Tavoitteena paras eläinsuojelulaki

inside fur – turkis­bisneksen ytimessä

NAUTA YLLÄTTÄÄ

Eläimillä testattu ruokamme

lehti eläinten asialla 1/2016

Kam

panja

kuulumisia

Kampanjakuulum

isia

Tavoitteena maailman paras eläinsuojelulaki

animalia ja sey suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ovat käynnistäneet vuoden alussa kampanjan, jonka tavoitteena on saada

suomeen edistyksellinen eläinsuojelulaki.

#elä inlaki

mitä sinä voit tehdä?

• Allekirjoita vetoomus, pyydä ys-täviäsi allekirjoittamaan tai ryhdy keräämään nimiä kotipaikkakun-nallasi. Voit tulostaa vetoomuk-sen nettisivuilta tai tilata lomak-keita Animalian toimistolta.

• Levitä tietoa verkossa. Kerro ja jaa materiaaleja aiheesta koulussa, töissä tai harrastuksien parissa.

• Osallistu Animalian aluetoimin-taan ja tule mukaan kampanjoin-tiin!

Animalian sivuja seuraamalla saat ajankohtaista tietoa kampanjasta.

Kam

pa

njakuulumisia

Kampanjakuulum

isia

teksti hannele ahponen

kuva Jo-anne Mcarthur / We aniMals

E läinlaki-kampan-jassa kerätään allekir-joituksia vetoomukseen, jossa päättäjiltä vaadi-

taan korjauksia eläinsuojelulain-säädännön vakavimpiin epäkoh-tiin. Jos vaatimukset toteutuisivat, Suomen eläinsuojelulaki ottaisi ison edistysaskeleen.

”Nykyinen eläinsuojelulakim me on lähes 20 vuotta vanha. Tieto eläinten käyttäytymisestä, tunteista ja kyvyistä on lisääntynyt tänä ai-kana valtavasti. Lain tulisikin poh-jautua uusimpaan tietoon ja katsoa tulevaisuuteen, jotta emme jää jäl-keen yleiseurooppalaisesta kehityk-sestä”, sanoo vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta.

Eläinsuojelulain kokonaisuu-distus aloitettiin jo vuonna 2011. Animalia on ollut mukana lakival-mistelun ohjausryhmässä alusta alkaen. Lakiuudistus on kuitenkin

kohdannut hidasteita loppumet-reillä. Ohjausryhmän työ päättyi vuoden 2015 lopussa ja laki kirjoi-tetaan valmiiksi viranomaistyönä.

Muut Pohjoismaat mallinaLain tärkeimmät uudistusta vaati-vat kohdat liittyvät eläinten käyt-täytymistarpeisiin. Esimerkiksi puolet naudoista elää Suomessa edelleen parsinavetoissa paikalleen kytkettyinä suuren osan vuodesta. Sikojen kohdalla ongelmallisia ovat porsimis- ja tiineytyshäkit. Ne rajoittavat emakon liikkumista ja luontaista käyttäytymistä, kuten pesänrakennusta ja poikasten hoi-vaamista useita viikkoja jokaisen porsimisen yhteydessä.

”Tanskassa ja Norjassa ei saa enää rakentaa parsinavettoja ja Ruotsissa niille ei ole myönnetty tukea vuoden 2007 jälkeen. Nor-jassa ja Sveitsissä häkkiporsitus on kielletty. Meidän ei tulisi sallia käy-täntöjä, joita muissa Pohjoismaissa pidetään eläinsuojeluvastaisina”, toteaa Kivelä. ”Lisäksi yhä useam-min julkisuuteen nousevat epäkoh-dat eläinten kohtelussa tuotantoti-loilla ja teurastamoissa edellyttävät avoimempaa ja tehokkaampaa val-vontaa.”

Eläinjärjestöt vaativat paran-nusta myös tuotantoeläinten ki-vunlievitykseen. Karjuporsaiden kastrointi ja vasikoiden sarven-alkujen poisto eli nupoutus voidaan edelleenkin tehdä ilman kivunlievi-tystä. Kunnollisen kipulääkityksen lisäksi on olemassa vaihtoehtoja, sillä esimerkiksi kastraatio voidaan tehdä rokottamalla.

Lainsäädäntömme sallii edel-leen vanhakantaisia poikkeuksia, kuten merileijonien käytön sirkuk-sissa. Särkänniemen delfinaarion päätös sulkea ovensa kertoo, että asenteet eläinten hyödyntämistä kohtaan ovat muuttuneet voimak-

kaasti. Tämän tulisi näkyä myös laissa villieläinten viihdekäytön täys kieltona.

”Harjoitamme yhä turkistarha-uksen kaltaisia tuotantomuotoja, jotka eivät mahdollista eläinten luonnollisia käyttäytymismuotoja juuri lainkaan. Turkiseläimillä on kuitenkin tallella kaikki villieläi-men vaistot ja käyttäytymistarpeet vuosikymmenten tarhaushistori-asta huolimatta”, muistuttaa Kivelä. ”Työ turkistarhauksen lakkautta-miseksi jatkuu myös vetoomus-kampanjassa.”

Kampanja jalkautuu someen ja kaduille

Eläinsuojelulain uudistukseen tuo haasteita hallitusohjelma, jossa eläinsuojelua tai eläinten hyvin-vointia ei ole mainittu lainkaan, sekä ohjelman vaatimus, jonka mukaan maataloustuottajille ei saa aiheutua lisäkustannuksia tuovia velvoitteita. Eläinten asemaa ei pa-ranna myöskään se, että eläinsuo-jeluasiamiehen virka lakkautettiin.

Animalian aktiiveja tarvitaan nyt, koska uusi laki voi olla voi-massa seuraavat 20 vuotta. Poliitik-kojen lobbaamisen lisäksi tarvitaan kansalaistoimintaa sekä näkyvyyttä verkossa ja kaduilla. Valtakunnalli-set toimintapäivät kokoavat ihmi-siä kampanjoimaan ja nostamaan eläinten asiaa esille.

”Haastavasta tilanteesta huo-limatta on tärkeä luoda painetta päättäjiä kohtaan. On tärkeää näyttää, että ihmiset välittävät ja haluavat uudistusta eläinten oloi-hin”, Kivelä muistuttaa. ”Kannattaa näyttää oma mielipiteensä allekir-joittamalla ja levittämällä vetoo-muksesta tietoa. Yhdessä voimme tavoittaa laajan joukon ihmisiä ve-toomuksen taakse.”

Lue lisää kampanjasta: elainlaki.fi

3

02 0406091012

Pääkirjoitus

J ennifer-lehmä kurkistaa kut-suttaessa navetan takaa ja tu-

lee luoksemme tervehtimään. Otto-kettu tassuttelee viereeni ja nuolai-see kättäni. Olen haltioitunut näi-den valloittavien eläinten uteliai-suudesta ja persoonallisuudesta. Viime syksynä pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Eläinsuojelu-keskus Tuulispään asukkaisiin, ja suosittelen lämpimästi kokemusta kaikille lukijoille.

Alkanut vuosi on tärkeä eläimille. Maa- ja metsätalousministeriö on ilmoittanut vievänsä kauan odote-tun eläinsuojelulain kokonaisuudis-tuksen läpi. Olemme huolestuneina seuranneet tämän hallituskauden aikana tehtyjä heikennyksiä eläin-ten asemaan. Vuosia valmisteltu turkisasetus hyllytettiin ja eläin-suojeluasiamiehen työ jäi kesken, kun virka lakkautettiin heti ensim-mäisen kauden jälkeen. Suuri pelko on, että kipeästi tarvittava eläin-

suojelulain uudistus vesittyy tai se viedään läpi ilman kunnollista kes-kustelua tarvittavista parannuksista. Animalia on yhdessä SEY:n kanssa aloittanut massiivisen vetoomus-kampanjan, jotta tämä pelko ei tulisi toteen.

Animalia tukee Tuulispään turva-kodin toimintaa, ja tiivistämämme yhteistyötä entisestään. Haluamme näyttää, mistä eläinsuojelulaissa to-

teksti Mai Kivelä • kuva iiris rautiainen

Kannen kuva: shutterstocK

Sisällys 1/2016

della on kyse. Puhe eläinten ase-maan vaikuttavista parannuksista on parlamentaarisella tasolla usein eläimen intressin sivuuttavaa: pu-hutaan tilastoista, kustannusarvi-oista ja vaikutuksista elinkeinon tuottavuuteen. Tällaisessa käsit-telyssä eläimet ovat massoja, joi-den arvo välittyy niiden tuottaman hyödyn perusteella. Tuomalla esiin Jenniferin, Oton ja kumppaneiden persoonat haluamme näyttää, keitä näiden tilastojen takana on. Parsi-navettakielto tarkoittaisi sitä, että Jenniferin kaltaisia upeita lehmiä ei enää saa kytkeä paikoilleen ja estää kanssakäymistä muiden nautojen kanssa. Turkistarhauskielto tarkoit-taisi, ettei yhtäkään Oton kaltaista uteliasta ja liikkuvaista eläintä pako-teta koko elämänsä ajaksi virikkeet-tömään häkkiin.

Jennifer ja Otto ovat niitä harvoja onnellisia, joiden elämäniloa ei estetä häkein ja parsin, vaan ne pääsevät liikkumaan ja tutkimaan ympäristöään vapaasti. Jotta mah-dollistamme paremman elämän myös niille eläimille, joiden kohtalo ei ole yhtä onnekas, tarvitsemme eläinlakikampanjointiin myös si-nua. Animalian tavoitteena on he-rättää julkinen keskustelu ja luoda painetta, jotta vaatimuksiamme ei ohiteta. Mitä enemmän meitä osal-listuu, sitä paremmin onnistumme. Kiitos jo etukäteen, että osoitat vä-littämisesi!

Mai KiveläAnimalian toiminnanjohtaja

Paremman eläinlain puolesta

Tavoitteena maailman paras eläinsuojelulaki

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:Risto Isomäki

Eläimillä testattu ruokamme

Inside Fur – kertomus suljettujen ovien takaa

= kannessa

”Tarvitsemme eläinlaki­kampanjointiin myös sinua.”

14

4

Kannen kuva: shutterstocKSisällysluettelon kuvat: laura uotila, teppo lahti ja DolphinproJect.netTakakannen kuva: Jo-anne Mcarthur / We aniMals

19

141819202223

242627283031

Nauta kaipaa seuraa, lepoa ja laidunnusta

Siiri ja Saara – täyttä laukkaa Tuulispäässä

Elämänmittainen matka delfiinien pelastajana

Eläimenä olemisen ihmeellisyys

Kasvisruoka valtaa koulut

Kirjavinkit

Ennalta ohjelmoitu elämä

Animalia testaa: Deodorantit

Animalialainen: Valaiden puolustaja

Vegepalsta: Helppoja arkiherkkuja

Animaalit kautta maan Valasryhmä

AnimaliaShop

18

5

ANIMALIA-LEHTI, 40. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Hannele Ahponen, p. (09) 7206 5914 hannele.ahponen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: Wellprint, Espoo ISSN 0783-9170

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 11.4.2016 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI: Hanna Partanen, p. 044 383 0474 ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua ja eläinten oikeuksia edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:Luvan myöntäjä: Poliisihallitus. Toimeenpanoaika ja alue: 1.1.2015–31.12.2016 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päätöksen nro ja pvm: POL-2014-10096 5.11.2014.

simpanssikokeet historiaan usassa

yhdysvaltain terveysvirasto on lopettanut simpansseilla tehtävien eläinkokeiden rahoittamisen. Ter-veysviraston 50 simpanssia pääsee Lousianaan 81 hehtaarin suojelu-alueelle, missä ne saavat elää va-paina. Yhdysvalloissa käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa nykyään noin 25 miljoonaa eläintä, kuten hiiriä, rottia, sikoja ja koiria. Vaikka eläinkoekielto koskee vain simpansseja, päätös on tärkeä as-kel kohti eläinkokeista luopumista. Euroopassa ihmisapinoiden käyttö eläinkokeissa on kielletty.

koonneet laura uotila ja hannele ahponen

Suomalainen AM Natur sitoutui eläinkokeettomuuteen

reima­lastenvaate­merkki on nyt turkitonturkittomien vaateyritysten lista sai merkittävän lisän, kun suoma-lainen lastenvaatteita valmistava Reima sitoutui turkittomuuteen loppuvuodesta. Animalia kiittää Reimaa tästä hienosta päätöksestä!

Kaikkiaan Suomessa toimivia tur-kittomuuteen sitoutuneita vaate-yrityksiä on jo yli 100. Animalian yl-läpitämä lista on osa kansain välistä Fur Free Retailer -järjestelmää. Kaikki turkittomat liikkeet löytyvät turkittomatliikkeet.fi -osoitteesta.

teksti hannele ahponen • kuva aM natur

A m natur pääsi toisena suomalai-sena kosmetiikkayrityksenä Anima-

lian ylläpitämälle eläinkokeettoman kos-metiikan listalle. Yritys ei käytä tuottei-densa tai niiden ainesosien testaamiseen eläinkokeita.

”Luonnonkosmetiikan valmistajana meille on itsestään selvää, että valit-semme aina korkealaatuisimmat raaka-aineet. Niiden on oltava kaikin puolin ekologisia, eettisiä ja reilusti valmistet-tuja”, sanoo toimitusjohtaja Anna-Lena Karjalainen AM Naturista.

Pietarsaarelainen AM Natur valmistaa ekologisia ihonhoitotuotteita, joissa käy-tetään muun muassa tuoreita kylmäpu-ristettuja kasviöljyjä, yrttejä, merilevää, vitamiineja sekä mineraaleja.

Eläinkokeista luopuneet kosmetiik-kayritykset käyttävät vain sellaisia raaka-aineita, joiden turvallisuus tunnetaan esi-merkiksi pitkäaikaisen käytön perustella. Myös tietokoneanalyysien ja soluviljel-mien keinoin voidaan tehdä eläinkokee-tonta tutkimusta.

”Tuli vain sellainen fiilis, että eihän tämä ole inhimillistä, että sä kasvatat itseäsi syömällä ihan järkyttävän määrän lihaa. Ennen puhuin kovasti maidon puolesta,

mutta nyt mä koen, että se on vain vasikalle tarkoitettua tavaraa.”

–rap-artisti Musta Barbaari, Iltalehti, 14.12.2015

Sanottua

”Olemme Animaliassa erittäin iloisia, että AM Natur halusi liittyä eläinkokeet-tomien kosmetiikkatuotteiden standardiin ja avasi toimintansa riippumattomalle tar-kastukselle. Usein yritykset kyllä ilmoitta-vat toimivansa eläinkokeettomasti, mutta todellisuudessa vasta auditointi todistaa kuluttajille, että näin todella on”, eläinsuo-jeluasiantuntija Laura Uotila Animaliasta toteaa.

Auditointi takaa eläinkokeettomuuden

Animalia ylläpitää yhdessä eurooppalaisten ja amerikkalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa kansainvälistä standardia eläinko-keettomalle kosmetiikalle ja kodinkemikaa-leille. Standardiin sitoutuneiden yritysten koko tuotantoprosessi valvotaan ulkopuo-lisen auditointiyrityksen taholta niin, että eläinkokeettomuus varmistuu sekä aines-osien että lopputuotteiden osalta. Animalia ohjaa suomalaisten yritysten hakeutumista ja hyväksymistä standardiin. Standardiin liittyminen ei maksa yritykselle mitään.

Tam

mY

iSTo

ckph

oTo

6

Ajankohtaista

senmaissa. Kiellon valvonta on kuitenkin puutteellista EU-alueelle tulevien tuottei-den tarkastusten osalta. Siksi eläinkokeet-toman kosmetiikan listaa tarvitaan yhä.

Tällä hetkellä listalla on yli 80 Suo-messa myytävää kosmetiikkamerkkiä sekä yhdeksän kodinpuhdistusainemerk-kiä. Ne voi tarkistaa Animalian sivulta animalia.fi/kosmetiikkalista. Suomalai-sista yrityksistä listalle on AM Naturin li-säksi hyväksytty Lifehair. Eläinkokeetto-muuden lisäksi listalta löytyy tiedot usei-den merkkien vegaanisista tuotteista.

ficam sai lisärahoitustatampereen yliopiston yhteydessä toimivalle Vaihtoehtomenetelmä-keskus Ficamille myönnettiin 100 000 euron lisärahoitus vuo-delle 2016. Tämä nostaa Ficamin maa- ja metsätalousministeriöltä saaman rahoituksen 200 000 eu-roon. Lisäksi keskus saa rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ficamin todellinen rahoitustarve olisi vuosittain miljoona euroa, jotta toimintaa pystyttäisiin kehittämään. Esimerkiksi Ruotsi panostaa vuosit-tain alaan 5,7 miljoonaa euroa.

animalian joulu kampanja oli menestys animalian aineettomien jou-lulahjojen suosio ylitti odotukset. Lahjoja myytiin uuden verkkokau-pan kautta ennätyksellisen paljon. Lisäksi joululahjoja oli myynnissä messuilla ja muissa syksyn tapah-tumissa. Kampanjalla tuetaan leh-mien, sikojen ja muiden tuotanto-eläinten puolesta tehtävää vaikut-tamistyötä ja kampanjointia erityi-sesti eläinsuojelulain uudistuksessa. Osa tuotoista lahjoitetaan Eläinsuo-jelukeskus Tuulispään hyväksi.

Kosmetiikkadirektiivi kieltää kos-metiikan eläinkokeet sekä eläinkokeilla testatun kosmetiikan myynnin EU:n jä-

”Raaka­aineiden on oltava kaikin

puolin ekologisia, eettisiä ja reilusti valmistettuja.”

Vaihtoehtoja eläinkokeilleJuliana von Wendtin Säätiö tukee sellaista tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia.

Tue toimintaamme: Nordea FI 9620011800042627 (keräyslupa POL-2015-6199) www.jvws.org

jvws_mainos.indd 1 7.1.2016 11:38:12

paras juttunumeron 4/2015 parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli ”Myyrä-hyppy vapauteen”. Compassion and animal rights -t-paidan arvonnassa onni suosi Katja Sibakovia. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestä-neille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 11.4.2016 men-nessä, niin olet mukana Compas-sion and animal rights -muistikir-jan ja pinssin arvonnassa. Lähetä vastauksesi, nimesi sekä osoitteesi sähkö postitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 1/2016) tai postitse Animalia, Suvi-lahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

7

Ajankohtaista

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Linnankatu 2, 00160 HelsinkiPuh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fiwww.strenglaki.fi

Asianajotoimisto Streng Ky

animalian Turun alueosasto sai toimi-paikan vuoden alussa perustetusta Tu-run eläinoikeuskeskuksesta. Keskuksessa toimivat Animalian lisäksi Oikeutta eläi-mille -yhdistyksen ja Vegaaniliiton paikal-lisosastot sekä Turun akateeminen eläin-

koiraryhmä tuki koirien sterilisointejaanimalian koiraryhmä jakoi yhteensä 8 500 euroa Itä-Euroo-passa toteutettaviin eläinsuojelu-projekteihin. Ryhmä halusi tukea tärkeää ja kestävää eläinsuojelu-työtä maissa, joissa eläinsuojelu-tilanne on heikko ja apua huonosti saatavilla. Tuetut yhdistykset ovat tehneet eläinsuojelutyötä pitkään ja ovat mukana projekteissaan käytännössä. Tukea saivat Romani-assa toimivat Rescue yhdistys Kul-kurit, Kodittomien koirien ystävät ja Pro Animals Finland sekä Bulga-riassa toimiva Kodittomat Bulga-rian koirat.

oikeusseura. Kauan odotetussa eläinoike-uskeskuksessa järjestetään muun muassa kokouksia, lukupiirejä, keskustelutilaisuuk-sia ja dokumenttielokuvanäytöksiä. Keskus sijaitsee Forum-korttelissa Turun ydinkes-kustassa Vegekaupan yhteydessä.

Animalian vuosikokous pidetään lauantaina 19. maaliskuuta 2016 kello 15.30 alkaen asukastalo Betaniassa (Perämiehenkatu 13, Helsinki).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen ovat tervetulleita kaikki Animalian jäsenet. Ilmoittautumista toivotaan tarjoi-

luiden takia 7.3. mennessä: animalia@animalia.fi tai p. 09 720 6590.

Animalian hallitukseen voi asettua ehdolle 5.3.2016 asti. Hallitustyöskentely vaatii aitoa kiinnostusta eläinasioihin ja halua sitoutua tärkeään työhön.

Ehdotukset lähetetään osoitteeseen mai.kivela@animalia.fi.

Animalian hallitus

Kutsu vuosikokoukseen

turkuun perustettiin eläinoikeuskeskus

han

nEl

E ah

pon

En

8

Ajankohtaista

Y k:n elintarvike- ja maatalous-järjestö Fao arvioi vuonna 2006,

että noin 18 prosenttia kasvihuonekaasu-jen päästöistä pitäisi luokitella eläintuo-tannon aiheuttamiksi. Yhdysvaltalainen Worldwatch-instituutti puolestaan totesi vuonna 2009, että eläintuotannon osuus ilmastoa lämmittävistä päästöistä saat-taisi olla jopa 51 prosenttia.

Worldwatchin laskelman heikoin kohta oli kotieläinten ulos hengittämän hiili-dioksidin luokitteleminen kasvihuone-päästöksi. Näkemys oli liioiteltu ja sitä on käytetty lukemattomissa eri yhteyksissä argumenttina Fao:n lukujen puolesta.

Muut Worldwatchin esille tuomat sei-kat olivat vahvemmalla pohjalla. Olisi kohtuullista laskea valtaosa niin sanottu-jen cFc-aineiden ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta lihan, kalan ja maitotuot-teiden piikkiin, koska jääkaappeja ja pa-kastimia tarvitaan ennen kaikkea niiden säilyttämiseen. Ei myöskään ole selvää, että ilmastoa lämmittävien metaani-päästöjen vaikutus pitää laskea 100 eikä esimerkiksi 20 vuoden tähtäimellä. Lyhy-empi tarkasteluväli kasvattaisi eläintuo-tannon laskennallista osuutta päästöistä.

Tästä huolimatta jopa ympäristöliik-keet ja eläinten oikeuksia puolustavat järjestöt alkoivat pääsääntöisesti käyttää Fao:n esittämiä lukuja, kunnes Cowspi-racy-dokumenttielokuva käynnisti kes-kustelun uudelleen.

Eläintuotanto aiheuttaa kuitenkin il-mastoa lämmittäviä päästöjä myös muu-tamilla sellaisilla tavoilla, joita edes

teksti risto isoMäKi • kuva pertti nisonen

Eläintuotannon kasvihuone-päästöjä pitäisi tutkia tarkemmin

Cowspiracy ja Worldwatch eivät vielä ole huomioineet, Fao:sta puhumattakaan.

Järvien, jokien, lampien ja kosteikko-jen metaanipäästöt luokitellaan edel-leen luonnollisiksi päästöiksi, vaikka suuri osa niistä on seurausta karjanlannan ja lannoitteiden aiheut-tamasta rehevöitymi-sestä. Matalien meri-alueiden tuottama typ-pioksiduuli luokitellaan niin ikään luonnolli-seksi päästöksi ja teko-altaiden päästöt energi-antuotannon eikä maa-talouden päästöiksi. Metsissä harjoitettavan laidunnuksen sekä lai-dunmaiden kulumisen aiheuttamista hiilipääs-töistä ei ole olemassa virallisia arvioita.

Näiden päästöläh-teiden kartoittami-nen olisi tärkeää, koska niiden huomioiminen nostaisi eläintuotannon osuuden kasvihuonepäästöistä paljon Fao:n lukuja korkeammiksi. Worldwatch ja Cowspiracy ovat saattaneet osua lä-helle maalia, joskin osin vääristä syistä.

risto isoMäKitieteiskirjailija

”Olisi kohtuullista laskea valtaosa niin sanottujen cfc­aineiden ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta lihan, kalan ja maitotuotteiden piikkiin.”

9

Vieraskynä

tiesitkö, että myös ruokaa testataan eläimillä? elintarvikkeiden eläinkokeista on saatavilla vähemmän

tietoa kuin kosmetiikan tai lääketieteen kokeista, mutta ne ovat kiinteä osa elintarviketeollisuutta.

ELÄIMILLÄ TESTATTU

RUOKAMMEteksti Marianna KolJonen • kuvitus YasMine peKonen

10

E uroopan unionissa elin-tarvikkeita säätelevät useat eri asetukset, joista osa vaatii eläinkokeita. Elintarvikeyri-

tykset suorittavat kokeita myös voidak-seen markkinoida tuotettaan uusin sana-kääntein. Kokeissa eläimille pakkosyöte-tään testattavaa ruoka-ainetta esimerkiksi puolen vuoden ajan. Eläin saatetaan myös tarkoituksella sairastuttaa, jotta nähdään, onko ruoka-aineella väitettyjä terveys-vaikutuksia.

EU:ssa tutkittiin vuoteen 2006 saakka eksoottisia marjoja, kasveja ja hedelmiä eläinkokeilla, kunnes hyväksyttiin, että mikäli testattavan ruuan ominaisuudet ovat hyvin tunnettuja ja sitä on syöty kasvu alueellaan satoja vuosia, eläinkoe ei ole välttämätön. Geenimuunneltuja kasveja ja viljoja testataan kuitenkin yhä eläimillä, ja Suomessa on tutkittu koti-maisten ruokasienten turvallisuutta eläin-kokein.

Eläinkokeilla apu elintaso­sairauksiin?

Elintarviketeollisuus etsii kuumeisesti ratkaisua ylipaino-ongelmaan. Esimer-kiksi Unilever on tutkinut Kalaharin autiomaassa kasvavaa ja siellä käytettyä Hoodia gordonia -kaktusta kehittääk-seen ruokahalua hillitseviä tuotteita. Kaktusuutetta pakkosyötettiin tiineille kaniineille, jotka tapettiin vähän ennen synnytystä ruumiinavausta varten. Nestlé puolestaan tutki kanelin laihduttavia ominaisuuksia 60 hiirellä, joita ravittiin

kymmenen viikon ajan runsaskalorisella ruokavaliolla. Tämän jälkeen hiirille an-nettiin 36 päivää kaneliuutetta. Lopuksi hiirille pakkosyötettiin glukoosia ja niiltä otettiin toistuvasti verinäytteitä, minkä jälkeen ne tapettiin ja ruumiit avattiin.

Myös terveysruuat ja superfoodit ovat olleet viime vuosina ankaran testauksen alla. Nestlé testasi goji-marjojen positii-visia terveysvaikutuksia hiirillä, joiden suolisto oli manipuloitu tulehdustilaan happoruiskeilla.

Maailmalla suosittu Yakult testasi pro-bioottisia bakteereja viiden viikon ikäi-sillä karvattomilla hiirillä. Hiirille pakko-syötettiin probiootteja samalla kun niitä säteilytettiin UV-valolla vain noin 13 cm:n päästä eläinten ihosta. Hiiriä säteilytet-tiin kolme kertaa viikossa 12 viikon ajan kasvavalla annoksella. UV-valo aiheutti eläimille kovaa kipua sekä ihomuutoksia. Lopuksi hiiret tapettiin ja iho irrotettiin jatkotutkimuksia varten.

Äidinmaidonkorviketta possuille Tuttelia, Nutrilonia sekä kliinisiä ravinto-valmisteita vauvoille ja lapsille valmistava Danone on tehnyt eläinkokeita selvit-tääkseen vatsaystävällisimmät äidinmai-donkorvikemerkit. Korviketta pakkosyö-tettiin kahden viikon ikäisille porsaille neljä kertaa päivässä kuuden päivän ajan vatsalaukkuun johtavan kanyylin kautta. Yksi porsaista kuoli kesken kokeen ja toi-nen hylättiin vuotavan putken vuoksi.

Danonen tutkimustyöstä vastaava Nutricia Research kommentoi brittileh-

delle, että se on sitoutunut kehittämään turvallisia ja tehokkaita tuotteita käyt-täjilleen. Se kieltää tekevänsä eläinko-keita, mikäli kokeen voisi korvata jollakin muulla tavalla. Kaikki sen testaamat tuot-teet olivat kuitenkin jo markkinoilla.

Eettisyys kaukanaElintarvikkeiden eläinkokeisiin on vai-keaa puuttua, sillä niitä tehdään pitkälti EU:n ulkopuolella. Alaa on jo pitkään kritisoitu, sillä eläinkokeista saatavien tietojen tiedetään olevan heikosti sovel-lettavissa ihmisiin. Eettisesti tuomittavia kokeista tekee myös se, että useat tes-tatuista tuotteista ovat jo markkinoilla, eikä niiden turvallisuudesta kuluttajille ole huolta. Eläinkokeiden sijaan tutki-muksessa olisi siis hyvin voitu käyttää vapaaehtoisia ihmisiä. Ei myöskään ole eettisesti oikein, että epäterveellisistä elä-mäntavoista johtuvia terveysongelmia yritetään ratkoa helpoilla kikoilla, jotka vaativat koe-eläinten käyttöä.

Cruelty Free International -järjestö on jo vuosien ajan julkaissut tietoja kansainvälis-ten ruokajättien teettämistä eläinkokeista. Tässä referoidut eläinkokeet on tehty vuosina 2011-2015 ja niistä on uutisoitu englantilai-sissa sanomalehdissä Daily Mailissä ja Daily Expressissä.

dailymail.co.uk/sciencetech/article-2345276/Food-giants-Nestle-Unilever-caught-animal-testing-scandal

express.co.uk/news/uk/600145/Nestle- Yakult-and-Danone-behind-cruel-animal-testing

11

nuori mies napittaa huolellisesti paitansa rintaansa teipattujen kameranjohtojen päälle. keskittynyt olemus peittää alleen jännityksen. auto kaartaa ensimmäisen kerran miehen tulevan työpaikan, turkistarhan, pihalle.

Inside Fur– KERTOMUS SUL JET TUJEN OVIEN TAK A A

teksti hannele ahponen • kuvat insiDe Fur / lens politica

teksti hannele ahponen • kuvat insiDe Fur / lens politica

O lin tehnyt jo lyhyitä fil-mejä turkistarhojen oloista, mutta tunsin, että kerrotta-vana olisi paljon suurempi

tarina”, sanoo elokuvan ohjaaja Ola Waa-gen. ”Kun Frank esitti minulle ajatuk-sensa soluttautua turkistarhalle työnteki-jänä, päätin kuvata hänen matkansa tähän todellisuuteen.”

Norjalaisessa vuonna 2014 valmistu-neessa Inside Fur -dokumentissa seura-taan ensi kertaa turkistarhojen sensuroi-matonta arkea: eläinten kohtelua, lopet-tamista, turkistarhaajien kouluttamista ja työntekijöiden keskusteluja.

Napinläpikameralla salaa kuvaavaa psykologi Frank Nervikiä vastassa on maailma, joka on järkyttävä jopa koke-neelle eläinaktivistille. Eläimiä kohdel-laan toistuvasti välinpitämättömästi ja kovakouraisesti. Juuri ennen eläinlääkä-rin vierailua työntekijöillä on kiire kerätä erilleen tai kaasuttaa kuoliaaksi kaikkein sairaimmat minkit. Minkkien ahdistuk-sen aiheuttamaa toistensa vahingoitta-mista pidetään tarhaeläinten elämään kuuluvana normaalina ”kannibalismivai-heena”.

Aktivismi tuo todellisuuden näkyväksi

Elokuvaa rytmittävät Nervikin pohdinnat kokemuksistaan. Hän todistaa, kuinka vä-häisen koulutuksen varassa tarhalla työs-kennellään eläinten parissa, ja kuinka vai-kea asioita on työntekijänä kyseenalaistaa. Nervik ei syytä tarhan työntekijöitä vaan poliitikkoja, jotka antavat tarhauksen jat-kua. Lopulta hän päättää paljastaa todel-liset tarkoitusperänsä tarhan omistajille.

Inside Fur on dokumentti turkis-tarhauksen karmivasta todellisuudesta, mutta se on myös kertomus aktivismista. Turkiseläinten puolesta taistelevien ihmis-ten on ylitettävä tarhojen aitojen lisäksi myös monta muuta rajaa – on asetettava vaakalaudalle oma turvallisuutensa ja ri-kottava lakia. Aktivistit tuntevatkin teke-vänsä mediatyötä dokumentoidessaan eläinten oloja – tilanteessa, jossa journa-listien on vaikea päästä näkemään tuotan-tolaitosten seinien sisälle.

”Ennen aktivistien toimintaa ihmiset eivät tienneet koko kuvaa tarhojen todelli-suudesta – kukaan ei puhunut tarhauksen eettisyydestä Norjassa”, pohtii Waagen.

”Oikeus saada tietoa on oleellinen osa de-

mokratiaa, ja joskus kansalaistottelemat-tomuus on ainoa keino hankkia sitä.”

Pohjoismailla vastuu muutoksesta

Nervik lähtee dokumentissa myös norja-laisten ja suomalaisten turkisteollisuuden edustajien mukaan vienninedistämismat-kalle Kiinaan. Yhteistyö maiden välillä on tiivistä, sillä suomalaisen Saga Furs -huuto -kauppayhtiön turkisnahat ovat pääosin peräisin Suomesta ja Norjasta. Lisäksi Pohjoismaat tekevät yhteistyötä turkisten myynnin edistämiseksi Kiinassa, jossa turkis markkinat ovat suuret.

Pohjoismaisen turkisalan väite tuo-tantonsa eettisyydestä ja edistykselli-sestä eläinten suojelusta joutuu entistä oudompaan valoon, kun arki ja eläinten olot kiinalaisilla turkistarhoilla paljastu-vat hyvin samanlaisiksi kuin meillä. Kii-nassa on työntekijöitä samaa eläinmäärää kohti jopa huomattavasti enemmän kuin Skandinaviassa.

”Pohjoismaat ovat turkisteollisuuden pioneereina pitkälti luoneet keinotekoi-sen tarpeen turkiksille. Siksi meillä on erityinen vastuu myös maailmanlaajui-sesti”, toteaa Waagen. ”Joka ikinen mieli-pidemittaus Euroopassa kertoo poliiti-koille, että tarhauksen aika on ohi.”

Inside Fur sai Norjassa huomattavaa näkyvyyttä kaikissa merkittävissä tiedo-tusvälineissä vielä viikkoja ensi-illan jäl-keen. Tarkastuksia turkistarhoilla tiuken-nettiin ja alalle myönnettäviä taloudelli-sia tukia supistettiin. Yhä useampi maan kansanedustaja kannattaa tarhauskieltoa. Norjassa on 270 turkistarhaa, joilla kas-

”Pohjoismaat ovat turkisteollisuuden

pioneereina pitkälti luoneet keinotekoisen

tarpeen turkiksille. Siksi meillä on

erityinen vastuu myös maailman-

laajuisesti.”

vatetaan minkkejä ja kettuja. Elinkeinon taloudellinen merkitys on maalle margi-naalinen.

”Elokuvamme aiheutti maassamme tähän mennessä laajimman julkisen kes-kustelun turkistarhauksesta. Tapaamme kuvata peitetehtävässä toimivan henkilön kautta kritisoitiin, mutta itse tarhaus ta puolusti vain pieni joukko”, kertoo Waa-gen. ”Vaikka poliittiset prosessit ovat hi-taita, haluan olla optimistinen ja uskon eettisen keskustelun johtavan lopulta tar-hauskieltoon.”

Animalia ja Lens Politica -festivaali esittivät Inside Fur -dokumentin Helsin-gissä marraskuussa 2015.

”

13

ihmisen ja naudan polut ovat kulkeneet rinnakkain arviolta noin 10 000 vuotta. nykyinen nauta on ulkoisesti kaukana esi­isästään, mutta samat luontaiset käyttäytymistarpeet ovat yhä tallella.

Nauta kaipaa seuraa, lepoa ja laidunnusta

teksti laura uotila

kuvat laura uotila Jo-anne Mcarthur ja anniKa lepp N audan esi-isä eli alku-

härkä eli laajoilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja osin Afrikassa. Se oli nykyisiä

nautoja suurempi eläin, jonka viimeiset yksilöt kuolivat todennäköisesti 1600-lu-vun alussa. Alkuhärkä jätti kuitenkin jäl-keensä joukon erilaisia kesytettyjä nau-toja, jotka ovat kehittyneet maapallon eri osissa hyvinkin eri suuntiin. Länsimaissa naudat ovat pääosin pitkälle jalostettuja ja tehokkaasti tuottavia tuotantoeläimiä, kun taas Aasiassa ja Afrikassa elää yhä rotuja, jotka ovat sopeutuneet ääriolo-suhteisiin sekä niukkaan ravintoon ja hoi-toon.

Jokaisen tuotantoeläimenäkin elävän naudan sisällä asuu edelleen alkuhärkä, jolla on jäljellä vahvat luontaiset käyttäy-tymistarpeet, kuten tarve sosiaalisuuteen, kehonhoitoon, ravinnonhankintaan lai-

duntamalla sekä ympäristön tarkkailuun ja tutkimiseen. Jos nykynaudat saavat elää luonnontilaisissa oloissa, muodos-tavat ne sukulaisten kesken ryhmiä, joi-den ytimessä ovat lehmät vasikoineen. Ryhmät ovat sosiaalisesti hyvin pysyviä, eikä niihin oteta uusia jäseniä helposti. Sonnivasikat lähtevät laumoista sukukyp-syyden saavutettuaan ja viettävät aikaansa löyhissä poikaporukoissa, lehmien kiima-aikoja lukuun ottamatta.

Nautojen laumassa vallitsee sosiaa-linen arvojärjestys, johon vaikuttavat muun muassa naudan koko, ikä ja luonne. Yksilön sosiaalinen asema laumassa on varsin pysyvä, ja vakaan sosiaalisen raken-teen avulla naudat pystyvät välttämään turhaa energiaa kuluttavia välienselvitte-lyjä. Laumaan syntyvät vasikat seuraavat tiiviisti emoaan ja ne vieroitetaan vasta, kun emo synnyttää seuraavan vasikkansa.

14

Samanaikaisuus tärkeääEläinsuojelukeskus Tuulispäässä elää kolme nautaa: ayrshirerotuiset Jenni-fer ja Late sekä kyyttö Nunnu. Jennifer on joukon vanhin ja Late nuorin. Late on tullut Tuulispäähän seitsemän viikon iässä tavanomaiselta tuotantotilalta. Tuu-lispäässä naudat saavat käyskennellä va-paasti ja niiden luontaiset käyttäytymis-tarpeet ilmenevät selkeästi.

”Jenniferistä on tullut itsevarma ja se on selkeästi joukon pomo. Late oli tulles-saan hyvin kömpelö, koska pienessä kar-sinassa se ei ollut pystynyt kehittämään motoriikkaansa. Motoriset taidot kehit-tyivät kuitenkin täällä nopeasti. Latesta on tullut myös itsevarma ja päättäväinen. Nunnu taas on joukon hännillä. Nunnu oli hyvin yksinäinen ennen Jenniferin tu-loa ja se ei halua edelleenkään jäädä mis-sään nimessä yksin”, kertoo Tuulispään perustaja Piia Anttonen. ”Naudoillamme on paljon tilaa toteuttaa omaa arvojärjes-tystään, mikä on tärkeää”.

Naudat käyttäytyvät laumoissa varsin samanaikaisesti - ne esimerkiksi syövät ja lepäävät mieluiten samaan aikaan. Nau-dat hankkivat ruokansa laiduntamalla, jo-ten rehupöydältä tarjottu rehu ei tyydytä nautojen luontaisia käyttäytymistarpeita kuten laitumella vaeltaminen ja ruohon nyhtäminen tekisi.

Laiduntamisen lisäksi naudoilla on suuri tarve levätä, sillä ne sulattavat ruo-kansa eli märehtivät makuulla ollessaan. Lähes puolet vuorokaudesta naudoilla kuluukin levätessä. Vaikka nauta pyrkii lepäämään suuren osan vuorokaudesta, nukkuvat aikuiset naudat vain noin neljä tuntia, 5-15 minuutin jaksoissa pitkin vuo-rokautta.

Pieni unen määrä on tyypillistä saa-liseläinlajeille. Naudatkin tarkkailevat jatkuvasti ympäristöään vaarojen varalta. Nauta näkee tarkasti vain kapean osan suoraan näkökenttänsä edessä. Sen sijaan sillä on laaja näkökenttä molemmille si-

vuille, mikä auttaa ympäristön tarkkai-lussa ja mahdollisen vaaran havaitsemi-sessa. Nautojen kuuloaisti on huomatta-vasti tarkempi kuin ihmisellä - erityisesti korkeita ääniä ne kuulevat meitä tarkem-min. Siksi meluisat olosuhteet navetoissa aiheuttavat ylimääräistä stressiä lehmille.

Parhaat kaverit pitävät yhtäNaudat muodostavat kiinteitä ystävyys-suhteita myös tuotanto-olosuhteissa. Tut-kimusten mukaan vasikasta asti yhdessä kasvaneet lehmät viettävät paljon aikaa yhdessä myös aikuisina. Kiinteät sosiaa-liset suhteet muodostetaan usein ennen 14 viikon ikää. Näiden varhaisessa vai-heessa saatujen ystävien välillä on myös aikuisena vähemmän aggressiivisuutta kuin myöhemmässä iässä tutustuneiden nautojen, ja stressaavassa tilanteessa pit-käaikaisen kaverin läsnäolo rauhoittaa parhaiten.

Anttosen mukaan myös Tuulispään naudat ylläpitävät sosiaalisia suhteita hoitamalla toisiaan, ääntelemällä, puske-malla, leikkimällä ja pitämällä toiset nä-köpiirissä. ”Kaikki asiat tehdään yleensä yhdessä, esimerkiksi lähdetään kauem-mas metsään yhdessä, mennään syömään yhdessä ja levätään yhdessä.”

”Naudat saavat kulkea meillä oman mielensä mukaan. Ne asuvat pihatossa, joten ne voivat itse päättää ovatko si-sällä vai ulkona. Ne pystyvät kävelemään, juoksemaan, hyppimään ja loikkimaan milloin mieli tekee. Samoin ne pystyvät hoitamaan toisiansa, valitsemaan makuu-paikkansa - onko se jonkun vieressä, au-ringossa, varjossa vai tuulessa”, Anttonen kuvailee.

Leikkisät lehmätVasikoille leikkiminen on tärkeää: ne pus-kevat ja ajavat toisiaan takaa. Leikkies-sään vasikat oppivat sosiaalisen käyttäy-tymisen sääntöjä ja kehittävät myös mo-toriikkaansa. Jos leikki on lapsen työtä, on se sitä samaa myös vasikoille ja muille eläinten poikasille. Valitettavasti tuotan-totilojen ahtaat karsinat eivät useinkaan anna siihen mahdollisuutta. Vasikan tulee myös kokea ympäristö turvalliseksi, jotta se uskaltaa leikkiä. Esimerkiksi navetto-jen liukkaat lattiat rajoittavat vasikoiden leikkimistä.

Jos leikkiminen estyy, voi eläimestä tulla stressiherkkä, mikä voi myöhemmin näkyä esimerkiksi aggressiivisuutena tai arkuutena. Leikin määrää voi pitää mah-

”Jokaisen tuotantoeläimenäkin elävän naudan sisällä asuu edelleen alkuhärkä, jolla on jäljellä vahvat luontaiset käyttäytymistarpeet.”

dollisesti myös eläimen hyvinvoinnin mittarina. Eivätkä aikuisetkaan naudat unohda leikkimisen taitoa: kun keväällä navetan ovet avataan ja laidunkausi alkaa, kirmaavat lehmät laitumelle häntä kaa-rella ja intoutuvat puskemisleikkeihin.

”Minulle tuli yllätyksenä se, miten liikkuvaisia naudat ovat. Tiesin myös, että naudat ovat uteliaita, mutta se yhdistet-tynä pelottomuuteen on välillä hieman hankalaa!”, Anttonen naurahtaa.

”Naudat myös jyräävät. Jos ne päättä-vät jostakin mennä ja niille siihen pieni mahdollisuus avautuu, niin nehän mene-vät. Siellä ei paljoa pieni ihminen välissä sano mitään. Mutta uskon, että ihmisen ja naudan välistä kommunikointia voi kehit-tää. Nyt olemme jo harjoitelleet paineen väistämistä, eli jos joku kyljestä kevyesti painaa, niin nauta siirtyy sivuun. Yllätys oli myös se, miten niitä ei häiritse lähei-syys. Hevosella on niin selkeä oma tila, mutta lehmiltä sitä ei löydy ollenkaan tai jos löytyy, niin se on enemmänkin ehkä yksilöominaisuus, joka perustuu koke-muksiin.”

Lisää luettavaa naudoista:elaintieto.fi/lajit/nauta.aspxnautatieto.fi

”Tutkimusten mukaan vasikasta asti yhdessä kasvaneet lehmät viettävät paljon aikaa yhdessä myös aikuisina.”

Naudat märehtivät levätessään, mutta ne nukkuvat syvää unta varsin vähän.

17

Siiri ja Saara – täyttä laukkaa Tuulispäässä

kaksi uteliasta porsasta kurkistaa navetan oven raosta ja nuuhkii kärsällään joulukuun viileänkosteaa ilmaa

eläinsuojelukeskus tuulispäässä. possut säntäävät mutaiselle pihalle ja nauttivat olostaan silmin nähden.

S iiri ja saara saivat nimensä vasta kolmekuisina, sillä niiden taival alkoi loppukesästä tuotan-

totilalla, jossa nimien sijaan porsaat ero-tetaan korvamerkeistä. Porsaiden elämä muuttui merkittävästi marraskuussa, kun ne pääsivät maaseutumessuilta tuotanto-eläinten turvakotiin Tuulispäähän.

”Siiri ja Saara olivat alussa hyvin ar-koja ja reagoivat pieniinkin ääniin säp-sähtämällä”, kertoo Tuulispään perustaja Piia Anttonen.

Ne viettivätkin ensimmäiset viikot Tuulispäässä sisätiloissa, jossa niillä oli mahdollisuus tutustua uuteen kotiinsa rauhassa.

”On ollut mahtavaa nähdä porsaiden reipastuvan ja rentoutuvan, etenkin kun ne ovat päässeet ulkoilemaan. Niillä on ai-van valtavasti energiaa ja tarve juosta sekä kaivaa – ovathan ne todella nuoria, villissä iässä olevia poikasia. Sitä surullisempaa on ajatella, että sikalat ovat täynnä juuri näitä aktiivisimmassa iässä olevia eläimiä pieniin tiloihin ahdettuna”, pohtii Piia Anttonen.

Possumaista elämääPihatossa Siirillä ja Saaralla on runsaasti heinää ja olkia. Kummankin kärsä on jat-kuvasti pahnoissa nuuskimassa ja tutki-massa. Nukkumapesää porsaat eivät vielä osaa tehdä, mutta iän karttuessa tämäkin taito opitaan.

Sosiaalisina eläiminä porsaat kaipaa-vat seuraa ja Siiri ja Saara tulevatkin hy-

vin juttuun toistensa kanssa. Ruokakupin ympärillä käytävä kisailukin on leikkiä. Myöhemmin Siiri ja Saara saavat tehdä tuttavuutta eläinsuojelukeskuksessa asu-vien villisikaserkkunsa Oskun ja mini-possu Sulon kanssa.

Ihmisiin porsaat suhtautuvat uteliaasti mutta varovaisesti. Ne antavat rapsuttaa ja ovat kiinnostuneita tutkimaan etenkin saappaat, taskut ja roikkuvat esineet, ku-ten heijastimet ja kameranhihnat.

Tuulispäässä niillä on vapaus ulkoilla, juosta, tutkia, ottaa mutakylpyjä ja raken-taa oma nukkumapesänsä.

Lue pidempi juttu Animalian blogista: nasuvastisanottu.com/2015/12/16/siiri-ja-saara-taytta-laukkaa-tuulispaassa

teksti hannele ahponen kuva teppo lahti

Siiri ja Saara eivät juurikaan malta olla paikallaan. Välillä toinen röhkäisee ja säntää juoksuun houkutellen toisen peräänsä.

18

teksti hannele ahponen • kuva ric o'BarrY's Dolphin proJect

Lue pidempi juttu Animalian blogista: nasuvastisanottu.com/2016/01/11/elamanmittainen-matka- delfiinien-pelastajana/

R ic o'barryn ura alkoi delfiininkouluttajana Miamissa 1960-luvulla. ”Vaikka meille oli tärkeää pitää hyvää huolta eläimistä, emme kyseenalaistaneet niiden käyt-

töä yleisön viihdyttämiseksi”, kuvailee O'Barry.Hän toimi myös suositun Flipper-televisiosarjan delfiinien

kouluttajana. Kun Kathy-niminen Flipperiä näytellyt delfiini kuoli ohjaajansa silmien edessä lopettamalla hengittämisen, O'Barry ymmärsi delfiinien pitämisen vankeudessa olevan vää-rin.

O'Barryn Dolphin Project -järjestö levittää tietoa merinisäk-käiden viihdekäytön ongelmista ja kuntouttaa delfiinejä vapau-teen. Nykyään O’Barry kampanjoi etenkin delfiinien massateu-rastuksen lopettamiseksi Japanin Taijissa. Tästä työstä kertoo Oscar-palkittu dokumenttielokuva The Cove.

”Median voima on valtava. Tarinat, kuten elokuvamme ja sen jatkoksi tehty tv-sarja, herättävät tunteita ja vaikuttavat voimak-kaammin kuin paraskaan luento.”

Pioneerityötä vangittujen vapauttamiseksi”Brasilia, Haiti, Nigaraqua, USA”, luettelee O'Barry maita, joissa hän on työskennellyt delfinaarioista vapautettujen eläinten ko-

tiuttamiseksi takaisin mereen. Takana on useita onnistumisia, esimerkiksi Etelä-Koreassa luontoon sopeutettua delfiiniä seu-rattiin yli vuosi.

”Delfiinit on totutettava pois vankeudessa omaksutuista ta-voista ja opetettava saalistamaan ruokansa. Joskus paras vaihto-ehto on kuitenkin merinisäkkäille rakennettu luonnonallas.”

Merinisäkkäiden viihdekäytön suosio on maailmalla laskussa eläinten hyvinvointiongelmien vuoksi. Myös Särkänniemi lo-petti delfinaarionsa taloudellisesti kannattamattomana.

”Delfinaariot väittävät välittävänsä yleisölleen tietoja delfii-neistä, mutta tosiasiassa ne näyttävät vain eläinten hyödyntämi-sen näkökulman. Uskon, että monet maat seuraavat Suomen esi-merkkiä. Seurasin delfiinien saapumista Särkänniemeen vuonna 1985. Toivoisin, että niille tarjottaisiin nyt paras mahdollinen loppuelämä.”

delfiiniviihdeteollisuutta vastaan vuosikymmeniä kampanjoinut ric o'barry vieraili marraskuussa suomessa kertomassa työstään.

Elämänmittainen matka delfiinien pelastajana

19

Eläimenä olemisen ihmeellisyys teksti laura uotila • kuvat laura uotila ja FreeiMages.coM

K aikilla nisäkkäillä ja linnuilla on todettu olevan kyky seitsemään perustun-teeseen: iloon, leikkisyyteen,

seksuaalisuuteen, hoivatunteisiin, suruun, pelkoon ja aggressioon. Näiden jouk-koon saattavat kuulua myös yllättyminen ja inho. Myös sairauden tunne, nälän ja janon tunne sekä kipu voidaan lukea pe-rustunteisiin.

Lintujen tunnemaailma on tutkimus-ten mukaan varsin samankaltainen kuin nisäkkäillä. Muita eläinryhmiä on sen

sijaan tutkittu varsin vähän, sillä vielä ei ole löydetty menetelmiä, joilla voitaisiin kuvantaa vaikkapa elävän kalan aivoja. Voidaan kuitenkin olla varmoja siitä, että matelijoilla, kaloilla ja sammakkoeläi-millä on kyky tuntea kipua, pelkoa ja mie-lihyvää – ja todennäköisesti tunneskaala on vielä laajempi.

Optimismia ja empatiaa Mielihyväkokemusten saaminen on jo-kaiselle eläimelle tärkeää. Jos eläimen elä-mässä tulee vastaan lähinnä sen hyvänä

eläinten tunteista ja kyvyistä saadaan jatkuvasti valtavat määrät uutta tietoa. pisimpään on tutkittu nisäkkäiden ja lintujen kokemusmaailmaa, mutta hiljalleen tietoa

kertyy myös esimerkiksi matelijoista ja kaloista.

kokemia asioita, muuttuu eläimen koko elämänasenne optimistiseksi. Tällöin eläin tulkitsee epäselvätkin tilanteet posi-tiivisesti, eikä masennu tai passivoidu, jos eteen tulee satunnaisesti pettymyksen ai-heuttava tai pelottava tilanne.

Jos eläimen elämässä on sen sijaan usein pelkoa aiheuttavia asioita, tai eläin elää kovin virikkeettömässä ympäris-tössä, muuttuu sen koko elämänasenne pessimistiseksi. Silloin eläin alkaa suh-tautua kaikkeen uuteen varauksella. Tätä kannattaa miettiä esimerkiksi eläimiä

20

kuitenkin aloittivat herkkujen syömisen vasta sitten, kun toverikin oli vapautettu, ja herkuttelun saattoi aloittaa yhdessä.

Mielen muita mutkia Onko muilla eläimillä kuin ihmisillä mie-len teoriaa? Voivatko muunlajiset eläimet ymmärtää, että toisellakin yksilöllä on oma tietoisuus ja tunteet?

Tutkimusten mukaan muun muassa sioilla voisi olla ainakin jonkinlainen muoto mielen teoriasta. Kun samassa

karsinassa on useampi sika ja vain yksi niistä näkee, mihin ruokaa piilotetaan, ei sika mene kätkölle ennen kuin muut siat ovat poistuneet. Se siis kykenee ym-märtämään, että toiset eivät tiedä ruuan

piilotuspaikkaa eikä sitä kannata niille paljastaa.

Sen sijaan esimerkiksi koirilla ei ole todettu kykyä alkeelliseenkaan mielen teoriaan. Siten monen koiranomistajan vakiolause, jossa koirasta todetaan, että miten selvästi se häpeää tekosiaan, ei ole totta. Ainoastaan ihmisillä ja eräillä apinalajeilla on kyky sellaisiin tunteisiin kuin häpeä, syyllisyys, kosto tai protes-toiminen.

Eläinten tunteiden ja älykkyyden tut-kimiseen tuo lisähaasteen se, että eläi-millä tehtävät testit perustuvat usein niihin aisteihin, joita ihmiset itse käyttä-vät. Esimerkiksi näköaisti ei ole monille eläinlajeille yhtä merkittävä kuin se on ihmiselle. Jos näköaistimus ja hajuaisti-mus ovat ristiriidassa, uskovat muiden nisäkäslajien yksilöt yleensä hajuaistia. Ja toisaalta vaikkapa magneettiaistimusten tutkiminen on meille erityisen vaikeaa, sillä ihminen on yksi harvoista eläinla-jeista, jolla sellaista ei ole.

Lähteet: Helena Telkänrannan kirja ”Millaista on olla eläin?” sekä seminaari aiheesta 11.12.2015 Amiedussa.

koulutettaessa: jos eläintä on koulutettu palkitsemalla, muuttuu sen luonne opti-mistiseksi ja eläimen elämänlaatu koko-naisuudessaan paranee. Sama koskee tuo-tantoeläimiä – virikkeiden lisääminen on muutakin kuin ajanvietteen tarjoamista.

Kyky empatiaan löytyy todistetusti useilta sosiaalisilta nisäkäslajeilta. Suh-teellisen harvalta lajilta tätä kykyä on tutkittu, joten todennäköisesti se löytyy huomattavasti laajemmalta eläinlajien joukolta kuin tällä hetkellä tiedetään.

Esimerkiksi rotat ovat empatiakyvyl-tään varsin kehittyneitä eläimiä. Tutki-muksessa suljettiin läpinäkyvään muovi-putkeen yksi rotta. Sen toveri sai juoksen-nella vapaana putken ympärillä. Vapaana juoksenteleva eläin hätääntyi toverinsa ahdingosta ja kolme neljästä eläimestä onnistui vapauttamaan toverinsa avaa-malla putken. Tyhjän tai lelurotan sisältä-vän putken avaaminen ei niitä sen sijaan kiinnostanut.

Kun rottien tilaan laitettiin lisäksi toi-nen putki, joka sisälsi suklaata, avasi puo-let rotista ensin sen putken, jossa kaveri-rotta oli vangittuna, ja puolet avasi ensin suklaata sisältävän putken. Kaikki rotat

”Kyky empatiaan löytyy todistetusti useilta sosiaalisilta

nisäkäslajeilta.”

21

kasvisruoka valtaa koulut

teksti niina lätti • kuva naDKi

kasvisruoka on yhä suositumpaa nuorten keskuudessa. kentältä onkin kantautunut iloisia uutisia kouluista, joissa kasvissyöjää hemmotellaan. yksi tällaisista on

tavastia-ammattiopisto hämeenlinnassa.

F acebookissa eräs opiskelija ku-vaili Tavastiaa näin: ”Itse ruoan li-säksi ruokalassa on aina tarjolla eri-

laisia kasvimaitoja, toisinaan hummusta ja soijatuorejuustoa ja jopa soijavanukkaita.”

Tavastian Jaakonkadun toimipisteen ruokapalveluesimiehen Tiia Eklundin mukaan koulun jokaiselle eritysruoka-

valiota noudattavalle oppilaalle pyritään tarjoamaan maittava lounas. Ruokailijoi-den määrä vaihtelee paljon riippuen op-pilaiden kenttätöistä, ja kaikille erityis-ruokailijoille tehdäänkin syyslukukauden alussa tietokortti, jonka avulla varmiste-taan, että sopivaa ruokaa on tarjolla aina, kun oppilas on koululla.

Kasvisruokakulttuuri tukee kestävää kehitystäTavastiassa kasvisruokailijoiden annok-set tehdään samasta ruokapohjasta kuin sekasyöjienkin: yhtenä päivänä tarjolla saattaa olla esimerkiksi jauheliha- ja soija-rouhekastiketta vierekkäin. Joka toinen viikko on koko koulussa kasvisruoka-päivä.

”Koulun kuuluu opettaa oppilaille uu-sia käyttäytymistapoja ja kasvisruokailu on yksi tällaisista”, Eklund toteaa ja jat-kaa, että kestävä kehitys on ollut koulun agendalla niin kauan kuin hän muistaa. Ravitsemuspäällikkö ja kokki saavat kii-tosta kasvisruualle omistautumisestaan.

Taloushallinnon merkonomiksi Ta-vastiassa opiskeleva Eini Järvi kehuu koulun kasvisruokaa monipuoliseksi ja maukkaaksi. Kolme kuukautta sitten kasvisruokavalioon kokonaan siirtyneen Järven lempiruokia ovat soijapyörykät ja kasvispihvit.

”Tavastiassa on paljon kasvissyöjiä, minkä näkee siitäkin, että usein kasvislin-jaston jono on pisin!”, Järvi kertoo.

Eikä tässä vielä kaikki: Kampus-alueelle on lähivuosina rakenteilla uusi koulurakennus, jonka ruokalasta on suunniteltu kasvispainotteista. Jos oman koulusi kasvisruuassa on mielestäsi pa-rantamisen varaa, kannattaa asiasta antaa koululle palautetta. Tulokset ovat usein positiivisia!

22

miksi emme syö eläimiälastenkirjailija ruby rothin uusin teos Miksi emme syö eläimiä esittää selkeät syyt olla kuluttamatta eläinkun-nan tuotteita – sekä itse eläinten että tuotannon muiden vaikutusten takia.

Kirjassa on paljon suuria kuvia, mutta teksti on sitäkin painavampaa. Kirjan sivuilla tutustutaan monipuolisesti eri eläinlajeihin: tutumpien tuotantoeläinten lisäksi kerrotaan lyhyesti esimerkiksi viiriäisistä, merikilpikonnista ja viida-kon eläimistä. Muutaman lajin kohdalla verrataan eläinten lajikohtaisia käyttäytymistarpeita nykyisten tuotantolaitos-ten niille tarjoamiin oloihin.

Nimestään huolimatta kirja ei keskity vain ruoantuotan-toon ja tuotantoeläimiin. Tarina nostaa hyvin esille myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkityksen esimerkiksi merenelävien kannalta, sekä sademetsien kor-vaamattomuuden koko maapallolle asukkaineen.

Kirja herättelee lukijaa pohtimaan, mikä on ihmiseltä oi-keutettua eläinten kohtelua. Teksti ei kuitenkaan syyllistä, vaan on yleissävyltään positiivinen. Luonnon tilan kuvauk-set ja eläinlajien esittelyt on kirjoitettu osuvasti kannusta-malla kunnioittamaan eläinten ja luonnon itseisarvoa. Lo-pussa teos tarjoaa neuvoja ja innostaa lukijaa entistä eläin-eettisempään elämäntapaan.

Kuvitus on kirjailijan omaa jälkeä ja erottuu persoonal-lisena. Tummasävyinen kuvamaailma ei kuitenkaan välttä-mättä puhuttele perheen pienimpiä. Suomennos on tehty yhteistyössä Vegaaniliiton kanssa.

Tuuli SolhagEn

Roth, Ruby: Miksi emme syö eläimiäSuomentaja: Pauliina Klemola Aurinko Kustannus, 2015. 43 s.

pedotSajaniemi, Vuokko: PedotTammi, 2015. 308 s.

vuokko sajaniemen esikoisromaani on kasvu-kertomus nuoresta Ma-riasta, joka laulaa pienen itäsuomalaisen kyläkirkon kuorossa ja ihailee seinäju-listeen Marilyniä. Kun Ma-rian ystävä Anniina kuolee, susi saa tytön mielessä vihollisen roolin. Marian tarinaan nivoutuu koko ky-läyhteisöä ravisuttava muutos, joka alkaa susihavain-noista kylän liepeillä. Sajaniemi kirjoittaa vaikutta-vasti ja uskottavasti nuoren tytön matkasta surun läpi sekä siitä, miten villieläimet vaikuttavat meihin ihmi-siin. Tarinan henkilöiden kautta heijastuvat niin pelot tuntematonta kohtaan, luonnon taianomainen voima kuin pyrkimys ymmärtää eläimiä. Kirja on erityisen ajankohtainen nyt, kun suurpetojen asema on maas-samme jatkuvien kiistojen kohde.

hannElE ahponEn

history according to cattleGustafsson, Laura ja Haapoja, Terike: History According to CattleInto Kustannus, 2015. 153 s.

kirja on osa Gustafs-sonin ja Haapojan Toisten historia -projektia, jossa pyritään rikkomaan ihmisen yksinoikeus kirjoittaa historiaa. Nauta on teoksessa oman historiansa kertoja, ihminen sen elämään as-tuva toinen laji. Teksteissä lähdetään liikkeelle ajasta, jolloin naudan villien esi-isien laumat vaelsivat va-paina ja päädytään ”historiattomaan aikaan”, jossa ih-minen on valjastanut naudan omaan koneistoonsa. Kirja johdattelee pohtimaan ihmisen ja eläinten suh-detta toisiinsa perinteisten luonnontieteellisten ja his-torian ajattelutapojen ulkopuolelta. Kirjoittajat ot-tavat kantaa myös museoinstituutioon, joka asettaa esittämänsä asiat – kuten eläimet – ympäristöstään irti revityiksi objekteiksi. Teos perustuu Helsingissä esillä olleeseen Naudan Historian Museo -näyttelyyn.

hannElE ahponEn

kirjan voi lai­nata animalian

kirjastosta.

23

Kirjavinkit

tuotantoeläimet viettävät suomessa elämänsä pääosin suljettujen tuotantotilojen sisällä. niiden elämänvaiheita säädellään tarkoin syntymästä kuolemaan.

emakkosika tulee ensimmäiseen kii-maansa noin kahdeksan kuukauden iässä, jolloin se siemennetään. Alkion kiinnitty-misen varmistamiseksi emakkoa pidetään tiineytyshäkissä kuukauden ajan. Tämän jälkeen se pääsee joutilaskarsinaan noin kymmeneksi viikoksi. Viikkoa ennen por-simista emakko siirretään porsimishäk-kiin, missä se makaa tai seisoo paikallaan

ja imettää kuukauden ajan porsaitaan. Vieroituksen jälkeen emakko tulee pa-rissa päivässä uuteen kiimaan ja jatkaa tii-neytyshäkissä jälleen neljä viikkoa. Yksi tuotantokierros kestää viisi kuukautta, josta emakko viettää paikalleen kytket-tynä yhdeksän viikkoa. Hedelmättömyys sekä sorkka- ja nivelongelmat ovat ema-koilla yleisiä.

Emakon elinkaari

24

teksti Marianna KolJonen infografiikka Kalle linDholM

ENNALTA OHJELMOITU ELÄMÄ

• Porsimishäkkiin 1 vk ennen porsimista

• Joutilaskarsinassa 10 vk • Imetystä 4-5 vk

• Sukukypsyys 6-8 kk iässä

• Siemennyksen jälkeen 4 vk tiineytyshäkissä

5 kk

• Uusi kiima• Ensimmäiset

emakot teuraaksi

broilerit ovat äärimmilleen jalostet-tuja kananpoikasia, jotka 40-kertaistavat painonsa viidessä viikossa. Vaikka kasvu-olosuhteet pyritään optimoimaan, meneh-tyy linnuista 3-4 %, mikä tarkoittaa vuo-sittain noin paria miljoonaa yksilöä. Osa linnuista nääntyy ja kuivuu jo herkässä

pääosa suomen emakoista synnyttää häkissä. Häkki vie karsinaa vähemmän tilaa ja tuottajissa elää tiukasti usko sii-hen, että ilman häkkiä emakko talloisi porsaita kuoliaaksi. Tutkimukset kuiten-kin osoittavat, että vapaana porsiminen ja mahdollisuus pesänrakentamiseen eivät johda suurempaan poikaskuolleisuuteen, vaan porsaat ovat terveempiä ja kasvavat paremmin. Pesänrakentaminen tuottaa emakossa äitiyshormoneja, jotka tekevät siitä paremman imettäjän. Kun emakolla on mahdollisuus kanssakäymiseen por-saidensa kanssa, se varoo niitä käydessään makuulle. Häkissä porsiva emakko kokee vahvaa stressiä, mikä heikentää maidon määrää ja laatua.

untuvikkovaiheessa. Huima kasvuvauhti aiheuttaa erilaisia sydänsairauksia ja jalko-jen kehityshäiriöitä. Yksilöllistä hoitoa ei anneta, vaan sairaat linnut tapetaan. Noin 35-päiväisinä broilerit lähtevät viimeiselle matkalleen, jonka aikana yli 300 000 lin-tua ruhjoutuu kuoliaaksi vuosittain.

Broileri kasvaa ennätystahtia

Häkkiporsitus vai vapaaporsitus

4,5 m2

porsitushäkki• emakko ei voi tehdä pesää

• vähemmän äitiyshormoneja

• hitaampi synnytys

• heikompilaatuinen ternimaito, porsailla huonompi vastustuskyky

• imetys heikompaa, porsaiden kasvu hitaampaa

• kontakti porsaisiin huono

• varomiskäyttäytyminen heikompaa

Ei eroja porsaskuolleisuudessa

karsina, jossa kuivikemateriaalia• emakko voi tehdä pesän

• enemmän äitiyshormoneja

• nopeampi synnytys

• hyvänlaatuinen ternimaito, terveemmät porsaat

• paljon maitoa, porsaat kasvavat hyvin

• kontakti porsaisiin hyvä

• varomiskäyttäytyminen parempaa

6 m2

Nääntymiskuolema ( jopa 5%)

Napa- ja ruskuaispussintulehdus

Sydänpysähdys

Jalkojen kehityshäiriöt

Jalkojen tulehdukset

Vesipöhö

0 vrk / 50 g 35 vrk / 2000 g

25

x 40

teksti niina lätti • kuvat valMistaJat

Tuskattomat deodorantit

the body shop aloe anti­perspirant

deodorant

bulldog original deodorant

faith in nature crystal deodorant

urtekram deo crystal, rose

Mistä

Hinta

Pakkaus-koko

Tuoksu

Pito

Muuta

Pisteet

Suuret ruokakaupat ja ekokaupat

5,90 €

Roll-on 50 ml

Ruusu

Kuivuu nopeasti ja pitää hienhajun pois kauan.

Ruusun tuoksu ei ollut kaikkien testaajien mie-leen, mutta samasta sar-jasta löytyy useita eri tuok-suja ja myös kokonaan hajusteeton vaihtoehto. Plussaa myös hyvä saata-vuus ja edullinen hinta.

Sokos, Stockmann, Kicks-myymälät

11,90 €

Roll-on 50 ml

Aloe vera

Toimii loistavasti: kuivuu nopeasti, pitää hien poissa ja kainalot hyväntuoksui-sina.

Miehille suunnattu alumii-niton dödö, jonka tuoksu ei ole kuitenkaan niin mie-hinen, etteivätkö sitä voisi muutkin käyttää.

Punnitse & Säästä, ekokaupat

5,95 €

Roll-on 50 ml

Vihreä tee ja aloe vera

Piti hajun poissa, mutta kainalot hikosivat paljon.

Raikkaan tuoksuinen alu-miiniton dödö, joka sopii kaikille sukupuolille tasa-vertaisesti. Sarjasta löytyy myös muita tuoksuvaihto-ehtoja.

The Body Shop -myymälät

9,20 €

Roll-on 50 ml

Hajusteeton

Piti hien poissa kainaloista, eikä jättänyt tahroja vaat-teisiin.

Herkkäihoisille. Body Shopista saa myös myskin ja ruusun tuok-suisia vaihto ehtoja, jotka täyttävät eläinkokeetto-muuden ja vegaanisuuden kriteerit.

testi­

voittaja

edullisin

herkkä­

ihoiselle

eläinkokeettomien ja vegaanisten deodoranttien löytäminen ei ole vaikeaa, jos tietää, mistä etsiä.

testasimme neljä dödöä, joita myydään ympäri suomen. tulokset olivat positiivisia!

26

Animalia testaa

Valaiden puolustajateksti ja kuva hannele ahponen

N iina lätti on työskennellyt Animalialla lokakuusta lähtien kampanja-avustajana valasasioi-

den parissa.

Miten kiinnostuit eläinten oikeuksista?

Mennessäni yliopistoon opiskelemaan ja-pania kiinnostuin ympäristöpolitiikasta ja -suojelusta sekä eläimistä. Feissasin myös opiskeluaikana Greenpeacelle. Japanissa tapahtuva aktivismi valaiden puolesta herätti kuitenkin innostukseni juuri valai-den suojeluun.

Kerro taustastasi valaiden parissa?

Olen tehnyt valastyötä pääasiassa opis-kelujeni kautta. Graduni käsitteli Japanin valaanlihan vientiä ja siihen liittyvää oi-keudenkäyntiä. Suomesta käsin on vaikea

päästä käsiksi teemaan, joten olin vaihto-opiskelijana Bepussa Japanissa vuonna 2009. Japanille valaat ovat geopolitiik-kaa. Maan hallinto näkee meren ja valaat resurssina, joita se voi hyödyntää ilman rajoitteita. Siksi on tärkeää, että valaiden suojelua ajavat järjestöt ja kansainvälinen yhteisö jatkavat kampanjointiaan Japanin harjoittaman valaanpyynnin lopettami-seksi.

Mitä olet tehnyt valas­kampanjassa?

Työni osui mielenkiintoiseen ajankoh-taan, sillä Särkänniemi ilmoitti syksyllä lopettavansa delfinaariotoiminnan. Sa-maan aikaan tunnettu delfiiniaktivisti Ric O'Barry vieraili Suomessa. Järjestin hänen vierailuaan ja tein siihen liitty-vää mediatyötä. Olen myös kartoittanut delfinaarioiden tilannetta Euroopassa ja

tehnyt muita aiheeseen liittyviä selvityk-siä. Ylläpidän Animalian valasryhmän Facebook-sivua ja jatkan valasryhmän vetämistä työjaksoni jälkeen. Työhöni on kuulunut myös Vegejoulu-sivun tuo-tantoa sekä lehti- ja blogijuttujen kirjoit-tamista.

Millaista Animalialla työskentely on ollut?

Työ on ollut todella mukavaa, ilmapiiri on kotoinen ja ihmiset ovat avuliaita! Olen omaksunut asiantuntijajärjestön toimintatapoja, saanut itsevarmuutta ja syventänyt asiantuntemustani valasasi-oissa. Rick O’Barryn vierailun järjestä-minen on ollut ehdottomasti työn ko-hokohta. Tulevaisuuden suunnitelmani-kin ovat vahvistuneet: haluaisin työhön, jossa pääsen toimimaan mertensuojelun parissa.

27

animalia­ lainen

reseptit ja kuvat Paula Heinonen

pidempi korsi ­blogi tarjoaa monipuolisia vegaanisia reseptejä, jotka eivät vaadi huippukokin taitoja.

tofunugetit ja ”tonnikalasalaatti” sopivat mainiosti myös heille, jotka vasta tutustuvat vegaaniseen ruokaan. kardemumma­

mustikkakakku vie kenen tahansa kielen mennessään! lisää reseptejä löydät pidempikorsi.com­sivuilta.

Helppoja arkiherkkuja

Vegepalsta

Vegaanin ”tonnikalasalaatti”Vege ”tonnikala”

2 rkl oliiviöljyä2 dl soijahiutaleita1 rkl soijakastiketta1 rkl kasvisfondiapari tippaa nestemäistä savuaromia1 tl paprikajauhetta½ tl currya½ kourallinen silputtua persiljaa½ kourallinen silputtua tilliä½ dl vettä

1 Lorauta pannulle oliiviöljyä. Lisää joukkoon soijahiutaleet ja pyörittele

jatkuvasti. Pannu ei saa olla liian kuuma etteivät hiutaleet pala.

2 Lisää loput aineet järjestyksessä koko ajan sekoittaen. Kun vesi on imeyty-

nyt hiutaleisiin ja ylimääräinen haihtunut pois, on ”tonnikala” valmista.

Tofunugetit(15 kpl)

300 g savutofua (marinoitu käy myös hyvin)1 pala kuivaa leipää1 tl perunajauhoja½ tl merisuolaa1 tl ruohittua mustapippuria½ sitruunan mehu½ ruukkua tuoretta tilliä(1 rkl ravintohiivahiutaleita)

1 Pilko kuivahtanut leipä tehosekoitti-meen ja lisää joukkoon myös peruna-

jauhot, suola ja pippuri ( ja ravintohiiva-hiutaleet). Jauha melko hienoksi, mutta ei liian. Sattumia saa jäädä.

2 Lisää tehosekoittimeen tofu ja sitruu-nanmehu ja pyöräytä taikina. Taikina

saa olla koostumukseltaan muruinen.

3 Silppua tilli. Kaavi tofutaikina uuteen kulhoon ja sekoita tilli sekaan.

4 Lorauta pannulle öljyä ja muotoile taikinasta nugetteja. Parhaita yksi-

löitä saat aikaan, kun otat kouraasi reip-paan ruokalusikallisen taikinaa, puristat ja sitten litistät. Sen jälkeen vielä painele repsottavat reunat kasaan ja lisää nugetti pannulle. Paista molemmin puolin pari minuuttia.

5 Voit puristaa vielä valmiiden nuget-tejen päälle tujauksen sitruuname-

hua.

Kardemumma­mustikkakakku

Pohja:4 dl vehnäjauhoja2 dl sokeria1 tl leivinjauhetta2 tl kardemummaa½ vaniljatangon siemenet (tai 2 tl vaniljasokeria)½ purkkia kauraranskankermaa1 tl omenaviinietikkaa1 dl rypsiöljyä2 dl soijamaitoa200 g mustikoita

Tuorejuustokuorrute:200 g maustamatonta soijatuore- juustoa½ purkkia kauraranskankermaa½ vaniljatangon siemenet (2 tl vaniljasokeria)2-3 rkl agavesiirappia mustikoita koristeluun

1 Laita uuni lämpenemään 175 astee-seen.

2 Mittaa kuivat aineet kulhoon ja se-koita hyvin. Sekoita joukkoon poh-

jan muut aineet mustikoita lukuun otta-matta. Lisää lopuksi joukkoon mustikat ja

Salaatti

100 g kierrepastaaruukku salaattia1 keltainen paprika½ iso kurkku tai 1 pieni1 avokado

1 Keitä pasta ohjeen mukaan. Valuta siivilässä ja huuhtele kylmällä vedellä.

2 Huuhtele ja kuivaa salaatti ja pilko muut kasvikset. Rakenna salaatti suo-

raan lautaselle tai sekoita isoon kulhoon.

3 Lopuksi lorauta joukkoon mieleis-täsi salaatinkastiketta, hummusta tai

pyöräytä itse kastike auringonkukansie-menistä.

kääntele ne taikinaan hellästi. Jätä vähän mustikoita koristelua varten.

3 Vuoraa kakkuvuoan pohja leivinpa-perilla ja sipaise öljyä pohjaan sekä

reunoille.

4 Kaada taikina vuokaan ja paista uu-nin keskitasolla noin 50 minuuttia.

Testaa kypsyys puutikulla. Anna kakun jäähtyä ennen kuorrutusta.

5 Valmista kuorrute sekoittamalla yh-teen soijatuorejuusto, kauraranskan-

kerma ja siemenet puolikkaasta vanilja-tangosta. Lusikoi kuorrute kakun päälle ja koristele mustikoilla.

29

Vegepalsta

Kouvola

Vihti

Oulu

Savonlinna

Joensuu

Mikkeli

Pääkaupunkiseutu

KeravaKotka

Kajaani

oletko kiinnostunut tekemään työtä va-laiden, delfiinien ja pyöriäisten puolesta? Jos sinulla on osaamista näihin eläimiin liittyen tai olet aiheesta kiinnostunut, tervetuloa mukaan valasryhmään!

Animalian valasryhmä ottaa kantaa valaisiin, delfiineihin ja pyöriäisiin liittyviin asioihin. Ke-vään aikana ryhmä on mukana keräämässä ni-miä Animalian ja SEY:n Eläinlaki-vetoomukseen, jonka yhtenä vaatimuksena on saada uuteen eläinsuojelulakiin delfinaariokielto.

Samalla on loistava tilaisuus käydä keskuste-lua aiheesta myös mediassa ja kadulla ihmisten kanssa. Ryhmän omassa blogissa (valasblogi.net) keskustellaan muun muassa valaanpyynnistä, delfinaarioista ja turismista. Särkänniemen delfiinien kohtaloa seurataan tarkkaan. Suunnit-teilla on myös työpajoja nuorille, elokuvailtoja ja paljon muuta.

Valasryhmän kokouksessa Animalian toi-mistolla Helsingissä to 3.3. klo 17 suunnitellaan ryhmän toimintaa. Jos asut muualla Suomessa tai et muuten vain pääse paikalle kokoukseen, mutta toiminta kiinnostaa, ole yhteydessä Niinaan: niina.latti@animalia.fi

tule mukaan toimimaan valaiden puolesta!

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikka-kuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valas-ryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mu-kaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattorikanerva.pelli@animalia.fipuh. (09) 720 6590

Pori

Forssa

TampereLahti

Jyväskylä

Rovaniemi

Itä­Lappi

Turku

Kuopio

do

lph

inpr

ojE

cT.n

ET

valas­ryhmä

30

Animaalit kautta maan

koonnut hanna partanen

45 €

Muista ystävää, syntymäpäiväsankaria tai muuta juhlijaa eläinten oikeuksia edistävällä aineettomalla lahjalla. Saat lahjalle joko tulostettavan kortin tai postikortin. Aineettomilla lahjoilla tuetaan lehmien, sikojen ja muiden tuotantoeläinten puolesta tehtävää vaikuttamistyötä ja kampanjointia. Eläimet ansaitsevat parempaa.

Elää ja olla Siiri ja Saara

Tuulispää­lahja

Tuulispää-lahjojen tuotoista puolet ohjataan Eläin-suojelukeskus Tuulispään toimintaan. Siellä eläin saa olla oma persoonansa ja elää vapaasti eläin- ja ihmis ystäviensä kanssa.

Turkistarhoilla eläimiä pidetään pienissä verkkopohjahäkeissä vailla mahdolli-suuksia lajille ominaiseen käyttäytymi-seen, ja jopa eläinten juomavedestä ha-lutaan tinkiä. Lahjalla tuet työtä, jonka tavoitteena on turkistarhaton Suomi.

Jalostuksen vuoksi jalkakivut ja sydänsai-raudet ovat siipikarjalla yleisiä. Ahtaissa tuotantohalleissa eläminen ja vähäinen liikkuminen lisäävät lintujen jalkavikoja. Lahjan avulla vaikutetaan siihen, että tuotantoeläimille haittaa aiheuttava jalostus selkeästi kiellettäisiin.

Nykyaikaisissa sikaloissa emakot saavat niukasti pesäntekomateriaalia, vaikka niillä on tutkitusti suuri tarve raken-taa porsailleen pesä. Lahjalla tuet työtä, jonka tavoitteena on taata mahdollisuus lajille tyypilliseen käyttäytymiseen.

Hanki lahjat osoitteessa animalia.fi/aineeton-lahja

Aineettomat lahjat ilahduttavat ympäri vuoden

Parempi porsiminen 25 €Juomavettä 12 € Terveyttä ja liikkumista 15 €

31

Aineettomat lahjat

Eläinten oikeuksissa ei tapahdu muutosta, jollei sitä vaadita. Tue työtä eläinten puolesta.

Tänä vuonna työskentelemme ja kampanjoimme erityisesti eläinsuojelulain uudistuksen parissa. Eläimet ansaitsevat parempaa, ja siksi me yhdessä vaadimme Suomeen maailman parasta eläinsuojelulakia.

Näkyvien kampanjoiden sekä kiinnostavien ja vaikuttavien hankkeiden aikaansaaminen vaatii kuitenkin varoja. Toimimme lähes täysin lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa. Jokaisella lahjoituksella on merkitystä.

Lahjoita eläinsuojelulain uudistuksen edistämiseksiAnimalian lahjoitustili: FI24 1011 3000 260629 Viite: 401984

Kiitos.