Riistaeläinekologian perusteet

Metsästäjäin keskusjärjestö 2001 1

RIISTAELÄIN-RIISTAELÄIN-EKOLOGIAN PERUSTEITAEKOLOGIAN PERUSTEITA

• EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ• IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA

RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN• ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA

KEINOJA SELVIYTYÄ LAJINA• IHMISTÄ SAALISTAJANA JA LUONNON

HYÖDYNTÄJÄNÄ• MUUTAMIA TEHTÄVIÄ POHDITTAVAKSI

Tämä kalvosarja esitteleeTämä kalvosarja esittelee

Teksti: Jukka BisiKuvitus: Seppo Leinonen


RAVINTOKETJURAVINTOKETJU

kuluttajat

tuottajat


RAVINTOKETJURAVINTOKETJU

• KASVIT OVAT TUOTTAJIA

• NISÄKKÄÄT (MYÖSIHMINEN) JA LINNUTOVAT KULUTTAJIA

• ENERGIA VIRTAA JA AINEKIERTÄÄ RAVINTO-KETJUISSA

• HAJOTTAJATPALAUTTAVAT AINEENTAKAISIN KIERTOON JATUOTTAJIEN KÄYTTÖÖN


LUONNON ERI TASOJALUONNON ERI TASOJA

ekosysteemi

eliöyhteisö

populaatioyksilö


LUONNON ERILUONNON ERITASOJATASOJA

• EKOSYSTEEMI ON ELÄIN-TEN, KASVIEN JA ELOT-TOMAN LUONNON MUO-DOSTAMA KOKONAISUUS

• EKOSYSTEEMI KOOSTUUTIETYSTÄ LAJISTOSTA ELIELIÖYHTEISÖSTÄ

• ELIÖYHTEISÖN TIETYN LA-JIN YKSILÖT MUODOS-TAVAT POPULAATION


LISÄÄNTYMISENLISÄÄNTYMISENERIERIMALLEJAMALLEJA


SYNTYVYYSSYNTYVYYS

• LISÄÄNTYMINEN TURVAALAJIN SÄILYMISEN

• LISÄÄNTYMISMALLEJA: HIRVITAI KARHU TEKEVÄT YHDENTAI KAKSI JÄLKELÄISTÄ JAHOITAVAT NIITÄ PITKÄÄN

• MONET LAJIT ( JÄNIKSET,KANALINNUT) TURVAAVATLAJIN SÄILYMISEN SUURELLAJÄLKELÄISMÄÄRÄLLÄ,MUTTA JÄLKELÄISETITSENÄISTYVÄT NOPEASTI


KUOLEVUUSKUOLEVUUS


KUOLEVUUSKUOLEVUUS

• SAALISTUS ON MERKIT-TÄVIMPIÄ KUOLEVUUS-TEKIJÖITÄ

• POPULAATION KUOLEVUUSKOOSTUU MYÖSRAVINTOKILPAILUSTA,LOISISTA, TAUDEISTA JAONNETTOMUUKSISTA

• ERI KUOLEVUUSTEKIJÖIDENMERKITYS RIIPPUUPOPULAATION KOOSTA JASAALISTAJIEN MÄÄRISTÄ


KUOLEVUUSKUOLEVUUS


KUOLEVUUSKUOLEVUUS

• MONIEN RAVINTOKETJUNALAPÄÄSSÄ OLEVIEN LAJIENLUONNONVARAINENKUOLEVUUS ON SUURTA

• ESIMERKIKSI METSOTUTKI-MUKSISSA ON TODETTU, ETTÄLÄHES KAHDEN SADANMUNAN TUOTOKSESTA VOISYKSYLLÄ SELVITÄSIIVILLEEN VAIN MUUTAMAPOIKANEN. LISÄÄNTYMIS-TULOS KUITENKIN VAIHTELEESUURESTI VUOSISTA RIIPPUEN


LIIKKUVUUSLIIKKUVUUS


LIIKKUVUUS, MUUTTO JALIIKKUVUUS, MUUTTO JAVAELLUKSETVAELLUKSET

• ELÄIMET PYRKIVÄT ASUTTAMAANPARHAAT ASUINALUEET ENSIN,HUONOIMMAT VIIMEISEKSI

• ITSENÄISTYVÄT JÄLKELÄISETJOUTUVAT LEVITTÄYTYMÄÄN JAETSIMÄÄN ITSE OMAN ELINPIIRIN

• JOSKUS MYÖS AIKUISET ELÄIMETMUUTTAVAT PITKIÄ MATKOJAPALAAMATTA TAKAISIN =MUUTTO, JOKA TURVAA LAJINPERIMÄN MONIMUOTOISUUTTA.

• VUODENAIKAISMUUTTO: TALVEKSIETELÄÄN JA KEVÄÄLLÄPOHJOISEEN LISÄÄNTYMÄÄN


LAJIEN SOPEUTUMIALAJIEN SOPEUTUMIA


LAJIEN SOPEUTUMIALAJIEN SOPEUTUMIA

• SUOMEN TALVI ONRIISTAELÄIMILLE VAATIVA

• ELÄIMET OVAT ”KEHITTÄ-NEET” SOPEUTUMIA :TALVITURKKI, VÄRINVAIHTO,TALVIVARASTOT JOKOIHONALAISRASVOINA TAIRUOKAVARASTOINA, LUMIKIEPIT,PITKÄT RAAJAT, LUMIKENGÄT,POLKUJEN TEKO JA HYVÄKSIKÄYTTÖ TALVELLA

• SOPEUTUMAT EVOLUUTIONTULOSTA, MUTTA IHMISENAIHEUTTAMIIN NOPEISIINYMPÄRISTÖMUUTOKSIINSOPEUTUMISONGELMIA


MUUTTUVA LUONTOMMEMUUTTUVA LUONTOMME


MUUTTUVAMUUTTUVALUONTOMMELUONTOMME

• SUOMEN METSIENKÄSITTELY ON MUUT-TANUT RIISTALAJISTONRUNSAUSSUHTEITA

• VERTAILU SUOMEN JAKARJALAN RIISTAMAILTAOSOITTAA, ETTÄ SUOMES-SA OVAT VAHVOILLANUORTEN METSIEN LAJIT,VANHOJEN METSIEN LAJITOVAT TAANTUNEET


PIENPETOJEN PARATIISIT


PIENPETOJENPIENPETOJENPARATIISITPARATIISIT

• IHMISTOIMINNANMUUTTAMAT ELINYM-PÄRISTÖT SUOSIVAT PETOJA :NIIDEN RAVINNON TARJONTAON LISÄÄNTYNYT JA MYÖSSAALISTUS ON HELPOTTUNUT

• > AUKKOISET METSÄT,OJALINJAT, TIELINJAT YM.

• KASVANUT SAALISTUSPAINEON RASITUS MONILLERIISTALINTUKANNOILLE


MUUTTUVATMUUTTUVATPELTOYMPÄRISTÖTPELTOYMPÄRISTÖT


MUUTTUVATMUUTTUVATPELTOYMPÄRISTÖTPELTOYMPÄRISTÖT

• VILJELYALUEEN TALVINENSUOJA- JA RAVINTO-TARJONTA SÄÄTELEVÄTPELTORIISTAKANTOJA

• PELTOYMPÄRISTÖISSÄSALAOJITUS, RIKKASVIENHÄVITTÄMINEN, LATOJENLAHOAMINEN JA YLEISTY-NEET SYYSKYNNÖTUHKAAVAT ERITYISESTIPELTOPYYTÄ

• ONGELMANA PETOJENHELPOTTUNUT SAALISTUS


MUUTTUVAMUUTTUVALAJISTOLAJISTO

• Viime vuosikymmeninätaantuneita riistalajeja:METSÄKANALINNUT,PELTOPYY, VESILINNUT

• Viime vuosikymmeninärunsastuneita riistalajeja:HIRVI, METSÄPEURA,METSÄKAURIS, JÄNIS,KARHU, ILVES, KETTU(YM. PIENPEDOT)MAJAVAT


IHMINEN ON OSAIHMINEN ON OSALUONTOA !LUONTOA !


IHMINEN ON OSAIHMINEN ON OSALUONTOALUONTOA

• RAVINTOKETJUISSA IHMINENEDUSTAA HUIPPUPETOA

• IHMISLAJIN TOIMEENTULOPERUSTUU LUONNON-VAROJEN HYVÄKSIKÄYT-TÖÖN: LAJIMME TULEVAI-SUUDEN KANNALTA SENTULISI OLLA KAIKIN TAVOINKESTÄVÄÄ


RIISTAKANTOJEN SEURANTARIISTAKANTOJEN SEURANTA


METSÄSTYKSEN PERUSTEET/

RIISTAKANTOJENSEURANTA:

• METSÄNRIISTA :RIISTAKOLMIOT,HIRVIELÄINLASKENNAT,SUURPETOYHDYSMIEHET

• PELTORIISTA :PELTOKOLMIO, TALVISETPELTOKANALINTUARVIOT

• VESILINNUT :PARILASKENNAT, POIKUE-LASKENNAT


KESTÄVÄ KÄYTTÖKESTÄVÄ KÄYTTÖ


METSÄSTYKSEN PERUSTEETMETSÄSTYKSEN PERUSTEET

KESTÄVÄ KÄYTTÖKESTÄVÄ KÄYTTÖ

• KOTITARVEMETSÄSTYK-SESSÄ HYÖDYNNETÄÄNRIISTALAJIEN TUOTTOATUOTTAVAA KANTAAVÄHENTÄMÄTTÄ

• RIISTAKANTOJEN TULEESÄILYÄ SUKUPOLVELTATOISELLE

• KESTÄVÄN METSÄSTYKSENKOHTEENA OLEVAN LAJINTUOTTAVUUS ON KORKEAMPIKUIN METSÄSTÄMÄTTÖMÄNKANNAN


METSÄSTYSMETSÄSTYSLUONNONHOITONALUONNONHOITONA



METSÄSTYSMETSÄSTYSLUONNONHOITOALUONNONHOITOA

• OIKEIN TOTEUTETTUNAMETSÄSTYKSELLÄ VOIDAANKORJATA IHMISTOMINNANAIHEUTTAMAA EPÄTASAPAINOA :PIENPETOJEN JAVARISLINTUKANTOJEN SÄÄTELY,HIRVIKANNAN SÄÄTELY

• VOIDAAN MYÖS POISTAAVAHINGOLLINEN LAJI TIETYSTÄELIÖYHTEISÖSTÄ : MINKKILINTUSAARELTA TAI KANADANMAJAVAYHDYSKUNTA EUROOPANMAJAVAPOPULAATIONTUNTUMASTA


IHMISEN REVIIRINIHMISEN REVIIRINPUOLUSTUSTAPUOLUSTUSTA



IHMISEN REVIIRINIHMISEN REVIIRINPUOLUSTUSTAPUOLUSTUSTA

• KASVAVA KARHUKANTA ONTUONUT UUDEN ONGELMAN:TAAJAMIIN JA PIHAPIIREIHINRUOAN HAKUUN PYRKIVÄTKARHUT

• NIITÄ VOIDAAN KARKOITTAA,MUTTA JOSKUS TÄLLAISIAYKSILÖITÄ ON AMMUTTAVA

• METSÄSTYS ON KEINOOPETTAA JA JALOSTAAKARHUKANTAA PYSYMÄÄNMETSISSÄ

• HIRVIKOLAREIDEN VÄHENTÄ-MINEN VOI EDELLYTTÄÄTEHOVEROTUSTA


KESTÄVÄ VEROTUSKESTÄVÄ VEROTUS

MALLI 1 :

IHMINEN VIE VAIN OSAN TUOTOSTAMUIDEN SAALISTAJIEN RINNALLA


KESTÄVÄ VEROTUSKESTÄVÄ VEROTUS

MALLI 2:

JOILLAIN LAJEILLA VOI LÄHES KOKO TUOTTO PÄÄTYÄ PATAAN =

KANTAA SÄÄTELEVÄ VEROTUS


• KESTÄVÄN KÄYTÖNPERIAATE TOTEUDUT-TAVA:

METSÄSTYKSENMETSÄSTYKSENPERUSTEETPERUSTEET

KESTÄVÄ METSÄSTYS

METSÄSTYSAIKO-JEN SÄÄTELY

(MMM)

KAATOLUPIEN SÄÄTELY

(RH-PIIRIT)

METSÄSTÄJÄN OMA HARKINTA

METSÄSTYSSEURO-JEN SAALISKIIN-

TIÖT


METSÄSTYKSENMETSÄSTYKSENPERUSTEETPERUSTEET

• METSÄSTYKSEN ON MYÖSOLTAVA EETTISESTIKESTÄVÄÄ


KESKUSTELUNKESKUSTELUNAIHEITA METSÄS-AIHEITA METSÄS-

TYKSEN ETIIKASTATYKSEN ETIIKASTA• EDUSTAAKO IHMINEN ENÄÄ LUONTOA

JA OLEMMEKO OSA LUONNONEKOSYSTEEMEJÄ?

• KUN IHMINEN ON TOIMINNALLAANSEKOITTANUT LAJIEN VÄLISIÄLUONNOLLISIA RUNSAUSSUHTEITA,ONKO METSÄSTYS OIKEA KEINOYRITTÄÄ KORJATA TILANNETTA?

• MIKSI AHVENEN ONKIMINEN JATAPPAMINEN EI AIHEUTAIHMISYHTEISÖSSÄ JA SEN MEDIOISSAVASTUSTUSTA SAMALLA TAVALLA KUINVAIKKAPA JÄNIKSEN TAPPAMINEN?

• ELÄINTEN TEHOTUOTANTO VAIMETSÄSTYS ? KUMPI ON PAREMPILUONNON KANNALTA JAELÄINYKSILÖIDEN KANNALTA?


TEHTÄVIÄ 1TEHTÄVIÄ 1

• NOIN 50 HEHTAARINKOKOISELLE SAARELLEILMESTYY KANTAVAJÄNIS JA SE PENIKOISIELLÄ. SAARELLA EI OLEPETOJA, MUTTAJÄNIKSELLE SOPIVAARAVINTOA RUNSAASTI,POHDI MITÄ JÄNISKAN-NALLE TAPAHTUU. MIETIERI VAIHTOEHTOMAL-LEJA.



• VAIHTOEHTOMALLIT:

• 1. JÄNISKANTALISÄÄNTYY VAPAASTIILMAN SAALISTUSTA

• 2. ALUEELLE ILMESTYYJOSSAIN VAIHEESSAKETTUJA

• 3. JÄNISKANNANSÄÄTELYÄ HOIDETAAN-KIN KESTÄVÄSTI METSÄS-TÄSTÄMÄLLÄ



• JOLLEKIN ALUEELLESIIRRETÄÄN METSÄPEUROJA.ENSIN KANTA LÄHTEEKASVAMAAN, MUTTA SITTENALUEELLE ILMESTYY KARHU,JOKA ERIKOISTUU KEVÄISTENPEURANVASOJENTAPPAMISEEN. PEURAKAN-NAN LISÄÄNTYMINEN PYSÄH-TYY. PITÄISIKÖ IHMISENPUUTTUA TILANTEESEEN? JAJOS NIIN MITEN?

Documents

Riistaeläinekologian perusteet