen sekä opetuksesta on olemassa paljon tutkimusperustaista

tietoa, haasteena on tämän 'uuttaminen' opettajan

käytännön tietotaidoksi filosofiassa ja ET:ssä tuore tutkimustieto on paljolti

filosofiaa lapsille -liikkeeseen liittyvää

oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset ks. edellä.

Tavoitteet (jatkoa)

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksiatarkastella koulua toimintaympäristönä sekä ymmärtää

opetuksen ja kasvatuksen arvoperustaa Vaikka informaali oppiminen ja avoimet

oppimisympäristöt ovat erittäin muodikkaita ilmiöitä,

kurssi pysyttelee OPS-perustaisessa

kouluopetuksessa.käyttää monipuolisia työtapoja ja tieto- ja

viestintätekniikkaahallita vuorovaikutustilanteitatarkastella opettajuutensa kehittymistä

toivottavasti näihin saa jotain valmiuksia?

Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteiden karvalakkikoonti

Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen

perusharjoittelua

→ sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien

pitoon ja silloittaa tie 1. periodissa opiskellusta

kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön

opetukseen. Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin

kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot

→ kyse on ensimmäisestä askeleesta ja

selviämispaketista.

Ainedidaktiikan perusteet, rakenne

Opintojakso sisältää seuraavat osat:

1. Yleisdidaktiikka 1 op (68137)

2. Kouluun tutustuminen 1 op (681364)

3. Ainedidaktiikka 6 op

3A) Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149)

3B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153)

4. Reflektio 1 op (68325)

Tämä jako käsitelty tarkemmin AD-infossa. Jatkossa keskitytään osioon Ainedidaktiikka 6 op. Muut osiot opiskelija suorittaa vain ns. ensimmäisessä

(ainoassa) opetettavassa aineessa.

Ainedidaktiikan perusteet sisältää erilaisia osia:

1. Yleisdidaktiikka: luennot, kirja Didaktiikan perusteet ja

tentti. (2 op)

2. Kouluun tutustumisen jakso, joka toteutetaan

harjoittelukouluissa + essee 1. aineen ryhmään. (1 op)

3. Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetus sekä näihin

liittyvä kirjallisuus, joista tentti. (2+2 +1+1 op)

4. Ainedidaktiikan osioon sisältyy myös opettajaksi kasvun

reflektiota ja sen ohjausta (1 aineessa). (1 op)

Toteutus, työtavat ja opetus

ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero

opetuksessa ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä

vaan eri didaktiikkoja opiskelevien erilaisten kurssi

sisältöjen välillä. Tähän liittyvä erillinen aikataulu käsitellään

ryhmäopetuksessa (ke 28.8.).

Kirjallisuus (filosofia)

Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. Juuso, H. & Tomperi, T. (toim.) 2008. Sokrates koulussa.

Tampere: niin&näin. niin & näin -lehden filosofian opettamisen teema-numero

2/2000, s. 28 – 62. Saatavilla verkosta:

http://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn200.pdf Kallioniemi A. 2008 (toim.). Uudistuva ja kehittyvä

ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008

Helsingissä. Osa 1. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan

kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 298, s. 93–127. Kotkavirta, J. (toim.) 1995. Filosofia koulunpenkillä.

Kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta. Helsinki:

Painatuskeskus.

Kirjallisuus (ET)

Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. Elo, P. & Heinlahti, K. & Kabata, M. (toim.) 2003. Hyvän elämän

katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003. Helsinki: Feto.

Elo, P. & Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2004. Hyvän osaamisen katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n 2004. Helsinki: Feto.

Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) 2007. Katsomusopetuksen kehittämishaasteita – Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125–162. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos.

Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki. Edita.

Oheiskirjallisuus (pääosin yhteinen)

Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin.

Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY.

Lipman, M. 1997. Harri – Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala.

Lipman M. Liisa – Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntäneet ja toimittaneet P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_ opetussuunnitelman _perusteet_2003.pdf

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

verkkoaineistoja http://www.helsinki.fi/et

Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus

Luennot ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan

ainedidaktiikan tentissä 23.10. klo 16.00─19.00, (tentissä voi olla eri laajuuksia suorituksen op:ista

riippuen, sovitaan myöhemmin

yksityiskohtaisemmin) Fi ja ET:n kohdalta tentti maininta puuttuu

”historiallisista” syistä.

Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus

Ryhmäopetus, siihen liittyvä kirjallisuuden sekä

oheiskirjallisuus suoritetaan aktiivisella osallistumisella +

opetus- , suunnittelu- ja muilla suullisilla ja kirjallisilal

tehtävillä. Erityisesti ns. FILA-seminaarit

HUOM: lisäksi yleisdidaktiikka sekä (1. aineessa) kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee reflektio tehtävineen

Ainedidaktiikan perusteet kurssin arviointi

Kouluun tutustuminen (1 op) ja reflektio (1 op)

arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Ne saattavat

vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta

oheisen ohjeen pohjalta. Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä)

arvioidaan asteikolla 0 – 5. Kurssista kootaan periaatteessa kokonaisarvosana

hallinnollisesti. Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana

kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.

Raportti (esim. ouluun tutustuminen)

Työskentelyn täsmällisyys ja osallistumisaktiivisuus

Ryhmätyön prosessi Esitys (simulaatio/ demonstraatio/ opetustuokio)

5 erinomainen Havaintoja, aineistoa ja omia kokemuksia (1) on hyödynnetty monipuolisesti. Asioita tarkastellaan systemaattisesti, johdonm:sti ja monista näkökulmista. Tehtävään/kys:een annetaan hyvin perusteltu vastaus.

Opiskelija saapuu paikalle täsmällisesti ja palauttaa kotitehtävät ajoissa. Opiskelija osallistuu opetustilanteeseen aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ylläpitäen ja edistäen vuorovaikutusta.

Opiskelija ollut rakentavalla tavalla aktiivinen ja edistänyt tehtävän tekoa ja tavoitteiden saavuttamista.

Esitys on selkeä, sisäistynyt ja monipuolisesti havainnollistettu kokonaisuus, jossa esiintymisvastuu jakaantuu tasaisesti. Opetustavan soveltaminen taustoineen välittyy oivaltavasti ja selkeästi.

4 kiitettävä 3 hyvä (1) on hyödynnetty jonkin

verran. Asioita tarkastellaan ja johdonmukaisesti useista näkökulmista. Tehtävään/kysymykseen annetaan perusteltu vastaus.

Opiskelija osallistuu opetukseen ja palauttaa kotitehtävänsä yl. ajoissa. Opiskelijan aktiivisuus ja oma-aloitteisuus vaihtelevat, osallistuu keskusteluun.

Opiskelijan toiminta ryhmässä on ollut tavoitteista.

Esitys on johdonmukainen ja harkittu sisällöltään ja tekniikoiltaan. Siitä saa selkeän kuvan opetustavasta.

2 tyydyttävä 1 välttävä Havaintoja, aineistoa tai

omia kokemuksia ei ole hyödynnetty. Näkökulma on kapea ja epäjohdonmuk:sti. Tehtävään/kysymykseen ei anneta vastausta.

Opiskelija on toistuvasti poissa ja poissaolojen korvaamisessa on ongelmia. Kotitehtävien palautus viivästyy usein, tai joskus ne jäävät tekemättä.

Opiskelija on vaikeuttanut ryhmän työskentelyä ja vuorovaikutusta tehtävän teossa.

Esitys on epätasapainoinen sisällön, esiintymisvastuun tai tekniikkojen kannalta. Opetustavasta välittyy epäselvä tai yksipuolinen kuva.

0 hylätty

AD1-KURSSIN ARVIOINTI (jatkuu)

Ainedidaktiikan perusteet -kurssin arviointi, jatkoa

Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä

ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus,

näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa

käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin

johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman

tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan

omien ennakko-oletusten kanssa. (Huom: näitä

arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään

ainedidaktiikan opetuksessa.)

Poissaolot

Filosofiassa ja ET:ssä ei eroa luento- ja ryhmäopetuksen

välillä Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia

vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä

- läsnäoloa vaaditaan (erityisesti välille 15 % – 50 %

sijoittuva poissaolojen määrä vaikuttaa arvosanaan)

- korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen