Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Ammatillisen opettajan
tulevaisuuden moniosaajuus (Lähinnä Oj Muuttuva työ ja oppiminen)
Alustuksen perusidea
0. Yhteiskunta
muuttuu
1. Kulttuuri ja työ
muuttuvat
2. Oppiminen ja
opiskelu
muuttuvat
3. Opettajan
moniosaajuus
1
Jäsennys
1. Kulttuurin ja työn muutos
2. Oppimisen, opiskelun muutos
3. Opettajuuden muutos
2
1. Kulttuurin ja työn muutos
2. Oppimisen, opiskelun muutos
3. Opettajuuden muutos
3
Ajatuksia kulttuurin muutoksesta
Poimintoja, pohdintoja EVAn raportista
Kuluttajakansalaiset tulevat!
Miksi työn johtaminen muuttuu?
lkka Halava – Mika Pantzar
SJ: Miten yhteiskunnan muuttuminen taustoittaa
oppimisen ja opettamisen muutosta? 4
Yhteiskunnan muutoksesta
Yhteiskunnan vaihe
Traditionaalinen,
agraari
velvoiteyhteiskunta
Teollinen suoritetalous
Elämysyhteiskunta
Yksilöllistyminen
(Halava & Pantzar) 5
Itseohjautuvuuden aikaan?
Työelämän arvomaailmasta
Käskyttämiseen perustuva esimoderni
työelämä
Mittari- ja mittaamistekninen vaihe (nyt)
Itseohjautuvuuden aika
(Halava & Pantzar) 6
Kuluttajakansalainen
Maailmankuvan majakat ennen
• laki, säännöt, normit ja ohjeet
• vanhemmuus
• palvelusvuodet
• vahvat johtajat
Kuluttajakansalaisen majakat
• hinta
• karikatyyrit
• brändikieli
• spektaakkelit
• julkisuus ja muoti
SJ: Huom. Täältä puuttuvat
työnteko ja ahkeruus!
(Halava & Pantzar) 7
Mikä liikuttaa kuluttajakansalaista?
Onnellisuustutkimukset: onnellisuutta ehdollistavat
• sosiaalisten suhteiden toimivuus
• rutiinien ja ennustettavuuden
tuoma arkinen turvallisuus
• mahdollisuus toteuttaa itseään, eli suuri autonomia
(Halava & Pantzar) 8
Itseohjautuvuuden ajalle ominaista
Korostuu elämysten hamuaminen myös työelämässä!
Johtamisessa keskeistä
• ei: tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen
• vaan: tavoitteiden mielekkyys ja motivoivuus
työntekijän itsensä kannalta
(Halava & Pantzar) 9
Onko ihmisestä tullut työnsä jatke ja sen vanki?
Vai kenties päinvastoin:
Onko nykyihmisen omaehtoiseen luovuuteen
pyrkivä elämänasenne tunkeutumassa työelämään?
SJ: Entä opiskeluun/oppimiseen?
(Halava & Pantzar) 10
Väite: tulevaisuuden työelämän malli
ei ole aasialainen tuottajakansalaisen
vaan
pohjoismaisen kuluttajakansalaisen elämäntapa
SJ: Miten löytää oppimisympäristöt kuluttajakansalaisen
omasta todellisuudesta? Miten em. muutos olisi
hyödynnettävissä oppimisen eduksi? - Ei yritettäisi joka
tavalla panna hanttiin muutokselle…
(Halava & Pantzar) 11
Työn kuusi muutosta • Lineaarisesta purskeiseen: aikakäsitys
• Tarpeista haluihin: kokemuksellisuus
• Ammattilaisuudesta säännölliseen uusnoviisiuteen:
innovaation kanssa ei voi olla kokenut
• Virheettömästi toimivista prosesseista kokeiluportfolioon:
”10 % epäonnistuu”
• Kontrollista transparenssiin: läpinäkyvyys
• Kotimarkkina-ajattelusta maantiederiippumattomaan
mahdollisuuksien kapitalisointiin: palkituksi opintopistein
kuin suomalaisissa liike-elämän verkostoissa
(Halava & Pantzar) 12
1. Työ tapahtuu verkostoissa
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 13
2. Kuin jazz‐improvisaatiota
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 14
3. Vimmainen kokeilija etsii
uusia ratkaisuja
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 15
4. Osaamisalueet kytkeytyvät
yhä tiiviimmin toisiinsa
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 16
5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja
halua
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 17
6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 18
7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 19
8. Sparraava opettaja
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 20
9. Luova oppija
Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi
(Oivallus) 21
Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat.
Nuotiton työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta
kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa.
(Oivallus) 22
”Nuotiton työ”: Sekä tavoite että menetelmät avoimia
• Yhä useampi työ irtautuu rutiineista. Työtehtävät eivät
tarkasti määriteltyjä.
• Päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi
ei tarkkoja nuotteja. Nuotittomasti eteneminen ei tarkoita
oman onnen nojaan jättämistä. Tarvitaan yhteen hiileen
puhaltamista, luottamusta ja muiden sparrausta.
• Lopputulokseen pääsee monella eri tavalla. Siksi
improvisointi, luovuus ja luoviminen ovat jokapäiväisiä
työvälineitä ja menestyksen eväitä. Näiden taitojen
käyttäminen on miltei mahdotonta ilman vahvaa
perusteiden ja teorian osaamista.
SJ. Huom. (Oivallus) 23
Moniosaajuus syntyy ryhmissä
Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa
Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat
Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa
Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla
Yhä harvempia töitä Muutokset heijastuvat myös tehdään yksin
työn organisointiin ja johtamiseen (Oivallus) 24
Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen
T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa,
kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita
ja innostua niistä.
T-ihminen I-ihminen
(Oivallus) 25
Mitä työtä tehdään murroksen jälkeen? Kaksi eri kysymystä:
• Mitä työtä ihmisillä on tehtävänään?
• Mikä elättää, miten tullaan toimeen?
• Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa 10-20 vuodessa (Frey & Osborne 2013)
• yli 70 %:n todennäköisyydellä 10-20 vuoden kuluessa korvautuvissa tehtävissä työskentelee Suomessa kaikista työllisistä 36 %
• Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. http://www.tem.fi/files/39650/Rouvinen_Petri_Pajarinen_Mika_ETLA_Uudet_teknologiat_ja_tyo_29_4_2014.pdf (7.5.2014)
• Sosiaaliset taidot, moraali, tunteet, oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? + ihmisen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen
• Digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta – milloin ja millaisena?
• Ekologiset seikat, ml. ilmastonmuutos -> katastrofityö?
SJ Huom.
seur. s.
(Järvensivu) 27
Lähde:
Mika Pajarinen & Petri Rouvinen, Etlatieto Oy
Kirjoitus Uudet teknologiat ja työ on laadittu Työ- ja elinkeinoministeriön
Työn tulevaisuus -seminaaria varten (Finlandia-talo, 5.5.2014 ) 28
Lukuohje 1, esim.:
19 % julkisen sekt. työntekijöistä korvautuu
yli 70 %:n tod.näk. 10-20 v. kuluessa
Lukuohje 2, esim.:
50 % teoll. ym. työntekijöistä korvautuu
yli 70 %:n tod.näk. 10-20 v. kuluessa
Edessä pysähtyminen
perusasioiden äärelle? • Mikä on tärkeää?
– Itseisarvot vs. välinearvot
– Kumpi raha on? Entä talousjärjestelmä? Jos talousjärjestelmä on kriisiytynyt, mitä
pitäisi korjata? Taloutta vai asioita, joita taloudella tavoitellaan? Kumpia nyt
yritetään korjata?
• Mitä on työ?
• Miksi tehdään työtä?
• Mikä on oikeudenmukaista, arvokasta ja hyvää?
• Millä perusteella nyt arvotetaan töitä ja tehtäviä? Ovatko
perusteet oikeita?
– Millaisiin arvoihin, käsityksiin ja uskomuksiin perustuu yhteiskunta, jossa esim.
pelikehittäjästä tulee multimiljonääri ja yksinhuoltaja-sairaanhoitajan voi olla
mahdoton elättää lapsiaan?
• Onko pelikehittäjän työ todella (noin paljon) arvokkaampaa yhteiskunnalle ja
ihmisten hyvälle ja arvokkaalle elämälle?
SJ Huom. Eikö tässä olekin
palattu alkulähteille?
(Järvensivu) 29
Uudet vaihtoehdot • Vanha malli >< ihmisyys / ihmisyhteisön perusarvot, itseisarvot
• Kilpailu, ahneus ja egoismi
• Palkitaan ja edistetään taloudessa toimintatapoja ja arvoja, joille
onnistuneet ja kestävät inhimilliset ja ekologiset suhteet
perustuvat
• luottamuksen rakentaminen,
• toisten arvostaminen,
• yhteistyö,
• solidaarisuus,
• jakaminen
• Perustana yksityisyrittelijäisyys ja yhteisresurssit: glokaali
• Liikevoitto ei (yritys)toiminnan päätarkoitus, vaan talous
todellakin vain väline
(Järvensivu) 30
1. Kulttuurin ja työn muutos
2. Oppimisen, opiskelun muutos
3. Opettajuuden muutos
31
Superyksilön sijasta ryhmän osaamista
• Ei superyksilöitä. Yhden ihmisen ei kuitenkaan
tarvitse osata kaikkea. Sen sijaan ryhmän ja
verkoston pitää osata laajasti ja syvästi.
• Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
taitoja. Ne eivät ole tämän päivän vahvuuksia
Suomessa. Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
(Oivallus) 32
Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi
Pehmeät taidot ovat kovan harjoittelun tulosta
Eräs osaamisen määritelmä:
• tiedot
• taidot
• asenteet
• arvot
• verkostot
Taidot liittyvät siihen, miten ollaan tekemisissä muiden kanssa
ja siihen, miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa.
SJ. Huom. TAOK
(opettaja)identiteetin kasvu
(Oivallus) 33
Käsitys omista kyvyistä ja halu oppia määrittävät ihmisen
toimintaa jopa älykkyyttä enemmän (Lindblom-Ylänne)
Pystyvyyden tunne selittää sekä alisuoriutumista että
ylisuoriutumista oppimisessa (Kirsti Lonka)
(Oivallus) 34
Pystyvyysuskomus korostuu nuotittomissa töissä
Haasteen aste matala
Haasteen aste korkea
Pystyvyyden tunne korkea
Ikävystyminen Virtaus (flow)
Pystyvyyden tunne matala
Apatia Ahdistus
Pystyvyysuskomuksen kehittämiseen tarvitaan oppimiskulttuuria, jossa
rohkaistaan kokeilemaan, tekemään ja mahdollisesti erehtymään.
Palaute ja kannustus ovat arkipäivää.
Lähde: Kirsti Lonka. Flow-teorian on kehittänyt Mihály Csíkszentmihályi (1993)
(Oivallus) 35
Pystyvyys on koulutuksella tuettavissa oleva asia.
Pystyvyysuskomus liittyy kykyyn ja haluun työskennellä
ryhmässä: pystyvyyteensä luottava ihminen uskaltaa
osallistua tiedon jalostamiseen sekä tiedon antajan että
vastaanottajan roolissa.
SJ: Miten arvioit pystyvyysuskomuksesi (Socrative)?
“Pystyvyysuskomus korostuu nuotittomissa töissä.”
SJ: Onko opettajan työ nuotitonta? Pitäisikö olla?
(Oivallus) 36
1. Kulttuurin ja työn muutos
2. Oppimisen, opiskelun muutos
3. Opettajan moniosaajuus
37
Opettajan moniosaajuuden toimintaympäristöt
4. Oman roolin
uusi
hahmottaminen.
Identiteettikriisi?
Osaamisvaje?
1. Perustehtävään
keskittyminen.
Toimintojen
vakiinnuttaminen,
kehittäminen.
Tylsistyminen?
3. Perustehtävän
arviointi.
Uuden
toteutustavan
etsiminen.
Tehtävät (sisäiset
tekijät)
Olosuhteet (ulkoiset tekijät)
Pysyvät
Vakaat
Muuttuvat
Muuttuvat
2. Hienosäätö?
Uuden tehtävän
opettelu. Uusi
toimintatapa.
Vähiten
haasteellinen 1 2 3 4 Haasteellisin SJ 2015 38
KOMPETENSSI, KVALIFIKAATIO JA
ÄÄNETÖN AMMATTITAITO
KOMPETENSSI ÄÄNETÖN
AMMATTITAITO KVALIFIKAATIO
valmiudet (kyvyt ja ominaisuudet)
suoriutua tehtävistä
virallinen tutkinto tai muuten
tunnustettu osaaminen (kvalifiointi)
MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)
Luukkainen, 50, 79
39
KOMPETENSSI, KVALIFIKAATIO JA
ÄÄNETÖN AMMATTITAITO
Kompetentti vaikkei kvalifioitu?
Kvalifioitu vaikkei kompetentti?
Osaaminen
• Siinä opiskelulla ja kokemuksella hankittu tieto otetaan
käyttöön eikä sitä pidetä pelkästään tietoina, koulussa
hankittuna päätetilana
• on aktiivista ja dynaamista tietämistä, jossa tiedon
sisältö ja sen soveltaminen yhtyvät
Luukkainen, 79
MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)
40
”Opettajan persoonallisuutta on alettu jälleen korostaa koulun vuorovaikutustilanteiden kannalta. Opettaja on kannustaja ja rohkaisija, jonka ensimmäinen tehtävä on kasvattaa oppilaista hyviä ja tasapainoisia, elämänhaluisia ihmisiä, joilla on valmiuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Omatakseen edellytykset tukea oppilaan kasvua ja kehitystä opettajalla itsellään tulee olla terve itsetunto ja vahva persoonallisuus. Myös laaja-alaisuus korostuu opettajan valmiuksissa, Valmiuksiin kuuluu paitsi oman aineen halllinta, myös tietämys eri työelämän alueilta ja kyky ymmärtää talouselämää. … Syrjälä katsookin tarvittavan opettajia, jotka tuntevat yhteiskunnan infrastruktuurin, sosiaalisen ja teknologisen rakenteen siten kykenevät suunnittelemaan opetuksen ja oppimisen laajalle perustalle. Tarvitaan siis opettajia, jotka ottavat huomioon ajankohtaiset tapahtumat oppilaan henkilökohtaiselta tasolta aina globaalille tasolle.”
Luukkainen, 54-55
MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)
LAAJA-ALAINEN OPETTAJUUS
Lih. SJ
41
• tuntee oman alansa
• ottaa haasteellisia ja riskialttiita tehtäviä
• osoittaa kriittisyyttä ongelmien ratkaisussa
• käyttää hyödykseen saamaansa palautetta
(Luukkainen, 56)
Ammatillisesti ajan tasalla oleva opettaja
MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)
LAAJA-ALAINEN OPETTAJUUS
42
Aaltola kritisoi koulun tiedonkäsitystä: opettajakeskeinen, tietoa jakeleva ote liian hallitsevassa asemassa • Koulu liian epäteoreettinen, koska tieto ja virikkeet eivät jäsenny ajattelua ja toimintaa ohjaaviksi kokonaisuuksiksi
• Teoriaksi muotoutuva tieto ei rasita muistia, vaan herättää kysymyksiä ja luo yhteyksiä asioiden välille
• Teoreettinen opetus synnyttää perspektiivejä ja näkemystä
• Koulu ei ole liian teoreettinen vaan tietopainotteinen
• Tietomäärän sijasta painotettava ajattelua, keskustelua ja harjaannusta asiayhteyksien ymmärtämiseen
(Luukkainen, 84-85)
MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)
LAAJA-ALAINEN OPETTAJUUS
43
MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)
MUUTTUNUT OPPIMISKÄSITYS
• Oppijan kasvattaminen tekijäksi (subjektiksi) eikä kohteeksi (objektiksi) – aktiivinen oman toiminnan subjekti sekä yhteiskunnallinen että
yksilöllinen tavoite
• Euroopan tulevaisuus: – opettajan tukeva rooli korostuu
– tukea sekä heikoille että nopeasti edistyville
– opettaja kannustaa ja on huolehtivan vaativa
• sormien läpi katsominen ja helpolla päästäminen nakertaa oppilaan kasvun mahdollisuuksia ja hänen oman elämänhallinnan taitojen kehittymistä
(Luukkainen, 57)
44
KOHTI UUTTA OPETTAJUUTTA TOISEN ASTEEN
AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
Opettajantyön keskeisimmät muutokset lähitulevaisuudessa yleiskoulussa ja
ammatillisessa koulutuksessa (Skill Finland 1999; Honka ym., 127)
Yleiskoulu Ammatillinen koulutus
Opettaja oppimisen ohjaajana Yhteistyö työelämän kanssa lisääntyy
Opettajille nykyistä suurempi vastuu
kotien kasvatuksellisesta tehtävästä
Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi,
yhteyksien luojaksi, koordinoijaksi
Oppilaitosten verkostoituminen
lisääntyy
Yksilöllisen ohjauksen tarve lisääntyy
Yhteistyö ammatillisen koulutuksen
kanssa lisääntyy
Kansainvälistyminen lisääntyy
Koulutusjärjestelmät muuttuvat
joustavammiksi
Tietotekniikka kehittyy
Kansainvälistyminen lisääntyy Tiimityö lisääntyy
Tietotekniikka lisääntyy Työssä oppiminen lisääntyy
Monikulttuurisuus lisääntyy Uudenlaisten ammattien haasteet 45
Kaikki ei sittenkään muutu! On olemassa
pysyviä asioita, ja myös me opettajat
tarvitsemme sellaisia.
Sekä keskeiset muuttuvat että pysyvät asiat
ovat osa opettajan moniosaajuutta.
46
Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 1/6
Gilbert Highetin mukaan hyvä opettaja
• pitää opettamastaan aiheesta
• pitää opiskelijoistaan
Simo Skinnari: pedagoginen rakkaus
• oppilaita ja
• opetettavia asioita kohtaan
47
Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 2/6
• Oman alan substanssi (sisältöä toki päivitettävä)
• Sosiaaliset taidot
• Ryhmätyö / tiimityö / tiimiopettajuus / yhteisopettajuus
• Vuorovaikutus-, viestintätaidot
• Kielitaito
• Tietotekniset taidot
• Sosiaalisen median taidot
”Tehdäänkö yhdessä vai tehokkaasti (=yksin)?”
48
”Ydinosaamiset”. Esimerkkinä TAOKin OPS
• Arviointiosaaminen
• Kulttuuriosaaminen
• Ohjaamisosaaminen
• Kumppanuusosaaminen
• Hyvinvointiosaaminen
Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 3/6
49
Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 4/6
Kriittistä asennetta, arviointia
Ihmiskäsitys arvioitavana:
”Ei ole olemassa mitään muuttumatonta,
todellista minää, jonka pohjalle rakentaisimme
identiteettiämme.”
(TaM Owen Kelly väitöskirjastaan 2015)
Oppimisen lähestymistavat koetteilla:
”Stressi lisääntyi ja väsymys iski, kun kaikki oli
epäselvää ja tehtävänannot suurpiirteisiä.”
(Aurora Morén, lukiolainen, yleisönosastossa,
ilmiöpohjaisesta oppimisesta) 50
Innostumista ja innostamista.
Esimerkkinä matematiikan opettaja Pekka Peura:
”Opettaja joka ei opeta” (Suomen Kuvalehti)
Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 5/6
51
Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 6/6
Itsestään huolehtimista
Marja-Liisa Manka, työhyvinvoinnin asiantuntija. Seur. s.
52
53
54
LÄHTEET EK 2011. Oivallus. Loppuraportti. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2011/5_touko/Oivallus-web-
v4_final.pdf
Eteläpelto, A. & Onnismaa, J., Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa 2006
Halava I: & Pantzar M. 2010. Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? EVAn raportti.
www.eva.fi
Highet, G. 1951. The Art of Teaching. Vintage Books, New York
Honka, J. & Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.
Ammatillisten opettajien koulutustarpeet vuoteen 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen
ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 10. Opetushallitus.
Kelly, O. 2015. Ambient Learning and Self Authorship. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.
www.aalto.fi/fi/current/news/2015-08-25-002. Luettu 30.9.2015
Kylliäinen, L. 2015. Opettaja joka ei opeta. Suomen Kuvalehti.
http://digi.suomenkuvalehti.fi/share/311077/9bf867. Luettu syyskuussa 2015.
Luukkainen, O. 2000. Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen
(OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Opetushallitus.
Morén, A. 2015. Ilmiöpohjainen oppiminen lisää lukiolaisten stressiä. Helsingin Sanomat 19.9.2015.
www.hs.fi/m/mielipide/a1442563832398. Luettu 20.9.2015
Skinnari, S. 2007. Pedagoginen rakkaus. PS-kustannus.
Digikuvat lähteestä http://www.fotosearch.com/photos-images/
55
Powtoon-animaatiot (SJ 2015):
”Liisa”:
https://www.powtoon.com/online-presentation/bCJiFCEB23D/liisa/#/
”Liisa Motivoi”:
https://www.powtoon.com/online-presentation/fVa3C3BWnxx/liisamotivoi/#/